Sámi giellaofelaččat movttiidahttet sámástit
Sámediggi lea nammadan njealje giellaofelačča sámegielaid ovdanbuktima várás. Giellaofelaččaid ulbmilin lea doaibmat ovdagovvan ja hásttuhit olbmuid sámástit roahkkadit. Iešguđege giellaofelaš lea govven filmmaža, mas son muitala iežas oktavuođas sámegillii.
– Dán oktavuođas lea buorre muitit, ahte buot sámegielat lea maiddái áitatvuložat. Danin mii leat dáppe Sámedikkis háliidan álggahit doaimmaid, maiguin movttiidahttit erenomážit mánáid ja nuoraid sámástit, muitala Sámedikki gielladorvečálli Anne Kirste Aikio
Sámásteaddji Marianne Ketola
Marianne lea Gáresavvonis eret ja lea bajásšaddan boazodoallobearrašis. Su mielas lea dehálaš ahte nuorat geavahit ja dustet hupmat sámegiela.
“Go ledjen unni, mun álgen hui olu suomastit ja geavahit suomagiela meahcis. De ednot dadje munnje ahte it don ábut suomastit dáppe meahcis, ii oktage ipmir du. Dehan mun jurddahallen ahte lea bággu sámástit ahte bohccot ipmirdit mu. Lean fuobmán ahte lea hui suohtas sámástit olbmáiguin ja dakkár oahpes olbmuiguin geat máhttet sámegiela. Mu mielas sámegiella lea hui fiinna giella, dat boahtá juoga ládje váimmus dat giella ja dat lea okta oassi olbmos. Dat lea hui dehálaš.
Sámásteijee Sáárá Seipiharju
Sáárá giellabálggis álggii anárašgiela giellabeasis. Son váccii vuođđoskuvlla Anáris anárašgielat luohkás, muhto go álggii logahahkii 40 km geažes ruovttugilis, son ipmirdii man dehálaš giela ealáskahttin lea.
”Anárašgiella lea addán munnje áibbas mielahis olu vejolašvuođaid, čállit ságaid, bargat doaimmaheaddjin ja lávlut mánáidskearrus. In jáhke, ahte dát áššit livčče lean vejolaččat, juos in máhtášii anárašgiela. In leat goassige ballan das, ahte mus ii livčče boahttevuođas bargosadji. Anárašgielat olbmuide lea álo dárbu. Mun in livčče mun, juos in hálašii anárašgiela. Anárašgiella lea stuorra oassi mus ja das gii lean.
Säämsteei Teemu Titola
Teemu lea riegádan Keväjávrri gilis ja vuosttaš geardde son beasai hállat sámegiela Áhkojávrri skuvllas. Rávesolmmožin Teemu lea studeren jagi veardde Nuortalašgiela ja -kultuvrra Sámi oahpahusguovddážis.
”Mu áhkku hálai sámegiela ja dat lei su eatnigiela. Oktage su mánáin ii oahppan sámegiela, muhto dál sii movttiidahttet mu sámástit nannosit. Dál jođán dán mátkki sámegiella fárustan. Vázzen Anáris skuvlla ovtta jagi ja doppe ohppen hállat ja čállit sámegiela. Dat lei nu dehálaš jahki munnje. Ožžon dan, man ledjen láhppán.”
Sámásteaddji Teija Kaartokallio
Teija dadjá, ahte okta buoremus áššiin, mii sutnje goassege lea geavvan, lea ahte šaddai vejolašvuohta vuolgit davás oahppat sámegiela. Ja vel buoret lei, go son beasai johtit Ohcejogas fulkkiid luhtte.
”Das ii mannan guhká go ádjá munnje almmuhii, ahte ii áiggo šahten muinna suomastit, muhto aigu fuolahit das, ahte munge oahpan sámegiela, min soga giela. Juos lea geainnanu hárjánan suomastit, de ii leat álki molsun giela sámegillii. Várra dan dihtii, go mun dieđan mo dat orru leat gielaheapmi, de munjje lea šaddan hui stuorra mokta bargat giela ovdii.”
Jahki 2019 lea ON:a máilmmi eamiálbmotgielaid jahki. Temájagi ulbmilin lea čalmmustahttit máilmmi eamiálbmotgielaid dili. Mihttomearrin lea temájagiin lasihit ee. diđolašvuođa álgoálbmotgielaid birra ja daid áittavuloš sajádagas ja dan lassin gárgehit gielaid ja standardiseret daid. Máilmmi 6 700 gielas badjel 40 % leat áittavuložat. Dain stuorámus oassi leat eamiálbmotgielat.
NUORTEN TAIDETAPAHTUMA
VIRTU -PALVELUPISTE
