Saamenkieliset kielipesät

Kielipesä on alkuperäiskansan tai kielivähemmistön kielellä toimivaa varhaista, täydellistä kielikylpyä pikkulapsille. Se on kielikylvyn erityinen muoto: tavoitteena on kaksi- ja monikielisyyden lisäksi myös kokonaisen kielen elvyttäminen ja sitä kannattelevan kulttuurin vahvistuminen.

Kielipesä on varhaiskasvatuspaikka, jossa lapsille puhutaan alusta saakka, kaikissa tilanteissa kieltä, jota he eivät yleensä ymmärrä alussa lainkaan. Kun puhutaan saamenkielisestä kielipesästä Suomessa, tarkoitetaan lähtökohtaisesti saamelaisten perheiden lapsille suunnattua varhaiskasvatusta, jossa lapsille puhutaan alusta saakka tiettyä saamen kieltä ja jossa toiminta pohjautuu saamelaiskulttuuriin.

Saamenkielisen kielipesän tavoitteena on siirtää lapsille saamen kieli, jota heille ei pystytä siirtämään kotona lainkaan tai riittävässä määrin. Lapsi voi aloittaa kielipesän siinä iässä kuin varhaiskasvatuksen yleensäkin, eli aikaisintaan noin yhdeksän kuukauden iässä, mutta aloittamisikä riippuu perheen tilanteesta ja joissain tapauksissa myös ryhmän omista käytännöistä.  Perusperiaate on se, että työntekijät eivät käytä lasten kanssa lainkaan enemmistökieltä, joka on yleensä lasten kotikieli. Lapset saavat vapaasti valita, millä kielellä puhuvat, mutta ajan mittaan heitä rohkaistaan saamen kielen käyttöön.

Suomessa järjestetään saamenkielistä kielipesätoimintaa kolmella saamen kielellä, pohjois-, inarin- ja koltansaameksi. Kielipesiä on sekä saamelaisten kotiseutualueella että sen ulkopuolella.

Miksi lapsen vanhemmat eivät puhu saamea?

Saamen kielten asema yhteiskunnassa on vahvistunut vasta viime vuosikymmeninä. Etenkin vanhemmat sukupolvet ovat kasvaneet yhteiskunnassa, jossa saamen kielten asema on ollut vielä heikko. Saamen kieliä ei ole ollut mahdollista käyttää esimerkiksi koulussa ja niiden käyttämiseen julkisesti on voinut liittyä häpeää ja kiusaamista. Aiemmin moni vanhempi ajatteli, että heidän lapsensa pääsee helpommalla eikä tätä kiusata esimerkiksi koulussa, jos lapsi oppii kotona vain suomen kielen. Osa vanhemmista saamelaisista on asunut kouluajan asuntolassa, jossa saamen kielen puhuminen on ollut kielletty. He ovat voineet unohtaa saamen kielen eivätkä ole voineet opettaa kieltä omille lapsilleen. Kielen menettäminen voi olla kipeä aihe perheille, ja asiasta kannattaa puhua hienotunteisesti.

Eikö lapselle ole traumaattista mennä kielipesään, jonka kieltä hän ei ymmärrä?

Ei. Kielipesän pedagogiikassa otetaan huomioon lapsen tarve tulla ymmärretyksi sillä kielellä, jolla hän puhuu. Vaikka lasta kannustetaan käyttämään saamea, minkään kielen puhuminen ei ole kiellettyä.

Saamelaisten kielipesätoiminnan hallinnoiminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain rahoituksen saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnan turvaamiseksi. Koska kielipesätoiminta ei ole lakisääteistä, sille ei ole omaa, pysyvää sijaa valtion budjetissa, joten rahoitus myönnetään vuodeksi kerrallaan. Tätä rahoitusta koordinoi Saamelaiskäräjät. Kielipesätoimintaa järjestävät kunnat, kaupungit ja järjestöt hakevat rahaa Saamelaiskäräjiltä, ja rahoituksen jakautuminen perustuu yhteisiin neuvotteluihin ja Saamelaiskäräjien kielineuvoston päätökseen. Valtion rahoitus on tarkoitettu välttämättömiin toimintakuluihin, ja toiminnan järjestäjän odotetaan maksavan toiminnasta omavastuuosuutena vähintään 15 %. Kielipesiä hallinnoivat enimmäkseen kunnat ja kaupungit, joissa ryhmiä toimii. Kysymys on siis kunnallisesta varhaiskasvatuksesta, johon liittyy tavanomainen hakumenettely ja lapsen huoltajilta perittävä varhaiskasvatusmaksu.

Onko kunnan pakko järjestää saamenkielistä kielipesätoimintaa?

Ei. Toistaiseksi kielipesätoiminta ei ole lakisääteistä, eli kunnan ei ole pakko järjestää sitä. Huomaa kuitenkin, että saamen kieltä jo äidinkielenään puhuvien lasten saamenkielisen varhaiskasvatuksen järjestäminen on lakisääteistä.

Vaikka kielipesätoimintaa ei ole pakko järjestää, se voi usein olla kunnalle hyvä vaihtoehto. Kielipesätoimintaan osallistuvat lapset käyttäisivät kunnan varhaiskasvatuspalveluja joka tapauksessa. Kielipesätoiminnan rahoitus tulee Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, kuntien maksaessa vain omavastuuosuuden.

Saamelainen vanhempi otti yhteyttä kuntaamme ja kertoi, että heidän perheellään on tarve saamenkieliselle kielipesätoiminnalle. Sellaista ei ole koskaan aiemmin järjestetty kunnassamme. Miten pitäisi toimia?

Saamelaiskäräjät koordinoi kielipesätoimintaa, joten kannattaa ottaa yhteyttä Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeriin. Hänellä voi olla tiedossa myös muita perheitä, joilla olisi tarve kielipesätoiminnalle samalla alueella. Saamelaiskäräjät huolehtii myös rahoituksen hakemisesta.

Lue lisää