Sámit leat Eurohpa uniovnna áidna álgoálbmot (eamiálbmot). Álbmogat adnojuvvojit álgoálbmogin, jos daid máttut ásse riikkas dahje dan geográfalaš guovllus, masa riika gullá, riikka hálduiváldima, ásaiduhttima dehe dálá riikkarájáid hápmašuvvama áigge. Álgoálbmot, mii ieš galgá atnit iežas álgoálbmogin, lea vuoigatvuođalaš dilistis beroškeahttá seailluhan ollásit dahje muhtin muddui iežas sosiálalaš, ekonomalaš, kultuvrralaš ja politihkalaš institušuvnnaid.
Sámiid sajádat čállojuvvui Suoma vuođđoláhkii jagi 1995. Sámiin álgoálbmogin lea vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra ja daidda gullevaš árbevirolaš ealáhusaid.
Sámegiela geavaheames eiseválddiid luhtte lea ásahuvvon sierra láhka. Sámiin lea leamaš jagi 1996 rájes ruovttuguovllusteaset iežaset gillii ja kultuvrii guoski iešráđđen vuođđolága mielde. Sámiid iešráđđemii guoski doaimmaid dikšu válggaiguin válljejuvvon parlameanta, Sámediggi.
Suomas leat sulaid 10 000 sápmelačča. Sis badjel 60 proseantta ássá juo ruovttuguovllu olggobealde, mii buktá sámegielat oahpahussii, bálvalusaide ja diehtojuohkimii ođđalágan hástalusaid. Oppalohkái sámit árvaluvvojit leat buot riikkain badjel 75 000. Eanemus sámit leat Norggas.
Ealáhusat
Boazodoallu, guolásteapmi ja smávvaeanadoallu nugo maiddái luonddubuktagiid čoaggin ja duddjon gullet sámiid árbevirolaš ealáhusaide. Dán áigge árbevirolaš ealáhusat ovttastuvvojit maiddái lotnolasealáhussan.
Luondduealáhusaid oassi vuovdimiin ja bargofámuin mihtidettiin ii leat dal nu stuoris, muhto daid kultuvrralaš mearkkašupmi lea deaŧalaš. Dat eai leat dušše ealáhusat dahje ámmáhat muhto vuođđu olles earenoamáš eallinvuohkái.
Oassi sámiin eallá ain árbevirolaš ealáhusain, muhto mearkkašahtti oassi sámiin bargá maiddái ođđa áigásaš ámmáhiin.
Historjá
Sámit leat daid olbmuid maŋisboahttit, geat ásse Davvi-Skandinávias dalán jiekŋaáiggi maŋŋá sulaid 10 000 jagi dassái. Etnihkalaš sápmelašvuohta šaddagođii dalle go sápmelašsuopmelaš giellaoktavuohta boatkanii sulaid 2000 oKr. Sivvan lei kultuvrra nuppástuvvan, mii dáhpáhuvai ealáhusaid sierraneami geažil.
Sámiid ássanguovlu lei viidáseamos muttus sulaid áigerehkenastima álggu rájes 1000-logu rádjai. Sápmelaččat orro gitta Ládogas Jiekŋaábi rádjái ja Gaska-Skandinávias Vilgesmeara rádjai. Earret máttaoarje ja máttarittu govččai sápmelaš ássan olles dálá Suoma.
Sámi servodat šattai earenoamážit 1500-logu rájes stuorra, olggobealde boahtti nuppástusaid sisa. Davviriikkat hálddašišgohte sámieatnama iežaset guovllu oassin ođđaássamiin ja servodatlaš hálduiváldimiin. Sámi servodatmálle buhttejuvvui davviriikkalaš hálddahusortnegiin. Sámeguovllut juhkkojuvvojedje dađi mielde maiddái rájáiguin, go dálá stáhtaid ráját meroštallojuvvojedje. Go ođđaássan lassánii fámolaččat 1800-logus, de stáhtat álggahedje diđolaš politihkain nannet váldoálbmoga ovdduid ja suddadit sámiid váldoálbmogii. Sámiid oktavuohta iežaset gillii ja kultuvrii hedjonii.
Sámegiella
Sámegielat gullet urálalaš giellajoavkku suoma-ugralaš suorgái. Lagamus fuolkegielat leat nuortamearrasuopmelaš gielat, dego suoma- ja esttegielat. Sámegielaid árbevirolaš hupmanguovlu gokčá guovlluid gitta Gaska-Ruoŧa Dalarnas Guoládatnjárgga nuortageaži rádjái Ruoššas. Dán áigge sámegielat hubmojuvvojit maiddái árbevirolaš hupmanguovllu olggobealde ovdamearkka dihtii Suoma, Ruoŧa ja Norgga oaivegávpotguovlluin muotkumiid dihtii. Sámegielat leat dán áigge 9–10, dan mielde, ahte rehkenastojuvvogo Ruoššas hubmojuvvon áhkilsámegiella juo jáddan vai ii.
Davvisámegielas lea sámegielain buot stuorimus hupmanguovlu ja hubmiid lohkomearri. Hupmanguovlu lea viiddis. Dat gokčá guovllu lullin Ruoŧas Jiellevári nuortadavvioasis ja Norgga bealde Ofuohtas gitta Norggas Nuorta-Finnmárkku Várjjaga rádjái. Hupmanguovlu olle maiddái Suoma beallái, ja dasa gullet Eanodaga ja Ohcejoga gielddat, Anára gieldda oarjeoassi ja maiddái Soađegili davimus oassi. Árvalusat hubmiid mearis molsašuddet. Lea árvaluvvon, ahte livčče 20 000–25 000 hubmi.
Anárašgiella lea hubmojuvvon árbevirolaččat Anárjávrri birrasiin. Anárašgielas leat sullii 300–400 hubmi dan mielde mot giellamáhttu meroštallojuvvo. Hubmiid lohkomearri lea lassánan jeavda guhkesáigásaš giellaealáskahttinbargguid dihtii.
Nuortalašgiella lea hubmojuvvon árbevirolaččat Ruoššas Guoládatnjárggas ja dasa guoski guovlluin Suomas ja Norgga. Dán áigge stuorámus oassi nuortalašgiela hubmiin ássá Anára gielddas Suomas. Lea árvaluvvon, ahte sullii 300 olbmos lea nuortalašgiella eatnigiellan Suomas. Ruoššas lea soames hubmi ja Norgga nuortalašgiella lea gosii jávkan.
Sámegákti
Sámegákti lea sámiid álbmotlaš dovdomearkkain oinnoleamos. Das lea šaddan deaŧalaš identitehta symbola, mii čatnasa nannosit sámiid historjái. Gávtti ja eará gárvvuid herven muitalit, man guovllus olmmoš lea eret – duoji dovdiide vel dan ge, leago olmmoš náitalan ja man sohkii son gullá.
Suomas leat anus vihtta váldomálle sámegávttis: Deanu, Anára, Eanodaga, Vuohču ja nuortalaččaid bivttas. Sámegákti lea vuosttažettiin álbmotbivttas iige dan geavaheapmi leat goasge boatkanan. Bivttas orru nuppástuvvamin árgabiktasis feastagárvun.
Sámi soga lávlla
Sámi soga lávlla lea sámiid virggálaš álbmotlávlla. Sámi soga lávlaga sániid lea čállán vuosttas sápmelaš riikkabeaialmmái (stuorradikki áirras) Isak Saba ja nuohta bidjan komponista Arne Sørlie.
Sámi leavgga
Sámi leavgga lea plánen sápmelaš dáiddár Astrid Båhl. Dan fáddá boahtá meavrresgáris ja lullisápmelaš Anders Fjellnera divttas Páiven párneh (Beaivvi bártnit), mas Fjellner govve sámiid beaivvi nieidan ja bárdnin. Leavgga rukses gierdu govve beaivváža ja alit mánu.
Leavga ja Sámi soga lávlla dohkkehuvvojedje Sámiid 13. konferánssas Åres jagi 1986. Álbmotlávlaga melodiija dohkkehuvvui Sámiid 15. konferánssas Helssegis 1992. Sámiin leat guoktenuppelohkái leavgabeaivvi, main deaŧaleamos lea Sámi álbmotbeaivi, guovvamánu 6. Dáinna beivviin muittuhuvvo vuosttas davvi ja lullisámiid oktasaš čoahkkimis Troanddimis, Norggas. Sámi leavgga sáhttá geavahit eahpevirggálaččat iešguđetlágan ávvudilálašvuođain.
