Saamen kielilaki

Saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien perustana on perustuslaki, joka mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Perustuslain mukaan saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto siten kun lailla säädetään. Perustuslain lisäksi saamelaisten oikeuksista säädetään tarkemmin muun muassa laissa saamelaiskäräjistä (974/1995) ja Saamen kielilaissa (1086/2003).

Saamen kielilain soveltamisen ydinalue on saamelaisten kotiseutualue (Inari, Enontekiö, Utsjoki ja Sodankylän kunnan pohjoisosa). Saamen kielilain mukaan saamelaisten kotiseutualueella saamelaisella on viranomaisissa asioidessaan aina oikeus valintansa mukaan käyttää saamen tai suomen kieltä. Vaikka saamenkielinen henkilö osaa myös suomea, viranomaisen on silti tarjottava palvelua saamen kielellä henkilön niin halutessaan.

Raportit ja selvitykset
Saamenkieliset palvelut verkossa
Saamen kielilain tarkoituksena on
  • Turvata saamelaisten oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään
  • Taata saamelaisten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon kielestä riippumatta
  • Tehdä saamenkielisistä palveluista luontevia
  • Saamelaisten kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota
  • Toteuttaa saamelaisten oikeutta käyttää omaa kieltään myös käytännössä, ei vain tulkkauksen ja asiakirjojen kääntämisen kautta
  • Edistää saamen kielen käyttämistä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla
  • Kielen säilyminen elävänä ja elinvoimaisena

Oletko kokenut, ettei kielelliset oikeutesi toteudu tai tarvitset apua Saamen kielilain soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä? Ota yhteyttä saamen kieliturvasihteeriin kysyäksesi Saamen kielilaista.

Ketä viranomaisis saamen kielilaki koskee?

Saamelaisten kotiseutualueella saamen kieltä voi käyttää muun muassa näissä viranomaisissa:

  • terveyskeskuksessa, kunnan virastoissa, työ- ja elinkeinopalveluissa, Verohallinnossa, Poliisissa, Kelalla, Lapin keskussairaalassa, Maanmittauslaitoksessa, Melan toimistossa, Lapin maistraatissa.

Saamen kielilain soveltamispiiriin kuuluvat lisäksi:

  • Tuomioistuimet ja valtion alue- ja paikallishallinnon viranomaiset, joiden virka-alueeseen edellä mainitut kunnat kokonaan tai osittain kuuluvat
  • Saamelaiskäräjät, kolttalaissa tarkoitettu kolttien kyläkokous
  • Valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies, kuluttaja-asiamies, kuluttajariitalautakunta, yhdenvertaisuusvaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu, tietosuojavaltuutettu
  • Saamelaisten kotiseutualueen paliskunnat, Paliskuntain yhdistys
  • Kirkolliset viranomaiset; Oulun hiippakunnan tuomiokapituli, kirkkoherranvirastot, joiden toimialueeseen saamelaisten kotiseutualue tai osa siitä kuuluu
  • Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja Sodankylän seurakunnat ja ortodoksisen kirkkokunnan Lapin seurakunta

Saamen kielilaki sisältää säännökset myös sen soveltamisesta liikelaitoksiin ja yhtiöihin sekä julkisia hallintotehtäviä viranomaiskoneiston ulkopuolella hoitaviin yksityisiin. Säännöksen perusteena on se, että kielellisten palvelujen taso ei saa laskea sen vuoksi, että julkinen valta antaa tehtäviään muiden hoidettavaksi.

Saamen kielilaki 31 §, valtion taloudellinen vastuu
  • Kunnat, seurakunnat, paliskunnat ym. voivat hakea saamen kielilain soveltamisesta aiheutuneisiin kuluihin valtionavustusta

Jaettava valtionavustus on vuosittain 120 000 euroa.

Lue lisää Oikeusministeriön sivuilta: https://oikeusministerio.fi/rahoitusohjelmat