Saamenkielinen varhaiskasvatus

Äidinkieleltään saamenkielisillä lapsilla on Suomessa oikeus saamenkieliseen varhaiskasvatukseen. Oikeus koskee kaikkia kolmea Suomessa puhuttavaa saamen kieltä eli pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Oikeus saamenkieliseen varhaiskasvatukseen koskee saamelaislapsia koko Suomessa, Hangosta Utsjoelle.

Kunnan on huolehdittava siitä, että lapsi voi saada varhaiskasvatusta lapsen äidinkielenä olevalla suomen tai ruotsin kielellä tai saamen kielilain (1086/2003) 3 §:n 1 kohdassa tarkoitetulla saamen kielellä.

Varhaiskasvatuslaki 8§

Suomen ratifioimista kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista saamenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämistä tukee YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 30. artikla.

Niissä maissa, joissa on etnisiä, uskonnollisia tai kielellisiä vähemmistöryhmiä tai alkuperäiskansoihin kuuluvia henkilöitä, tällaiseen vähemmistöryhmään tai alkuperäiskansaan kuuluvalta lapselta ei saa kieltää oikeutta nauttia yhdessä ryhmän muiden jäsenten kanssa omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltään.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus, 30. artikla

Saamenkielistä varhaiskasvatusta on järjestetty Suomessa laajemmin 1990-luvulta asti, ja siihen osallistuvien lasten määrä on kasvussa edelleen. Lapsimäärän kasvuun vaikuttaa muun muassa yhteiskunnan myönteisemmäksi muuttunut kieli-ilmapiiri.

Niiden saamelaisperheiden, joissa vanhemmat eivät kielen menettämisen takia puhu saamea, lapset voivat osallistua kielipesätoimintaan. Kielipesässä lapsi oppii kielen varhaisessa kielikylvyssä, ja muu perhe opettelee kieltä yhtä aikaa lapsen kanssa.

  • Missä saamenkielistä varhaiskasvatusta järjestetään?

    Saamenkielistä varhaiskasvatusta järjestetään Suomessa kaikissa saamelaisalueen kunnissa, sekä Rovaniemellä, Oulussa ja Helsingissä. Inarin- ja koltansaamenkielinen varhaiskasvatus järjestetään äidinkielisten lasten pienen määrän takia kielipesien yhteydessä. Inarin- ja koltansaamen kielipesiä on Inarin kunnan alueella.

    Saamenkieliseen varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä on kasvussa ja saamelaisperheet eri puolilla Suomea ovat yhtä tietoisempia kielellisistä oikeuksistaan. On todennäköistä, että tulevaisuudessa saamenkieliselle varhaiskasvatukselle on tarvetta yhä useammalla paikkakunnalla. Saamelaislapsilla on oikeus saamenkieliseen varhaiskasvatukseen kaikissa Suomen kunnissa.

    Saamenkielistä varhaiskasvatusta voidaan järjestää kokonaan omassa yksikössään, tai ryhmä voi olla osa isompaa suomenkielistä päiväkotia. Käytännön toiminnassa on tärkeää turvata saamenkielisten lasten mahdollisuus käyttää vähemmistökieltä mahdollisimman paljon. Arjen toimintaa suunniteltaessa on tärkeää mahdollistaa lapsille täysin saamenkielinen toiminta, vaikka esimerkiksi ulkoilu tapahtuisikin samalla pihalla suomenkielisten lasten kanssa.

  • Onko saamenkielisen varhaiskasvatuksen ryhmille minimikokoa?

    Ei. Saamenkielinen varhaiskasvatus on jokaisen saamelaislapsen oikeus, eikä sen järjestämiseen ole vaatimusta ryhmän minimikoosta. Jos yksikin lapsi kunnassa tarvitsee saamenkielistä varhaiskasvatusta, sitä täytyy järjestää.

    Lapsen kannalta on mukavampaa, jos ryhmässä on myös muita lapsia. Jos paikkakunnalla ei ole muita saamenkieliseen varhaiskasvatukseen osallistuvia lapsia entuudestaan, kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen saamelaisyhdistykseen tai Saamelaiskäräjiin ja kysyä heiltä, onko heillä tiedossa muita kiinnostuneita. Hyödynnä myös tiedotusvinkit!

  • Mistä tiedän, onko lapsi äidinkieleltään saamenkielinen?

    Lapsen äidinkielen voi varmistaa kysymällä sitä vanhemmilta. Saamelaislapset ovat usein monikielisiä. Myös kaksi- ja monikielisillä lapsilla on oikeus äidinkieliseen varhaiskasvatukseen saamen kielellä, kun saame on yksi äidinkielistä.

    Lapsen äidinkieli näkyy väestötietojärjestelmässä, mutta väestötietojärjestelmän merkintää ei voi käyttää ainoana perusteena, kun selvitetään, onko lapsella oikeus äidinkieliseen saamenkieliseen varhaiskasvatukseen. Tästä on apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu vuodelta 2012.

    Lisää väestötietojärjestelmän äidinkielimerkinnän käyttötavoista ja haasteista voit lukea  täältä. Ainoa luotettava keino selvittää, onko lapsi äidinkieleltään saamenkielinen, on keskustella hänen perheensä kanssa.

  • Mistä löydän työntekijän saamenkielisen varhaiskasvatukseen?

    Vinkit saamenkielisten työntekijöiden rekrytointiin löydät täältä.

  • Kuka vastaa saamenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämisen kuluista?

    Varhaiskasvatuksen järjestäminen on kunnan velvollisuus. Myös saamenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämisen kuluista vastaa kunta.

    Saamelaiskäräjät tukee saamenkielistä varhaiskasvatusta tuottamalla oppimateriaalia ja järjestämällä työntekijöille maksuttomia täydennyskoulutuksia. Saamelaiskäräjien tuottamia varhaiskasvatuksen oppimateriaaleja löydät esimerkiksi Kuati-sivustolta.