Saamelaisten kansallispäivä 6.2. 

Saamelaiskäräjät järjestää avoimien ovien päivän Inarin Sajoksessa saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2020 klo 11-15. Tule tutustumaan Saamelaiskäräjien toimintaan!

Saamelaiskäräjien yleinen toimisto, koulutus- ja oppimateriaalitoimisto sekä saamen kielen toimisto esittäytyvät Sajoksessa. Saamelaiskäräjät tarjoaa kaikille vieraille kahvit ja Sajoksen ravintola Čaijusta voi ostaa kansallispäivän lounaan.

» Saamelaistietoa opetukseen ja muille kiinnostuneille: www.oktavuohta.com
» Tunti saamea kaikille! – Avoimet oppitunnit 5.2.

Saamelaisten kansallispäivän 6.2. ohjelma Inarissa

Tervetuloa kaikille!

kello 7.00 alkaen
Yle Sápmi lähettää saamenkielistä ohjelmaa kolmella saamen kielellä.
Nettiradio: yle.fi/sapmi

9 Lipunnosto ja Saamen suvun laulu, SIIDA

9-17 Siidan näyttelyihin on vapaa pääsy koko päivän, SIIDA

9.30-11 SAJOS, auditorio
• Inarin koulun saamenluokat laulavat, näyttelevät ja tanssivat.
• Yhteislaulu ja musiikkia, Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnu
• Filmi, Saamelaisalueen koulutuskeskus

10.30-13
Saamelaisten kansallispäivän lounas, Inarin SEURAKUNTAKOTI, Sámi Soster ry ja Inarin seurakunta

11-15 SAJOS
• Saamelaiskäräjien avoimet ovet. Saamelaiskäräjät tarjoaa vieraille juhlakahvit.
• Saamelaisarkiston avoimet ovet

12 ”Laulujoutsenen siivin – Kirjailija Yrjö Kokon jalanjäljillä”, Yrjö Kokko -seura / Ilkka Vaura, SAJOS

12 Siida uudistuu 2020-2022, SIIDAN auditoriossa

12.30 Saamelaista perintöä säilyttäen, pop up -näyttelyn avajaiset, SIIDAN yläaulassa

13– Piispanmessu, Inarin saamelaiskirkko, Inarin srk
Messun jälkeen kirkkokahvit seurakuntakodilla, Sámi Soster ry ja Inarin srk

18 Elokuvailta, SAJOS
Näytös järjestetään yhteistyössä Saamelaistaiteen tukiyhdistyksen Visuálalaš Sápmi-Leader hankkeen kanssa.

  • Siuttajoen erotus 2019, kesto 02´, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suomi
  • Čáhcerávga 2019, kesto 05´, Suvi West, Sápmi / Suomi
  • Seavdnjadasa ja čuovgga gaskka 2019, kesto 07´, Sara Beate Eira Person, Sápmi / Norja
  • Jearrat máttaráhkus 2019, kesto 04´, Marja Viitahuhta / Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Sápmi / Suomi
  • Eadni, juoiggastivččet go? 2019, kesto 09´, Máret Inger Aslaksdatter Anti, Sápmi / Norja
  • Bántafáŋga 2019, kesto 04´, Ingá Márjá Sarre, Sápmi / Norja
  • dissociate (gáidat / máhccat) 2019, kesto 03´, Sunna Nousuniemi, Sápmi / Suomi
  • Jaakko Gauriloff – Laulan sinulle 2019, kesto 12´, Heli Valkama, Sápmi / Suomi
  • Giitu giitu 2019, kesto 06´, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norja
  • Sámás muinna 2019, kesto 03´, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suomi
  • Fanas Jovnna 2019, kesto 09´, Sakari Maliniemi, Sápmi / Suomi
  • Ribadit 2019, kesto 10´, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norja

     

 

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!

Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid!

Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid!

 

Sukella saamelaiskulttuuriin mobiilipelin muodossa

Nuorisoneuvosto julkaisee yhdessä Nuorten Akatemian kanssa Sukellus saamelaiskulttuuriin –mobiilipelin. Pelin avulla pyritään lisäämään tietoisuutta saamelaiskulttuurista eri näkökulmien kautta.

Seppo-pelialustalla pelattava saamelaisaiheinen mobiilipeli on suunnattu yläkoulun lisäksi toisen asteen opiskelijoille. Peli auttaa oppilaita ympäri Suomen oppimaan ja oivaltamaan saamelaisuudesta ja saamelaiskulttuurista ja se käsittelee mm. saamelaisten historiaa, nykypäivän ilmiöitä ja henkilöitä, saamenpukua, kulttuurista omimista sekä perinteisiä elinkeinoja.

Seppo-mobiilipelin tavoite on innostaa kasvattajia, opettajia ja valmentajia opettamaan lapsille ja nuorille saamelaisista ja saamelaiskulttuurista.  Peli sisältää perustietoa saamelaisista sekä soveltavia ja syventäviä harjoituksia. Pelin kautta nuoria kannustetaan toimimaan itse ja luomaan aiheesta omia mielipiteitä sekä keskustelemaan niistä yhdessä toisten nuorten kanssa.

“Seppo-pelin suunnitteluun on osallistettu saamelaisnuoria esimerkiksi työpajojen muodossa. Nuoret ovat vaikuttaneet pelin menetelmien valintaan sekä pelin sisältämiin teemoihin ja aiheisiin. Peli julkaistaan sopivasti ennen Saamelaisten kansallispäivää 6.2. ja se on hyvä tapa tutustua ja syventyä saamelaiskulttuuriin yhdessä hankkeen muiden materiaalien kanssa”, kertoo nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta pelistä.

Maksuton peli on tilattavissa Nuorten Akatemian nettisivuilta.

Dihtosis- tietopaketti saamelaisista

 

Dihtosis -hanke on Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on lisätä valtaväestöön kuuluvien nuorten tietoisuutta saamelaisista. Tiedon ja hankkeen materiaalien avulla pyritään nostamaan saamelaiset ja saamelaiskulttuuri osaksi nuorten arkitietoa. Aiheen innostava käsittely ehkäisee samalla saamelaislapsiin ja –nuoriin kohdistuvaa syrjintää, ja vahvistaa saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaisnuorten identiteettiä.  Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisää Dihtosis -hankkeesta

 

Lisätietoja:

Vs. nuorisosihteeri, Saamelaiskäräjät, Elli-Marja Hetta, 050 382 5179, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Projektipäällikkö, Nuorten Akatemia, Ulla Saalasti. 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä erityisavustus 2020

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta jakoi kulttuurilautakunnan kokouksessa 16.12.2019 Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtionavustusta vuodelle 2020 yhteensä 179 000 euroa. Saamenkielisen kulttuurin edistämiseen, Pohjoismaisten saamelaisjärjestöjen tukemiseen ja Saamelaiskirkkotupien ylläpitämiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä erityisavustus 2020

Jaakko Gauriloffin elämäntyön palkitsemista juhlittiin 24.1.2020 Sajoksessa. Kuva: Tomi Lampinen

Lisätietoja:

Kulttuurisihteeri Riitta Orti-Berg, 010 839 3103, riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien vuoden 2020 kulttuuripalkinto Jaakko Gauriloffille

SAAMELAIKÄRÄJIEN KULTTUURIPALKINTO

Kulttuurilautakunta jakaa vuoden 2020 kulttuuripalkinnon Jaakko Gauriloffille.

Kulttuuripalkinnon jakotilaisuus pidetään perjantaina 24. tammikuuta 2020 klo 19.15 Sajoksessa Inarissa.

Jaakko Gauriloff on syntynyt 1939 Suonikylässä, Petsamossa ja on kolttasaamelainen laulaja. Hän on tiettävästi ensimmäinen koltansaameksi populaarimusiikkia laulanut artisti. Vaikka hän on leimallisesti iskelmälaulaja, hän hallitsee myös kolttasaamelaisten perinteisen leuʹddin.

Kulttuuripalkinto myönnetään hakemuksetta ja sen tavoitteena on palkita kulttuurin tekijän tai taiteilija tunnustuksena merkittävästä työstä saamelaisen kulttuurielämän hyväksi.

Ohjelmassa mm. musiikkia ja kahvitarjoilu, vapaa pääsy.

TERVETULOA!

Lisätietoja:

kulttuurisihteeri Riitta Orti-Berg 010-839 3103
riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Yhteistyössä: Skábmagovat Film Festival
www.skabmagovat.fi

Kuva: Ville-Riiko Fofonoff

Haittaavatko valtionrajat yhteistyötä?

Onko teidän laitoksellanne koettu, että valtionrajat aiheuttavat haasteita ja ongelmia? Saamelainen rajahaittalautakunta haluaisi saada tietoja kokemuksistanne ja pyytää ehdotuksia työhönsä.

Saamelaisen rajahaittalautakunnan on nimennyt Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) ja se on kolmen saamelaiskäräjien yhteistyöelin. Lautakunnan tehtävänä on identifioida niin sanottuja rajahaittoja, mitkä vaikeuttavat yhteistyötä ja yhteyttä saamelaisten kesken kunkin valtion rajojen kohdalla sekä aiheuttavat haasteita yksittäisille ihmisille, perheille, järjestöille, laitoksille tai elinkeinonharjoittajille.

Onko teidän organisaatiossanne kokemuksia, joita lautakunnan tulisi tietää? Me tarvitsemme teidän apuanne!

Ota yhteyttä meihin ja kirjoita osoitteeseen samediggi@samediggi.no ja merkitse sähköpostiin “sámi rádjahehttehuslávdegoddi”. Mielellään voit kirjoittaa haasteistasi. Lautakunta haluaa saada laajasti ymmärrystä haasteista, joita rajat saamelaisalueella aiheuttavat.  Lautakunta haluaa ehdotuksia 15.4.2020 mennessä.

Esimerkkejä aiheista, jotka ovat merkityksellisiä lautakunnalle:
  • Työ – rajan yli tapahtuva työssäkäynti
  • Kansalaisuus – yksittäisten ihmisten ja perheiden haasteet “asuttaessa kahdessa valtiossa”
  • Koulu – peruskouluyhteistyö raja-alueilla
  • Ylempi koulutus – yhteiset saamelaiset koulutukset ja opiskelijaelämä
  • Terveys – tarjonta raja-alueilla ja yhteinen tarjonta
  • Käsityöt, myynti ja kulttuuri – kulttuurityö ja myynti rajan toiselle puolelle
  • Poroelinkeino raja-alueilla – petopolitiikka, myös korvausasiat, eläinlääkäriasiat jne. (lautakunnalla ei ole tarkoitus arvioida laidunnusasioita).
  • Projektihallinnointi – tukijärjestelmät ja yhteiset projektit
Lautakunnan jäsenet:

Runar Myrnes Balto, lautakunnan puheenjohtaja (Norjan puolelta)
Anders Kråik, jäsen (Ruotsin puolelta)
Ulla Magga, jäsen (Suomen puolelta)

Kuva: Åse M.P. Pulk/Sámediggi

Tunti saamea kaikille! – Avoimet oppitunnit saamelaisten kansallispäiväviikolla

Tunti saamea kaikille! – Avoimet saamen kielen oppitunnit tulevat taas! Tällä kertaa oppitunnit järjestetään saamelaisten kansallispäivän kunniaksi keskiviikkona 5.2. Saamelaisten kansallispäivää juhlitaan 6.2. Tunti saamea kaikille! – avoimet oppitunnit järjestävät Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke ja Saamelaisalueen koulutuskeskus.

Tunti saamea kaikille! -oppitunnit pidetään etäyhteyksin. Tunteja on yhteensä kolme, yksi jokaisesta Suomessa puhutusta saamen kielestä: inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielestä. Yhdellä oppitunnilla opitaan alkeita valitusta saamen kielestä ja saamelaiskulttuurista. Tunnin loppuun on varattu 15 minuuttia aikaa keskusteluille ja kysymyksille.

Oppitunnit on suunnattu perusopetuksen oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille, mutta oppitunneille saavat osallistua kaikki saamen kielistä kiinnostuneet. Oppituntien tarkoituksena on kasvattaa tietoutta saamelaisista ja saamen kielistä. Tunneille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Oppitunneille osallistuvat voivat valita oman kiinnostuksensa ja aikataulunsa mukaan yhden oppitunnin tai osallistua halutessaan kaikille oppitunneille. Oppitunnit ovat keskiviikkona 5.2.

  • Inarinsaamen oppitunti klo 9–10
  • Koltansaamen oppitunti klo 10–11
  • Pohjoissaamen oppitunti klo 11–12

Kutsu ja tarkemmat ohjeet tunneille osallistumiseksi julkaistaan etäopetushankkeen verkkosivuilla viikolla 5. Avoimien oppituntien lisäksi saamelaisuuteen ja saamen kieliin voi tutustua Oktavuohta – saamelaistietoa opetukseen -nettisivuilla, josta löytyy runsaasti teemamateriaalia opetukseen.

Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke on Utsjoen kunnan hallinnoima ja Saamelaiskäräjien koordinoima. Pilottihanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Pilottihankkeen tarkoituksena on parantaa saamelaisopetuksen saavutettavuutta saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Hanke antaa kaksi viikkotuntia perusopetusta/lukiokoulutusta täydentävää saamen kielen opetusta etävälitteisesti ympäri Suomen. Lukuvuonna 2019–2020 hankkeen kautta saamen kielten opetusta saa 63 oppilasta ja opiskelijaa. Hanke kestää 31.12.2020 asti.

Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK) on ainutlaatuinen toisen asteen oppilaitos, jolla on keskeinen asema saamelaisalueen kehittämisessä ja arktisessa osaamisessa. Oppilaitos järjestää ammatillista koulutusta sekä nuorille että aikuisille ja tarjoaa ainoana ammatillisena oppilaitoksena saamen kielten ja kulttuurin koulutusta lähi- ja etäopetuksena. Opiskelijoita on koulutettu virtuaalisissa oppimisympäristöissä valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti vuodesta 2004 lähtien saamen kielissä ja kulttuurissa. SAKK tukee Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanketta etäopetuksen tekniikassa ja työvälineissä sekä ohjaa ja kouluttaa opettajia etäopetuksen pedagogiikassa ja digitaalisissa ratkaisuissa. Oppilaitoksen kehittämisyksikkönä toimii Virtuaalikoulu, jossa on monipuolista opetuksen digitalisaatio- osaamista.

Tunti saamea kaikille! Sámegiella buohkaide! Sämikielâ puohháid! Sääʹmǩiõll pukid!

Lisätietoja:

Hanna Helander, projektipäällikkö
hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi,
040 7012 094

Arla Magga, hankekoordinaattori
arla.magga(at)samediggi.fi,
040 1985 033

Tiisu-Maria Näkkäläjärvi, suunnittelija
tiisu-maria.nakkalajarvi(at)sogsakk.fi
040 378 0304

www.saamenetaopetus.com
www.sogsakk.fi
www.oktavuohta.com/

Saamen kielilain 31 §:n mukaiset avustukset haettavana

Oikeusministeriö ilmoittaa haettavaksi saamen kielilain (1086/2003) 31 §:ssä tarkoitetut avustukset. Avustuksia varten on tänä vuonna käytettävissä yhteensä 150 000 euroa.

Avustusta voidaan myöntää saamelaisten kotiseutualueen kunnille, seurakunnille ja paliskunnille sekä lain 18 §:ssä tarkoitetuille yksityisille mainitun lain soveltamisesta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten kattamiseksi. Nyt haettavat avustukset on tarkoitettu 1.1.2020 jälkeen aiheutuneisiin tai aiheutuviin lisäkustannuksiin.

Avustusta haetaan hakemuslomakkeella, joka löytyy täältä. Hakemuslomakkeeseen liitetään lomakkeen yhteydessä pyydetyt liitteet. Hakija toimittaa hakemuslomakkeen liitteineen oikeusministeriön kirjaamoon oikeusministerio@om.fi, tai Oikeusministeriö Ritarikatu 2 B, 00170 Helsinki) määräaikaan mennessä. Hakija vastaa hakemuksen toimittamisesta määräaikaan mennessä. Määräajan jälkeen saapuneita hakemuksia ei huomioida.

Lisätietoja oikeusministeriön avustuksesta.

Lisätietoja:

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien vuoden 2020 kulttuuripalkinto Jaakko Gauriloffille

SAAMELAIKÄRÄJIEN KULTTUURIPALKINTO

Kulttuurilautakunta jakaa vuoden 2020 kulttuuripalkinnon Jaakko Gauriloffille.

Kulttuuripalkinnon jakotilaisuus pidetään perjantaina 24. tammikuuta 2020 klo 19.15 Sajoksessa Inarissa.

Jaakko Gauriloff on syntynyt 1939 Suonikylässä, Petsamossa ja on kolttasaamelainen laulaja. Hän on tiettävästi ensimmäinen koltansaameksi populaarimusiikkia laulanut artisti. Vaikka hän on leimallisesti iskelmälaulaja, hän hallitsee myös kolttasaamelaisten perinteisen leuʹddin.

Kulttuuripalkinto myönnetään hakemuksetta ja sen tavoitteena on palkita kulttuurin tekijän tai taiteilija tunnustuksena merkittävästä työstä saamelaisen kulttuurielämän hyväksi.

Ohjelmassa mm. musiikkia ja kahvitarjoilu, vapaa pääsy.

TERVETULOA!

Lisätietoja:

kulttuurisihteeri Riitta Orti-Berg 010-839 3103
riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Yhteistyössä: Skábmagovat Film Festival
www.skabmagovat.fi

Kuva: Ville-Riiko Fofonoff

Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto hakee koltansaamen kääntäjän sijaista

Sijaisuus on ajalle 6.2.- 31.3.2020 ja sijaisuus voi jatkua 31.5.2020 saakka.  Kääntäjän tehtävänä on hoitaa käännös- ja terminologiatöiden lisäksi muut toimialaansa kuuluvat ja saamen kieliturvasihteerin hänelle erikseen määräämät tehtävät. Kääntäjän kelpoisuusvaatimukset on määritelty asetuksessa Saamelaiskäräjistä (1727/1995). Kääntäjän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV tai V/II mukaisesti (peruspalkka 2518,95-2163,83 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 5.2.2020 mennessä osoitteeseen:

https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?43efcc91

Lisätietoja työstä antaa Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri p. 010 839 3124. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 17.1.2020

Sámi eatnan duoddariid ehdotetaan saamelaisten kansallisjoiuksi

Saamelaisten kansallisten symbolien lautakunta ehdottaa, että Áillohaš – Nils Aslak Valkeapään Sámi eatnan duoddariid joiusta tulee saamelaisten yhteinen kansallisjoiku.

– Joiulla on keskeinen asema saamelaiskulttuurissa ja se on meidän omaa perinnettämme. Saamelaisilla on oma laulu Saamen kansallislaulu. Siksi onkin luonnollista, että meillä on myös oma kansallisjoiku, mikä korostaa joiun merkitystä saamelaisille.

Áillohaš – Nils-Aslak Valkeapään Sámi eatnan duoddariid joiku on kautta aikojen saanut merkityksen saamelaisia yhdistävänä symbolina, ja sitä on usein joikattu saamelaisympäristöissä kuten päiväkodeissa, kouluissa, yleisissä tapahtumissa ja muutenkin yhteyksissä, joissa saamelaiset ovat kokoontuneet. Áillohaš – Nils Aslak Valkeapään taiteessa on kokonaisvaltainen saamelaisnäkemys ja hän on taiteilija, johon saamelaiset tuntevat sukulaisuuttaan. Sámi eatnan duoddariid -joiussa on paljon samankaltaisuuksia kunkin Saamenmaan joikuperinteen kanssa, ja sitä voi yhdistää sekä vuelie, vuolle, luohti, livđe ja leu´dd musiikkiin. Joiku edustaa saamelaisten yhteenkuuluvuutta Saamenmaahan, samalla kun se kuvaa saamelaisten rakkautta omiin maihin. Saamenmaa on se pehmeä syli, jota me vaalimme ja kaipaamme.

Saamelaisten kansallisten symbolien lautakunta ehdottaa kansallisjoiuksi ko. joiun, koska se tunnetaan ympäri saamelaisten asuinaluetta ja jota monet ovat joikanneet, ja jonka Áillohaš – Nils Aslak Valkeapää on itse nauhoittanut vuonna 1978. Saamelaisten kansallisten symbolien lautakunta ehdottaa Áillohaš – Nils Aslak Valkeapään itsensä vuonna 1996 kirjoittamaa tekstiä joiun sanoiksi, ja joita hän on myöhemmin julkaissut kirjassaan Girddán, seivvodan vuonna 1999. Saamelaisten kansallisjoikua tulee voida pelkästään joikata ilman tekstiä, muutamin joiun sanoin tai kokonaan tekstillä.

Sámieatnan duoddariid
dáid sámi mánáid ruoktu
galbma geađge guorba guovlu
sámi mánáid ruoktu 

Beaivi Áhči gollerisku
almmi allodagas
coahkká váibmu Eanan eatni
eallin eatnun šoavvá 

Mánu silbbat šelggonasat
jietnja meara márra
guovssahasat násteboagán
lottit ráidarasas 

Vuoi dáid Davvi duovdagiid
dán viiddis almmi ravdda
garra dálkkit juoiggadallet
máná vuohttunluđiid 

vuoi dáid fávrrus eatnamiid
vuoi jávrriid čuovgi čalmmiid
liegga litna eatni salla
gievvudeaddji gietkka 

Biegga buktá Biegga doalvu
duottar dat lea duottar
duoddar duohken duoddar askkis
sámi mánáid dorvu 

Sámieatnan duoddariid
dáid sámi mánáid ruovttu
šearrát gearrá šealggáhallá
sámi mánáid ruoktu 

Saamelaisten kansallisten symbolien lautakunnan ehdotus viedään käsiteltäväksi Saamelaisten 22. konferenssiin v. 2021.

Taustaa

Saamelaisten kansallisten symbolien lautakunnan ovat nimenneet Saamelaisneuvosto ja Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät. Lautakunnan jäseninä ovat Petra Biret Magga-Vars, Anders Kråik, Lars Anders Bær, Ol Johan Gaup, Thomas Åhren ja Anna Sakmarkina.

Saamelaiskonferenssi Tråantessa v. 2017 pyysi, että Saamelaisten kansallisten symbolien lautakunta aloittaa saamelaisten kansallisjoikuprosessin, ja esittää sopivan joiun saamelaisten kansallisjoiuksi ja tuo ehdotuksensa käsiteltäväksi Saamelaisten 22. konferenssiin. Lautakunta on tehnyt työtänsä kohta kaksi vuotta ja löytänyt ehdotuksensa. Työ jatkuu vielä ja joiku sovelletaan saamen kielille ja joikuperinteisiin ja muutoin valmistellaan päätöksentekoa varten.

Yhteyshenkilö

Anders Kråik, tel. +46 70 224 71 61
Saamelaisten kansallisten symbolien lautakunnan puheenjohtaja välillä 2017-2019

Petra Magga-Vars, tel+358 40 732 55 03
Saamelaisten kansallisten symbolien lautakunnan puheenjohtaja 19.09.2019 alkaen.

Kuva: Tarja Länsman