Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson puheenvuoro Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksen yhteydessä

Käännös saamesta suomeen 28.2.2020

Haluan kiittää Suomen Saamelaiskäräjien jäseniä ja myös saamelaisia tästä suuresta vastuusta, jonka olen nyt saanut. Otan Saamelaiskäräjien puheenjohtajan toimen vastaan suurella nöyryydellä ja tulen uurastamaan koko Saamen kansan oikeuksien ja asioiden puolesta.

Saamelaiskäräjät on tärkeä elin saamelaisille, meidän työmme on valvoa ja edistää saamelaisten etuja, oikeuksia ja prioriteettejä. Suomen perustuslakia ja Suomen kansainvälisiä sitoumuksia tulee toteuttaa ja myös sitä kautta vahvistaa ja edistää Saamelaiskäräjiä saamelaisten kielellisenä ja kulttuurisena itsehallintoelimenä. Nimenomaan saamelaisia edustavana elimenä.

Saamelaiskäräjälaki on aivan keskeisenä asiana tässä, miten meidän itsehallinto tulee kehittymään. On tärkeää muistaa, että alkuperäiskansojen oikeuksien tulee olla Saamelaiskäräjien aseman edistämisen perustana. Erityisesti YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista tulee olla ohjenuorana meille kaikille ja se, että Saamelaiskäräjien tulee rakentua saamelaisten arvojen pohjalle.

Ilmastonmuutos on tietenkin myös saamelaisille suuri uhka. Uusimman tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos on vaikuttanut vahvasti saamelaisten elinkeinojen harjoittamiseen, ja erityisesti poronhoidon sopeutumiseen. Nykyisessä toimintasuunnitelmassa myös ilmastonmuutos on nostettu tärkeäksi ja merkitty tärkeäksi asiaksi ja hyvä niin. Uskon, että olemme kaikki hyvin suurella yksimielisyydellä painottamassa ilmastonmuutosta, saamelaiselinkeinoja ja luonnonmonimuotoisuutta koskevia asioita niin kuin toimintasuunnitelmassa lukee. Saamelaiskäräjien tulee työskennellä kovasti sen eteen, että tulevan ilmastolain uudistamisessa tulee ilmastonmuutosasia saamaan huomiota saamelaisten kannalta. Saamen ilmastopaneeli olisi yksi iso askel, miten saada saamelaisten oma ääni kuuluviin.

Saamelaiskäräjien yhtenä pidemmän ajan haasteena on ollut saamelaisten maa- ja vesioikeuksien edistäminen. Meidän tulee jatkaa tätä työtä, sekä edistää meidän oikeuksien tunnustamista ja toteuttamista. ILO 169 -sopimuksen ratifiointi on tärkeä asia saamelaisille, myös eri yhteyksissä kuten lainsäädännössä ja maiden ja vesien hyödyntämisen ja hallinnoinnin päätösprosesseissa. Toivon meidän pystyvän puolustamaan ja edistämään saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana.

Haluan nostaa esille hyvin periaatteellisen päätöksen, jonka Ruotsin korkein oikeus antoi Girjás palkisen ja Ruotsin valtion oikeudenkäynnissä. Suomen oikeushistoria on samankaltainen Ruotsin oikeushistorian kanssa. Girjás palkinen voitti Ruotsin valtion ruotsalaisessa korkeimmassa oikeusjärjestelmässä. Korkein oikeus päätti, että Girjás palkisella on yksinoikeus päättää, miten metsästyksestä ja kalastuksesta palkisessa päätetään. Tuomio oli ennakkotapaus ja sen odotamme vaikuttavan myös muiden saamelaisyhteisöjen juridiseen asemaan Ruotsissa ja myös Suomessa ja Norjassa. Ruotsin korkeimman oikeuden päätöksen mukaan saamelaisilla on oikeus päättää omasta kulttuurista, elinkeinoista ja identiteetistä. Minun näkemykseni mukaan Girjás palkisen ennakkotapaus tulee huomioida Suomessa saamelaiskäräjälain uudistamisen yhteydessä ja muutoin päätettäessä saamelaisten oikeusasemasta Suomessa ja erityisesti saamelaiselinkeinoja koskevissa oikeuksissa ja itsehallinnossa.

Suurin osa Saamelaiskäräjien jäsenistä on mediatietojen mukaan painottanut, että saamelaiskäräjälain uudistaminen ja itsehallinto sen puitteissa ovat tämän vaalikauden tärkeimmät asiat.

Haluan itse jatkaa vahvaa panostusta saamelaisten perinteisten elinkeinojen aseman edistämisessä! Muun muassa saamelaisten poronhoito, kalastus, metsästys ja käsityö ovat meidän kulttuurimme perusta ja tärkeä osa meidän kaikkien elämässä. Saamelaiset ovat pystyneet selviytymään erilaisten aikojen ja tilanteiden läpi ja toivon, että meidän työmme pohjana on perinteisten elinkeinojen säilyttäminen ja kehittäminen. Toivon myös hyvää yhteistyötä kaikkien elinkeinojen kanssa ja olen nähnyt, että Saamelaiskäräjistä on ollut apua esimerkiksi saamelaisporonhoidolle erilaisissa yhteyksissä. Katson myös, että saamelaisten perinteinen osaaminen on keskeisessä osassa siinä, minkälaisin arvoin ja näkemyksin Saamelaiskäräjät tulee ottamaan askeleita eteenpäin.

Samalla kun meidän kulttuurimme perustan vaaliminen on tärkeää, me elämme uusien haasteiden keskellä kansana. Tänä päivänä suurin osa meidän nuoristamme ja lapsistamme asuu Saamelaisalueen ulkopuolella ja heidän kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien edistämistä ja turvaamista tulee nostaa esille. Saamelaiset kotiseudullaan ja kotiseudun ulkopuolella tarvitsevat tukea ja apua Saamelaiskäräjiltä kielellisten oikeuksien toteuttamisessa ja muutenkin kulttuurin vahvistamisessa. Myös saamen kieltä ja saamenkielistä opetusta koskevat asiat ovat nyt toivottavasti uudistusten kohteena ja toivon todellakin hyviä tuloksia tästä työstä.

Meidän kulttuurimme aktiiviset toimijat ja kansalaisyhteisöt ovat toimineet kauan hyvin ahkerasti ja pienillä resursseilla. Toivon, että me Saamelaiskäräjien taholta pystymme vielä paremmin tukemaan kulttuurin ja taiteen alalla toimivia henkilöitä. Myös Saamelaiskäräjien sisällä toimivien keskusten roolien vahvistaminen on tärkeää. Olen erityisen iloinen Duodjeakatemian perustamista koskevasta prosessista ja toivon, että pystymme vakinaistamaan tämän toiminnan.

Me saamelaiset asumme neljässä valtiossa, hyvä yhteistyö Saamelaisessa parlamentaarisessa neuvostossa (SPN) on hyvin tärkeää. SPN:n toimintasuunnitelma on nimennyt selkeitä toimia, miten meidän yhteistyötä kehitetään,  esimerkiksi yhteinen vaalipäivä kaikissa Saamelaiskäräjissä on mielenkiintoinen ajatus. Myös yhteisen kulttuuriperinteen perustan rakentamista on tärkeää kehittää eteenpäin eri suunnitelmien yhteydessä. Haluan lausua, että SPN:n johtaminen Suomen Saamelaiskäräjillä jatkuu niin joustavasti kuin mahdollista.

Saamelaiskäräjät työskentelevät koko ajan, on paljon prosesseja vireillä juuri nyt, kun me olemme järjestäytymässä. Erilaisia lakiasioita ja työryhmiä on käynnissä: luonnonsuojelulaki, kaivoslaki, saamelaiskäräjälaki, saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen ja kielipesätoiminnan kehittäminen sekä sosiaali- ja terveysalan uudestaan organisoinnit ovat esimerkkejä niistä, joissa meidän täytyy tehokkaasti jatkaa Saamelaiskäräjien työtä.

Tärkein työväline on tietenkin meidän aikomusten tunnistaminen, mitä me tällä kaudella aiomme toteuttaa ja edistää. Vaalikauden toimintasuunnitelmaan toivonkin teiltä hyvin aktiivista vaikuttamista, josta täysistunnon täytyy lähiaikoina päättää.

Olen valmis keskusteluihin erilaisissa asioissa ja toivon hyvää ja aktiivista yhteydenpitoa teidän kanssanne hyvät Saamelaiskäräjien jäsenet.

Lopuksi toivon meille kaikille työrauhaa ja osaamista työskennellä saamelaisasioitten parissa. On hyvin tärkeää muistuttaa, että asiallinen käytös ja sihteeristön työrauhan varmistaminen on meidän kaikkien vastuulla.

Kiitos kaikille.

Tuomas Aslak Juuso
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja
28.2.2020, Inari

2.3. Suomen Saamelaiskäräjien perustamispäivä (1996)

Saamelaisten parlamentti eli Saamelaiskäräjät on vuoden 1996 alussa omalla laillaan perustettu saamelaisten itsehallintoelin, joka edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1995 uudistetun perustuslain nojalla. Saamelaiskäräjien edeltäjänä vuosina 1973 – 1995 toimi saamelaisvaltuuskunta, joka oli perustettu siitä annetulla valtioneuvoston asetuksella.

Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan saamelaisten keskuudesta joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla. Jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta tulee olla vähintään kolme edustajaa ja yksi varajäsen.

Saamelaiskäräjien yhditehtävä

Saamen lipun liputuspäivät

Saamelaiskäräjät painottaa hyvinvointia ja oikeuksia vaalikaudella 2020–2023

Perjantaina järjestäytynyt Saamelaiskäräjät painottaa neljää kärkiteemaa liittyen saamelaisyhteisöjen hyvinvointiin ja saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksiin.  

Painopisteiksi vaalikaudelle 2020–2023 nostettiin saamelaiskulttuurilain valmistelu, saamelaissopimuksen ratifiointi, saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen saamelaisten kotiseutualueella sekä saamelaisyhteisöjen kieli- ja kulttuuripalveluiden tukeminen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.

Neljän kohdan lista laadittiin yhdessä kaikkien kahdenkymmenenyhden saamelaiskäräjäedustajan neuvotteluissa, jotka käytiin järjestäytymiskokouksen ensimmäisen päivän neuvottelutauolla.

Neljän kohdan lista hyväksyttiin virallisesti yksimielisesti Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksen toisena päivänä käydyssä lähetekeskustelussa, joka koski vaalikauden toiminta- ja taloussuunnitelmaa 2023–2023.

– Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa kahden päivänä kuluessa käydyt keskustelut osoittivat selvästi, mitkä teemat ovat tärkeitä kaikille saamelaisille. Neljän prioriteetin ja muiden lähetekeskustelussa esiintuotujen asioiden pohjalta on hyvä lähteä valmistelemaan yhteistä toiminta- ja taloussuunnitelmaa koko vaalikaudeksi, sanoo saamelaiskäräjien tuore puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjät kävi perjantaina puheenjohtaja- ja hallitusvaalit. Lisäksi Saamelaiskäräjät valitsi yksimielisesti edustajansa Saamelaiskäräjien lautakuntiin, neuvostoihin ja muihin keskeisiin työryhmiin.

Kuva: Ville-Riiko Fofonoff/ Saamelaiskäräjät

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

 

 

Saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi Tuomas Aslak Juuso

Saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi kaudelle 2020-2023 on valittu Tuomas Aslak Juuso. Saamelaiskäräjien kaksipäiväinen järjestäytymiskokous pidettiin 27.-28.2.2020 Sajoksessa, Inarissa.

Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous aloitettiin Saamen suvun laululla neljällä kielellä, jonka jälkeen toimikaudeksi 2020-2023 valitun Saamelaiskäräjien iältään vanhin jäsen Kari Kyrö avasi vaalikauden ensimmäisen kokouksen.

Saamelaiskäräjien kokous teki seuraavat valinnat toimikaudeksi 2020-2023:

 

Päätoiminen puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto
II varapuheenjohtaja Leo Aikio

Saamelaiskäräjien hallitus

Tuomas Aslak Juuso
Anni Koivisto
Leo Aikio
Magreta Sara
Anne Nuorgam
Juha Petteri Alakorva
Veikko Feodoroff

Elinkeino- ja oikeuslautakunta

Jäsenet: 
Asko Länsman, pj.
Veikko Porsanger, vpj.
Kirsti Kustula
Jan Saijets
Karen-Anni Hetta
Tuomas Semenoff
Minna Näkkäläjärvi

Varajäsenet:
Antti Sujala
Piia Nuorgam
Marko Tervaniemi
Inka Musta
Jari Magga
Heini Wesslin
Oula-Matti Palojärvi

Koulutus- ja oppimateriaalilautakuna

Jäsenet:
Tauno Ljetoff, pj.
Ulla-Maarit Magga, vpj.
Niina Aikio-Siltala
Matti Aikio
Samuel Valkeapää
Ellen Pautamo
Ellen Ravna Pieski

Varajäsenet:
Tuomas Kiprianoff
Berit-Ellen Juuso
Iiris Mäenpää
Elli-Marja Hetta
Niko Valkeapää
Kaisa-Mari Jama
Sámmol Lukkari

Kulttuurilautakunta

Jäsenet:
Pirita Näkkäläjärvi, pj.
Tanja Sanila, vpj.
Sisko Länsman
Marko Tervaniemi
Matti Aikio
Maren Palismaa
Jouni Äärelä

Varajäsenet:
Jouni S. Laiti
Pauliina Feodoroff
Maria Sofia Aikio
Timo Portti
Anu Magga
Niko Valkeapää
Ida-Maria Helander

Saamen kielineuvosto

Jäsenet:
Tauno Ljetoff, pj.
Irja Seurujärvi-Kari, vpj.
Matti Aikio
Neeta Jääskö
Niko Valkeapää
Magreta Sara
Kati Eriksen

Varajäsenet:
Terhi Harju
Arla Magga
Petra Magga-Vars
Jussa Seurujärvi
Ellen Pautamo
Juhan-Tuommá Magga
Sámmol Lukkari

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Jäsenet:
Karen-Anni Hetta, pj.
Ulla-Maarit Magga, vpj.
Janne Hirvasvuopio
Niila Rahko
Heidi Eriksen
Aslak Pekkala
Anne Mäkinen

Varajäsenet:
Inga Äärelä
Aslak Uula Länsman
Leena Niittyvuopio-Jämsä
Minka Itäkivi
Ánte Veijola
Joanna Tervonen
Veikko Feodoroff

Nuorisoneuvosto 2020-2021

Jäsenet:
Oula Järvensivu
Anni-Sofia Niittyvuopio
Maria Mäkinen
Reettta Tornensis
Anette Kosonen
Ole-Juhan Kemi
Harri Jomppanen

Varajäsenet:
Riku Laiti
Mira Pohjanrinne
Jasmin Semenoff
Marianne Ketola
Anni-Saara Aikio
Lassi-Olavi Mäkinen
Jussa Seurujärvi

Lisäksi Saamelaiskäräjät kävi lähetekeskustelun Saamelaiskäräjien vaalikauden toiminta- ja talousohjelmasta 2020-2023.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Saamelaiskäräjien jäsenet v. 2020-2023

Saamelaiskäräjien kokous kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa yleensä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Kokoukset ovat julkisia ja niitä pystyy seuraamaan paikan päällä parlamenttisalissa tai live striimin kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Parlamenttisalissa tulkkauslaitteet ovat yleisön käytössä. Suoran lähetyksen kautta on mahdollista kuunnella tulkattua kieltä salissa kuullun kielen lisäksi.

Saamelaisten parlamentti eli Saamelaiskäräjät on vuoden 1996 alussa omalla laillaan perustettu saamelaisten itsehallintoelin, joka edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan saamelaisten keskuudesta joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla. Jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta tulee olla vähintään kolme edustajaa ja yksi varajäsen.

Lisätietoja:

Hallintopäällikko Pia Ruotsala-Kangasniemi, puh. 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Viestintäsihteeri Johanna Alatorvinen, puh. 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous jatkuu huomenna 28.2. aamulla klo 9

Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksen koollekutsuja ja puheenjohtaja Kari Kyrö ilmoitti, että Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous jatkuu huomenna 28.2. aamulla klo 9.

 

Toimikaudeksi 2020-2023 asetetun Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous pidetään 27.-28.2.2020 Sajoksessa, Inarissa. Kokous alkaa 27.2.2020 klo 10.

Toimikaudeksi 2020-2023 asetetun Saamelaiskäräjien vanhin jäsen Kari Kyrö toimii Saamelaiskäräjien ensimmäisen kokouksen koollekutsujana. Ennen järjestäytymiskokousta Saamelaiskäräjien jäsenille ja varajäsenille järjestetään seminaari Saamelaiskäräjien toiminnan perusteista. Toimialakohtaiset perehdyttämisseminaarit järjestetään maalis-huhtikuun aikana.

Järjestäytymiskokouksessa Saamelaiskäräjät valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa, asettaa hallituksen sekä asiantuntijalautakunnat ja käy lähetekeskustelun Saamelaiskäräjien vaalikauden toiminta- ja talousohjelman 2020-2023 perusteista ja sisällöstä.

Saamelaiskäräjien jäsenet v. 2020-2023

Saamelaiskäräjien kokous kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa yleensä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Kokoukset ovat julkisia ja niitä pystyy seuraamaan paikan päällä parlamenttisalissa tai live striimin kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Parlamenttisalissa tulkkauslaitteet ovat yleisön käytössä. Suoran lähetyksen kautta on mahdollista kuunnella tulkattua kieltä salissa kuullun kielen lisäksi. Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous

Toimikaudeksi 2020-2023 asetetun Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous pidetään 27.-28.2.2020 Sajoksessa, Inarissa. Kokous alkaa 27.2.2020 klo 10.

Toimikaudeksi 2020-2023 asetetun Saamelaiskäräjien vanhin jäsen Kari Kyrö toimii Saamelaiskäräjien ensimmäisen kokouksen koollekutsujana. Ennen järjestäytymiskokousta Saamelaiskäräjien jäsenille ja varajäsenille järjestetään seminaari Saamelaiskäräjien toiminnan perusteista. Toimialakohtaiset perehdyttämisseminaarit järjestetään maalis-huhtikuun aikana.

Järjestäytymiskokouksessa Saamelaiskäräjät valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa, asettaa hallituksen sekä asiantuntijalautakunnat ja käy lähetekeskustelun Saamelaiskäräjien vaalikauden toiminta- ja talousohjelman 2020-2023 perusteista ja sisällöstä.

Saamelaiskäräjien jäsenet v. 2020-2023

Saamelaiskäräjien kokous kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa yleensä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Kokoukset ovat julkisia ja niitä pystyy seuraamaan paikan päällä parlamenttisalissa tai live striimin kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Parlamenttisalissa tulkkauslaitteet ovat yleisön käytössä. Suoran lähetyksen kautta on mahdollista kuunnella tulkattua kieltä salissa kuullun kielen lisäksi. Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Lisätietoja:

Hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi, 010 839 3106 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät vetoaa maa- ja metsätalousministeriin vaikean lumitilanteen selvittämiseksi – poronhoitoon kohdistuneet vahingot merkittäviä

Saamelaiskäräjät vetoaa maa- ja metsätalousministeriin, että maa- ja metsätalousministeriö aloittaisi mahdollisimman pian selvityksen, voidaanko kuluvan talven lumitilannetta pitää sellaisena poronhoitoa kohdanneena seikkana, jonka nojalla poronhoitajilla olisi mahdollisuus saada tilanteen aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin korvausta Paliskuntain yhdistyksen esityksen mukaisesti.

Kuluva talvi on ollut Pohjois-Suomessa poikkeuksellisen runsasluminen. Jo muutoinkin paksun ja kovan lumipeitteen väliin on muodostunut eripaksuisia jäisiä kerroksia, jonka läpi porojen on mahdotonta hankkia itse ravintoa. ”Saamelaiskäräjät on huolissaan edellisen syksyn kuivuuden ja kuluvan talven lumitilanteen poronhoitajille aiheuttamasta ennakoimattomasta tilanteesta. Poronhoito on tärkeä osa saamelaiskulttuuria sekä niin Lapin kuin saamelaisten ruokaturvaa ja ravintoautonomiaa”, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Lumitilanne ja jääkerrokset lumipeitteen keskellä ovat aiheuttaneet lisäruokinnan tarvetta. Useissa paliskunnissa lisäruokintaa onkin jouduttu käyttämään vuodenaikaan nähden enemmän kuin koskaan aiemmin ja näin ollen myös lisäruokinnasta koituvia kustannuksia on aiheutunut aiempaa enemmän. Saamelaiskäräjät on huolissaan erityisesti vähävaraisten poronhoitajien taloudellisesta tilanteesta – kaikilla ei välttämättä ole varaa yllättäviin lisäruokintakustannuksiin. Lisäksi lisäruokinnan osalta on otettava huomioon se, että rehua ei välttämättä ole enää tähän aikaan vuodesta saatavilla ottaen erityisesti huomioon viime kesän kuivuuden, tai rehu on tavallista kalliimpaa.

Osassa paliskunnista porot ovat lähteneet talvilaidunalueiltaan etsimään parempia olosuhteita muualta ja kulkeneet toisten paliskuntien läpi. Porojen kulkeminen on alkanut jo alkutalvesta. Huonokuntoisten porojen noutaminen pitkien matkojen päästä toisten paliskuntien alueelta tuottaa poronhoitajille myös odottamattomia lisäkustannuksia. Osa poroista on mennyt poikkeuksellisten talviolosuhteiden vuoksi huonoon kuntoon ja niiden liikutteleminen on tämän vuoksi voinut koitua miltei mahdottomaksi. Tämä vaikeuttaa myös porojen paimentamista.

Lain porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta (987/2011) tavoitteena on auttaa poronhoidon toimijoita selviytymään laajoista ja odottamattomista poronhoitoon kohdistuneista vahingoista. Laissa luonnononnettomuudella ja muulla tuholla tarkoitetaan poikkeuksellisia sää- ja luonnonolosuhteita, jotka merkittävällä tavalla estävät poroja käyttämästä tavanomaisia laitumiaan ja aiheuttavat huomattavaa lisäruokinnan tarvetta, aiheuttavat muuten porojen menehtymistä tai heikentävät muuten merkittävästi porojen mahdollisuutta selviytyä luonnossa. Luonnononnettomuus tai muu tuho voidaan hyväksyä korvauksen perusteeksi, jos porojen tavanomaisella talvilaidunalueella lumipeitteen syvyys, lumipeitteen alaosan jäätyminen, lumen tiheys taikka sen kovuus on ollut selvästi poikkeuksellinen ja ennakoimaton vähintään neljän kuukauden ajan ja olennaisesti heikentänyt porojen ravinnonsaantia.

Saamelaiskäräjät pyytää lisäksi huomioimaan, että lumitilanne on poikkeuksellinen myös Norjassa ja Ruotsissa, missä valtio on myöntänyt hätäapua vaikeiden laidunolosuhteiden vuoksi.

Saamelaiskäräjien vetoomus maa- ja metsätalousministerille

Lisätietoja:

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

 

Kuva: Tarja Länsman/ Sámediggi

Saamelaiskäräjät pyytää esityksiä Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseniksi

1. Pyyntö esityksiksi

Saamelaiskäräjät pyytää saamelaisyhteisöltä esityksiä Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseniksi eli komissaareiksi, jotka yhteisö katsoo sopiviksi tehtävään. Komissiossa tulee olla jäseniä, joilla on erityisosaamista saamelaisten oloista, kielestä ja kulttuurista. Esitykset tulee perustella. Lisäksi esitettävien henkilöiden suostumus tehtävään on varmistettava etukäteen siten, että esitettävä henkilö täyttää liitteenä olevan lomakkeen.

Esityksiä pyydetään 3.4.2020 mennessä joko postitse Saamelaiskäräjät, Sajos, 99870 INARI tai sähköpostitse info@samediggi.fi.

2. Komission asema, asettaminen, kokoonpano

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio on työssään itsenäinen ja riippumaton. Komission asettaa valtioneuvosto tiiviissä yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa. Komissiossa on 5 komissaaria. Komissaareista 2 valitaan valtioneuvoston esityksestä, 2 valitaan Saamelaiskäräjien esityksestä ja 1 Kolttien kyläkokouksen esityksestä. Saamelaiskäräjät järjestää ennen päätöksentekoaan kuulemisia esitettyjen komissaarien valinnasta. Saamelaiskäräjien kokous päättää kahden komissaarin esittämisestä valtioneuvostolle.

Totuus- ja sovintokomission jäsenet ovat laajaa luottamusta nauttivia henkilöjä saamelaisten ja suomalaisen yhteiskunnan keskuudessa. Jäsenet ovat riippumattomia eivätkä edusta sitä tahoa, joka on heitä esittänyt tai heidät valinnut. Komission nimittämisessä huomioidaan tasapuolisesti eri saamen kieliryhmät. Komission nimittämisessä pyritään ottamaan huomioon sukupuolten tasa-puolinen edustus.

3. Komission tehtävät

Totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia, selvittää miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa ja ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa. Totuus- ja sovintoprosessin pyrkimyksenä on lisätä tietoisuutta saamelaisista Suomen alkuperäiskansana. Tarkoituksena on myös, että totuus- ja sovintoprosessin tuloksena Suomen valtio kantaa vastuuta ja yhdessä saamelaiskäräjien, kolttien kyläkokouksen ja muiden saamelaistoimijoiden kanssa vahvis-taa saamelaisten oikeuksien toteutumista Suomessa.

Komission työn tavoitteena on koota saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja edelleen on saamelaisille alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä, ja tehdä tämä tieto näkyväksi.

Totuus- ja sovintokomission tulee laatia työstään raportti, joka sisältää myös toimenpide-ehdotuksia. Totuus- ja sovintokomission raportti luovutetaan valtioneuvostolle, Saamelaiskäräjille ja Kolttien kyläkokoukselle 30.11.2022 mennessä.

Komissio valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Komissio voi suunnata toimintaansa ja järjestäytyä parhaaksi katsomallaan tavalla ja perustaa esimerkiksi työryhmiä tai jaostoja täyttääkseen toimeksiantonsa ja sille asetetut tavoitteet. Komissio valitsee itselleen pääsihteerin ja mahdolliset muut sihteeristön jäsenet.

Valtioneuvoston kanslia osoittaa komission toiminnalle määrärahan.

4. Lisätiedot

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission mandaatti on luettavissa täältä. Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 040 726 2688 ja sähköposti pia.ruotsala(at)samediggi.fi

 

Kuva: Anja Vest / Sámediggi

Ilmoittautuminen Saamelaisnuorten taidetapahtumaan alkoi!

Ilmoittautumisaika on avoinna 25.2.-25.3.2020 ja tehdään netissä Webropol-ohjelman kautta (katso linkit alla). Huomioittehan että koulun osallistuminen ja esitykset ilmoitetaan eri lomakkeilla! Kaikkien tapahtumaan osallistuvien tulee täyttää yleinen ilmoittautumislomake – myös niiden, jotka eivät osallistu esityksiin. Mikäli herää jotain kysyttävää, voitte olla yhteydessä Unna-Maari Pulskaan.

Kaksipäiväinen tapahtuma järjestetään tänä vuonna Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa ja Riutulan Vasatokassa 15.-16.4.2020. Tapahtuma alkaa keskiviikkona avajaisilla ja työpajoilla. Tapahtuman tarkempi ohjelma ilmoitetaan myöhemmin.

Saamelaiskäräjät maksaa tänäkin vuonna osallistujien matkat ja tarvittaessa majoituksen. Tervetuloa saamen tanssikentälle Inariin!

 

Linkki koulujen ilmoittautumiseen: https://link.webropolsurveys.com/S/E79BD5AE7BA12200

Linkki esitysten ilmoittautumiseen: https://link.webropolsurveys.com/S/0C16B72CEB13BA7F

 

Lisätietoja:

unna.pulska@samediggi.fi

+358 40 614 5949

Unna-Maari Pulska aloitti taidetapahtuman työntekijänä

Saamelaisnuorten taidetapahtuman vuotuiset järjestelyt lähtivät taas käyntiin, kun Unna-Maari Pulska aloitti Saamelaisnuorten taidetapahtuman työntekijänä. Taidetapahtuma järjestetään tänä vuonna Inarissa Riutulan Vasatokassa ja Sajoksessa huhtikuun 15.-16. päivinä.

Vuoden 2020 taidetapahtuman teemana on tanssi, jonka ympärille koko tapahtuma rakentuu. Tapahtumassa valitaan saamelaisnuorten edustajat valtakunnalliseen Tampereella järjestettävään Moves-tapahtumaan.

Unna-Maari on ollut aikaisemmin vuonna 2016 järjestämässä tapahtumaa, ja sitä ennen osallistunut itse tapahtumaan ahkerasti kouluikäisenä. –On todella kiva järjestää tapahtumaa kun meillä on tanssija Auri Ahola läänintaiteilijana ja iso joukko Saamelaiskäräjien työntekijöitä mukana suunnittelussa ja järjestelyissä, sanoo Unna-Maari.

Ilmoittautuminen tapahtumaan avautuu piakkoin Webropolissa. Seuraa Saamelaiskäräjien verkkosivuja sekä tapahtuman omia Facebook- ja Instagram-sivustoja ja tule mukaan!

Valtakunnallisen Moves-tapahtuman säännöt löydät täältä:
https://nuorikulttuuri.fi/moves/saannot/

Yhteystiedot

unna.pulska(at)samediggi.fi
puh. 010 839 3131 ja 040 614 5949
Facebook: https://www.facebook.com/Saamelaisnuorten-taidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus