Oikeus saamenkielisiin sote-palveluihin

Kielelliset oikeudet kuuluvat saamelaisväestön perusoikeuksiin ja lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus huolehtia saamenkielisten palvelujen järjestämisestä oma-aloitteisesti ja aktiivisesti ilman, että niitä erikseen vaaditaan. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa. Lainsäädännössä on useita kohtia, jotka viittaavat oikeuteen käyttää omaa kieltään ja turvaavat oikeuden omaan kulttuuriin. Saamelaiskäräjät pyrkii edistämään saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista sotepalveluissa.

Suomen perustuslaki

Suomen perustuslaki (731/1999) turvaa saamelaisille oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin (17 §) sekä näitä seikkoja koskevaan itsehallintoon saamelaisalueella. Kielelliset oikeudet kuuluvat saamelaisväestön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Saamen kielilaki

Saamen kielilain (1086/2003) tavoitteena on yhdessä Suomen perustuslain 17 § 3 momentin kanssa turvata saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamen kielilaissa säädetään toisaalta saamelaisen oikeudesta käyttää omaa kieltään viranomaisessa ja toisaalta julkisen vallan velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia (1 §). Saamen kielilaki on kaksisuuntainen ja se velvoittaa laissa määriteltyjen viranomaisten velvollisuudeksi oma-aloitteisesti huolehtimaan siitä, että saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä (24 §). Viranomaisen on henkilöstöä palvelukseen ottaessaan muun muassa huolehdittava siitä, että henkilöstö pystyy palvelemaan asiakkaita myös saameksi ja koulutusta järjestämällä tai muilla toimenpiteillä huolehdittava siitä, että henkilöstöllä on viranomaisen tehtävien edellyttämä saamen kielen taito (14 §). Jos viranomaisessa ei ole sellaista saamen kielen taitoista henkilöä, joka voisi käsitellä asiaa, on viranomaisen järjestettävä maksuton tulkkaus, jollei se itse huolehdi tulkkauksesta (19 §). Viranomaisen tulee myös tiedottaa saamen kielellä. Perustuslain 21.2 §:än sisältyvä oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja hyvän hallinnon käsitteet on otettu myös saamen kielilain tarkoituspykälään (1 §). Hyvän hallinnon käsite kielellisten perusoikeuksien näkökulmasta tarkoittaa kielellisesti ymmärrettävää palvelua.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukieliä koskevat lait

Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö on periaatteessa jo pitkään velvoittanut palvelemaan asiakasta äidinkieli huomioon ottaen. Näitä lakeja ovat mm. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista (380/1987); Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000); Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) sekä Sosiaalihuoltolaki (1301/2014). Edellä mainittujen erityislakien maininnat pohjautuvat viime kädessä Suomen perustuslailla turvattuihin jokaiselle kansalaiselle kuuluviin perusoikeuksiin.

Terveydenhuoltolain (1326/2010) 6 §:ssä terveydenhuollon kielinä ja vanhuspalvelulain (980/2012) 8 §:ssä palvelujen kielinä on mainittu suomi, ruotsi ja saame. Potilaslain (785/1992) 3 § edellyttää myös, että potilaan äidinkieli ja kulttuuritausta otetaan hoidossa mahdollisimman hyvin huomioon. Perustuslaissa on säädetty julkisen vallan velvollisuudesta turvata, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistää väestön terveyttä. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden turvaamisen kannalta ratkaiseva merkitys on 6 §:n tarkoittamalla yhdenvertaisuuden periaatteella ja esimerkiksi saamelaisten osalta 17§:n tunnustamalla oikeudella omaan kieleen ja kulttuuriin. Syrjinnänkieltoa sovelletaan myös, kun kyse on lakisääteisiä peruspalveluista, tuista tai etuuksista.