Saamelaismatkailun eettiset ohjeet

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi 24.9.2018 vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet. Eettisten ohjeiden päätavoitteena on poistaa saamelaisuutta hyväksikäyttävä matkailu sekä matkailun kautta leviävä saamelaisia koskeva väärä tieto. Toisena painopisteenä on turvata matkailun ulkopuolisen väestön kulttuurikäytännöt ja perinteet.

Kenelle eettiset ohjeet on tarkoitettu?

Eettiset ohjeet on tarkoitettu ensisijaisesti saamelaisyhteisön ulkopuolisille toimijoille, jotka toteuttavat saamelaiskulttuurin matkailullista tuotteistamista, esittämistä ja viestintää sekä saamelaisten kotiseutualueelle saapuville vierailijoille.

Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet

Saamelaisen kulttuuriperinnön arvon ja rikkauden tunnustaminen ja kunnioittaminen
Saamelaisen kulttuuriperinnön suojeleminen ja sen ylläpitäminen elinvoimaisena tuleville sukupolville
Kaikkia osapuolia hyödyttävä yhteisymmärrys ja yhteistyö
Saamelaismatkailussa esiintyvät ongelmakohdat ja niiden huomioiminen ja korjaaminen
Saamelaismatkailun positiiviset vaikutukset saamelaisväestöön, heidän kulttuuriinsa sekä ympäristöön
Saamelaismatkailun vastuullinen ja eettisesti kestävä markkinointi ja matkailuviestintä
Korkealaatuiset matkustajakokemukset – laadunvarmistus

Saamelaismatkailun eettisen ohjeistuksen viestin tukena ovat sarjakuvataiteilija Sunna Kitin kuvituskuvat.

MITÄ? MIKSI? MILLOIN?

Sápmi, Säämi, Sääʹmm Suomessa

Lapin maakunnan pohjoisosasta alkaa Sápmi, Säämi, Sääʹmm.

Saamelaiset ovat EU:n alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamenmaa kattaa saamelaisten asuttaman ydinalueen neljässä valtiossa ulottuen yli laajan alueen Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjän Kuolan niemimaalla. Suomen puolella Saamenmaa kattaa saamelaisten kotiseutualueen, johon kuuluvat kokonaisuudessaan Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnasta sen pohjoisosa eli Vuotson kylän seutu eli Lapin paliskunnan alue.

Saamenmaa on pohjoissaameksi Sápmi, inarinsaameksi Säämi ja koltansaameksi Sääʹmm.

Saamelaismatkailun historia

Saamelaiskulttuurin symboleita on Suomessa tuotteistettu ja esitetty saamelaisuutta hyväksikäyttävässä matkailussa jo vuosikymmeniä. Saamelaiskulttuurin tuotteistaminen on pitkään ollut sekä ulkopuolisten määrittelemää että toteuttamaa, jolloin siinä esitetty, laajalle levinnyt, virheellinen ja primitivisoitu saamelaiskuva on pahimmillaan saamelaisyhteisöä loukkaavaa ja/tai esineellistävää. Lapin matkailumaiseman korjaamiseksi totuudenmukaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi Saamelaiskäräjät hyväksyi Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet -ohjeistuksen syyskuussa 2018.

Tulevaisuus, jonka haluamme

Tulevaisuus, jonka haluamme -kuva perustuu eettisessä ohjeistuksessa olevaan visioon. Vision mukaan saamelaisten perinteiset elinkeinot ovat elinvoimaisia ja kannattavia. Perinteisten elinkeinojen rinnalla uudet elinkeinot, kuten vastuullinen ja eettisesti kestävä saamelaisuuteen perustuva matkailu tukee perinteisiä elinkeinoja ja edistää työllisyyttä paikallisesti.

Vision mukaan perustettu saamelaismatkailun neuvontakeskus jakaa saamelaisiin ja saamelaiskulttuuriin liittyvää totuudenmukaista tietoa matkailijoille ja matkailutoimijoille, sekä tietoa eettisesti ja kestävästi toimivista saamelaisista matkailutoimijoista. Myös saamelaisyhteisön arki ja juhlat, sekä saamelaisten kotiseutualueen maankäyttö on hyvässä visiossa onnistuneesti yhteensovitettu matkailun kanssa saamelaisten oikeudet ja kulttuuri huomioiden sekä niitä kunnioittaen.

Saamelaismatkailun ja saamelaisten kotiseutualueelle suuntautuvan matkailun haasteet

Hyvän vision vastakohtana on Tulevaisuus, jota emme halua. Tässä kuvassa eettisen ohjeistuksen visio ei ole toteutunut, eikä hallitsemattoman matkailijamäärien jatkuvan kasvun aiheuttamia haasteita ole pystytty ratkaisemaan. Saamelaisten kotiseutualueelle suuntautuva matkailu on hallitsematonta ja saamelaisten perinteiset elinkeinot ovat joutuneet väistymään matkailun tieltä. Matkailun ulkopuolisen väestön kulttuurikäytäntöjä ja perinteitä ei ole onnistuttu turvaamaan, vaan saamelaisyhteisön arki ja juhla on päätynyt matkakohteeksi ja nähtävyydeksi.

lapsiin kohdistunut häirintä
maankäytön yhteensovittamattomuus ja muut kilpailevat maankäyttömuodot (esim. matkailu, kullankaivuu, metsätalous)
hallitsematon matkailu
olemassa olevien lakien, kansainvälisten sopimusten väärinkäytöksistä johtuvien sanktioiden toimeenpanemattomuus ja valvomattomuus
ilmastonmuutoksen aiheuttama arvaamattomuus ja ääriolosuhteet
jokamiehen oikeudet ja niiden markkinointi ml. kaupallinen koiravaljakkotoiminta
irtokoirat ja niiden aiheuttamat vahingot
matkailun kestävyyteen ja kantokykyihin liittyvät haasteet
peruspalveluinfrastruktuurin riittämättömyys matkailun kasvupaineissa
matkailusta aiheutuvat terveyteen kohdistuvat uhat ja niistä johtuvat turvattomuuden tunteet
pitkä ja surullinen saamelaiskulttuurin hyväksikäytön historia Suomessa – asennenmuutos vaatii aikaa
matkailun suhdanneherkkyys

Vastuullisuus saamelaismatkailussa

Saamelaismatkailun kulmakivenä on saamelaiskulttuurin tuotteistamisen ja esittämisen perustuminen vahvaan yhteyteen ja vastuuseen sitä asianomaista saamelaisyhteisöä sekä niitä saamelaissukuja ja/tai siidoja kohtaan, joiden kulttuuria ja/tai perinteisesti asuttamia alueita/nautinta-alueita matkailutuotteessa käytetään ja/tai esitetään.

Saamelaismatkailu

Saamelaismatkailu ymmärretään matkailuna, jossa saamelaiskulttuurin voimavaroja hyödyntäen tuotetaan matkailupalveluja ja tarjotaan niitä liiketoiminnallisin perustein.

Se voi olla saamelaisuuteen perustuvaa matkailua, jossa saamelaisyhteisön sisältä tulevat toimivat matkailuelinkeinon harjoittajina, tai saamelaisuutta hyväksikäyttävää matkailua, jossa saamelaisyhteisön ulkopuolelta tulevat matkailuelinkeinon harjoittajat ja muut matkailutoimijat hyödyntävät ja hyväksikäyttävät saamelaiskulttuuriin liittyviä ja/tai viittaavia elementtejä matkailupalveluissa ilman varsinaista yhteyttä saamelaisyhteisöön.

Saamelaiskulttuuri

Saamelaiskulttuuriin kuuluvat muun muassa saamen kieli, saamelainen kulttuuriperintö, kulttuuri-ilmaukset, saamelaistaide, saamelaisten perinteinen tieto, saamelainen luontosuhde, perinteiset saamelaiselinkeinot ja niiden nykyaikaiset harjoittamisen muodot samoin kuin muut saamelaisten alkuperäiskansana harjoittaman kulttuurin tavat ja muodot.

Siten esimerkiksi saamen kieli, tarinat, musiikki sekä saamelaiskulttuurin näkyvimmät symbolit kuten saamenpuvut ja saamenkäsityöt ovat kiinteässä yhteydessä muun muassa perinteisiin saamelaiselinkeinoihin muodostaen erottamattoman kokonaisuuden, jonka jokainen osa-alue tarvitsee toista säilyäkseen elinvoimaisena mahdollistaen saamelaiskulttuurin säilymisen, kehittymisen ja siirtämisen tuleville sukupolville.

Jos esimerkiksi yksi kulttuurin osa-alueista häviää tai sen toiminta-alue rajoittuu, tuntuvat nämä vaikutukset heti toisaalla.

Saamelaisten kotiseutualueen elävä kulttuurimaisema vs. ”erämaa”

Matkailijoiden ”erämaa” on paikallisen saamelaisväestön koti ja monille myös toimeentulon ja/tai omavaraistalouden lähde muun kuin matkailun kautta. Vaikka luonnossa ei aina ole näkyvää merkkiä siitä, että siellä olisi käyty, saamelaisten kotiseutualueelta ei löydy paikkaa, jolla ei olisi saamelaista nimeä ja johonkin vuodenaikaan liittyvää kulttuurisidonnaista käyttöä ja/tai merkitystä.

Matkailun ulkopuolisen, saamelaisiin perinteisiin pohjautuva maankäyttö tulee huomioida kaikessa matkailutoiminnassa. Saamelaisten kotiseutualueella ei ole koskematonta erämaata, vaikka se ulkopuolisen silmissä saattaa sellaisena näyttäytyä. Saamelaiset ovat perinteisesti hyödyntäneet luontoa ilman, että siitä olisi jäänyt aineellisia jälkiä pohjoisen hauraaseen ympäristöön. Muista kulttuureista tulevien matkailijoiden luontokäsite saattaa poiketa hyvinkin paljon saamelaisten luontokäsitteestä. Siksi etenkin jokamiehenoikeuksia markkinoitaessa tulee korostaa luonnossa liikkumisen vastuullisuutta, rajoituksia ja jälkien jättämättömyyttä. Ehdoton lähtökohta on, että yksi arktisen alueen keskeisistä matkailuvalteista eli puhdas ja terve luonto säilyisi myös tuleville sukupolville. Tämä on asianmukaista tuoda matkailijoiden ja koko matkailualan tietouteen.

Lainatut perinteet

Lainatut perinteet kuuluvat pitkälti samaan kategoriaan kuin keksityt perinteet siinä, että ne eivät yksinkertaisesti ole osa sitä kulttuuria, johon ne väitetään kuuluvan. Ero keksittyihin perinteisiin on se, että lainatut perinteet ovat jollekin toiselle kulttuurille ja/tai alueelle ominaisia perinteitä. Toisin sanoen lainatut perinteet on omittu toisesta kulttuurista ja ne on juurrutettu niille vieraaseen kulttuurimaisemaan esimerkiksi matkailualan toimesta. Lainattu perinne katsotaan keksityksi perinteeksi, jos sitä harhaanjohtavasti väitetään alkuperäiseksi alueella, jonne se ei perinteisesti kuulu. Erityisen vahingolliseksi lainattu perinne muodostuu silloin, kun se on ristiriidassa jonkin alkuperäisen ja aidon alueelle kuuluvan perinteen kanssa.

Erityisen haitallisesta ja kulttuurisesti kestämättömästä lainatusta perinteestä voidaan mainita esimerkkinä matkailullinen koiravaljakkotoiminta, joka etenkin tietyillä alueilla on vahvassa ristiriidassa saamelaiskulttuurin yhtenä kivijalkana toimivan poronhoidon kanssa aiheuttaen suoraa ja/tai välillistä vahinkoa perinteiselle elinkeinolle.

Kävijäohjeistus ja oppimateriaalia matkailualalle saamelaiskulttuurin turvaamiseksi

Saamelaismatkailun kävijäohjeistushankkeen päätavoitteena on luoda saamelaisten kotiseutualueelle saapuville vierailijoille, uusille yrityksille sekä matkailualan työntekijöille suunnattu vastuullisen matkailun ohjeistus, jossa toivotaan huomioitavan ja kunnioitettavan paikallisyhteisöjä ja heidän elävää kulttuurisympäristöään
ohjeistus perustuu Saamelaiskäräjien hyväksymään saamelaislaismatkailun eettiseen ohjeistukseen ja sarjakuvataiteilija Sunna Kitin kuvitukseen
visuaalisen informaation on tarkoituksena selkeyttää eettisen ohjeistuksen viestiä ja helpottaa sen sisäistämistä ja käyttöönottoa
kävijäohjeistuksella toivotaan vähennettävän matkailusta aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia paikallisyhteisöille
hankkeessa on tavoitteena tuottaa myös oppimateriaalia matkailualan koulutukseen Suomessa
hanke toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella

Aikaisemmat Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu -hankkeet

10.2.2017 – 31.12.2019, toteutettu opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksilla.

Toteutettu

10.2.2017 – 31.12.2019, yhteensä 177 000 €

10.2. – 30.6.2017 (4,5 kk); 25 000 €; kyselykartoitus sidosryhmille saamelaismatkailusta
1.7.2017 – 7.5.2018 (10 kk); 50 000 €; saamelaismatkailun eettisen ohjeistuksen valmistelu, 1. versio puheenjohtajistolle kommentoitavaksi
8.5.2018 – 21.1.2019 (8,5 kk); 42 000 €; sidosryhmäkommenttikierros → EOL → SaKä hallitus → Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi eettisen ohjeistuksen 24.9.2018 → resurssien puitteissa ohjeistuksen esitteleminen seminaareissa ja mediassa
22.1. – 31.12.2019 (11 kk); 60 000 €; Sunna Kitin kuvituskuvat; Lapin liiton matkailustrategia 2020 – 2023; resurssien puitteissa ohjeistuksen esitteleminen seminaareissa ja mediassa