Saamelaisten kielelliset oikeudet

Hei, tämän sivuston tarkoituksena on tuoda tietoa saamelaisten kielellisistä oikeuksista ja ohjeita saamen kielilain soveltamisesta. Nykytietojen mukaan saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat heikosti ja osasyynä tähän on mm. viranomaisten tietämättömyys tai välinpitämätön asenne saamen kielilakia kohtaan. Monesti on niin, ettei asiaa tunneta kovin hyvin tai se koetaan hankalaksi.

Tämän sivuston tarkoituksena on kannustaa, tukea ja auttaa viranomaisia ymmärtämään saamelaisten kielellisiä oikeuksia paremmin ja lisätä tietoisuutta saamen kielistä ja saamelaisesta kulttuurista. Pyrimme tuomaan esille faktoja ja esimerkkejä saamen kielilain soveltamisesta, ohjeista ja vinkkejä käytännön työhön ja avaamaan niitä tuntemuksia, joita omakielisen palvelun saamiseen liittyy.

Toivomme, että sivustosta on hyötyä laajasti eri viranomaisille, mutta ensisijaisesti sivusto on tarkoitettu saamelaisten kotiseutualueen virastoille ja kunnille. Tavoitteenamme on, että jokainen joka työskentelee saamelaisten kotiseutualueella virkamiehenä tietää ja ymmärtää saamelaisten oikeudet. Sivusto ei ole kaiken kattava, vaan täydentyy ajan myötä. Sivusto sopii hyvin esimerkiksi osaksi kunnan uusien työntekijöiden perehdytysaineistoa tai koulutuspäiville.

Toivottavasti viihdytte ja opitte! Saamelaiskäräjät vastaanottaa mielellään palautetta sivuston sisällöstä ja ajatuksia tai kysymyksiä uusiksi artikkeleiksi.

10 myyttiä saamen kielistä

Ohjeet tulkin tilaamiselle ja käyttämiselle

Digitaaliset palvelut

Jos viranomainen ottaa yhteyttä saamenkieliseen, miten toimia

Kannustimet, kielilisät, rekrytointi

Kenelle kielelliset oikeudet kuuluvat?

Kielilain valvonta

Käytännön ohjeita verkkotiedottamiseen

Miksi jotkut eivät halua käyttää saamen kieltä palveluissa?

Miksi saamenkieliset palvelut eivät toteudu?

Mikä on riittävä kielitaito ja miten se todetaan

Millä saamen kielellä pitäisi tiedottaa?

Saamelaisten kielelliset oikeudet saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella

Suomen kansainväliset velvoitteet

Saamelaiskuntien ja valtionhallinnon yksiköitä koskevat ehdotukset

Valtion taloudellinen vastuu kielilain soveltamisesta

Väestötietomerkintä ja sen haasteet

Saamelaiset Suomessa

Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisista usein sanotaan, että he ovat kansa neljässä maassa, Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Saamelaiset itse kutsuvat perinteisesti asuttamiaan alueita saamenmaaksi. Yhteensä saamelaisia on arviolta 75 000 – 100 000 henkeä. Suomessa on noin 10 000 saamelaista.

Suomessa saamelaisten alkuperäiskansa-asema on vahvistettu perustuslaissa. Saamelaisilla on kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto, jota varten valitaan vaaleilla Saamelaiskäräjät. Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueet sekä osa Sodankylän kunnan alueesta. Yli 60 prosenttia saamelaisista asuu kotiseutualueensa ulkopuolella.

Saamen kieliä on kaiken kaikkiaan tällä hetkellä yhdeksän. Saamen kielet ovat uhanalaisia. Laajimmin levinnyttä pohjoissaamea puhuu Suomessa arviolta noin 2 000 henkeä. Inarinsaamea ja koltansaamea puhutaan lähinnä vain Suomessa, ja niillä on kummallakin vain noin 300-400 puhujaa.

Tiesitkö?

Saamen kielet ovat suomalais-ugrilaisia kieliä ja itämerensuomaisten kielten (kuten suomen ja viron) etäsukukieliä. Saamen kielellä ja suomella on ollut yhteinen kantakieli.

Saamen kielistä ja niiden nykytilanteesta voit lukea lisää täältä.

Nämä sanat ovat hyvin samanlaisia suomen kielessä ja saamen kielissä:

Matka – mátki (pohjoissaame), mätki (inarinsaame), mäʹtǩǩ (koltansaame)

Päivä – beaivi (pohjoissaame), peivi (inarinsaame), peiʹvv (koltansaame)

Terve – dearvvas (pohjoissaame), tiervâs (inarinsaame), tiõrvâs (koltansaame)

Ja pohjoissaamessa uudissanoihin koskee usein ohje, että suomen lopun i muutetaan a:ksi kuten: banaani – banána, tomaatti – tomáhta. Helppoa, vai mitä?

Pohjoissaamea puhutaan Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Saamelaiset tekevät paljon rajat ylittävää yhteistyötä ja monet saamelaiset työskentelevät yli valtakunnan rajojen.

Sami Giellagaldun kautta tehdään pohjoismaisesti kieliyhteistyötä.

Oddasat on yhteispohjoismainen saamenkielinen uutislähetys.

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on saamelaisten yhteistyöelin kuten myös saamelaisneuvosto.

Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia

Perustuslain mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään saamen kielilaissa (1086/2003). Saamen kielilaki koskee pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.

Saamelaiskäräjät hoitaa perustuslain nojalla omaa kieltä ja kulttuuria koskevaa itsehallintoa. Saamen kielen edistäminen onkin yksi Saamelaiskäräjien tärkeimmistä tehtävistä. Saamelaiskärjille on säädetty saamen kieleen liittyviä tehtäviä saamen kielilaissa ja siitä annetussa asetuksessa.

Saamelaiskäräjien saamen kielen toimiston tehtäviin kuuluu myös neuvoa ja auttaa viranomaisia saamen kielilain toteuttamisessa. Jos tarvitset apua, löydät lisätietoa Saamelaiskäräjien sivulta.

Oikeusministeriön tehtävänä on edistää kielellisten oikeuksien toteutumista. Ministeriö voi neuvoa kielilain soveltamiseen liittyvissä asioissa. Ministeriöllä ei kuitenkaan ole oikeutta yksittäistapauksissa ratkaista lakiin liittyviä tulkintakysymyksiä.

Näiden lisäksi kielellisistä oikeuksista säädetään useissa eri laeissa. Saamenkielisten palveluiden osalta olennaisia ovat varhaiskasvatuslaki (540/2018), perusopetuslaki (628/1998), sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annettu laki (785/1992) ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettu laki (812/2000).

Miten voi oppia saamen kieltä?

Monesti törmää epätietoisuuteen siitä, että onko soveliasta, että suomalainen tai saamen kieltä osaamaton alkaisi puhua saamen kieltä. Tämä on kuitenkin ehdottoman suositeltavaa, varsinkin kun on kyse viranhoidosta ja virkamiehen lakisääteisestä tehtävästä tarjota palvelua saamen kielellä.

Osaan vähän saamea, mutta se ei tunnu riittävän super-saamelaisille” – lue tästä lisää miksi saamelainen voi tuntea olonsa epämukavaksi jos viranomainen ei hallitse saamen kieltä hyvin.

Saamen kielilain mukaan valtion viranomaisen virkamiehellä, jonka virka-alue on kokonaisuudessaan saamelaisten kotiseutualueella, on oikeus, jos hänen virkasuhteensa tämän viranomaisen palveluksessa on kestänyt vähintään vuoden, saada palkallista virkavapautta virkatehtäviensä hoitamiseksi tarpeellisen saamen kielen taidon hankkimista varten. Tällaisen viranomaisen palveluksessa olevalla työntekijällä on vastaavin edellytyksin oikeus saada vapautusta työstä samaan tarkoitukseen.

Saamen kieltä voi opiskella mm. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa (linkki). Tiedustele tätä mahdollisuuttaa työnantajaltasi. Vastuussa olevien esimiesten tulisi myös tiedottaa työntekijöitään tästä mahdollisuudesta ja miten koulutuksen hakeudutaan. Saamen kielilain mukaan viranomaisen on henkilöstöä palvelukseen ottaessaan huolehdittava siitä, että sen henkilöstö kussakin virastossa tai muussa toimipaikassa pystyy palvelemaan asiakkaita myös saameksi. Viranomaisen on lisäksi koulutusta järjestämällä tai muilla toimenpiteillä huolehdittava siitä, että henkilöstöllä on viranomaisen tehtävien edellyttämä saamen kielen taito (14 §). Viranomaisten tulee toiminnassaan muutenkin edistää saamen kielen käyttämistä (15 §). On myös tärkeää pohtia miten virkamies voi koulutuksen jälkeen hyödyntää ja ylläpitää kielitaitoaan työssään.

Saamen kieltä voi myös opiskella itsenäisesti verkkokursseilla tai edes tutustua perusteisiin vaikka sano se saameksi -sivustolla. Saamen kielisen hoitotyön taskusanakirja (suomi-inarinsaame). Voisiko sinun työpaikalle tilata esimerkiksi pop-up kielikurssin, jotta osaisitte kaikki vaikka sanoa saamenkieliset tervehdykset?

Voi myös olla, että osaat saamea, mutta epäröit käyttää sitä ammattikielenä. Silloin on syytä alkaa kartuttamaan ammattisanastoa saameksi. Sami Giellagaldusta voi pyytää apua sanoista. Voi olla että saamen kielelle ei ole jotakin tiettyä erityissanastoa. Esimerkiksi kela on kehittänyt yhdessä Sami Giellagaldun kanssa kelaan liittyvää sanastoa. Ei mikään asia ole niin vaikea, ettei sitä voisi sanoa saameksi – kieli kehittyy jatkusti. Sami Giellagaldusta voi kysyä hyvin arkipäiväisiäkin kysymyksiä matalalla kynnyksellä. www.giella.org

HUOM! On tärkeää, että erotamme sen mikä on palvelua saamen kielellä ja mikä on ystävällistä ja kohteliasta saamenkielisen huomioimista perusfraasein.

Saamen kielen opiskelu on kaikille mahdollista ja avointa! Ei turhaan sanota, että kieli on avain kulttuuriin!