Sämmilij kielâlij já kulttuurlij vuoigâdvuođâi vuáđđun lii vuáđulaahâ, mon mield sämmilijn algâalmugin lii vuoigâdvuotâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur. Vuáđulaavâ mield sämmilijn lii sämmilij päikkikuávlust jieijâs kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaldâšem tienuuvt ko laavâst asâttuvvoo. Vuáđulaavâ lasseen sämmilij vuoigâdvuođâin asâttuvvoo tärhibeht eereeb iärásij laavâst sämitiggeest (974/1995) já Säämi kielâlaavâst (1086/2003).

Säämi kielâlaavâ heiviittem váimuskuávlu lii sämmilij päikkikuávlu (Aanaar, Iänudâh, Ucjuuhâ já Suáđigil kieldâ taveuási). Säämi kielâlaavâ mield sämmilij päikkikuávlust sämmiliist lii virgeomâháin ášástâldijnis ain vuoigâdvuotâ valjiimis mield kevttiđ sämikielâ teikâ suomâkielâ. Veikâ sämikielâlâš olmooš máttá meid suomâkielâ, te virgeomâhâš kalga faallâđ palvâlem sämikielân, jis olmooš nuuvt haalijd.

Sämikielân lohtâseijee raporteh já čielgiittâsah

Sämikielâliih palvâlusah viermist

• Turviđ sämmilij vuoigâdvuođâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ
• Tähidiđ sämmilij vuoigâdvuođâ vuoigâdvuođâlii riehtijotemân já šiev haldâttâhân kielâst peerusthánnáá
• Rähtiđ sämikielâlijn palvâlusâin luánduliih
• Sämmilij kielâliih vuoigâdvuođah olášuttojeh tienuuvt, ete toid ij taarbâš sierâ keessiđ
• Olášuttiđ sämmilij vuoigâdvuođâ kevttiđ jieijâs kielâ meid keevâtlávt, ij tuše tulkkum já äššikiirjij jurgâlem peht
• Ovdediđ sämikielâ kevttim puoh ohtsâškode sektorijn
• Kielâ siäilum ellen já eellimvuáimálâžžân

Lah-uv tubdâm, ete tuu kielâliih vuoigâdvuođah iä olášuu teikâ tarbâšah iše säämi kielâlaavâ heiviitmân lohtâseijee koččâmušâin? Vääldi ohtâvuođâ säämi kielâtorvočällei, ko halijdah koijâdiđ säämi kielâlaavâst.

Sämmilij päikkikuávlust sämikielâ puáhtá kevttiđ eereeb iärásij täin virgeomâháin:

• tiervâsvuotâkuávdáást, kieldâ virgáduvâin, pargo- já iäláttâspalvâlusâin, Viäruhaldâttuvvâst, Poolisist, AIL:st, Laapi kuávdášpyecceiviäsust, Eennâmmittedemlájádâsâst, Mela toimâttuvvâst, Laapi maistraatist.

Säämi kielâlaavâ heiviittempirrâdâhân kuleh lasseen:

• Tuámustoovlih já staatâ kuávlu- já páihálâšhaldâttuv virgeomâhááh, kiäi virgekuávlun ovdil mainâšum kieldah ollásávt teikâ uásild kuleh
• Sämitigge, nuorttâlâšlaavâst uáivildum nuorttâlij sijdâčuákkim
• Staatârääđi riehtikansler já ovdâskode riehtiäššialmai, kulâtteijeeäššialmai, kulâtteijeerijdolävdikodde, oovtviärdásâšvuotâváldálâš, täsiárvuváldálâš, tiätusyejiváldálâš
• Sämmilij päikkikuávlu palgâseh, Palgâsij ovtâstus
• Kirholiih virgeomâhááh; Oulu pispekode tuámukapittâl, kirkkohiärrávirgáduvah, moi toimâkuávlun sämmilij päikkikuávlu teikâ uási tast kulá
• Iänuduv, Aanaar, Ucjuv já Suáđigil servikodeh já ortodoksilii kirkkokode Laapi servikodde

Säämi kielâlaahâ siskeeld njuolgâdusâid meid ton heiviitmist finnodâhlájádâssáid já finnoduvváid sehe priivaat tuáimeid, kiäh tipšoh almos haldâttâhpargoid virgeomâhâšsysteem ulguubeln. Njuolgâdusâi vuáđđun lii tot, ete kielâlij palvâlusâi tääsi ij uážu huánániđ tondiet, ete almos väldi addel pargoidis iärásáid porgâmnáál.

• Kieldah, servikodeh, palgâseh já iäráseh pyehtih uuccâđ säämi kielâlaavâ heiviitmist šaddee koloid staatâtorjuu

Staatâtoorjâ lii jyehimnáál jyehi ive 150 000 eurod.

Luuvâ lase Riehtiministeriö siijđoin: https://oikeusministerio.fi/saamen-kielilakiavustukset