Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät on vuoden 1996 alussa omalla laillaan perustettu saamelaisten itsehallintoelin. Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1995 uudistetun perustuslain nojalla. Saamelaiskäräjien edeltäjänä vuosina 1973–1995 toimi saamelaisvaltuuskunta, joka oli perustettu siitä annetulla valtioneuvoston asetuksella. 

Uudistettu saamelaiskäräjälaki tuli voimaan 1.8.2025. Uudistuksen tavoitteena on suojella ja edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä parantaa saamelaisten kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon ja Saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä.

Saamelaiskäräjälain uudistuksen yhteydessä uudistettiin Saamelaiskäräjien yleistä toimivaltaa. Saamelaiskäräjien tehtävänä on päättää saamelaisten omaa kieltä, kulttuuria ja asemaa alkuperäiskansana koskevista asioista ja hoitaa näihin liittyviä tehtäviä. Muissa asioissa Saamelaiskäräjät edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista. Saamelaiskäräjät toimii myös saamen kielen ja kulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen turvaamiseksi saamelaisopetuksen ja -koulutuksen asiantuntijana ja edistää niiden kehittämistä kokonaisuutena.

Saamelainen kulttuuri-itsehallinto koskee saamelaisten kotiseutualuetta, josta on säädetty saamelaiskäräjälaissa. Alueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueet sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta.

Saamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla, mutta on itsenäinen valtion viranomaisista. Saamelaiskäräjien toimintaa rahoitetaan valtion budjettirahoituksella. Saamelaiskäräjälain 2 §:n mukaan valtion talousarviossa on varattava riittävä määräraha Saamelaiskäräjien laissa tarkoitettuihin tehtäviin. Valtion talousarvioesityksessä 2026 (22.9.2025) oikeusministeriön pääluokassa momentilla 25.01.50 on esitetty 4 895 000 euroa saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämisestä aiheutuviin menoihin.

Saamelaiskäräjälain 8 §:n 2 momentin mukaan Saamelaiskäräjät päättää Saamelaiskäräjien kautta myönnettävistä avustuksista. Tehtävää hoitaessaan Saamelaiskäräjät toimii valtionapuviranomaisena.

Saamelaiskäräjien kautta rahoitusta myönnetään saamenkielisen varhaiskasvatuksen sekä saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamiseen, saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan sekä saamenkieliseen oppimateriaalituotantoon. Saamelaiskäräjillä on myös erillisprojekteja, joita rahoitetaan mm. valtion ja Euroopan Unionin varoista.

Saamelaiskäräjien tehtävänä on edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissään. Saamelaiskäräjät toteuttaa kansainvälistä toimintaansa yhteistyössä muiden saamelaistoimijoiden kanssa, mukaan lukien Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjät, Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kautta sekä yhteistyössä Saamelaisneuvoston kanssa.

Saamelaiskäräjät käyttää itsenäistä päätösvaltaa. Saamelaiskäräjät antaa vuosittain noin 200 erilaista aloitetta, esitystä ja lausuntoa eri viranomaisille. Lisäksi Saamelaiskäräjät nimeää edustajia useisiin eri työryhmiin.  

Yksi Saamelaiskäräjien pääasiallinen toimintamuoto on viranomaisten kanssa käytävät neuvottelut. Saamelaiskäräjälain 9 §:n yhteistoiminta ja -neuvotteluvelvoite on uudistettu viranomaisten ja saamelaiskäräjien yhteistyötä aiempaa enemmän painottavaksi sekä kansainvälisessä alkuperäiskansaoikeudessa kehittyneen vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen (FPIC) periaatteen mukaiseksi. Viranomaisten tulee käytettävissä olevin keinoin 1) edistää saamen kielten ylläpitämistä ja kehittämistä sekä saamelaisten oikeutta ja edellytyksiä ylläpitää ja kehittää kulttuuriaan mukaan lukien perinteisiä elinkeinojaan; ja 2) vähentää toimenpiteistään aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia saamen kielille sekä saamelaisten oikeudelle ja edellytyksille ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan mukaan lukien perinteisiä elinkeinojaan.

Kansallisen lainsäädännön lisäksi Saamelaiskäräjien toimintaa ohjaa Saamelaiskäräjien kokouksen hyväksymä työjärjestys, jossa säädetään muun muassa viroista, eri elimistä ja niiden tehtävistä sekä hallintomenettelystä Saamelaiskäräjillä.  

Vaalikauden aluksi Saamelaiskäräjien kokous hyväksyy vaalikauden toimintaohjelman. Toimintaohjelmassa asetetaan tavoitteet vaalikauden toiminnalle. Tarkemmat vuosittaiset tavoitteet asetetaan kunkin vuoden toimintasuunnitelma-talousarviossa. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain tehtävässä toimintakertomuksessa. Saamelaiskäräjien henkilöstöpolitiikkaa ohjataan henkilöstöpoliittisilla asiakirjoilla, joihin kuuluvat henkilöstöpoliittinen ohjelma sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat.

Saamelaiskäräjien päätoimipaikka on Inarissa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Saamelaiskäräjillä on lisäksi sivutoimipiste Enontekiöllä. 

Saamelaiskäräjien lisäksi kolttasaamelaisilla on oma, erillinen päätöksentekoelin, kolttien kyläkokous. Kolttien kyläkokouksesta on säädetty kolttalaissa (253/1995). Kolttalain tavoitteena on edistää kolttaväestön ja –alueen elinolosuhteita ja toimeentulomahdollisuuksia sekä ylläpitää ja edistää kolttakulttuuria. Koltta-alue sijaitsee Inarin kunnan itäosassa. Kolttalaki on saamelaiskäräjälaista poiketen maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.  

Saamelaiset ovat yksi kansa neljän valtion alueella. Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa saamelaisilla on oma edustuselimensä, Saamelaiskäräjät. 

Norjan Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1987 (laki 1987:56) ja se aloitti toimintansa vuonna 1989. Norja on ratifioinut ILO 169-sopimuksen alkuperäiskansojen oikeuksista. Norjan perustuslaki tunnustaa saamelaiset alkuperäiskansaksi. 

Ruotsin Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1992 (laki 1992:1433) ja se aloitti toimintansa vuoden 1993 alussa. Ruotsin Saamelaiskäräjät on sekä itsehallinnollinen elin että valtion virasto. Ruotsin Saamelaiskäräjät on Ruotsin maatalousministeriön hallinnonalalla. Ruotsin perustuslaki tunnustaa saamelaiset kansana.