Kulttuurinmukaiset ja asiakaslähtöiset työskentelymallit

Suomen perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset turvaavat saamelaisille oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin. Tämä tarkoittaa sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on varmistettava potilaan oikeus käyttää omaa kieltään sekä saada hoitoa, jossa otetaan huomioon kielen lisäksi myös hänen kulttuurinsa. Saamelaiskäräjät on ollut osallisena erilaisissa kehittämishankkeissa, joissa on luotu saamen kielen ja kulttuurin huomioivia työskentelymalleja. Lisäksi saamelaiskäräjien sotealan kehittämisohjelmassa (2016-2019) on esitetty toimenpiteitä palvelujen kehittämiseksi edelleen.

Ikääntyneiden palvelut

Saamelaisilla iäkkäillä ihmisillä on vielä vähäisessä määrin mahdollisuuksia käyttää päivittäin omaa äidinkieltään vanhustenhuollon laitoksissa, palvelutaloissa tai kotihoitohenkilöstön kanssa. Lisäksi kulttuuritaustan huomioiminen palvelusisällössä ei tavallisesti toteudu yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti. Erityisen huono tilanne on inarin-, ja koltansaamenkielisillä ikääntyneillä. Lisäksi muistisairauksien diagnostiikassa tulisi käyttää menetelmiä, jotka sisällöllisesti soveltavat tutkittavan omaa kieltä, kulttuuria ja yhteiskuntaa. Saamelaiskäräjien sotealan kehittämisohjelmassa (2016-2019) ehdotetaan toimenpiteiksi mm. saamenkielisen muistineuvojatoiminnan aloittamista, saamelaisen palveluohjauksen käyttöönottoa sekä saamelaiskulttuurinmukaisten hoitokäytäntöjen kehittämistä.

Saamelaiserityinen palvelu vanhustyössä on työskentelymalli, joka on jäsennetty ja sanoitettu saamelaisten sosiaalipalvelujen kehittämisyksikössä vuosina 2008-2009. Työskentelymalli tukee saamelaisen vanhuksen kotona asumista niin, että palvelu toteutetaan saamelaisen kulttuurin lähtökohdista, saamelaisten arvojen mukaisesti ja saamen kielellä.

Saamelaisen vanhustyön työkalupakki sisältää käytännön ohjeita, suosituksia siitä, miten saamelainen ikääntynyt voi säilyttää ja ylläpitää kieltään, kulttuuriaan ja identiteettiään vanhuspalvelujen asiakkaana. Ohjeistus on esitetty otettavaksi käyttöön saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ja muualla Suomessa.

Saamelaiserityisyys seniorikaste-hankkeessa esittelee muistipolkumallin, joka huomioi saamelaiserityisyyden muistisairaan palveluprosessimallissa.

Palveluohjaus

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnallisella integraatiolla tulee tavoitella nykyistä laajempia, vahvempia, pysyviä ja toimivampia saamenkielisiä palveluita, joissa huomioidaan saamelaisen asiakkaan tai potilaan kulttuuritausta. Saamenkielisen asiakkaan ohjaaminen saamenkielisten palveluiden piiriin voidaan edistää kehittämällä palveluohjausta. Saamelaisen asiakkaan näkökulmasta sujuva, katkeamaton palveluketju toteutuu, mikäli asiakkaan äidinkieli merkitään asiakkaan tietoihin jo ajanvarauksessa, minkä ansiosta asiakas voidaan ohjata saamenkielisten palveluiden piiriin. Saamelaiskäräjien sotealan kehittämisohjelmassa (2016-2019) toimenpiteiksi ehdotetaan mm. konkreettisten toimintatapojen luomista saamenkielisten asiakkaiden palvelujen järjestämiselle, rajayhteistyösopimusten uudistamista ja laajentamista sekä toimintamallin luomista palveluohjauksen ja etätulkkauksen järjestämiseksi. Rajayhteistyösopimuksiin ehdotetaan palveluyhteistyön sisällyttämistä.

Paljon tukea tarvitsevat – Paljon palveluita käyttävät-hanke sisälsi saamelaisosion, jossa kehitettiin asiakasosallisuutta ja asiakkaan kohtaamisia tukevia toimenpiteitä, kuten tuen tarpeen tunnistamista. Hankkeessa luotiin saamelainen palveluohjauspolkumalli paljon tukea tarvitseville henkilöille.

Lapsi- ja perhepalvelut

Äitiysneuvolat ja sairaalat tarjoavat palveluja vain harvoin saamen kielillä. Saamenkielisten äitiys- ja lastenneuvola- sekä kouluterveydenhuollon palveluiden saatavuutta tulisi nykyisestä parantaa. Lisäksi terapiapalveluissa tulee varmistaa lapsen mahdollisuus kommunikoida äidinkielellään. Esimerkiksi puheterapiassa kaikki käytettävät arviointimenetelmät ja puheterapiamateriaali ovat suomenkielisiä. Neuvolapalveluissa tulisi aktiivisesti huomioida saamelaisten kieli- ja kulttuuritausta ja kouluttaa hoitohenkilökunta saamelaisperheiden tukemiseen oman kielen ja kulttuurin säilyttämisessä. Saamelaiskäräjien sotealan kehittämisohjelmassa (2016-2019) ehdotetaan toimenpiteiksi mm. saamenkielisen henkilöstön rekrytointia, sotehenkilöstön osaamisen vahvistamista saamen kielessä ja kulttuurissa sekä saamenkielisten matalankynnyksen palveluiden luomista.

Saamelaisen varhaiskasvatuksen arjen käytäntöjen opas 2013 on tarkoitettu saamenkielisille varhaiskasvatusyksiköille tukemaan henkilöstön osaamista niin, että saamelaislasten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet toteutuvat.

Saamelainen kielineuvola on tarkoitettu kaikille perheille, jotka ovat kiinnostuneet vahvistamaan saamen kieltä ja monikielisyyttä perheessä. Kielineuvolamallin toimijat ovat Saamelaiskäräjät ja Perhepalvelumalli Lappiin-hanke.

Kuati.fi on saamelaiskäräjien ylläpitämä saamenkielinen varhaiskasvatusmateriaalipankki, joka sisältää saamelaiskulttuurinmukaista materiaalia pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä.

Vammaispalvelut

Saamelaisten vammaisten palvelutarpeen arvioinnissa, palvelusuunnittelussa ja palvelujen toteutuksessa tulee olla lähtökohtana asiakkaan ja hänen perheensä kielellisten ja kulttuuristen erityispiirteiden tunnistaminen sekä asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lähiyhteisössään mahdollisimman hyvin. Omakielisten vammaispalveluiden turvaamisen on perustuttava kieltä laajemmin kulttuurin mukaisuuteen sekä vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden toteutumiseen. Erityisesti tulee huomioida lasten oikeus kasvaa oman kulttuurinsa jäseniksi vammaisuuden sitä estämättä. Myös vammaisten henkilöiden omakieliset palvelut, esimerkiksi terapiapalveluiden saatavuus, kaipaavat kehittämistoimia. Nykyisessä tilanteessa saamenkielinen lapsi joutuu kasvamaan suomenkieliseksi, koska kaikki kuntoutuspalvelut ovat suomenkielisiä ja suomalaisen kulttuurin mukaisia. Saamelaiskäräjien sotealan kehittämisohjelmassa (2016-2019) ehdotetaan toimenpiteiksi mm. saamenkielisten testien kehittämistä ja omatyöntekijä-mallin käyttöönottoa.

THL:n Vammaispalvelujen käsikirja käsittelee saamelaisten vammaisten oikeuksia ja miten saamelaiserityisyys tulisi ottaa huomioon vammaisten tukipalveluissa.

Mielenterveyspalvelut ja psykososiaalinen tuki

Saamelaisväestö tarvitsee tehokkaita toimenpiteitä ja matalan kynnyksen palveluita, joilla tuetaan saamelaisten psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä sekä yhteisön ja yksilöiden voimavaroja. Psykososiaalisiin palveluihin sisällytetään monimuotoisia palveluja kuten mielenterveys- ja kuntoutuspalvelut, kasvatus- ja perheneuvonta, työtoiminta sekä päihde- ja mielenterveystyön palvelut. Saamelaisten kannalta kiireellisimmin kehitettäviä palveluita ovat päihde-, mielenterveys- ja perheneuvontapalvelut. Lisäksi tarvitaan psykososiaalisten menetelmien kehittelyä. Esimerkiksi saamenkielisen ja kulttuurilähtöisen testien puuttuminen voivat vaikeuttaa diagnoosin tekoa. Saamelaiskäräjien sote-alan kehittämisohjelmassa (2016-2019) toimenpiteiksi ehdotetaan mm. saamenkielisten psykiatristen sairaanhoitajien kouluttamista saamelaisalueelle, saamelaisen palveluohjausmallin käyttöönottoa sekä kärkihankkeena saamelaisten psyykkisen hyvinvoinnin kehittämishanketta.

Mettäterapia on Sámisoster ry:n, Enontekiön kunnan ja PaKaste-hankkeen yhteistyönä toteutettava päihdehuollon kulttuurisensitiivinen avopalvelu asiakkaille, joilla on päihdeongelma. Palvelu on saatavilla Enontekiöllä ja Inari-Utsjoen alueella.

Boazodoalli veaje bures on Melan julkaisema pohjoissaamenkielinen ohjekirjanen poronhoitajille, jossa on ohjeet työhyvinvoinnin ylläpitoon sekä lista tukea ja apua antavista verkostoista.