Säʹmmlain lie õhttsiʹžže kuâtmlo sääʹmkonfereeʹnsest primmum liiʹpptempeiʹvved (Heʹlssen 1992, Muurman 1996 da Truäʹnddem 2017).

6.2. Saaʹmi meersažpeiʹvv

2.3. Lääʹddjânnam Sääʹmteeʹǧǧ vuâđđeempeiʹvv (1996)

Jõnn läʹznpeiʹvv, säʹmmlai ääʹrbvuâlaž prääʹzniǩpeiʹvv.

Evvanpeiʹvv, almmjallaš prääʹzniǩpeiʹvv.

9.8. ÕM:i meeraikõskksaž alggmeerai peiʹvv

15.8. Sääʹmliipp priimmâmpeiʹvv (1986)

18.8. Sääʹmsuåvtõõzz vuâđđeempeiʹvv (1956)

26.8. Ruõccjânnam Sääʹmteeʹǧǧ vuâđđeempeiʹvv (1993)

9.10. Taarrjânnam Sääʹmteeʹǧǧ vuâđđeempeiʹvv (1989)

9.11. Sääʹm parlameeʹnt vuâđđeempeiʹvv (1973). Sääʹm parlameʹntt leäi Lääʹddjânnam Sääʹmteeʹǧǧ oudldõʹstti.

29.11. Elsa Laula Renberg šõddâmpeiʹvv. Elsa Laula Renberg (š. 1877) ââʹnet raajid râstldeei säʹmmlai õhttsažtuâj altteeʹjen. Son leäi säʹmmlaž neezzanorganisaatio aktiiv da vaikkti Truäʹnddmest Taarrjânnmest 6.2.1917 riõššum vuõssmõs såbbar äiggavuäǯǯmõʹšše.

15.11. Vuõssmõs säʹmmlaž riikkpeiʹvvoummu Isak Saba šõddâmpeiʹvv. Isak Saba šõõddi 15.11.1875 Uunjaarǥâst Vaʹrjjlest. Son leäi Taarrjânnam Jõnnteeʹǧǧ vuäzzlaž kueiʹt pââʹj ääiʹj (1906-1912). Isak Saka eeʹttkõõʹsti tuâjjlaipeällõõǥǥ.

Sääʹmlipp lij säʹmmlaž čeäppneǩ Astrid Båhl plaanääm. Liipp teeʹmm puätt saujjsäʹmmlaž Anders Fjellner tiivtâst Páiven párneh (Peeiʹv päärna), koʹst Fjellner kovvad säʹmmlaid peeiʹv nijddân da päʹrnnen. Liipp ruõʹpsses kruugg sueiʹmkrâstt peeiʹv da ââʹliǩ mannu. Liippâst leäʹdǧǧe ruõʹpsses da ââʹliǩ lââʹssen viʹsǩǩes da ruânn eeuʹn. Seämma eeuʹn lie ääʹrbvuâlželd õnnum säʹmmlai meer- da meersažpihttsin še.

Liipp priʹmmeš säʹmmlai veerǥlaž symboolân säʹmmlai 13. tâʹvvjânnmallaš konfereeʹnsest Årest påʹrǧǧmannu 15. peeiʹv 1986. Seämmast priʹmmeš Sääʹmsooǥǥ laulli še. Säʹmmlai liiʹpptempeeiʹv lie kuâtmlo, koin vääžnʼjummus lij Saaʹmi meersažpeiʹvv täʹlvvmannu 6. peeiʹv. Tõin muuʹštet vuõssmõs tâʹvv- da saujjsäʹmmlai såbbar Truäʹnddmest, Taarrjânnmest.

Lääʹddjânnam siiʹsǩaaʹššiministeria siâzztââll sääʹmliipp liiʹpptempeeiʹvin almmjallaš liipptummuž še. Liiʹpptummšest jääʹǩǩtet kååʹtt-a riikk laaʹjjid. Privatt meerlain, õõutstõõzzin da põrggsin lij prääʹzniǩmiõl, ciʹsttjummuž leʹbe peʹccel čuäʹjtem diõtt frijjvuõtt liiʹppted Sääʹmliippin jeeʹres äiggan še, ko tåʹlǩ veerǥlaž liiʹpptempeiʹvven.

Teâttkäivv:

www.saamicouncil.net