Raportit ja selvitykset

Erilaiset selvitykset ja tutkimukset ovat osoittaneet, että saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus on sattumanvaraista. Palvelujen asiakaslähtöisyyden tulisi kuitenkin lähteä asiakkaiden tarpeista ja toimintaympäristöstä.  Palvelujen saamenkielisyyden ohella on tärkeä varmistaa myös niiden kulttuurilähtöisyys. Saamelaiskäräjät on ollut mukana selvittämässä saamenkielisten sote-palvelujen tilannetta ja tekee yhteistyötä eri organisaatioiden ja järjestöjen kanssa saamenkielisten sote-palveluiden saatavuuden parantamiseksi.

Saamenkielisten palveluiden nykytilakartoitus (2017)

Saamelaiskäräjät & Posken saamelaisyksikkö
(Pia Ruotsala & Riitta Lehtola)

Sosiaali- ja terveysministeriö tilasi Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivalta Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen saamelaisyksiköltä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan liittyvän kartoituksen, joka julkaistiin keväällä 2017. Kartoituksen tarkoituksena oli selvittää saamelaislapsille, -nuorille ja -perheille tarjolla olevien palveluiden nykytilaa. Raportissa esitellään palvelutarjonnan vahvuuksia, kehittämistarpeita sekä suosituksia palveluvajeiden täyttämiseksi. Tarkastelu kohdistuu saamelaisten kotiseutualueella kuntien, seurakuntien ja muiden saamenkielisiä palveluita tuottavien tahojen palveluihin sekä saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella Rovaniemen, Oulun, Tampereen, Jyväskylän ja pääkaupunkiseudun palveluihin. Lisäksi kartoituksessa tarkastellaan saamelaisyhdistysten ja Saamelaiskäräjien mahdollisuuksia tuottaa palveluita eri saamen kielillä saamelaislasten, -nuorten ja -perheiden tarpeisiin. Kartoituksen tavoitteena oli tehdä näkyväksi saamelaisten lasten, nuorten ja perheiden palvelutarpeet ja -vajeet, oikeudet alkuperäiskansana sekä kielen ja kulttuurin merkitys saamelaisten omien voimavarojen vahvistamisessa.

LIITE: Saamenkielisten palvelujen nykytilakartoitus 1/2017

Saamenkielisten palveluiden tulevaisuuden palvelukokonaisuudet (2016)

Lapin sairaanhoitopiiri & Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
(Saamenkieliset palvelut-osio: Eila-Marja Labba, Mirja Laiti & Pia Ruotsala)

Lapin sairaanhoitopiirin alueen kuntien sote-uudistusta valmistelevissa asiakasprosessityöryhmissä 1.8.2015–31.5.2016 valmisteltiin Lapin sairaanhoitopiirin alueelle asiakaslähtöisiä, yhdenvertaisia ja integroituja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluprosesseja, joista yhtenä oli saamenkielisten palvelujen palveluprosessi. Tätä varten asetettiin saamenkieliset palvelut -työryhmä, jossa oli mukana mm. Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan Posken saamelaisyksikön suunnittelija sekä sote-asioihin perehtynyt hallintopäällikkö.

Saamenkielisten palveluiden osalta toteutettiin kysely osana sote-valmistelua. Saamenkielisten palvelujen keskeisimmiksi kehittämiskokonaisuuksiksi nostettiin mm. saamelaisten palvelutarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen, saamelaisten osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden varmistaminen, saamenkielisen henkilöstön saatavuuden turvaaminen, rajayhteistyön esteiden poistaminen, saamenkielisen palvelukokonaisuuden koordinointi, etätulkkauspalvelujen kehittäminen sekä inarin- ja koltansaamenkielisten palvelujen saatavuuden turvaaminen. Inarin- ja koltansaamenkielisiä palveluita on saatavana vähäisessä määrin vanhuspalveluissa, mutta muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ei ole laisinkaan. Koska molemmissa kieliryhmissä on omat kulttuuriset piirteensä ja palveluiden saatavuutta ei voida rajayhteistyöllä turvata, tarvitaan niiden turvaamiseen erillistoimenpiteitä. Tämän vuoksi inarin- ja koltankielisen väestön omat kielelliset ja kulttuuriset erityispiirteet tulee raportin mukaan ottaa erilliseksi kehittämiskohteeksi. Koltansaamenkielisten palvelujen turvaamiseksi yhteistyötä on tehtävä myös kolttien kyläkokouksen kanssa.

LIITE: LSHP:n soten tulevaisuuden palveluprosessit 2016

Saamebarometri 2016 – Selvitys saamenkielisistä palveluista saamelaisalueella (2016)

Oikeusministeriö. Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö
(Annika Pasanen)

Oikeusministeriö toteutti yhdessä Oulun yliopiston Giellagas-instituutin kanssa keväällä ja kesällä 2016 selvityksen saamenkielisistä palveluista. Tutkimuksen vastuullinen johtaja oli Giellagas-instituutin johtaja ja selvitysprosessia seurasi ohjausryhmä, jossa oli mukana mm. Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri. Tarkoituksena oli tutkia saamen kielilain toteutumista kansalaisten näkökulmasta: miten eri-ikäiset ja saamelaisalueen eri kunnissa asuvat saamenkieliset kokevat omakielisten palveluiden merkityksen ja saatavuuden. Paino oli sosiaali- ja terveyspalveluissa. Saamebarometrissä kuvataan selvityksen taustatekijöitä, kuten saamelaisten kielioloja ja saamen kielilakia, samoin kuin selvitystyön lähtökohtia ja ratkaisuja. Lisäksi esitellään selvityksen tulokset alkaen vastaajien taustatiedoista kielellisten oikeuksien toteutumiseen eri aloilla ja palveluiden kehittämistarpeisiin sekä yhteenveto saamen kielilain toteutumisesta selvityksen perusteella. Selvityksessä tarkastellaan myös selvityksen heijastamia saamelaisten kielitilanteeseen ja kieliasenteisiin liittyviä seikkoja. Lopussa on yhteenveto selvityksen keskeisestä annista, joka samalla kokoaa yhteen selvityksen esille nostamia kysymyksiä, jotka koskevat yhtäältä valtion toimia ja toisaalta saamelaisyhteisön sisäisiä käytänteitä.

LIITE: Saamebarometri 2016