Kulttuurinmukaiset ja asiakaslähtöiset työskentelymallit

Suomen perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset turvaavat saamelaisille alkuperäiskansana oikeuden ylläpitää ja kehittää omaan kieltään ja kulttuuriaan. Kaytännössä tämä tarkoittaa sitä, että myös sosiaali- ja terveyspalveluissa tulisi tukea ja edistää näiden perusoikeuksien toteutumista. Saamelaiskäräjät on ollut osallisena erilaisissa kehittämishankkeissa, joissa on luotu saamen kielen ja kulttuurin huomioivia työskentelymalleja. Lisäksi saamelaiskäräjien sotealan kehittämisohjelmassa (2016-2019) on esitetty toimenpiteitä palvelujen kehittämiseksi edelleen.

Ikääntyneiden palvelut

Saamelaisilla iäkkäillä ihmisillä on vielä vähäisessä määrin mahdollisuuksia käyttää päivittäin omaa äidinkieltään laitoshoidossa, palveluasumisessa tai kotihoidossa. Lisäksi palveluissa ei riittävästi tueta ikääntyneen mahdollisuutta ylläpitää omaa kulttuuriaan ja elämäntapaansa. Heikoin tilanne on inarin-, ja koltansaamenkielisillä ikääntyneillä. Muistisairauksien diagnostiikassa tulisi käyttää menetelmiä, jotka sisällöllisesti soveltavat tutkittavan omaa kieltä, kulttuuria ja yhteiskuntaa. Saamelaiskäräjien sotealan kehittämisohjelmassa (2016-2019) ehdotetaan toimenpiteiksi mm. saamenkielisen muistineuvojatoiminnan aloittamista, saamelaisen palveluohjauksen käyttöönottoa sekä saamelaiskulttuurinmukaisten hoitokäytäntöjen kehittämistä.

Saamelaiserityinen palvelu vanhustyössä on työskentelymalli, joka on jäsennetty ja sanoitettu saamelaisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikössä vuosina 2008-2009. Työskentelymalli tukee saamelaisen vanhuksen kotona asumista niin, että palvelu toteutetaan saamelaisen kulttuurin lähtökohdista, saamelaisten arvojen mukaisesti ja saamen kielellä.

Saamelaisen vanhustyön työkalupakki sisältää käytännön ohjeita, suosituksia siitä, miten saamelainen ikääntynyt voi säilyttää ja ylläpitää kieltään, kulttuuriaan ja identiteettiään vanhuspalvelujen asiakkaana. Ohjeistus on esitetty otettavaksi käyttöön saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ja muualla Suomessa.

Saamelaiserityisyys seniorikaste-hankkeessa esittelee muistipolkumallin, joka huomioi saamelaiserityisyyden muistisairaan palveluprosessimallissa.

Palveluohjaus

Saamenkielisen asiakkaan ohjaaminen saamenkielisten palveluiden piiriin voidaan edistää kehittämällä palveluohjausta ja -neuvontaa. Saamelaisen asiakkaan näkökulmasta sujuva, katkeamaton palveluketju toteutuisi paremmin, mikäli asiakkaan äidinkieli merkittäisiin asiakkaan tietoihin jo ajanvarauksessa, jolloin se olisi palvelunjärjestäjän ja -tuottajan tiedossa. Saamelaiskäräjien sotealan kehittämisohjelmassa (2016-2019) toimenpiteiksi ehdotetaan mm. konkreettisten toimintatapojen luomista saamenkielisten asiakkaiden palvelujen järjestämiselle, rajayhteistyösopimusten uudistamista ja laajentamista sekä toimintamallin luomista palveluohjauksen ja etätulkkauksen järjestämiseksi.

Paljon tukea tarvitsevat – Paljon palveluita käyttävät-hanke sisälsi saamelaisosion, jossa kehitettiin asiakasosallisuutta ja asiakkaan kohtaamisia tukevia toimenpiteitä, kuten tuen tarpeen tunnistamista. Hankkeessa luotiin saamelainen palveluohjauspolkumalli paljon tukea tarvitseville henkilöille.

Lapsi- ja perhepalvelut

Äitiysneuvolat ja sairaalat tarjoavat palveluja harvoin saamen kielillä. Saamenkielisten äitiys- ja lastenneuvola- sekä kouluterveydenhuollon palveluiden saatavuutta tulisi nykyisestä parantaa erityisesti inarin- ja koltansaamen kielten osalta. Myös terapiapalveluissa (esim. toiminta- ja puheterapia) tulisi varmistaa lapsen mahdollisuus kommunikoida äidinkielellään sekä käyttää saamenkielisiä arviointimenetelmiä ja materiaaleja. Saamelaiskäräjien sotealan kehittämisohjelmassa (2016-2019) ehdotetaan toimenpiteiksi mm. saamenkielisen henkilöstön kouluttamista ja rekrytointia, henkilöstön osaamisen vahvistamista saamen kielessä ja kulttuurissa sekä saamenkielisten matalankynnyksen palveluiden luomista.

Saamelaisen varhaiskasvatuksen arjen käytäntöjen opas 2013 on tarkoitettu saamenkielisille varhaiskasvatusyksiköille tukemaan henkilöstön osaamista niin, että saamelaislasten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet toteutuisivat arjessa.

Saamelainen kielineuvola on tarkoitettu kaikille perheille, jotka ovat kiinnostuneet vahvistamaan saamen kieltä ja monikielisyyttä perheessä. Kielineuvolamallin toimijat ovat Saamelaiskäräjät ja Perhepalvelumalli Lappiin-hanke.

Kuati.fi on saamelaiskäräjien ylläpitämä saamenkielinen varhaiskasvatusmateriaalipankki, joka sisältää saamelaiskulttuurinmukaista materiaalia pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä.

Vammaispalvelut

Saamelaisten vammaisten henkilöiden palvelutarpeen arvioinnissa, palvelusuunnittelussa ja palvelujen toteutuksessa tulisi olla lähtökohtana asiakkaan ja hänen perheensä kielellisten ja kulttuuristen erityispiirteiden tunnistaminen sekä asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lähiyhteisössään mahdollisimman hyvin. Erityisesti tulee huomioida lasten oikeus kasvaa oman kulttuurinsa jäseniksi vammaisuuden sitä estämättä. Myös vammaisten henkilöiden omakieliset palvelut, esimerkiksi terapiapalveluiden saatavuus, kaipaavat kehittämistoimia. Nykyisessä tilanteessa saamenkielinen lapsi joutuu kasvamaan suomenkieliseksi, koska kaikki kuntoutuspalvelut ovat suomenkielisiä ja suomalaisen kulttuurinmukaisia. Saamelaiskäräjien sotealan kehittämisohjelmassa (2016-2019) ehdotetaan toimenpiteiksi mm. saamenkielisten testien kehittämistä ja omatyöntekijä-mallin käyttöönottoa.

THL:n Vammaispalvelujen käsikirja käsittelee saamelaisten vammaisten oikeuksia ja miten saamelaiserityisyys tulisi ottaa huomioon vammaisten tukipalveluissa.

Mielenterveyspalvelut ja psykososiaalinen tuki

Saamelaisväestö tarvitsee tehokkaita toimenpiteitä ja matalan kynnyksen palveluita, joilla tuetaan saamelaisten psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä sekä yhteisön ja yksilöiden voimavaroja. Saamelaisten kannalta kiireellisimmin kehitettäviä palveluita ovat päihde-, mielenterveys- ja perheneuvontapalvelut. Lisäksi tarvitaan yhteisöllisten työmenetelmien kehittelyä. Saamelaiskäräjien sote-alan kehittämisohjelmassa (2016-2019) toimenpiteiksi ehdotetaan mm. saamenkielisten psykiatristen sairaanhoitajien kouluttamista saamelaisalueelle, saamelaisen palveluohjausmallin käyttöönottoa sekä kärkihankkeena saamelaisten psyykkisen hyvinvoinnin kehittämishanketta.

Mettäterapia on kulttuurisensitiivistä luontoa hyödyntävää päihdetyötä. Hankkeen toimintamuotoja ovat ohjaus ja neuvonta, mettäterapija, toimintapäivät, kohtaamispaikat sekä materiaalin tuotto, vaikuttamistyö ja uusien työmuotojoen kehittäminen. Palvelu on saatavilla Enontekiöllä ja Inari-Utsjoen alueella.

Boazodoalli veaje bures on Melan julkaisema pohjoissaamenkielinen ohjekirjanen poronhoitajille, jossa on ohjeet työhyvinvoinnin ylläpitoon sekä lista tukea ja apua antavista verkostoista.