Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtajan puhe YK:n alkuperäiskansojen pysyvässä foorumissa

Saamelaiskäräjien II puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso piti puheen alkuperäiskansojen kollektiivisista oikeuksista maihin, alueisiin ja luonnonvaroihin YK:n alkuperäiskansojen pysyvässä foorumissa.

Juuso tuo puheessaan Saamelaiskäräjien puolesta esille luonnonvarojen hyödytämiseen tähtäävien investointien kasvun arktisella alueella. Tämä voi aiheuttaa ristiriitoja etenkin niillä alueilla, joissa saamelaisyhteisöt joutuvat kilpailemaan muiden maankäyttömuotojen kanssa. Puheessaan Juuso tuo lisäksi esille Saamelaiskäräjien huolen meneillään olevan Jäämeren ratahankeen johdosta ja sen vaikutuksista saamelaiskulttuuriin.

Saamelaiskäräjien suositukset YK:n alkuperäiskansojen pysyvälle foorumille (englanniksi):

The Permanent Forum should

1) Urge Finland to find an adequate, negotiated solution to the dispute regarding the rights of the Sámi people in their traditional lands, including by revising its legisla-tion on this issue

2) Urge Finland to obtain the free, prior and informed consent of the Sámi people in any project affecting the use and development of their traditional lands and re-sources and to ensure that an adequate cultural, environmental and social impact assessment is conducted in collaboration with affected communities

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. +358 40 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Liitteet: 

 

 

Saamelaiskäräjien delegaatio YK:n alkuperäiskansojen pysyvässä foorumissa 16.-22.4.2018

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto osallistuvat YK:n alkuperäiskansojen pysyvään foorumiin New Yorkissa 16.-22.4.2018. Foorumin 17. istunto järjestetään YK:n päämajassa 16. 27.4.2018. Foorumin aiheena on alkuperäiskansojen kollektiiviset oikeudet maihin, alueisiin ja luonnonvaroihin.  

Pysyvään foorumiin osallistuvat II varapuheenjohtaja Juuson lisäksi Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostosta Risten Mustonen, Anni Saara Aikio, Anni-Sofia Löf, Maria Mäkinen ja Sunna Aikio. Lisäksi foorumiin osallistuu Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjät sekä lukuisia saamelaisyhdistyksiä Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä. 

Poikkeuksellisesti pysyvän foorumin ensimmäisen viikon täysistunnot ovat kaikki avoimia tilaisuuksia, kun taas toisen viikon kokoukset ovat kaikki suljettuja. Alkuperäiskansojen edustajat järjestävät pysyvän foorumin aikana perinteisesti monia sivutapahtumia. Tapahtumien tarkoituksena on kiinnittää huomiota ja jakaa tietoa alkuperäiskansoja koskettaviin ajankohtaisiin teemoihin. 

Suomen Saamelaiskäräjät järjesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa sivutapahtuman totuus- ja sovintoprosessista 16.4. Tapahtuman puheenjohtajana toimi Eduardo Gonzalez, joka on toiminut asiantuntijana useissa totuus- ja sovintoprosesseissa. Tapahtumassa kuultiin muun muassa Norjan, Ruotsin ja Suomen totuus- ja sovintoprosessien etenemisestä. 

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto järjesti yhdessä eri toimijoiden kanssa sivutapahtuman Jäämeren ratahankkeesta 18.4. Sivutapahtumassa nuoret toivat esille, millaisia vaikutuksia mahdollisella rautatiellä on saamelaisnuorten tulevaisuuteen perinteisissä elinkeinoissa. Lisäksi nuoret kertoivat tämän kaltaisten hankkeiden psyykkisistä vaikutuksista saamelaisnuorten hyvinvointiin. Saamelaisnuoret totesivat sivutapahtumassa yhdestä suusta, että vastustavat Jäämeren ratahanketta. 

Kuvassa: Nuorisoneuvoston edustajat Anni-Sofia Löf, Anni Saara Aikio, Risten Mustonen, Sunna Aikio ja Maria Mäkinen.

Lisätietoja: 

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, puh. +358 40 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen, risten.mustonen(at)gmail.com 

 

Määräaikainen projektityöntekijä Saamelaismusiikkikeskukselle

Työ alkaa 4.6 ja kestää 31.8.2018 saakka. Projektityöntekijän tehtäviin kuuluu mm. saamelaismusiikkikeskuksen avustajana toimiminen sekä Ijahis idja- alkuperäiskansojen musiikkifestivaalin apulaistuottajan tehtävät. Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, saamenkielentaito sekä riittävä englanninkielen taito. Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII/I mukaan (peruspalkka 1 755,62 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 11.5.2018 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari. Lisätietoja työstä antaa saamelaismusiikkikeskuksen suunnittelija Oula Guttorm p. 050 574 2765, oula.guttorm(at)samediggi.fi. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja Ijahis idja-alkuperäiskansojen musiikkitapahtumaan osoitteessa: www.ijahisidja.fi

Inarissa 17.4.2018 Saamelaiskäräjät

Nuorisoneuvoston avoin kirje liikenne- ja viestintäministeriölle kaavaillusta Jäämeren radasta

Yhteenveto: Nuorisoneuvosto ei voi kannattaa valitun Rovaniemi-Kirkkoniemi-junaratayhteyden rakentamista, koska Saamelaiskäräjien kanssa ei ole asianmukaisesti neuvoteltu ja vaikutukset saamelaiskulttuuriin, saamelaiselinkeinoihin ja ympäristölle ovat valitussa linjauksessa Liikenneviraston teettämien selvitysten mukaan pahimmat. Nuorisoneuvosto painottaa, että ei lähtökohtaisesti vastusta Jäämeren rataa vaan pitää liikenne- ja viestintäministeriön menettelytapaa radan valinnasta laittomana ja Rovaniemi-Kirkkoniemi-junaratayhteyttä huonoimpana mahdollisena vaihtoehtona. Suomen valtio on rikkonut lakia jättämällä huomioimatta saamelaiskäräjälain (17.7.1995/974) neuvotteluvelvoitteen (9 §) sekä hallintolain (434/2003, 2 §) hyvän hallinnon perusteet.

Nuorisoneuvosto katsoo, että radan rakentaminen vaikeuttaisi saamelaisnuorten tulevaisuutta jatkaa poronhoidossa jakamalla laidunmaat useassa paliskunnassa sekä lisäisi nuorten saamelaisporonhoitajien psyykkistä kuormaa. Myös muut perinteiset saamelaiselinkeinot kalastus, metsästys ja keräily sekä matkailu kärsisivät. Nuorisoneuvosto nostaa esille etenkin kolttasaamelaisten kalastuksen Näätämöjoessa, koska mahdollisen uuden Kirkkoniemen sataman rakentamisella Näätämövuonoon tulee olemaan vaikutuksia Näätämöjoen lohi- ja taimenkantoihin. Nuorisoneuvosto esittää liikenne- ja viestintäministeriölle, että ratavaihtoehtojen kartoitusprosessi käynnistetään uudelleen ottaen huomioon saamelaisten kestävää kehitystä noudattavat elinkeinot sekä neuvotteluvelvoitteen asianmukaisen noudattamisen. Nuorisoneuvosto voi mielellään osana Saamelaiskäräjiä auttaa liikenne- ja viestintäministeriötä lisäämään puuttunutta vuoropuhelua sekä ymmärrystä saamelaiselinkeinojen ja -kielten merkityksestä saamelaisille. Nuorisoneuvosto lähettää avoimen kirjeen liikenne- ja viestintäministeriölle. Kirje on vapaasti julkaistavissa mediassa.

 

Nuorisoneuvosto toteaa, että ennen kaikkea saamelaisten kotiseutualueen nuoret joutuvat elämään nyt tehtävien Jäämeren rataa koskevien päätösten kanssa ja siksi erityisesti nuorten ääntä on kuultava. Nuorisoneuvosto huomauttaa, että Suomi ei ole noudattanut Saamelaiskäräjälain 17.7.1995/974 pykälää 9 §, joka velvoittaa viranomaiset neuvottelemaan “Saamelaiskäräjien kanssa kaikista laajakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä, jotka voivat välittömästi ja erityisellä tavalla vaikuttaa saamelaisten asemaan alkuperäiskansana ja jotka koskevat saamelaisten kotiseutualueella 1) yhdyskuntasuunnittelua, 2) valtionmaan, suojelualueiden ja erämaa-alueiden hoitoa, käyttöä, vuokrausta, luovutusta jne.”. Saamelaisten eikä Saamelaiskäräjien kanssa ei ole neuvoteltu ratavaihtoehtoja vertailtaessa, vaikka Jäämeren rata Rovaniemeltä Kirkkoniemeen on laajakantoinen ja merkittävä toimenpide, joka vaikuttaa saamen kansaan saamelaisten kotiseutualueella.

Nuorisoneuvosto painottaa, että se ei lähtökohtaisesti ole ratahanketta vastaan. Nuorisoneuvosto pitää kuitenkin kestämättömänä saamelaiskäräjälain 9 §:n ylenkatsomisen lisäksi hyvän hallinnon vastaista toimintaa Suomen valtion taholta liikenne- ja viestintäministeriön valitessa saamelaiskulttuurin kannalta pahimman mahdollisen vaihtoehdon radan linjaukseksi. Liikenneviraston teettämistä selvityksestä selviää, että nimenomaan Rovaniemi-Kirkkoniemi-linjauksessa ympäristövaikutukset ovat merkittäviä sekä vaikutukset porotalouteen ja saamelaisten kotiseutualueeseen ovat suuret. Kun Saamelaiskäräjien kanssa ei lisäksi neuvotella, seuraa kysymys alkuperäiskansan ja vähemmistön syrjimisestä.

Jäämeren rautatien ratavaihtoehtojen selvittäminen oli hankkeen tärkein vaihe saamelaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin näkökulmasta. Eri ratavaihtoehtojen vaikutukset saamelaiselinkeinoille ja muulle kulttuurille olisi pitänyt selvittää jo ennen kuin ratavaihtoehdosta päätettiin. Kuinka saamelaiset voisivat olla aidosti kuultuna ratahankkeen valmistelussa, jos heidät sivuutettiin jo hankkeen ensimmäisessä ja tärkeimmässä vaiheessa? Nyt saamelaisten kuuleminen on vain näennäistä ja se tapahtuu ainoastaan jälkikäteen.

Liikenne- ja viestintäministeriö on useaan otteeseen viitannut siihen, että Saamelaiskäräjien kanssa on käyty yksi saamelaiskäräjälain mukainen neuvottelu tammikuun lopussa ennen kuin Kirkkoniemeen menevä ratavaihtoehto maaliskuussa julkaistiin. Kuitenkin YK:n alkuperäiskansaoikeuksien julistuksen sisältämä FPIC-periaate eli vapaa, tietoon perustuva ennakkosuostumus puuttuu. Saamelaiskäräjät ei päässyt antamaan suostumustaan tai mielipidettään valituista ratavaihtoehdoista, sillä minkäänlaista saamelaiskulttuurin vaikutusarviota ei vielä tässä vaiheessa ole tehty. Kuinka vapaa, ennakkotietoon perustuva suostumus olisi täten voitu saada?

Jäämeren rata on pohjoisen nykyisellä maankäytöllä taloudellisesti kannattamaton. Pohjoisella alueella luonnonvarat on ulkopuolisten silmissä nähty yhtenä suurimpana potentiaalina talouden kannalta. Oletettavasti paineet hyödyntää saamelaisten kotiseutualueen luonnonvaroja lisääntyvät entistä enemmän, mikä tarkoittaisi kaivosteollisuuden ja metsätalouden lisääntymistä. Nuorisoneuvosto huomauttaa, että valitun Rovaniemi-Kirkkoniemi-reitin tavoitteena ei ole kuljettaa matkustajia, joten se ei hyödytä edes matkustusliikenteen kautta saamelaisten kotiseutualuetta. Junaradan rakentamisesta seuraa päinvastoin teollisuuskuljetuksia. Onnettomuuden sattuessa seurauksena on ympäristökatastrofi.

Nuorisoneuvosto ei ole valmis uhraamaan Saamenmaan ainutlaatuista luontoa. Lähes missään muualla maailmassa luonto ei ole säilynyt edes tässä kunnossa. Nuorisoneuvosto painottaa, että alueella ikiajat olleille elinkeinoille on taattava niille kuuluva asema ja kunnioitettava paikallisten ihmisten olemassa olevia töitä ja työpaikkoja. Nuorisoneuvosto kysyy saamelaiselinkeinojen osalta, ymmärtävätkö päättäjät kyseessä olevan ihmisten työ ja toimeentulo, eikä mikään vapaa-ajan harrastus? Saamelaisten perinteisille elinkeinoille, kuten kalastukselle, poronhoidolle ja käsitöille on välttämätöntä säilyttää puhdas ja terve luonto, jota hoidetaan ja käytetään kestävällä tavalla. Nuorisoneuvosto kysyy, ovatko luonnonsuojelu ja kestävän kehityksen periaatteet arvoina unohtuneet?

Saamelaisalueella nuorten poismuutto on jo entuudestaan suuri ongelma. Millaisen kuvan valtio antaa nuorelle elämänvalintojaan pohtivalle – niin saamelaiselle kuin suomalaisellekin – poronhoitajanuorelle poronhoidon arvostuksesta, jos saamelaisen poronhoidon kannalta näin tärkeitä hankkeita suunnitellaan kuulematta lainkaan poronhoitajia? Radan rakentaminen vaikeuttaisi nuorten tulevaisuutta jatkaa poronhoidossa jakamalla laidunmaat useassa paliskunnassa lisäten nuorten poronhoitajien psyykkistä kuormaa. Ruotsin puolen Saamenmaalla tämä on ollut havaittavissa lisääntyneinä itsemurhina. Nuorisoneuvosto ei halua joutua suremaan enää yhtäkään itsemurhan tehnyttä saamelaisnuorta ja toivoo valtion huomaavan radan rakentamisen tai jopa sen suunnittelun vaikutuksen psyykkisten ongelmien syntyyn. Assimilaatiopolitiikka on jo entuudestaan aiheuttanut ja aiheuttaa saamelaisnuorille psyykkisiä ongelmia, joita ei ole varaa ottaa lisää.

Liikenneministerin ja joidenkin Lapin kansanedustajien puolelta on kuultu vakuuttelua, että Jäämeren ratahanke tulee hyödyttämään koko Lappia ja Suomea ja että se voidaan tehdä ilman vahinkoja porotaloudelle. Eikö ministeriö usko itse tilaamaansa selvitystä, jossa rata nähdään “tiedossa olevaan kuljetustarpeeseen nähden hyvin kustannustehottomana investointina” ja jolla tulisi olemaan “poronhoitoon suoria ja välillisiä vaikutuksia”? Miten rata voidaan tehdä ilman vahinkoja porotaloudelle, vaikka suunnitelmasta selviää sen jakavan laidunmaita? Onko virkamiehille, poliitikoille ja Saamelaiskäräjille annettu tarpeeksi aikaa ja selvityksiä perehtyä asiaan kannan muodostamiseksi?

Toisin kuin usein julkisuudessa esitetään, jo nykyiset rautatiet aiheuttavat vaikeuksia poronhoidolle ja toteutuessaan Jäämeren rata tulee toistamaan samaa kaavaa. Ongelmia ovat esimerkiksi seuraavat:

  1. VR ei ole Paliskuntain yhdistyksen vaatimuksista huolimatta halunnut aidata nykyisiä rautateitä tai rakentaa ylityspaikkoja poroille, vaan maksaa mieluummin vuosittain 200–400 junan alle jäävän poron edestä vahingonkorvauksia poronhoitajille. Poronhoitajan tehtävä ei ole kasvattaa karjaa junan alle, vaan ennen kaikkea ihmisten ruoaksi. Kuinka Jäämeren rantaan saakka rakennettava junarata olisi helposti aidattavissa, jos edes nykyistä 500 kilometrin pätkää ei saada aidattua tai muuten suojattua poroja junilta? Norjassa ja Ruotsissa uutisoidaan joka vuosi junien ja porojen kolareista, jotka vievät kymmenien porojen hengen kerralla.
  2. Aitaaminen ja satunnaisten ylikulkujen rakentaminen eivät myöskään ratkaise ongelmaa poronhoidon kannalta. Pohjoisissa paliskunnissa, joita ratalinjaus selvitysten mukaan halkoisi pahiten laidunmaita, harjoitetaan laidunkiertoon perustuvaa porotaloutta. Sen kannattavuus perustuu laidunalueiden luonnolliseen ja kestävään käyttöön, jossa poroja paimennetaan tietyillä kesä-, kevät-, talvi- ja syyslaitumilla, eivätkä porot ole samoilla laitumilla liian pitkää aikaa. Porot eivät vaeltele sinne tänne vapaasti paliskunnan alueella, vaan poronhoitajat paimentavat niitä paliskunnittain tai pienemmissä tokkakunnissa seuraten, missä laidun sen kestää. Tilanne elää jopa vuosittain luonnonolosuhteista riippuen. Jos kesä- ja talvilaidunalueiden tai muiden laidunalueiden väliin tulee junarata, on laidunkierto pilalla. Poroja siirrettäessä laitumilta toisille ne on usein koottu suuremmiksi tokiksi, jolloin jopa monta tuhatta poroa voi olla samaan aikaan “ylittämässä” rautatietä. Lisäksi näitä ylikulkuja tulisi olla miltei joka kilometrin välein, jotta ylitys onnistuisi eikä vasoja kantavia vaatimia joutuisi paksun lumen aikaan turhaan liikuttamaan ylimääräisiä matkoja ylikulkujen luo. Vaikka radan ylitys periaatteessa onnistuisikin, menettää porotalous enemmän kuin vain parinkymmenen metrin levyisen radan verran laidunmaata. Lisäksi radan viereen tulee sen koko matkalta huoltotie, joka osaltaan leventää rataa varten tarvittavaa aluetta.

Ministeriön tilaamassa selvityksessä todetaan, että junaradan ja nykyisten maanteiden ja asutuksen välille jäävät kaistaleet poistuisivat laidunkäytöstä kokonaan. Rakennusvaiheessa junarataa varten tulee myös louhia valtava määrä rautaa ja muuta maa-ainesta. Tämä tullaan luultavasti kustannussyistä kaivamaan lähimaastosta, mikä edelleen heikentää ympäristössä olevia porolaitumia. Nähdäänkö poronhoito mitättömänä elinkeinona, kun radan taloudellista vaikutusarviointia poronhoidolle ei edes tehty ratalinjauksesta päätettäessä? Ei ole mahdollista lausua, että poronhoito ja Jäämeren junarata voivat kukoistaa rinnakkain, jos toisen vaikutuksia toiseen ei ole edes arvioitu.

Inarin ja Sodankylän kuntien pohjoisosissa poronhoito on syrjäkylien yksi ainoita elinkeinoja, jotka pitää kylät elävinä ja kantavat saamelaiskulttuuria ja -kieltä vahvana. Kaikki Suomessa puhutut saamen kielet eli pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame ovat uhanalaisia tai erittäin uhanalaisia kieliä. Nyt kaavailtu ratavaihtoehto halkoo kaikkien näiden kieliryhmien porosaamelaisten porolaitumia. Esimerkiksi erittäin uhanalainen koltansaame on säilynyt päivittäisenä työkielenä myös saamelaisnuorilla nimenomaan poronhoitajien keskuudessa, ja kieltä on pyritty elvyttämään ja levittämään myös muille kielidomeeneille. Jos kielen ydindomeeni poronhoito katoaa, katoaa kieleltä luonnollisen käyttöareenan lisäksi runsas poronhoitosanasto ja kulttuuriperintö perinteisine tietoineen, jotka ovat kulkeneet suvuissa vuosisadasta toiseen. Nuorilla saamelaisporonhoitajilla tulee olla myös tulevaisuudessa heille Suomen perustuslaissa (731/1999) 17 § myönnetty oikeus harjoittaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisalueen saamelaisille poronhoito, kalastus ja muut elinkeinot sekä luonto ovat yhtä kuin kulttuuri. Nuorisoneuvosto painottaa, ettei poronhoito ole ainut Jäämeren radasta kärsivä elinkeino.

Kolttasaamelaisten kotiseutualueella eli koltta-alueella virtaava Näätämöjoki on tärkeä lohijoki paikallisille saamelaisille. Kirkkoniemeen vievän rautatien on tarkoitus kiihdyttää ja kasvattaa Kirkkoniemen sataman toimintaa ja tarkoituksena on rakentaa uusi satama Näätämövuonoon. Tämä lisää riskiä ympäristövahingoille Näätämövuonossa, josta Näätämöjoen lohi nousee. Jos joki ja lohi saastuvat ympäristön kuormituksen seurauksena ja kala muuttuu syömäkelvottomaksi, eivät kolttasaamelaiset tai mutkaan saamelaisryhmät voi harjoittaa enää joessa perinteistä kalastusta, kuten käpälänuotalla pyyntiä tai muuta kalastusta. Myös monia paikallisia saamelaisia kesällä työllistävä lohiturismi loppuisi Näätämöjoella. Lisäksi Näätämöjoen raakut ovat nyt jo joutuneet kärsimään Venäjän nikkelikaivoksesta tulevista kaukokulkeutumista ja Kirkkoniemen ajoittain toimivasta kaivoksesta, joka on päästänyt osittain puhdistettuja likavesiä viereiseen vuonoon. Raakkujen, jotka nykyiselläänkin vain elävät lisääntymättä Näätämöjoessa, elämä tulisi siis olemaan entistä uhatumpi.

Rautatiestä ei Kolarin kokemusten perusteella ole työllisyyttä parantavaa vaikutusta pitkällä aikavälillä. Kolarissa on elinkeinostrategian 2012–2020 mukaan ollut kymmenen vuotta Lapin korkeimpia työttömyyslukuja, vaikka Kolarin kuntaan kulkee rautatie. Voidaan todeta, ettei Jäämeren ratakaan parantaisi sen varrella olevien alueiden työllisyystilannetta pitkällä aikavälillä, koska rataa käytettäisiin Kolarin tavoin kaivosteollisuuden tuotteiden kuljettamiseen etelään tai Kirkkoniemen satamaan. Liikenneministeriön selvityksen mukaan radan suurin kuljetuspotentiaali olisi juuri kaivosteollisuuden tuotteet. Kaiken lisäksi radan geopoliittisen sijainnin vaikutuksia ei ole perusteellisesti selvitetty eikä otettu huomioon turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa; läheisyydessä sijaitsee Venäjän raja ja Venäjän päälaivaston satama. Nuorisoneuvosto on hyvin huolissaan Kuolan saamelaisilta saaduista tiedoista, kuinka Venäjällä Norjan ja Suomen rajan läheisyydessä varustetaan aluetta sotilaallisesti sekä järjestetään suuria sotaharjoituksia.

Nuorisoneuvosto ehdottaa, että linjauksen kannattamattomaksi paljastaneen selvityksen, laittoman menettelytavan sekä vahvan vastustuksen vuoksi liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää ratavaihtoehtovalintaprosessin uudelleen, selvittää puolueettomasti ja perusteellisesti kunkin ratavaihtoehdon vaikutukset saamelaiskulttuuriin, saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin, saamen kieliin, saamelaisten kotiseutualueeseen, työllistymiseen ja ympäristöön sekä käynnistää hyvän menettelytavan mukaiset neuvottelut Saamelaiskäräjien kanssa. Nuorisoneuvosto voi mielellään osana Saamelaiskäräjiä auttaa liikenne- ja viestintäministeriötä lisäämään puuttunutta vuoropuhelua sekä ymmärrystä saamelaiselinkeinojen ja -kielten merkityksestä saamelaisille.

Risten Mustonen, nuorisoneuvoston puheenjohtaja

Kaisa Tapiola-Länsman, nuorisosihteeri

Nuorisoneuvoston kokouksen 2/2018 asettama työryhmä päätti avoimesta kirjeestä 13.4.2018

Lataa kirje PDF-tiedostona.

Tule keskustelemaan ajankohtaisista asioista Vuotsoon 23.4.

Saamelaiskäräjien hallitus järjestää kokouksensa yhteydessä keskustelutilaisuuden Vuotson koululla maanantaina 23.4.2018 klo 18-20. Tilaisuuden tarkoituksena on tavata alueen saamelaisia ja luoda mahdollisuus keskustella ajankohtaisista asioista.

Saamelaiskäräjien toimintasuunnitelma-talousarvion 2018 mukaan hallituksen kokouksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan Utsjoella, Vuotsossa, Helsingissä, Enontekiön Karesuvannossa ja Inarissa. Kokousten yhteydessä järjestetään paikkakunnalla keskustelutilaisuus, jossa hallitus tapaa alueen saamelaisia, kertoo yhteenvetona hallituskauden toimista ja luo epävirallisemman mahdollisuuden käydä keskusteluja ajankohtaisista asioista.

– Järjestimme ensimmäisen keskustelutilaisuuden pääkaupunkiseudun saamelaisille helmikuussa Helsingissä. Keskustelutilaisuuksien tavoitteena on vahvistaa saamelaisyhteisön ja Saamelaiskäräjien välistä dialogia yhteisten asioiden edistämiseksi, kertoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Seuraava keskustelutilaisuus järjestetään Vuotson koululla 23.4.2018 klo 18-20.

– Toivotan Vuotson alueen saamelaiset tervetulleiksi vaalikauden toiseen keskustelutilaisuuteen. Tulevista keskustelutilaisuuksista ilmoitamme niiden ollessa ajankohtaisia, Sanila-Aikio lopettaa.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

 

Saamelaisnuorten taidetapahtuman tube-kilpailun voitti Elle-Máárjá Siltala Ivalosta ja musiikkikilpailun Oarjánieiddat Enontekiöltä

Saamelaisnuorten taidetapahtuma alkoi – yli 400 osallistujaa, 10 musiikkiryhmää ja 35 tube-videota mukana 

Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään tänään 12.4.2018 Inarissa. Lajeina ovat musiikki ja tubetus. Koko tapahtuman teemana on Nuori Kulttuuri -teeman mukaisesti ”Oma ääni”. Tapahtumassa valitaan saamelaisnuorten edustajat Mikkelissä 25.-27.5.2018 järjestettävään Nuori Kulttuuri tapahtumaan, SOUNDS:iin. 

Tapahtumaan on ilmoittautunut yli 400 osallistujaa, 10 musiikkiryhmää ja 35 tube-videota mukaan. Osallistujia tulee saamelaisalueen lisäksi aina Tampereelta saakka.  Tube-kilpailun tuomarina toimivat tubettaja Mansikka (Maiju Voutilainen), Aleksi Ahlakorpi ja Xia Torikka. Musiikki-kilpailun tuomarina toimivat Niillas Holmberg, Anna Lumikivi ja Heli Aikio.

Taidetapahtuman suoraa lähetystä voi seurata osoitteessa: www.sogku.fi/live 

Taidetapahtumaa voi seurata Instagram-kuvapalvelussa hastagilla #sndd18. Myös YLE Sápmin julkaisee sivuillaan reaaliajassa #ylesndd18-hastagilla merkityt Instagram-kuvat ja -videot.Mikäli samaan kuvaan/videoon on merkitty molemmat hastagit, tulee myös #sndd18-hastagilla varustettu kuva tai video YLE Sápmin artikkeliin. 

Katso päivän ohjelma täältä: https://www.samediggi.fi/2018/04/11/saamelaisnuorten-taidetapahtuman-ohjelma/ 

Mukavaa taidetapahtuman päivää kaikille osallistujille! 

Seuraa ajankohtaisia asioita Saamelaiskäräjien some-kanavilla

Saamelaiskäräjien virallisilla Facebook– ja Twitter-sivustoilla pääset seuraamaan Saamelaiskäräjien ajankohtaisia tapahtumia, toimintaa, kannanottoja sekä hankkeita.

Sosiaalisen median sivustojen tarkoitus on edistää tiedonsaantia Saamelaiskäräjistä. Haluamme tuoda Saamelaiskäräjien toimintaa lähemmäksi saamelaisten arkea, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio sanoo.

Myös Saamelaiskäräjien uudet nettisivut on julkaistu ja sivustoille tuotetaan uutta sisältöä koko ajan. – Sivustoja päivitetään jatkuvasti pystyäksemme palvelemaan paremmin sivuston käyttäjiä ja sujuvoittamaan tiedon löytymistä, jatkaa Saamelaiskäräjien ma. viestintäsihteeri Johanna Alatorvinen.

Saamelaiskäräjien viestintästrategia

Saamelaiskäräjät hyväksyi kokouksessaan 19.6.2017 viestintästrategian. Strategian tarkoituksena on ohjata ja edistää Saamelaiskäräjien viestintää. Uusia viestinnän keinoja tarvitaan, sillä noin 65 % Suomen saamelaisista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Lisäksi viestinnän kehittäminen on välttämätöntä Saamelaiskäräjien toiminnalle ja saamelaiskysymysten esiin nousemiselle oikeassa viitekehyksessä.

Viestintästrategian mukaisen avoimen ja tehokkaan viestinnän periaatteena on edistää yleistä saamelaiskysymyksiä koskevaa tietoisuutta, hyvää hallintoa ja saamelaisten mahdollisuutta vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon. Saamelaiskäräjät käyttää viestinnässään perinteisten kanavien lisäksi myös sosiaalisen median kanavia aktiivisesti.

Saamelaiskäräjät on osoittanut varoja sekä luottamushenkilöille että henkilöstölle suunnatun viestintäkoulutuksen järjestämiseen vuoden 2018 talousarviossa. Lisäksi Saamelaiskäräjät on palkannut määräaikaisen viestintäsihteerin. Viestintäsihteeri aloitti tehtävässään maaliskuussa 2018 ja hänen tehtävänä on suunnitella, seurata, toteuttaa ja koordinoida Saamelaiskäräjien viestintää.

www.facebook.com/saamelaiskarajat/

www.twitter.com/Saamelaiskaraja

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien viestintäsihteeri Johanna Alatorvinen puh. 040 553 493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi 

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Liitteet: 

Tervetuloa Nigá 2 -julkistamistilaisuuteen kulttuurikeskus Sajokseen 12.4. klo 14.00