Saamelaiskäräjien pitkään ajama hanke toteutumassa – OKM myönsi rahoituksen saamen etäopetuksen kehittämiseen

Saamelaiskäräjien pitkään ajama hanke saamen kielten etäyhteyksiä käyttävän opetuksen mahdollistamiseksi on saanut rahoituksen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Rahoitus on myönnetty Utsjoen kunnalle, joka johtaa hanketta ja toimii opetuksen järjestäjänä. Saamelaiskäräjien tehtävänä on koordinoida opetusta, oppilaskartoitusta ja tiedottamista valtakunnallisesti. Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio iloitsee hankkeen rahoituspäätöksestä. – Se mahdollistaa nyt inarin-, koltan- ja pohjoissaamen oppimisen riippumatta oppilaan asuinpaikkakunnasta ja toteuttaa oikeutta oman kielen oppimiseen, joka kuuluu perus- ja ihmisoikeuksiin.

Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä painottaa, että nyt myönnetty rahoitus on kehittämisrahaa, jonka on tarkoitus luoda pohjaa pysyville ratkaisuille tulevaisuudessa. – Saamen kielten etäyhteyksiä käyttävä hanke on kehittämishanke. Sen aikana on tarkoitus hakea käytäntöjä, joilla saamen kielten opetus koko maassa saataisiin pysyväksi toiminnaksi, ylijohtaja Pirhonen totesi Saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelimen kokouksessa Helsingissä keskiviikkona.

Saamen kielten etäyhteyksiä käyttävän opetuksen pilottihankkeen on tarkoitus käynnistyä syyslukukaudella 2018. – Koska päätös hankerahoituksesta saatiin näin myöhään keväällä, voi käynnistyminen hieman viivästyä koulun alusta. – Joka tapauksessa olemme rahoituspäätöksestä hyvin iloisia ja helpottuneita, sanoo Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari. – Kotiseutualueen kuntien ulkopuolella koulua käyvistä saamelaislapsista ja -nuorista suuri enemmistö on tähän saakka jäänyt kokonaan oman kielensä opetuksen ulkopuolelle. – Se tarkoittaa sitä, että suurin osa saamenkielisistä lapsista ja nuorista on jäänyt sivistysvaltio Suomessa luku- ja kirjoitustaidottomiksi omassa kielessään. Vielä suurempi osa on ollut vaarassa menettää kokonaan yhteytensä saamen kieleen ja sen myötä myös saamenkieliseen yhteisöön.

Hankkeen suunnittelu Utsjoen kunnassa ja Saamelaiskäräjillä lähtee rahoituspäätöksen myötä nyt toden teolla liikkeelle. Opetuksen järjestämiseen tarvitaan opettajaresursseja ja tukea myös muista kunnista, joiden kanssa neuvottelu käynnistyy mahdollisimman pikaisesti. – Toivomme hankkeeseen mukaan sekä Inarin, Enontekiön että Sodankylän kuntia ja Rovaniemen ja Oulun kaupunkeja, sanoo Utsjoen sivistysjohtaja-rehtori Laura Arola. – Hankkeessa on vielä paljon avoimia kysymyksiä ja neuvoteltavaa, kertoo Arola. – Kunnassa seuraava vaihe on asian vieminen sivistyslautakuntaan, joka päättää hankkeen käynnistämisestä.

Saamelaiskäräjien asettama Saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelin sai tiedon hankerahoituksesta kokoukseensa keskiviikkona 16.5. Yhteistyöelin kokoontui Opetus- ja kulttuuriministeriössä keskiviikkona 16.5. Yhteistyöelimen työskentelyssä ovat mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, Lapin aluehallintoviraston, saamelaisten kotiseutualueen kuntien, Helsingin, Oulun ja Rovaniemen kaupunkien, Oulun ja Lapin yliopistojen, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Saamelaiskäräjien edustajat. Yhteistyöelimen puheenjohtajana toimii Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan puheenjohtaja Jan Saijets.

Hankkeelle myönnettiin erityisavustusta yhteensä 429.000 euroa. Valtionavustuksen käyttöaika kestää vuoden 2020 loppuun saakka.

Lisätietoja:

Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, puh. 010 839 3112, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Saamelaisen aineettoman kulttuuriperinnön konferenssi 23.–24.5.2018 Sajoksessa #urbánbeaivvit

Konferenssin keskeinen tavoite on laatia yhteinen linjaus saamelaiselle taide- ja kulttuurisektorille, koskien  aineettoman kulttuuriperinnön vastuullista ja eettisesti kestävää käyttöä ja suojelua. Saamelaiskulttuuri halutaan pitää elinvoimaisena vahvistamalla sitä eli edistämällä ja turvaamalla saamelaisen taiteen ja taiteilijoiden tulevaisuutta sekä saamelaisten omaa kulttuuriperintöä,  kieltä ja perinteisiä elinkeinoja. Lisätietoja ja ohjelman löydät tästä.

Konferenssi on kaikille avoin ja konferenssia pystyy seuraamaan myös live striimin kautta osoitteessa sogku.fi/live.

Osallistumismaksu sisältää konferenssi- ja kulttuuriohjelman (konsertit, näyttelyt, näytelmät ja elokuvat), kahvit ja lounaat.

Tapahtumat konferenssin aikana

23.5.2018 klo 12:10

  • Duodjinäyttelyn avajaiset – Ellos duodji!
  • Fia Kaddik: Lyhytkurssi tinalangan punomisesta

23.5.2018 klo 17:45 – 19:30 Kulttuuriohjelma

  • Niillas Holmberg 6. runokirjan julkaiseminen
  • Niillas Holmberg: runojen lausuntaa ja joikuja
  • Inga Victoria Påve: Kertomuksia kuvista

24.5.2018 klo 20:00 – 21:00 Iltaohjelma, Film night with Skábmagovat

Seminaarit

21.-22.5.2018

Perinteisen saamelaismusiikin seminaari  (kutsutuille osallistujille)

Seminaarissa pohditaan perinteiseen saamelaismusiikkiin liittyviä oikeuksia, suhteita ja velvollisuuksia
Järjestäjät: Lapin yliopisto ja Saamelaiskäräjät

Yhteyshenkilö: Piia Nuorgam,  OTM ja väitöskirjatutkija
piia.nuorgam(at)ulapland.fi /+358 44 3131 320

22.5.2018 klo 12:00 – 17:30, Sajos

Miten suojata duodjia, saamenkäsityötä?

Keskusteluseminaari duodjin suojelemisesta (avoin kaikille)
Järjestäjä: Saamelaisneuvosto

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.saamicouncil.net

Ellen Berit Dalbakk, Duodji-merkin projektipäällikkö, kmr(at)saamicouncil.net/ +47 99796 947

Yhteystiedot

Milja Guttorm, konferenssikoordinaattori/ läänintaiteilija, Taiteen edistämiskeskus; milja.guttorm(at)taike.fi +358 295 330 865

Riitta Orti-Berg; Suomen Saamelaiskäräjät; riitta.orti-berg(at)samediggi.fi +358 40 840 0383
Susanne Idivuoma; Ruotsin Saamelaiskäräjät; susanne.idivuoma(at)sametinget.se +46 980 780 48
Silja Somby; Norjan Saamelaiskäräjät; silja.somby(at)samediggi.no +47 78 48 42 30

Konferenssin järjestävät yhteistyössä: Suomen, Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjät, Saamelaistaiteilijaneuvosto, Saamelaisneuvosto, Sámi Duodji-Sameslöjdstiftelsen sekä Taiteen edistämiskeskus

Kuva: Kirsi Suomi

Liikkuva nuorten kohtaamispaikka syksyksi saamelaisten kotiseutualueelle

Matkailuautosta nuorten kohtaamispaikaksi muunnettu Walkers-auto eli Wauto palvelee saamelaisten kotiseutualueen nuoria ensi syyskuusta joulukuuhun. Liikkuvalla työllä halutaan tavoittaa laajalla maantieteellisellä alueella asuvia nuoria.

Wauton konsepti on yksinkertainen: mennään sinne, missä nuoret ovat ja tuodaan turvallisia aikuisia heidän luokseen. Tarjolla on kahvia, korttipelejä ja juttuseuraa. Tarvittaessa nuorelle on tarjolla myös ohjausta elämäntilanteeseensa.

Wauton omistaa ja sen toimintaa koordinoi Aseman Lapset ry. Saamelaisten kotiseutualueella toiminnasta vastaa Saamelaiskäräjät ja yhteistyötä tehdään Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kuntien kanssa. Toiminnassa on mukana myös saamenkielisiä vapaaehtoisia.

Saamelaisten kotiseutualueelle tuleva Wauto on yksi neljästä eri puolilla Suomea toimivasta Wautosta, ja sen toiminta-alueena on erityisesti Lappi ja muu Pohjois-Suomi. Ennen alueelle tuloa se on toiminut Kittilän, Sodankylän ja Oulun alueella.

– Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostolla on tarkoituksena kehittää Wauton kautta saamenkielistä nuorisotyötä, koska mikään kunta ei tällä hetkellä sellaista järjestä. On tärkeää, että saamelaisnuorilla on mahdollisuus käyttää äidinkieltään saamea myös vapaa-ajalla, kertoo nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen.

– Alkuvuoden kokemusten perusteella Wauto soveltuu erinomaisesti toimintaan Lapin pienissä kylissä ja pitkillä etäisyyksillä. Wautolla on kohdattu niin kuntakeskusten kuin syrjäisempienkin kylien nuoria, joista useat eivät muuten pääse nuorisotyön pariin. Nuoret ovat selkeästi nauttineet Wauton ja turvallisten aikuisten läsnäolosta kotikulmillaan, kertoo Wauto-koordinaattori Niilo Karjalainen Aseman Lapset ry:stä.

Yhteistyökumppaneille ja medialle järjestetään verkosto- ja tiedotustilaisuus torstaina 24.5. kello 14-16 Ivalossa nuorisotila Stönöllä. Paikalle ovat tervetulleita kaikki toiminnasta kiinnostuneet.

Lisätietoja:

Wauton toiminnasta saamelaisten kotiseutualueella

Kaisa Tapiola-Länsman, Saamelaiskäräjien nuorisosihteeri, 050 382 5179

kaisa.tapiola-lansman@samediggi.fi

 

Wauton toiminnasta yleisemmin:

Niilo Karjalainen, Wauto-toimintavastaava, Aseman Lapset ry, p. 040 575 9364

niilo.karjalainen@asemanlapset.fi

 

www.asemanlapset.fi

www.facebook.com/autowauto

 

Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö. Yhdistyksen perustehtävänä on edistää lasten, nuorten, perheiden ja koko yhteiskunnan hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä.

Walkers-toiminta on Aseman Lapset ry:ssä kehitettyä ennaltaehkäisevää nuorisotyötä, joka perustuu vapaaehtoisten aikuisten antamaan aikaan ja läsnäoloon.

Wauto-toiminta on osa Aseman Lapset ry:n Walkers On Wheels -hanketta. Hanke on rahoitettu veikkausvoittovaroin opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella. Yksi autoista on hankittu Suomen Lions-liiton keräystuotoilla ja yksi Eevi ja Eemil Tannisen säätiön rahoituksella. Hankkeessa toimitaan neljällä autolla eri puolilla Suomea ja pyritään samalla juurruttamaan liikkuvan nuorisotyön menetelmiä alueille.

I varapuheenjohtaja Heikki Palton puhe Lapin poro- ja kalapäivillä 16.5.2018

Minun nimeni on Heikki Paltto ja toimin Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtajana. Kiitän järjestäjiä kutsusta tulla puhumaan tilaisuuteen. Kommenttipuheenvuoroni tarkoituksena on nostaa esiin muutamia saamelaiskulttuurin kannalta keskeisiä näkökohtia, jotka tulee ottaa huomioon, kun tutkitaan ja keskustellaan laidunten kunnosta sekä pohditaan jatkotoimenpiteitä ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävien maankäyttöratkaisujen löytymiseksi.

Ensinnäkin haluan kiittää aiempia puhujia mielenkiintoisista esitelmistä sekä erityisesti siitä, että muun maankäytön vaikutuksia porojen laidunalueisiin on alettu tutkia ja tunnustaa laidunten kuntoon vaikuttavana tekijänä. Pidän tärkeänä, että laiduntutkimusten näkökulma on laajentunut ja että tutkimuksissa analysoidaan myös muutoksia laidunten käytettävyydessä, sillä muulla maankäytöllä on tutkitusti vaikutuksia porojen laidunkäyttäytymiseen ja siten poronhoidon käytänteisiin laajemmin. Ilmastonäkökulman sisällyttämistä laidunten tilaa ja saamelaisten kotiseutualueen maankäyttöä koskevaan tutkimukseen ja keskusteluun pitäisi edelleen lisätä, sillä sen vaikutukset näkyvät alueemme herkässä luonnossa sekä luontoon perustuvissa saamelaiselinkeinoissa jo nyt ja varautuminen muutoksiin on tärkeää myös saamelaisten ja heidän kielensä ja kulttuurinsa tulevaisuuden kannalta.

Ilmastonmuutos on myös välttämätön tekijä laiduntutkimustulosten luotettavuuden kannalta, sillä tutkimusten mukaan porojen laidunten valintaan vaikuttaa keskeisesti lumen syvyys, kovuus ja tiheys, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa. Poro pyrkii hakeutumaan alueille, joissa ravinnon saanti saatavuuden ja laadun suhteen on edullisin vuodenaikaan nähden. Talviaikana poron kunnon kannalta on tärkeintä, että ravinnon saatavuus on riittävää ja sen hankkimiseen käytetty energia on pienempi kuin siitä saatu energiamäärä. Jos kaivettavia ravintokohteita on saatavilla runsaasti, poro pitäytyy niiden käytössä, mutta jos kaivaminen niukoilla jäkälälaitumilla ei enää ole poron energiatalouden kannalta kannattavaa, poro laiduntaa mieluummin luppoa ja naavaa, mikäli sitä on saatavilla. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna on erittäin tärkeää ottaa huomioon myös metsätalouden vaikutukset lupon ja naavan saatavuuteen ja siten porojen laidunkäyttäytymiseen ja edelleen laidunten kuntoon.

Saamelaiskulttuurin näkökulmasta katsottuna laitumiin liittyvässä keskustelussa ei ole kyse ainoastaan laidunten ekologisesta kantokyvystä ja eri maankäyttömuotojen yhteensovittamisesta, vaan ennen kaikkea poronhoidon harjoittamisedellytyksissä tapahtuvien muutosten sosiaalisista, terveydellisistä ja kulttuurisista vaikutuksista. Viime kädessä saamelaisten kotiseutualueella on kyse saamelaisten perustuslaissa turvatusta oikeudesta ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan, johon olennaisesti poronhoito kuuluu. Tämä tulee olla myös lähtökohtana, kun pohditaan toimenpiteitä laidunten kantokyvyn turvaamiseksi, ei ainoastaan seuraavaksi 10-vuotiskaudeksi, vaan seuraavaksi sadaksi vuodeksi, jotta toimenpiteet kohdistetaan siten, että saamelaisten oikeudet alkuperäiskansana voidaan turvata pitkäjänteisesti ja laidunteen kuntoon kohdistuvat negatiiviset vaikutukset voidaan kokonaisvaltaisesti minimoida.

Saamelaisille kysymys laidunten riittävyydestä ei ole ainoastaan elinkeinoon liittyvä kysymys, vaan sillä on heijastevaikutuksia jo nyt mm. saamelaisten terveyteen: Suomen saamelaismiesten itsemurhariski sekä uhka joutua väkivallan kohteeksi verrattuna valtaväestön miehiin on hälyttävällä tasolla – itsemurhariski on yli kaksinkertainen. Lisäksi esimerkiksi Ruotsissa lähes puolet keski-ikäisistä poronhoitajamiehistä kärsii ahdistus- ja masennusoireista, joiden taustalla on katsottu olevan erityisesti poronhoitoon kohdistuva suuri paine ympäröivän yhteiskunnan taholta (mm. petovahingot sekä laitumiin vaikuttavat metsätalous-, tuuli- ja vesivoimahankkeet, matkailuelinkeino sekä yhteiskunnan infrastruktuuri kuten tiet ja rautatiet).

Onkin selvää, että nyt, kun asetetaan jälleen suurimmat sallitut poroluvut, tunnustetaan, ettei pelkän laiduninventointitiedon perusteella saada riittävästi tietoa laidunten kunnosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä edellä mainitun päätöksen tekemiseksi. Laiduninventointi ei esimerkiksi arvioi ilmastonmuutoksen vaikutuksia laidunten käytettävyyteen ja kuntoon, mitä on pidettävä jatkoselvitystarpeena tulosten luotettavuuden arvioimiseksi. Laiduninventoinnin jälkeen on välttämätöntä arvioida saamelaisten kotiseutualueen maankäytön sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia laitumiin kokonaisuutena, jotta kyetään riittävään ja luotettavaan tietoon pohjautuvia ratkaisuja tekemään tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Tällöin on otettava huomioon myös mahdollisten jatkotoimenpiteiden kulttuuriset, sosiaaliset sekä poronhoidon kannalta taloudelliset vaikutukset.

Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) puheenjohtajuus siirtyy Norjalta Ruotsille 15.5.

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) pitää täyskokouksen Karasjoella 15.5.2018. Norjan Saamelaiskäräjät on johtanut saamelaista parlamentaarista neuvostoa ajalla 22.9.2016-15.5.2018. Puheenjohtajan toimen ovat jakaneet Vibeke Larsen ja Aili Keskitalo. SPN:n puheenjohtajuus on 16.5.2018 alkaen Ruotsin Saamelaiskäräjillä. Tehtävä kestää vähintään 16 kk. Ajanjaksoa voidaan pidentää tarpeen mukaan. Tämän jälkeen puheenjohtajuus siirtyy Suomen Saamelaiskäräjille.

Suomen Saamelaiskäräjien edustajat täyskokouksessa 15.5.2018:

Tiina Sanila-Aikio
Tuomas Aslak Juuso
Petra Magga-Vars (Aslak Holmbergin varajäsen)
Pentti Pieski
Heikki Paltto
Neeta Jääskö

Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hyväksymän työjärjestyksen § 3 mukaan esittää yhteishallituksen seuraavaksi esityslistaksi:

SPN asia 01/18 – Kokouksen järjestäytyminen (Nimenhuuto, kutsun ja esityslistan hyväksyminen, kokouksen puheenjohtajan valinta)

SPN asia 02/18 – Hallituksen toimintakertomus

SPN asia 03/18 – Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toimintasuunnitelma

SPN asia 04/18 – Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston nuorisopoliittinen neuvosto kertoo toiminnastaan

SPN asia 05/18 – Jäämeren rata -hanke ja SPN:n julkilausuma

SPN asia 06/18 – Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokoussuunnitelma 2018/2019

SPN asia 07/18 – Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuuden vaihtuminen

SPN asia 08/18 – Kokouksen päätös

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on Suomen, Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin. Venäjän saamelaisjärjestöt osallistuvat yhteistyöhön tarkkailijoina SPN:ssä.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjälain muutosta valmisteleva toimikunta tiedottaa seuraavan kerran 18.5.

Saamelaiskäräjälain muutosta valmisteleva toimikunta piti kokouksen keskiviikkona 9.5., jossa sovittiin, että toimikunnan työstä tiedotetaan seuraavan kerran 18.5.

Valtioneuvosto on asettanut päätöksellään 23.10.2017 kuusi henkisen toimikunnan valmistelemaan esitystä saamelaiskäräjälain uudistamiseksi. Toimikunnan on määrä saattaa työnsä valmiiksi 30.4.2018 mennessä ja luovuttaa mietintönsä ehdotukseksi valtioneuvostolle saamelaiskäräjälain uudistamiseksi. Toimikunta antaa ehdotuksensa hallituksen esityksen muodossa, ja sen tulisi päästä yksimielisyyteen esityksen sisällöstä. Toimikunta on tähän mennessä kokoontunut vuoden 2017 loppuun mennessä kahdesti ja vuoden 2018 aikana kymmenen kertaa. Toimikunnan työn seurantaa varten valtioneuvosto nimesi lisäksi parlamentaarisen seurantaryhmän. Toimikunta ja parlamentaarinen seurantaryhmä ovat pitäneet kaksi yhteistä kokousta vuonna 2018.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

 

Saamelaiskäräjät keskustelee saamenkielisen varhaiskasvatuksen tilanteesta yhdenvertaisuusvaltuutetun ja saamelaisalueen kuntien kanssa

Saamelaiskäräjät on huolestunut saamenkielisen varhaiskasvatuksen työntekijätilanteesta. Varhaiskasvatusyksiköihin on vaikea löytää päteviä ja kielitaitoisia työntekijöitä ja sijaisia. Yksi syy tähän on saamen kielen taitoa koskeva kritiikki, jota varhaiskasvatuksen työntekijät usein kohtaavat työssään.

Saamelaiskäräjät keskustelee tilanteesta yhdenvertaisuusvaltuutetun sekä Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien kanssa 14.5. alkavalla viikolla järjestettävissä keskustelutilaisuuksissa. Tavoitteena on löytää keinoja tilanteen parantamiseksi ja saamenkielisen varhaiskasvatuksen työntekijöiden kuormituksen vähentämiseksi.

Tilaisuuksissa käsitellään myös esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Miten saamenkielinen varhaiskasvatus vaikuttaa lapsen kielen oppimiseen ja kehittymiseen? Millä tavalla kielen omaksuminen ja oppiminen on erilaista äidinkielisessä päivähoidossa ja saamen kieltä elvyttävässä kielipesässä? Mitä haasteita varhaiskasvatuksessa on lapsen kielellisten oikeuksien näkökulmasta? Miten varhaiskasvatuksen ja vanhempien yhteistyöllä voidaan tukea lapsen kielen kehittymistä?

Saamelaiskäräjien tehtävänä on sekä rahoittaa että seurata saamenkielisen varhaiskasvatuksen tilannetta.

Lisää aiheesta: saamenkielinen varhaiskasvatus kärsii työntekijäpulasta

 

Lisätietoja:

Hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi, puh. 010 839 3106, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, puh. 010 839 3112, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Kielipesäohjaaja Annika Pasanen, puh. 010 839 3119, annika.pasanen(at)samediggi.fi

Opetushallituksen myöntämät kielikylpytoiminnan valtionavustukset ovat haettavissa nyt

Opetushallitus on asettanut haettaviksi vuoden 2018 valtionavustukset kielikylpytoiminnan laajentamiseen. Käytettävissä oleva määräraha on 842 000 euroa. Avustuksilla on tarkoitus tukea Suomen kielikoulutuspolitiikan mukaisesti suomalaisten kielitaidon karttumista ja monipuolistumista kehittämällä kielikylpy- ja muun kaksikielisen opetuksen tarjontaa ja laatua. Avustukset on tarkoitettu varhaiskasvatsuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen järjestäjille. Hakuaika on 3.5.-4.6.2018 kello 16.15 asti.

– Aiempina vuosina erityisavustuksia on myönnetty myös saamen kielikylpytoiminnan kehittämiseen, kertoo Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari. – Avustuksia ovat saaneet mm. Utsjoen, Sodankylän ja Enontekiön kunnat. Saamen kielikylpyluokka on toiminut Utsjoella kaksi vuotta. Sodankylän kirkonkylässä saamen kielikylvyn kehittäminen käynnistyi pohjoissaamen kielipesän perustamisella ja Sompion koulun suunnitelmissa on kielikylpyluokan perustaminen. Enontekiöllä kielikylpyä toteutetaan kielirikasteisella opetuksella Hetan koululla.

– Muista saamelaisopetusta järjestävistä kunnista myös Kittilä ja Rovaniemi ovat saaneet valtionavustusta kielikylpytoiminnan kehittämiseen. Saamenkielinen varhaiskasvatus ja pohjoissaamen opetus käynnistyivät Kittilän Sirkassa viime syksynä. Rovaniemellä tämän valtionavustuksen saaminen mahdollisti saamen kielen kehittäjäopettajan palkkauksen ja suunnitelmissa on myös kaksikielisen opetuksen käynnistäminen lähivuosina.

Lisätietoja Opetushallituksen avaamasta hausta.

Sanila-Aikio: Ylen päätös siirtää Herra Heinämen Lato-orkesteri Elävään arkistoon on oikea ratkaisu

Ylen Pikku Kakkosen lastenohjelma Herra Heinämäen Lato-orkesteri herätti vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Yle päätti siirtää ohjelman Pikku Kakkosesta ja Lasten Areenasta Elävään arkistoon saatuaan palautetta ohjelmassa esiintyvästä intiaanihahmosta.  – Medialla on suuri vastuu mielikuvien luomisessa ja päätös siirtää ohjelma Elävään arkistoon on oikea ratkaisu, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Alkuperäiskansojen jäsenet ovat selkeästi ilmaisseet, etteivät hyväksy yhteisöjensä ulkopuolisten henkilöiden sulkapäähineen käyttöä. Tätä tukee myös alkuperäiskansojen aineetonta kulttuuriperintöä suojaavat kansainvälisen oikeuden periaatteet.

– Sulkapäähineen käyttö liittyy alkuperäiskansojen uskomuksiin ja uskontoon. Päähine käsitetään pyhänä, sanoo Sanila-Aikio.

YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen 16 artiklan toisen momentin mukaan valtion tulee varmistaa, että niiden omistamat viestimet kuvastavat asianmukaisesti alkuperäiskansojen kulttuurien moninaisuutta.

– Toivon, että Yleisradio kiinnittää tulevaisuudessa huomiota alkuperäiskansoja käsitteleviin teemoihin tietoisuuden lisäämiseksi sekä monipuolisen ja asianmukaisen kuvan luomiseksi palvellakseen suomalaista yhteiskuntaa, jatkaa Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjät on esittänyt lausunnossaan Yleisradion hallintoneuvoston kertomuksesta eduskunnalle vuodelta 2017 saamenkielisistä ohjelmista, että Yleisradio kouluttaa henkilökuntaansa liittyen alkuperäiskansakysymysten käsittelemistä kunnioittavalla tavalla ja uskontoja loukkaamatta. Saamelaiskäräjien hallitus on hyväksynyt lausunnon 26.2.2018. Lausunto on luettavissa täältä.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Kielipesätoiminnan ohjausryhmä kokoontui järjestäytyäkseen

Saamelaiskäräjät kutsui koolle saamelaista kulttuuri- ja kielipesätoimintaa järjestävät kunnat ja yhdistykset 26.4. ensimmäiseen kielipesätoiminnan ohjausryhmän kokoukseen. Ohjausryhmä on kokouksessaan järjestäytynyt ja keskustellut kielipesätoiminnan haasteista, onnistumisista sekä ajankohtaisista kehitystarpeista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Saamelaiskäräjien saamen kielineuvoston puheenjohtaja Neeta Jääskö. Ohjausryhmä valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Rauni Äärelä-Vihriälän.

– Kokouksessa sitouduttiin yhteiseen päämäärään kehittää saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaa ja luoda saamelaislasten kielenelvytykselle mahdollisimman hyvä ja vakaa ympäristö, kertoo ohjausryhmän puheenjohtaja Neeta Jääskö.

Saamelaiskäräjät päätti joulukuun 2017 täysistunnossa ohjausryhmän perustamisesta, ja saamelaista kulttuuri- ja kielipesätoimintaa järjestävät tahot ovat nimenneet omat edustajansa ohjausryhmään. Ohjausryhmän toimikausi on neljä vuotta, ja se työskentelee saamelaisen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen eteen Saamelaiskäräjien kielineuvoston neuvoa-antavana elimenä. Mukana ohjausryhmässä ovat Saamelaiskäräjät koollekutsuvana tahona, Utsjoen kunta, Inarin kunta ja Anarâškielâ servi, Enontekiön kunta, Sodankylän kunta, Oulun kaupunki, Rovaniemen kaupunki ja City-Sámit ry.

Lisätietoja:
Ma. kielipesäohjaaja Annika Pasanen, puh. 010 839 3119, annika.pasanen(at)samediggi.fi