Sámi giellaláhka
Sámiid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid vuođđun lea vuođđoláhka, man mielde sámiin eamiálbmogin lea vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. Vuođđolága mielde sámiin lea sámiid ruovttuguovllus giela ja kultuvrra guoski iešráđđen nugo lágain ásahuvvo.
Vuođđolága lassin sámiid vuoigatvuođain ásahuvvo dárkilabbot earret eará lágas sámedikki birra (974/1995) ja Sámi giellalágas (1086/2003).
Sámi giellalága heiveheami guovddášguovlu lea sámiid ruovttuguovlu (Anár, Eanodat, Ohcejohka ja Soađegili gieldda davvioassi). Sámi giellalága mielde sámiid ruovttuguovllus sámiin lea virgeoapmahaččaid luhtte áššiid divššodettiin álot vuoigatvuohta iežas válljema mielde geavahit sáme- dahje suomagiela. Vaikke sámegielat olmmoš máhttá maiddái suomagiela, virgeoapmahaš galgá liikká fállat bálvalusa sámegillii olbmo nu háliidettiin.
Raporttat ja čilgehusat
Sámi giellalága dárkkuhussan lea
- Sihkkarastit sámiid vuoigatvuođa doalahit ja ovddidit iežaset giela
- Dáhkidit sámiid vuoigatvuođa vuoiggalaš riektegeavvamii ja buori hálddahussii gielas fuolakeahttá
- Bargat sámegielat bálvalusain lunddolaččaid
- Sámiid gielalaš vuoigatvuođat ollašuhttojit almmá, ahte daidda dárbbaša sierra doarjalit
- Ollašuhttit sámiid vuoigatvuođa geavahit iežaset giela maiddái geavadis, ii dušše tulkoma ja áššebáhpáriid jorgaleami bokte
- Ovddidit sámegiela geavaheami servodaga buot sektoriin
- Giela seailun eallin ja eallinfámolažžan
Leatgo vásihan, ahte du gielalaš vuoigatvuođat eai ollašuva dahje dárbbašat veahki sámi giellalága heiveheapmái gullevaš gažaldagain? Váldde oktavuođa sámi gielladorvočállái jearran dihtii sámi giellalágas.
Geaid virgeoapmahaččaid sámi giellaláhka guoská?
Sámiid ruovttuguovllus sámegiela sáhttá geavahit earret eará dáid virgeoapmahaččain:
- dearvvasvuođaguovddážis, gieldda virgedoaimmahagain, bargo- ja ealáhusbálvalusain, Vearrohálddahusas, Poliissas, ÁEL:s, Lappi guovddášbuohcceviesus, Eanamihtidanlágádusas, Mela doaimmahagas, Lappi magistráhtas.
Sámi giellalága heivehansuorgái gullet lassin:
Tuomioistuimet ja valtion alue- ja paikallishallinnon viranomaiset, joiden virka-alueeseen edellä mainitut kunnat kokonaan tai osittain kuuluvat
- Duopmostuolut ja stáhta guovllu- ja báikkálašhálddahusa virgeoapmahaččat, geaid virgeguvlui ovdalis namuhuvvon gielddat ollásit dahje muhtin muddui gullet
- Sámediggi, nuortalašlágas dárkkuhuvvon nuortalaččaid giličoahkkin
- Stáhtaráđi vuoigatvuođakánsler ja riikkabeivviid vuoigatvuođaáššeolmmoš, golaheaddjiidáššeolmmoš, golaheaddjiidriidolávdegoddi, ovttaveardásašvuođaáittardeaddji, dásseárvoáittardeaddji, diehtosuodjeáittardeaddji
- Sámiid ruovttuguovllu bálgosat, Bálgosiid ovttastus
- Kirkolaš virgeoapmahaččat; Oulu bismmagotti duopmokapihttal, kirkohearrádoaimmahagat, geaid doaibmaguvlui sámiid ruovttuguovlu dahje oassi das gullá
- Eanodaga, Anára, Ohcejoga ja Soađegili searvegottit ja ortodoksalaš kirkogotti Lappi searvegoddi
Sámi giellaláhka sisttisdoallá njuolggadusaid maiddái dan heiveheamis fitnodatlágádusaide ja fitnodatservviide sihke priváhta oassebeliide, geat dikšot almmolaš hálddahusbargguid virgeoapmahašdoaimma olggobealde. Njuolggadusa vuođustussan lea dat, ahte gielalaš bálvalusaid dássi ii oaččo njiedjat dan dihtii, ahte almmolaš váldi addá bargguidis earáide dikšun láhkai.
Sámi giellalága 31 §, stáhta ekonomalaš vástu
- Gielddat, searvegottit, bálgosat ded. sáhttet ohcat sámi giellalága heiveheamis boahtán goluide stáhtadoarjaga
Juhkkon stáhtadoarjja lea jahkásaččat 150 000 euro.
Loga lasi Vuoigatvuođaministeriija siidduin:
