Saamelaiskäräjät edistää saamelaisten perusoikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Saamelaisten sosiaali- ja terveysalaa koskevien kehittämistoimien lähtökohtana on saamelaisten oikeusaseman ja itsemääräämisoikeuden kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Kehittämisohjelman toimeenpano perustuu yhtäältä Saamelaiskäräjien aseman lujittamiseen ja vakiinnuttamiseen yhteiskunnallisena toimijana (asiantuntijuus, verkostosuhteet, toimintaedellytykset) sekä vuorovaikutuksellisten suhteiden vahvistumiseen suhteessa saamelaisväestöön (gulahallan). Saamelaisten sotealan kehittämisohjelman päätavoitteet:
- Kehitetään saamelaisten osallisuutta ja tosiasiallisia vaikutusmahdollisuuksia
- Lisätään saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta
- Vahvistetaan saamelaisväestön henkistä hyvinvointia ja edistetään mielenterveyspalvelujen saatavuutta ja kehittämistä
- Kehitetään saamelaisväestön sosiaaliturvaa ja elinoloja
- Edistetään digitalisaatiota ja tietoturvan toteutumista saamelaisväestölle suunnatuissa palveluissa
- Turvataan saamelaisten sote-alan kehittämistoiminnan jatkuvuus ja edistetään saamelaisten terveyttä sekä hyvinvointia koskevaa tiedontuotantoa
- Gulahallan – Kehitetään vuorovaikutusta saamelaisväestön kanssa sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa
Ajankohtaista
Oikeus saamenkielisiin sote-palveluihin
Kielelliset oikeudet kuuluvat saamelaisväestön perusoikeuksiin ja lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus huolehtia saamenkielisten palvelujen järjestämisestä oma-aloitteisesti ja aktiivisesti ilman, että niitä erikseen vaaditaan. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.
Raportit ja selvitykset
Erilaiset selvitykset ja tutkimukset ovat osoittaneet, että saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus on sattumanvaraista. Palvelujen asiakaslähtöisyyden tulisi kuitenkin lähteä asiakkaiden tarpeista ja toimintaympäristöstä. Palvelujen saamenkielisyyden ohella on tärkeä varmistaa myös niiden kulttuurilähtöisyys.
Saamenkieliset sote-palvelut ja materiaalit
Saamelaisilla on oikeus saada sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita omalla saamen kielellä. Mikäli henkilökunnassa ei ole saamenkielen taitoista henkilöä, on asiakkaalla oikeus tulkkaukseen. Joitakin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin liittyviä materiaaleja on saatavilla verkossa saamen kielillä. Saamenkielisten sote-palvelujen järjestäminen kuuluu toistaiseksi kunnille. Saamelaiskäräjät myöntää saamelaisalueen kunnille valtionavusta saamenkielisiin sote-palveluihin ja valvoo sen käyttöä.
Kulttuurinmukaiset ja asiakaslähtöiset työskentelymallit
Suomen perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset turvaavat saamelaisille oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin. Tämä tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on varmistettava potilaan oikeus käyttää omaa kieltään sekä saada hoitoa, jossa otetaan huomioon kielen lisäksi myös hänen kulttuurinsa.
Posken saamelaisyksikkö
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) valtakunnallisena erityistehtävänä on saamenkielisten palveluiden kehittäminen. Saamen kieleen ja kulttuuriin pohjautuvien palvelujen kehittämisestä vastaa saamelaisyksikkö, joka toimii hallinnollisesti Saamelaiskäräjien yhteydessä.
Sosiaaliturva
Saamelaisalueen työllistymismahdollisuudet yhdessä perinteisten elinkeinojen kannattavuuden kanssa voivat johtaa tilanteeseen, jossa henkilö joutuu turvautumaan sosiaaliturvaan. Sosiaaliturvan toteutumiseen vaikuttavia asioita saamelaisten osalta ovat muun muassa perinteisten elinkeinojen, varsinkin poronhoidon, hankala yhteensovittaminen sosiaaliturvajärjestelmän säädösten kanssa.
Rajayhteistyön kehittäminen
Saamelaiskäräjien sote-alan (2016-2019) kehittämisohjelman yhtenä tavoitteena on edistää raja-alueyhteistyötä ja uuden teknologian käyttöönottamista saamelaisten kotiseutualueella. Ruotsin ja Norjan rajakunnilla on halu ja valmius tarjota laadukkaita saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluita Enontekiön, Inarin ja Utsjoen alueen saamenkielisten palveluiden tuottamiseksi. Rajayhteistyöllä saamenkieliset palvelut voidaan yhdistää sujuvaksi hoito- ja palveluketjuksi peruspalveluista erityispalveluihin saakka.