Raportit ja selvitykset

Erilaiset selvitykset ja tutkimukset ovat osoittaneet, että saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset perusoikeudet toteutuvat huonosti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus on sattumanvaraista. Palvelujen saavutettavuuden ohella tulisi varmistaa myös niiden kulttuurilähtöisyys. Saamelaiskäräjät tekee yhteistyötä eri organisaatioiden ja järjestöjen kanssa saamenkielisten sote-palveluiden saatavuuden parantamiseksi.

Buorre eallin gávpogis – saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut kaupungissa (2019)

Lapin yliopisto

(Lydia Heikkilä, Elsa Laiti-Hedemäki & Tuuli Miettunen, toim.)

Tutkimushanke toteutettiin Euroopan sosiaalirahaston tuella, ja sitä koordinoi sosiaali- ja terveysministeriö. Hanketta rahoittivat lisäksi Lapin sairaanhoitopiiri ja Lapin yliopisto. Tutkimus koskee saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvia saamelaisia. Tavoitteena oli saada valtakunnanlaajuinen kuva saamelaisväestön hyvinvoinnista, sosiaalisesta osallisuudesta ja palveluista
hyvän elämän mahdollistajina. Tutkimus on Suomessa ensimmäinen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuviin saamelaisiin kohdistettu laaja kyselytutkimus. Hankkeessa kehitettiin uudenlaisia eettisiä, yhteisöllisiä ja dialogisia menetelmiä sekä toimintatapoja osallistavaan tiedontuotantoon. Tulosten perusteella voidaan todeta, että saamen kielten asema on saamelaisalueen ulkopuolella
huolestuttava. Kieli on yksi tärkeimmistä kulttuurista sidoksista. Sen merkitys korostuu saamelaisalueen ulkopuolella, jossa on vain vähän saamenkielisiä palveluja. Saamelaisten, etenkin nuorempien ikäpolvien, hyvinvoinnin haasteet kohdistuivat huonompana koettuun henkiseen hyvinvointiin sekä syrjintään. Suomalaisen yhteiskunnan tietoutta saamelaiskulttuurista pitäisi lisätä asenneilmapiirin muuttamiseksi. Kulttuurinen ja sosiaalinen monimuotoisuus ovat vähemmistökansojen hyvinvoinnin lähtökohtia.

LIITE: Buorre eallin gávpogis – saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut kaupungissa (2019)

Saamenkielisten palveluiden nykytilakartoitus (2017)

Saamelaiskäräjät & Posken saamelaisyksikkö
(Pia Ruotsala & Riitta Lehtola)

Sosiaali- ja terveysministeriö tilasi Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivalta Posken saamelaisyksiköltä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan liittyvän kartoituksen, joka julkaistiin keväällä 2017. Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää saamelaislapsille, -nuorille ja -perheille tarjolla olevien palveluiden nykytilaa. Raportissa esitellään palvelutarjonnan vahvuuksia, kehittämistarpeita sekä suosituksia palveluvajeiden täyttämiseksi. Tarkastelu kohdistuu saamelaisten kotiseutualueella kuntien, seurakuntien ja muiden saamenkielisiä palveluita tuottavien tahojen palveluihin sekä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella Rovaniemen, Oulun, Tampereen, Jyväskylän ja pääkaupunkiseudun palveluihin. Lisäksi kartoituksessa tarkastellaan saamelaisyhdistysten ja Saamelaiskäräjien mahdollisuuksia tuottaa palveluita eri saamen kielillä saamelaislasten, -nuorten ja -perheiden tarpeisiin. Kartoituksen tavoitteena oli tehdä näkyväksi saamelaisten lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeet ja -vajeet, oikeudet alkuperäiskansana sekä kielen ja kulttuurin merkitys saamelaisten omien voimavarojen vahvistamisessa.

LIITE: Saamenkielisten palvelujen nykytilakartoitus 1/2017

Saamenkielisten palveluiden tulevaisuuden palvelukokonaisuudet (2016)

Lapin sairaanhoitopiiri & Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
(Saamenkieliset palvelut-osio: Eila-Marja Labba, Mirja Laiti & Pia Ruotsala)

Lapin sairaanhoitopiirin alueen kuntien sote-uudistusta valmistelevissa asiakasprosessityöryhmissä 1.8.2015–31.5.2016 valmisteltiin Lapin sairaanhoitopiirin alueelle asiakaslähtöisiä, yhdenvertaisia ja integroituja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosesseja, joista yhtenä oli saamenkielisten palvelujen palveluprosessi. Tätä varten asetettiin saamenkieliset palvelut -työryhmä.

Saamenkielisten palvelujen keskeisimmiksi kehittämiskokonaisuuksiksi on nostettu mm. saamelaisten palvelutarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen, saamelaisten osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden varmistaminen, saamenkielisen henkilöstön saatavuuden turvaaminen, rajayhteistyön esteiden poistaminen, saamenkielisen palvelukokonaisuuden koordinointi, etätulkkauspalvelujen kehittäminen sekä inarin- ja koltansaamenkielisten palvelujen saatavuuden turvaaminen.

LIITE: LSHP:n soten tulevaisuuden palveluprosessit 2016

Saamebarometri 2016 – Selvitys saamenkielisistä palveluista saamelaisalueella (2016)

Oikeusministeriö. Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö
(Annika Pasanen)

Oikeusministeriö toteutti yhdessä Oulun yliopiston Giellagas-instituutin kanssa keväällä ja kesällä 2016 selvityksen saamenkielisistä palveluista. Tarkoituksena oli tutkia saamen kielilain toteutumista kansalaisten näkökulmasta: miten eri-ikäiset ja saamelaisalueen eri kunnissa asuvat saamenkieliset kokevat omakielisten palveluiden merkityksen ja saatavuuden. Paino oli sosiaali- ja terveyspalveluissa. Saamebarometrissä kuvataan selvityksen taustatekijöitä, kuten saamelaisten kielioloja ja saamen kielilakia, samoin kuin selvitystyön lähtökohtia ja ratkaisuja. Lisäksi esitellään selvityksen tulokset alkaen vastaajien taustatiedoista kielellisten oikeuksien toteutumiseen eri aloilla ja palveluiden kehittämistarpeisiin sekä yhteenveto saamen kielilain toteutumisesta selvityksen perusteella. Selvityksessä tarkastellaan myös selvityksen heijastamia saamelaisten kielitilanteeseen ja kieliasenteisiin liittyviä seikkoja. Lopussa on yhteenveto selvityksen keskeisestä annista, joka samalla kokoaa yhteen selvityksen esille nostamia kysymyksiä, jotka koskevat yhtäältä valtion toimia ja toisaalta saamelaisyhteisön sisäisiä käytänteitä.

LIITE: Saamebarometri 2016

Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut (2013)

Lapin yliopisto

(Lydia Heikkilä & Elsa Laiti-Hedemäki & Anneli Pohjola)

Hanke on Lapin yliopiston sosiaalityön, Saamelaiskäräjien, Posken saamelaisyksikön, SAKK:n ja SámiSoster ry:n yhteistyössä suunnittelema ja STM rahoittama hanke. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää saamelaisten näkemyksiä ja kokemuksia palveluista hyvinvoinnin tärkeinä osatekijöinä sekä palvelutarpeista. Tarkastelu kohdistuu saamelaisten kotiseutualueen kuntien peruspalveluihin ja erityistarkastelun kohteena ovat saamenkieliset palvelut. Pyrkimyksenä on ymmärtää palvelujen paikka ja merkitykset saamelaisten elämässä sekä sitä kautta määrittyvät odotukset, tarpeet, käyttö ja tyytyväisyys. Tulosten mukaan saamelaisten palvelutyytyväisyys ja palvelujen saatavuus ovat yleistasoltaan selvästi Suomen keskimääräistä tasoa alhaisempia. Kuntakohtaiset erot ovat suuret, mutta myös kuntien eri osissa asuvat saamelaiset ovat eriarvoisessa asemassa palvelujen saatavuuden suhteen.

LIITE: Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut (2013)