Koulutus

Saamelaiskäräjät edistää saamen kielten, saamenkielistä sekä saamelaisen kulttuurin opetusta.

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta sekä koulutus- ja oppimateriaalitoimisto toimivat yhteistyössä saamelaisten kotiseutualueen kuntien, muiden koulutuksen järjestäjien, pohjoismaisten sisarelinten ja valtion opetushallinnon kanssa. Saamelaiskäräjät edustaa saamelaisten ääntä koulutuspolitiikassa. Saamen kielten ja saamelaisen kulttuurin asema opetuksessa on yksi tärkeimmistä saamelaisten tulevaisuuden kysymyksistä.

Saamen kieli on kuulunut koulun opetusohjelmaan peruskoulun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä lähtien. Saamenkielinen opetus lähti liikkeelle Utsjoelta ja Inarista 1970-luvun puolivälissä. Kaikki saamelaisten kotiseutualueen peruskoulut ja lukiot antavat nykyisin saamen kielen opetusta. Kaikki saamelaisten kotiseutualueen kunnat järjestävät saamenkielistä opetusta peruskoulussa. Saamenkielistä opetusta annetaan eniten perusopetuksen vuosiluokilla 1-6. Inarin kunnan kouluissa kaikki Suomen kolme saamen kieltä, inarin-, koltan- ja pohjoissaame, ovat sekä opetuskieliä että opetettavia oppiaineita. Utsjoen, Enontekiön ja Sodankylän kunnissa saamen kielistä opetuskielenä ja oppiaineena on pohjoissaame.

Saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella saamen kieltä opetetaan toistaiseksi vain vähän, mutta oppilasmäärä on kasvussa. Saamelaiskäräjät ja Utsjoen kunta käynnistivät syyslukukauden 2018 alussa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankkeen, jonka avulla saamen kielten opetusta annetaan etäyhteyksin kotiseutualueen kuntien ulkopuolelle. Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella ei ole vuoteen 2018 mennessä annettu saamenkielistä opetusta, mutta tilanne on muuttumassa. Saame-suomi-kaksikielinen luokkaopetus käynnistyi Pasilan peruskoulussa Helsingissä syksyllä 2018.

Katso animaatiosta missä saamen kielten ja saamenkielistä opetusta on järjestetty vuosina 1980, 1990, 2000, 2010 ja missä sitä järjestetään nyt vuonna 2020. Monet pienet kyläkoulut ovat kadonneet kartalta ja yhä useampi koulu saamelaisten kotiseutualueen kuntien (Enontekiö, Inari, Sodankylä ja Utsjoki) ulkopuolella järjestää nyt saamen kielten opetusta. Kartta: Ulla Aikio-Puoskari ja Minna Saastamoinen/ Studio Borga.

Saame voi olla koulun opetuskieli, äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaine sekä vapaaehtoinen/ valinnainen vieraan kielen oppiaine. Saamelaisalueella asuvien saamea osaavien oppilaiden tulee lain mukaan saada pääosa perusopetuksestaan saamen kielellä. Säännökset koskevat kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä: inarin-, koltan- ja pohjoissaamea. Saamen kielten kokeet on mahdollista suorittaa ylioppilastutkinnossa, joka on muilta osin suomenkielinen.

Toisella asteella Saamelaisalueen koulutuskeskus/ Sámi oahpahusguovddáš järjestää mm. saamenkielistä saamen käsityön, duodjin, koulutusta. Oppilaitoksen viralliset opetuskielet ovat saame ja suomi. Koulutuskeskuksessa toimivat kaikkien kolmen saamen kielen lukuvuoden mittaiset intensiivikoulutuksen linjat. Koulutuskeskuksen virtuaalikoulu järjestää vuosittain suuren määrän saamen kielten verkkokursseja aikuisväestölle.

Korkealla asteella saamen kielten tutkimuksen ja koulutuksen valtakunnallinen erityistehtävä on Oulun yliopiston Giellagas-instituutilla. Oulun yliopistossa toimii Suomen ainoa saamen kielen aineenopettajien koulutuslinja. Kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä on mahdollista opiskella pää- tai sivuaineena Oulun yliopistossa. Helsingin ja Lapin yliopistoissa on mahdollista suorittaa pohjoissaamen kielen opintoja. Norjan Koutokeinossa toimiva saamelainen korkeakoulu Sámi allaskuvla kouluttaa mm. saamenkielisiä opettajia. Sámi allaskuvlan opetuksen, hallinnon ja muun toiminnan pääkielenä on saamen kieli.

Saamenkielinen oppimateriaalityö

Oppimateriaalityö luo edellytyksiä saamen kielen, saamelaisen kulttuurin ja saamenkieliselle opetukselle eri kouluasteilla.

Saamenkielisten oppimateriaalien valmistaminen aloitettiin saamenkielisen alkuopetuksen käynnistyessä 1970 –luvun puolivälissä. Aluksi materiaalityöstä vastasi Lapin lääninhallitus, jossa työskenteli vuodesta 1976 alkaen erityinen saamelaiskoulutuksen suunnittelija.

Nykyisin oppimateriaalityö kuuluu Saamelaiskäräjille, joka saa vuosittain valtionavustusta oppimateriaalin valmistamista varten. Oppimateriaalimääräraha sisältyy valtion talousarviossa opetusministeriön pääluokkaan ja siellä opetushallituksen toimintamenoihin. Saamelaiskäräjät raportoi sille materiaalityön tuloksista.

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta hyväksyy oppimateriaalityötä koskevat tuotantosuunnitelmat ja periaatteet. Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto vastaa oppimateriaalityön suunnittelusta, hankkeiden käytännön toteuttamisesta, jakelusta, tiedottamisesta, varojen käyttöön liittyvästä hallinnosta ja materiaalityöhön liittyvästä pohjoismaisesta yhteistyöstä.

Oppimateriaaleja valmistetaan inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielillä. Saamelaiskäräjät tukee myös yksityistä oppimateriaalin valmistusta. Koulutus- ja oppimateriaalilautakunnalta voi hakea avustusta saamenkielisiä oppimateriaaliprojekteja varten. Varsinaista hakuaikaa ei ole, mutta avustusta haetaan yleensä marras-tammikuussa, jolloin seuraavan vuoden tuotantosuunnitelmaa valmistellaan. Saamelaiskäräjät voi palkata määräaikaisia kokopäiväisiä työntekijöitä oppimateriaalin käsikirjoitus- ja muihin tehtäviin. Merkittävin oppimateriaalityötä tekevä ryhmä ovat saamenkieliset opettajat.