Maa- ja metsätalousministeriö selvittää poikkeuksellisten lumiolosuhteiden vaikutuksia poronhoitoon

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut 5.3.2020 päätöksensä Paliskuntain yhdistyksen aloitteesta poronhoitoa kohdanneen tuhon selvittämisestä. Päätöksen mukaan Luonnonvarakeskus laatii porovahinkolaissa tarkoitetun selvityksen lumiolosuhteista mahdollisena laissa tarkoitettuna tuhona sekä sen vaikutuksista poronhoitoon. Tutkimus laaditaan 2.8.2020 mennessä.

Maa- ja metsätalousministeriö pitää päätöksessään selvänä, että lumitilanne on tänä talvena keskiarvotalvea hankalampi. Talven 2019-2020 runsaslumisuuden voi myös todeta ilmatieteen laitoksen tilastoista. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että tämä muodostaa riittävästi perustellun syyn ryhtyä tuhon selvittämiseen porovahinkolain mukaisesti.

“Saamelaiskäräjät pitää hyvänä, että maa- ja metsätalousministeriö on aloittanut selvittämään poikkeuksellisen lumitilanteen vakavuuden poronhoitoalueella”, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Ministeriö katsoi kuitenkin, ettei tuhon laajuutta voida luotettavasti selvittää porovahinkolaissa mainitussa neljän viikon määräajassa, sillä lumitilanteen kesto ja sen vaikutukset kuten siitoseläinmenetykset ja vasaprosentti hahmottuvat vasta myöhemmin keväällä ja alkukesällä. Samoin mahdolliset tuhot ja menetykset ovat todennettavissa myöhemmin mm. poroluettelon valmistuttua.

”On ikävää, että tilanteeseen ei pystytä reagoimaan nyt heti kun siihen olisi tarvetta. Lumitilanne ja jääkerrokset lumipeitteen keskellä ovat aiheuttaneet lisäruokinnan tarvetta useissa paliskunnissa. Nopealla reagoinnilla olisi mahdollisesti pystytty ehkäisemään suurempia vahinkoja”, jatkaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

”Muuttuvan ilmaston myötä paliskuntien ja siidojen kyky reagoida nopeasti muuttuviin luonnonolosuhteisiin korostuu. On tärkeää, että poronhoitajat pystyvät itse määrittelemään omat työmallinsa olosuhteen mukaan”, päättää puheenjohtaja Juuso.

Saamelaiskäräjät vetosi maa- ja metsätalousminiteriin, että maa- ja metsätalousministeriö aloittaisi mahdollisimman pian selvityksen siitä, voidaanko kuluvan talven lumitilannetta pitää sellaisena poronhoitoa kohdanneena seikkana, jonka nojalla poronhoitajilla olisi mahdollisuus saada tilanteen aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin korvausta Paliskuntain yhdistyksen aloitteen mukaisesti.

Kuva: Tarja Länsman

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 1871 331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Saamelaisnuorten taidetapahtuma perutaan

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto ilmoittaa, että Saamelaisnuorten taidetapahtuma on päätetty perua koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Kaksipäiväinen tapahtuma olisi järjestetty Inarissa Sajoksessa ja Riutulassa Vasatokassa 15.-16.4.

”Todella harmillista kun joudumme perumaan Saamelaisnuorten taidetapahtuman, mutta tässä tilanteessa se tuntuu olevan ainoa vaihtoehto. Tapahtumalla on todella suuri merkitys saamelaislapsille ja -nuorille, ja sitä odotetaan ja siihen valmistaudutaan ympäri vuoden,” kertoo taidetapahtuman projektityöntekijä Unna-Maari Pulska. – Tapahtuman peruminen on todella ikävää ja surullista. Selvittelemme tilannetta valtakunnallisen järjestäjän kanssa ja otamme selvää siirtyykö tanssiteema vuodella eteenpäin.

Lisätietoja koronaviruksen estämiseksi THL:n sivuilta: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/mers-koronavirus

Lisätietoja:

Unna-Maari Pulska
unna.pulska@samediggi.fi
040 614 5949

Ilmoittautuminen Saamelaisnuorten taidetapahtuman työpajoihin on auennut

Ilmoittautuminen Saamelaisnuorten taidetapahtuman työpajoihin on alkanut. Ilmoittautuminen työpajoihin on avoinna 9.3.-25.3.2020. Työpajat pidetään keskiviikkona Vasatokassa Riutulassa klo 15 alkaen. Jokainen voi osallistua yhteen työpajaan. Jokainen työpaja pyörii useamman kerran, koska pyrimme mahdollistamaan sen, että kukin pääsisi toivomaansa työpajaan. Resurssit ovat kuitenkin rajalliset, ja toivomme että ymmärrätte, että yhteen työpajaan ei voi mennä yhtä aikaa esimerkiksi 100 henkilöä. Teemme kuitenkin parhaamme työpajajaossa ja toivomme, että kukin saa mielekkään kokemuksen työpajasta ja pääsee toivomaansa työpajaan!

 

Linkki ilmoittautumislomakkeeseen: https://link.webropolsurveys.com/S/C746299D8A0734DD

 

AIKATAULU

Keskiviikko 15.4.

14                                              Soundcheck ohjelman mukaan

14:45                                         Saapuminen Vasatokkaan Riutulaan, ilmoittautuminen

15-18:30                                    Ruokailu ja työpajat

19-20                                         Dánsungieddi, avajaiset

20                                               Majoittuminen

 

Torstai 16.4.2020

8-9:30                                        Soundcheck ohjelman mukaan

08-09:30                                    Aamupala

10-12                                         Taidetapahtuma alkaa Sajoksessa, Flashmob pihalla, Drone-kuvaus

12-13:30                                    Ruokailu, tuomarit kokoontuvat

13:30                                          Konsertti

15:30                                          Kotiin lähtö

 

Lisätietoja:

unna.pulska@samediggi.fi

+358 40 614 59

Puheenjohtaja Juuso tapasi presidentti Niinistön Lemmenjoella

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso tapasi Suomen tasavallan presidentin Sauli Niinistön Lemmenjoella tänään 6. maaliskuuta. Presidentti tutustui vierailullaan saamelaiskulttuuriin ja poronhoitoon Palton tilalla ja maastossa.

Tapaamisessa puheenjohtaja Juuso toi esille ajankohtaisina asioina ilmastonmuutoksen ja sen mukanaan tuomat haasteet saamelaisten perinteisten elinkeinojen näkökulmasta, saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn, saamelaisiin kohdistuvan vihapuheen sekä kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden toteutumisen Suomessa.

Palton perhe toivotti presidentin tervetulleeksi Lemmenjoelle.

Palton perhe toivotti presidentin tervetulleeksi Lemmenjoelle.

Saamelaiskäräjät lahjoitti presidentille hänen nimikirjaimillaan koristellun luhkan.

Presidentti vieraili 6. maaliskuuta Lemmenjoella Inarissa, jossa hän tapasi Saamelaiskäräjien edustajien lisäksi kolttien luottamusmiehen Veikko Feodoroffin ja Inarin kunnan kunnanjohtajan Toni K. Laineen.

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien muistio presidentti Niinistölle

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson puheenvuoro Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksen yhteydessä

Käännös saamesta suomeen 28.2.2020

Haluan kiittää Suomen Saamelaiskäräjien jäseniä ja myös saamelaisia tästä suuresta vastuusta, jonka olen nyt saanut. Otan Saamelaiskäräjien puheenjohtajan toimen vastaan suurella nöyryydellä ja tulen uurastamaan koko Saamen kansan oikeuksien ja asioiden puolesta.

Saamelaiskäräjät on tärkeä elin saamelaisille, meidän työmme on valvoa ja edistää saamelaisten etuja, oikeuksia ja prioriteettejä. Suomen perustuslakia ja Suomen kansainvälisiä sitoumuksia tulee toteuttaa ja myös sitä kautta vahvistaa ja edistää Saamelaiskäräjiä saamelaisten kielellisenä ja kulttuurisena itsehallintoelimenä. Nimenomaan saamelaisia edustavana elimenä.

Saamelaiskäräjälaki on aivan keskeisenä asiana tässä, miten meidän itsehallinto tulee kehittymään. On tärkeää muistaa, että alkuperäiskansojen oikeuksien tulee olla Saamelaiskäräjien aseman edistämisen perustana. Erityisesti YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista tulee olla ohjenuorana meille kaikille ja se, että Saamelaiskäräjien tulee rakentua saamelaisten arvojen pohjalle.

Ilmastonmuutos on tietenkin myös saamelaisille suuri uhka. Uusimman tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos on vaikuttanut vahvasti saamelaisten elinkeinojen harjoittamiseen, ja erityisesti poronhoidon sopeutumiseen. Nykyisessä toimintasuunnitelmassa myös ilmastonmuutos on nostettu tärkeäksi ja merkitty tärkeäksi asiaksi ja hyvä niin. Uskon, että olemme kaikki hyvin suurella yksimielisyydellä painottamassa ilmastonmuutosta, saamelaiselinkeinoja ja luonnonmonimuotoisuutta koskevia asioita niin kuin toimintasuunnitelmassa lukee. Saamelaiskäräjien tulee työskennellä kovasti sen eteen, että tulevan ilmastolain uudistamisessa tulee ilmastonmuutosasia saamaan huomiota saamelaisten kannalta. Saamen ilmastopaneeli olisi yksi iso askel, miten saada saamelaisten oma ääni kuuluviin.

Saamelaiskäräjien yhtenä pidemmän ajan haasteena on ollut saamelaisten maa- ja vesioikeuksien edistäminen. Meidän tulee jatkaa tätä työtä, sekä edistää meidän oikeuksien tunnustamista ja toteuttamista. ILO 169 -sopimuksen ratifiointi on tärkeä asia saamelaisille, myös eri yhteyksissä kuten lainsäädännössä ja maiden ja vesien hyödyntämisen ja hallinnoinnin päätösprosesseissa. Toivon meidän pystyvän puolustamaan ja edistämään saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana.

Haluan nostaa esille hyvin periaatteellisen päätöksen, jonka Ruotsin korkein oikeus antoi Girjás palkisen ja Ruotsin valtion oikeudenkäynnissä. Suomen oikeushistoria on samankaltainen Ruotsin oikeushistorian kanssa. Girjás palkinen voitti Ruotsin valtion ruotsalaisessa korkeimmassa oikeusjärjestelmässä. Korkein oikeus päätti, että Girjás palkisella on yksinoikeus päättää, miten metsästyksestä ja kalastuksesta palkisessa päätetään. Tuomio oli ennakkotapaus ja sen odotamme vaikuttavan myös muiden saamelaisyhteisöjen juridiseen asemaan Ruotsissa ja myös Suomessa ja Norjassa. Ruotsin korkeimman oikeuden päätöksen mukaan saamelaisilla on oikeus päättää omasta kulttuurista, elinkeinoista ja identiteetistä. Minun näkemykseni mukaan Girjás palkisen ennakkotapaus tulee huomioida Suomessa saamelaiskäräjälain uudistamisen yhteydessä ja muutoin päätettäessä saamelaisten oikeusasemasta Suomessa ja erityisesti saamelaiselinkeinoja koskevissa oikeuksissa ja itsehallinnossa.

Suurin osa Saamelaiskäräjien jäsenistä on mediatietojen mukaan painottanut, että saamelaiskäräjälain uudistaminen ja itsehallinto sen puitteissa ovat tämän vaalikauden tärkeimmät asiat.

Haluan itse jatkaa vahvaa panostusta saamelaisten perinteisten elinkeinojen aseman edistämisessä! Muun muassa saamelaisten poronhoito, kalastus, metsästys ja käsityö ovat meidän kulttuurimme perusta ja tärkeä osa meidän kaikkien elämässä. Saamelaiset ovat pystyneet selviytymään erilaisten aikojen ja tilanteiden läpi ja toivon, että meidän työmme pohjana on perinteisten elinkeinojen säilyttäminen ja kehittäminen. Toivon myös hyvää yhteistyötä kaikkien elinkeinojen kanssa ja olen nähnyt, että Saamelaiskäräjistä on ollut apua esimerkiksi saamelaisporonhoidolle erilaisissa yhteyksissä. Katson myös, että saamelaisten perinteinen osaaminen on keskeisessä osassa siinä, minkälaisin arvoin ja näkemyksin Saamelaiskäräjät tulee ottamaan askeleita eteenpäin.

Samalla kun meidän kulttuurimme perustan vaaliminen on tärkeää, me elämme uusien haasteiden keskellä kansana. Tänä päivänä suurin osa meidän nuoristamme ja lapsistamme asuu Saamelaisalueen ulkopuolella ja heidän kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien edistämistä ja turvaamista tulee nostaa esille. Saamelaiset kotiseudullaan ja kotiseudun ulkopuolella tarvitsevat tukea ja apua Saamelaiskäräjiltä kielellisten oikeuksien toteuttamisessa ja muutenkin kulttuurin vahvistamisessa. Myös saamen kieltä ja saamenkielistä opetusta koskevat asiat ovat nyt toivottavasti uudistusten kohteena ja toivon todellakin hyviä tuloksia tästä työstä.

Meidän kulttuurimme aktiiviset toimijat ja kansalaisyhteisöt ovat toimineet kauan hyvin ahkerasti ja pienillä resursseilla. Toivon, että me Saamelaiskäräjien taholta pystymme vielä paremmin tukemaan kulttuurin ja taiteen alalla toimivia henkilöitä. Myös Saamelaiskäräjien sisällä toimivien keskusten roolien vahvistaminen on tärkeää. Olen erityisen iloinen Duodjeakatemian perustamista koskevasta prosessista ja toivon, että pystymme vakinaistamaan tämän toiminnan.

Me saamelaiset asumme neljässä valtiossa, hyvä yhteistyö Saamelaisessa parlamentaarisessa neuvostossa (SPN) on hyvin tärkeää. SPN:n toimintasuunnitelma on nimennyt selkeitä toimia, miten meidän yhteistyötä kehitetään,  esimerkiksi yhteinen vaalipäivä kaikissa Saamelaiskäräjissä on mielenkiintoinen ajatus. Myös yhteisen kulttuuriperinteen perustan rakentamista on tärkeää kehittää eteenpäin eri suunnitelmien yhteydessä. Haluan lausua, että SPN:n johtaminen Suomen Saamelaiskäräjillä jatkuu niin joustavasti kuin mahdollista.

Saamelaiskäräjät työskentelevät koko ajan, on paljon prosesseja vireillä juuri nyt, kun me olemme järjestäytymässä. Erilaisia lakiasioita ja työryhmiä on käynnissä: luonnonsuojelulaki, kaivoslaki, saamelaiskäräjälaki, saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen ja varhaiskasvatuksen ja kielipesätoiminnan kehittäminen sekä sosiaali- ja terveysalan uudestaan organisoinnit ovat esimerkkejä niistä, joissa meidän täytyy tehokkaasti jatkaa Saamelaiskäräjien työtä.

Tärkein työväline on tietenkin meidän aikomusten tunnistaminen, mitä me tällä kaudella aiomme toteuttaa ja edistää. Vaalikauden toimintasuunnitelmaan toivonkin teiltä hyvin aktiivista vaikuttamista, josta täysistunnon täytyy lähiaikoina päättää.

Olen valmis keskusteluihin erilaisissa asioissa ja toivon hyvää ja aktiivista yhteydenpitoa teidän kanssanne hyvät Saamelaiskäräjien jäsenet.

Lopuksi toivon meille kaikille työrauhaa ja osaamista työskennellä saamelaisasioitten parissa. On hyvin tärkeää muistuttaa, että asiallinen käytös ja sihteeristön työrauhan varmistaminen on meidän kaikkien vastuulla.

Kiitos kaikille.

Tuomas Aslak Juuso
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja
28.2.2020, Inari

2.3. Suomen Saamelaiskäräjien perustamispäivä (1996)

Saamelaisten parlamentti eli Saamelaiskäräjät on vuoden 1996 alussa omalla laillaan perustettu saamelaisten itsehallintoelin, joka edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Saamelaiskäräjät perustettiin vuonna 1995 uudistetun perustuslain nojalla. Saamelaiskäräjien edeltäjänä vuosina 1973 – 1995 toimi saamelaisvaltuuskunta, joka oli perustettu siitä annetulla valtioneuvoston asetuksella.

Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan saamelaisten keskuudesta joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla. Jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta tulee olla vähintään kolme edustajaa ja yksi varajäsen.

Saamelaiskäräjien yhditehtävä

Saamen lipun liputuspäivät

Saamelaiskäräjät painottaa hyvinvointia ja oikeuksia vaalikaudella 2020–2023

Perjantaina järjestäytynyt Saamelaiskäräjät painottaa neljää kärkiteemaa liittyen saamelaisyhteisöjen hyvinvointiin ja saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksiin.  

Painopisteiksi vaalikaudelle 2020–2023 nostettiin saamelaiskulttuurilain valmistelu, saamelaissopimuksen ratifiointi, saamelaisten hyvinvointipalveluiden kehittäminen saamelaisten kotiseutualueella sekä saamelaisyhteisöjen kieli- ja kulttuuripalveluiden tukeminen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella.

Neljän kohdan lista laadittiin yhdessä kaikkien kahdenkymmenenyhden saamelaiskäräjäedustajan neuvotteluissa, jotka käytiin järjestäytymiskokouksen ensimmäisen päivän neuvottelutauolla.

Neljän kohdan lista hyväksyttiin virallisesti yksimielisesti Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksen toisena päivänä käydyssä lähetekeskustelussa, joka koski vaalikauden toiminta- ja taloussuunnitelmaa 2023–2023.

– Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksessa kahden päivänä kuluessa käydyt keskustelut osoittivat selvästi, mitkä teemat ovat tärkeitä kaikille saamelaisille. Neljän prioriteetin ja muiden lähetekeskustelussa esiintuotujen asioiden pohjalta on hyvä lähteä valmistelemaan yhteistä toiminta- ja taloussuunnitelmaa koko vaalikaudeksi, sanoo saamelaiskäräjien tuore puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjät kävi perjantaina puheenjohtaja- ja hallitusvaalit. Lisäksi Saamelaiskäräjät valitsi yksimielisesti edustajansa Saamelaiskäräjien lautakuntiin, neuvostoihin ja muihin keskeisiin työryhmiin.

Kuva: Ville-Riiko Fofonoff/ Saamelaiskäräjät

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

 

 

Saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi Tuomas Aslak Juuso

Saamelaiskäräjien puheenjohtajaksi kaudelle 2020-2023 on valittu Tuomas Aslak Juuso. Saamelaiskäräjien kaksipäiväinen järjestäytymiskokous pidettiin 27.-28.2.2020 Sajoksessa, Inarissa.

Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous aloitettiin Saamen suvun laululla neljällä kielellä, jonka jälkeen toimikaudeksi 2020-2023 valitun Saamelaiskäräjien iältään vanhin jäsen Kari Kyrö avasi vaalikauden ensimmäisen kokouksen.

Saamelaiskäräjien kokous teki seuraavat valinnat toimikaudeksi 2020-2023:

 

Päätoiminen puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto
II varapuheenjohtaja Leo Aikio

Saamelaiskäräjien hallitus

Tuomas Aslak Juuso
Anni Koivisto
Leo Aikio
Magreta Sara
Anne Nuorgam
Juha Petteri Alakorva
Veikko Feodoroff

Elinkeino- ja oikeuslautakunta

Jäsenet: 
Asko Länsman, pj.
Veikko Porsanger, vpj.
Kirsti Kustula
Jan Saijets
Karen-Anni Hetta
Tuomas Semenoff
Minna Näkkäläjärvi

Varajäsenet:
Antti Sujala
Piia Nuorgam
Marko Tervaniemi
Inka Musta
Jari Magga
Heini Wesslin
Oula-Matti Palojärvi

Koulutus- ja oppimateriaalilautakuna

Jäsenet:
Tauno Ljetoff, pj.
Ulla-Maarit Magga, vpj.
Niina Aikio-Siltala
Matti Aikio
Samuel Valkeapää
Ellen Pautamo
Ellen Ravna Pieski

Varajäsenet:
Tuomas Kiprianoff
Berit-Ellen Juuso
Iiris Mäenpää
Elli-Marja Hetta
Niko Valkeapää
Kaisa-Mari Jama
Sámmol Lukkari

Kulttuurilautakunta

Jäsenet:
Pirita Näkkäläjärvi, pj.
Tanja Sanila, vpj.
Sisko Länsman
Marko Tervaniemi
Matti Aikio
Maren Palismaa
Jouni Äärelä

Varajäsenet:
Jouni S. Laiti
Pauliina Feodoroff
Maria Sofia Aikio
Timo Portti
Anu Magga
Niko Valkeapää
Ida-Maria Helander

Saamen kielineuvosto

Jäsenet:
Tauno Ljetoff, pj.
Irja Seurujärvi-Kari, vpj.
Matti Aikio
Neeta Jääskö
Niko Valkeapää
Magreta Sara
Kati Eriksen

Varajäsenet:
Terhi Harju
Arla Magga
Petra Magga-Vars
Jussa Seurujärvi
Ellen Pautamo
Juhan-Tuommá Magga
Sámmol Lukkari

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Jäsenet:
Karen-Anni Hetta, pj.
Ulla-Maarit Magga, vpj.
Janne Hirvasvuopio
Niila Rahko
Heidi Eriksen
Aslak Pekkala
Anne Mäkinen

Varajäsenet:
Inga Äärelä
Aslak Uula Länsman
Leena Niittyvuopio-Jämsä
Minka Itäkivi
Ánte Veijola
Joanna Tervonen
Veikko Feodoroff

Nuorisoneuvosto 2020-2021

Jäsenet:
Oula Järvensivu
Anni-Sofia Niittyvuopio
Maria Mäkinen
Reettta Tornensis
Anette Kosonen
Ole-Juhan Kemi
Harri Jomppanen

Varajäsenet:
Riku Laiti
Mira Pohjanrinne
Jasmin Semenoff
Marianne Ketola
Anni-Saara Aikio
Lassi-Olavi Mäkinen
Jussa Seurujärvi

Lisäksi Saamelaiskäräjät kävi lähetekeskustelun Saamelaiskäräjien vaalikauden toiminta- ja talousohjelmasta 2020-2023.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Saamelaiskäräjien jäsenet v. 2020-2023

Saamelaiskäräjien kokous kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa yleensä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Kokoukset ovat julkisia ja niitä pystyy seuraamaan paikan päällä parlamenttisalissa tai live striimin kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Parlamenttisalissa tulkkauslaitteet ovat yleisön käytössä. Suoran lähetyksen kautta on mahdollista kuunnella tulkattua kieltä salissa kuullun kielen lisäksi.

Saamelaisten parlamentti eli Saamelaiskäräjät on vuoden 1996 alussa omalla laillaan perustettu saamelaisten itsehallintoelin, joka edustaa saamelaisia tehtäviinsä kuuluvissa asioissa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Saamelaiskäräjien 21 jäsentä ja neljä varajäsentä valitaan saamelaisten keskuudesta joka neljäs vuosi toimeenpantavilla vaaleilla. Jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta tulee olla vähintään kolme edustajaa ja yksi varajäsen.

Lisätietoja:

Hallintopäällikko Pia Ruotsala-Kangasniemi, puh. 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Viestintäsihteeri Johanna Alatorvinen, puh. 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous jatkuu huomenna 28.2. aamulla klo 9

Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokouksen koollekutsuja ja puheenjohtaja Kari Kyrö ilmoitti, että Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous jatkuu huomenna 28.2. aamulla klo 9.

 

Toimikaudeksi 2020-2023 asetetun Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous pidetään 27.-28.2.2020 Sajoksessa, Inarissa. Kokous alkaa 27.2.2020 klo 10.

Toimikaudeksi 2020-2023 asetetun Saamelaiskäräjien vanhin jäsen Kari Kyrö toimii Saamelaiskäräjien ensimmäisen kokouksen koollekutsujana. Ennen järjestäytymiskokousta Saamelaiskäräjien jäsenille ja varajäsenille järjestetään seminaari Saamelaiskäräjien toiminnan perusteista. Toimialakohtaiset perehdyttämisseminaarit järjestetään maalis-huhtikuun aikana.

Järjestäytymiskokouksessa Saamelaiskäräjät valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa, asettaa hallituksen sekä asiantuntijalautakunnat ja käy lähetekeskustelun Saamelaiskäräjien vaalikauden toiminta- ja talousohjelman 2020-2023 perusteista ja sisällöstä.

Saamelaiskäräjien jäsenet v. 2020-2023

Saamelaiskäräjien kokous kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa yleensä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Kokoukset ovat julkisia ja niitä pystyy seuraamaan paikan päällä parlamenttisalissa tai live striimin kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Parlamenttisalissa tulkkauslaitteet ovat yleisön käytössä. Suoran lähetyksen kautta on mahdollista kuunnella tulkattua kieltä salissa kuullun kielen lisäksi. Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous

Toimikaudeksi 2020-2023 asetetun Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous pidetään 27.-28.2.2020 Sajoksessa, Inarissa. Kokous alkaa 27.2.2020 klo 10.

Toimikaudeksi 2020-2023 asetetun Saamelaiskäräjien vanhin jäsen Kari Kyrö toimii Saamelaiskäräjien ensimmäisen kokouksen koollekutsujana. Ennen järjestäytymiskokousta Saamelaiskäräjien jäsenille ja varajäsenille järjestetään seminaari Saamelaiskäräjien toiminnan perusteista. Toimialakohtaiset perehdyttämisseminaarit järjestetään maalis-huhtikuun aikana.

Järjestäytymiskokouksessa Saamelaiskäräjät valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa, asettaa hallituksen sekä asiantuntijalautakunnat ja käy lähetekeskustelun Saamelaiskäräjien vaalikauden toiminta- ja talousohjelman 2020-2023 perusteista ja sisällöstä.

Saamelaiskäräjien jäsenet v. 2020-2023

Saamelaiskäräjien kokous kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa yleensä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Kokoukset ovat julkisia ja niitä pystyy seuraamaan paikan päällä parlamenttisalissa tai live striimin kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Parlamenttisalissa tulkkauslaitteet ovat yleisön käytössä. Suoran lähetyksen kautta on mahdollista kuunnella tulkattua kieltä salissa kuullun kielen lisäksi. Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Lisätietoja:

Hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi, 010 839 3106 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi