Saamen kielten kielilähettiläät innostavat puhumaan saamea
Saamen kielten esilletuomiseksi Saamelaiskäräjät on nimittänyt neljä kielilähettilästä, jotka toimivat esikuvina ja haastavat käyttämään rohkeasti saamen kieliä. Jokainen kielilähettiläistä on kuvannut pienen videon, joissa he kertovat omasta yhteydestään saamen kieleen.
– Tässä yhteydessä onkin hyvä muistaa, että kaikki saamen kielet ovat myös uhanalaisia. Siksi olemmekin täällä Saamelaiskäräjillä halunneet aloittaa toimia, joilla innostamme erityisesti lapsia ja nuoria puhumaan saamea, kertoo Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio.
Videot ovat tekstitetty suomeksi. Klikkaa videota saadaksesi tekstitykset näkyviin.
Sámásteaddji Marianne Ketola
Marianne on kotoisin Karesuvannosta ja kasvanut poronhoitoympäristössä. Hänen mielestään on tärkeää, että nuoret käyttävät ja uskaltavat puhua saamen kieltä.
”Kun olin pieni, aloin käyttämään suomen kieltä metsässä. Silloin eno sanoi minulle, että ei minun auta metsässä puhua suomea, koska porot ymmärtävät vain saamea. Minä ajattelin, että pakko minun on puhua saamea, että porot ymmärtävät minua. Olen huomannut, että on todella kivaa puhua saamea kavereiden kanssa ja niiden tuttujen kanssa, jotka osaavat saamea. Minusta saame on hieno kieli ja se tulee niin kuin jollain tavalla sydämestä ja se on kuin yksi osa ihmistä.”
Sámásteijee Sáárá Seipiharju
Sáárán kielipolku alkoi inarinsaamen kielipesästä. Hän kävi peruskoulun Inarissa inarinsaamenkielisellä luokalla, mutta alettuaan käymään lukiota 40 km päässä kotikylästä hän ymmärsi, kuinka tärkeää kielen elvyttäminen on.
”Inarinsaame on antanut minulle aivan mielettömän paljon mahdollisuuksia kirjoittaa juttuja, työskennellä toimittajana ja laulaa lastenlevyllä. En usko, että nämä asiat olisivat olleet mahdollisia, jos en osaisi inarinsaamea. En ole koskaan pelännyt, että minulla ei olisi tulevaisuudessa työpaikkaa. Inarinsaamenkielisille on aina tarvetta. Minä en olisi minä, jos en puhuisi inarinsaamea. Inarinsaame on suuri osa minua, ja sitä kuka olen.”
Säämsteei Teemu Titola
Teemu on syntynyt Keväjärvellä ja ensimmäistä kertaa hän pääsi puhumaan saamen kieltä Akujärven koulussa. Aikuisena Teemu on opiskellut vuoden verran Koltansaamen kieltä ja kulttuuria Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa.
”Minun mummoni puhui saamea ja se oli hänen äidinkielensä. Kukaan hänen lapsistaan ei oppinut saamen kieltä, mutta nyt he motivoivat minua kovasti käyttämään saamea. Nyt kuljen tätä matkaa saamen kieli mukanani. Olin Inarissa koulussa yhden vuoden ja siellä opin puhumaan ja kirjoittamaan saamea. Se oli niin tärkeä vuosi minulle. Sain sen, mikä oli kadonnut.”
Sámásteaddji Teija Kaartokallio
Teija sanoo, että yksi parhaista asioista, mitä hänelle on koskaan tapahtunut, on se, kun hänelle tuli mahdollisuus lähteä pohjoiseen opiskelemaan saamen kieltä. Ja vielä parempaa oli se, että hän pääsi kulkemaan Utsjoella sukulaistensa luona.
”Siinä ei kauaa mennyt, kun isoisäni veli ilmoitti minulle, että ei aio enää puhua minulle suomea, mutta aikoo huolehtia siitä, että minäkin opin saamea, meidän sukumme kieltä. Jos on oppinut puhumaan suomea jonkun kanssa, ei ole helppoa vaihtaa kieltä saameksi. Varmaan siksi, koska tiedän miltä tuntuu olla kieletön, minulle on kasvanut suuri into tehdä töitä saamen kielen eteen.”
Vuonna 2019 vietetään YK:n alkuperäiskansojen kielten vuotta. Teemavuoden tarkoituksena on nostaa esille maailman alkuperäiskansojen kielten tilanne. Tavoitteena on teemavuoden kautta mm. lisätä tietoisuutta alkuperäiskansojen kielistä ja niiden uhanalaisuudesta ja kehittää ja standardisoida kieliä. Maailman noin 6700 kielestä yli 40 % on uhanalaisia. Näistä suurin osa on alkuperäiskansojen kieliä.
