Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi määräaikaisen esittelijän tehtävän

Esittelijän päätehtävänä on toimia sosiaali- ja terveyslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä. Työ alkaa 3.9.2018 ja päättyy 28.6.2019. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, hyvä saamelaisen sosiaali-, terveysalan  tuntemus. Hyvä hallinnollisten tehtävien ja taloushallinnon tuntemus katsotaan eduksi.

Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV-II mukaan (peruspalkka välillä 2 491,54 – 2 596,52 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 17.8.2018 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai info(at)samediggi.fi.

Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Inarissa 28.6.2018 Saamelaiskäräjät

 

Nuorisoneuvostolle rahoitus kouluvierailuihin sekä saamenkielisen nuorisokulttuurin kartoittamiseen ja kehittämiseen

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on saanut rahoituksen kahdelle hankkeelle. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla Dihtosis- saamelaiskouluvierailut hankkeella tehdään saamelaiskulttuuria tutuksi kouluissa. Pohjoisimman Lapin Leaderin rahoittamassa De! -hankkeessa kartoitetaan saamenkielisen vapaa-ajan toimien tarve ja toteuttajat sekä innostetaan tuottamaan saamenkielistä nuorisokulttuuria. Hankkeisiin palkataan työntekijät ja haku paikkoihin alkaa pian.

– Iloitsen, että olemme saaneet rahoituksen sekä saamelaisnuorille että valtaväestön nuorille kohdistettuun toimintaan. Saamenkieliselle nuorten vapaa-ajan toiminnalle on kysyntää, samoin kuin valtaväestön tietotason lisäämiselle, nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Dihtosis- saamelaiskouluvierailut hankkeen ensimmäiselle vuodelle rahoitusta 56 000 euroa. Hankkeella tehdään saamelaiskulttuuria tutuksi kouluissa. Hankkeessa luodaan kouluvierailuja varten materiaalit, tehdään kouluvierailuja sekä lanseerataan saamelaisten kansallispäivä valtakunnallisena teemapäivänä Suomen kouluissa. Hankkeen kohderyhmänä ovat ensimmäisenä vuonna oppilaat ja toisena vuonna opettajat, rehtorit ja opot. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietämystä saamelaisista valtaväestön lasten ja nuorten parissa ja tätä kautta ehkäistä erityisesti saamelaislapsiin ja -nuoriin kohdistuvaa syrjintää ja kiusaamista. Yhteistyökumppanina hankkeessa toimii Nuorten Akatemia.

Pohjoisimman Lapin Leader on myöntänyt rahoituksen De! -Saamenkielisen nuorisokulttuurin kartoitus ja kehittäminen hankkeelle, jonka kokonaiskustannukset ovat 80 000 euroa. Hankkeen tarkoituksena on kartoittaa saamelaisalueen kotiseutualueella sekä muualla Suomessa saamenkielisten vapaa-ajan toimien tarve ja toteuttajat sekä innostaa eri toimijoita tuottamaan saamenkielistä nuorisokulttuuria. Hankkeessa mallinnetaan erilaisia vapaa-ajantoimintoja saamelaisten kotiseutualueella alueella. Hankkeen tavoitteena on kartoituksen tuloksien pohjalta saada Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston toiminta-avustukseen pysyvä rahoitus saamenkieliselle nuorisokulttuurille, jotta saamenkieliset vapaa-ajantoiminta olisi pysyvää ja systemaattista.

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman puh. 050 382 51 79, kaisa.tapiola-lansman(at)samediggi.fi

Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen  040 529 6093, risten.mustonen(at)samediggi.fi

Lapset ja nuoret antavat äänensä digitaaliselle oppimateriaalille

Saamelaiskulttuurikeskuksen äänitysstudiossa on heinäkuussa vilkasta, kun lapset ja nuoret käyvät antamassa äänensä digitaaliselle oppimateriaalille. Lasten ja nuorten äänet tulevat Gea-kirjasarjan toisen luokan digitaaliselle oppimateriaalille ja Bluppe-lastenkirjoille.

Tällä viikolla äänityksiin osallistuivat Mihkku Laiti, Áilu Laiti ja Niillas Laiti Utsjoelta. Mihkku on ollut  mukana jo pari vuotta sitten Gea 1 -digimateriaalissa. Tänä kesänä hän toimii muun muassa karhunpennun äänenä. – Täällä on mukava tehdä töitä, hymyilee Mihkku. Áilu ja Niillas pääsivät kokeilemaan ääniroolityötä ensimmäistä kertaa. Áilu antoi äänensä Gea-kirjan päähenkilölle Biettelle. – Alussa jännitti, mutta oli ihan hauskaa, kertoo Áilu. Poikien äiti Annukka Hirvasvuopio-Laiti on iloinen poikiensa osallistumisesta. Hänen mukaansa kotona on harjoiteltu vuorosanoja ahkerasti isän kanssa.

Äänitystyössä lapset ja nuoret pääsevät kokeilemaan konkreettisesti oppimateriaalin tekoa. Tämä antaa esiintymiskokemusta ja samalla toivottavasti innostaa heitä erilaisiin äänitysprojekteihin myöhemmin. Vaikka äänitystyö on pikkutarkkaa ja vaativaa, tärkeintä on kuitenkin innokkuus.  – Lapset ovat todella taitavia ja rohkeita, kuvailee digimateriaalin äänityksistä ja käsikirjoituksesta vastaava Solja Magga.

Materiaalin ääninäyttelijöitä valitessa pyritään myös ottamaan huomioon pohjoissaamen eri murteita mahdollisimman hyvin. – Äänitykset ovat kuitenkin vasta alkaneet, ja kaikille hahmoille ei ole vielä ääninäyttelijää, vinkkaa Solja Magga.

 

Lisätietoja:

Projektityöntekijä Solja Magga, solja.magga(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto

Saamelaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi oma avustusohjelma

Saamelaiskäräjät esitti oman avustusohjelman perustamista saamelaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselle (STEA). Avustusohjelmasta järjestöt voisivat hakea avustusta saamenkielisiin ja saamelaiskulttuurin mukaisiin saamelaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviin hankkeisiin. Avustusta voisi hakea myös saamenkielisiin ja saamelaiskulttuuria tukeviin koulutushankkeisiin.

– Erillinen saamenkielisten toimintojen kehittämiseen tarkoitettu avustusohjelma antaisi positiivisen signaalin saamenkielisten palvelujen tärkeydestä ja auttaisi järjestöjä kehittämään saamenkielisiä toimintoja edelleen, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio perustelee esitystä.

Saamenkielisiä toimintoja järjestävillä järjestöillä on yhteisöllisesti merkittävä rooli, sillä julkisella sektorilla ei ole resursseja järjestää kaikkia lakisääteisiä palveluita.

– Nämä järjestöt täydentävät palvelukenttää omilla toiminnoillaan, auttaen julkista sektoria lainsäädännön noudattamisessa, jatkaa Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi avustusohjelman tärkeydestä.

Saamelaiskäräjät esitti, että saamelaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetusta avustusohjelmasta voisi hakea rahoitusta kolmenlaisiin hankkeisiin: aineiston ja materiaalien tuottamiseen sekä kääntämiseen saameksi, saamenkielisten palveluiden kehittämiseen ja koulutushankkeisiin, joiden tavoitteena on saamen kielen ja kulttuurin tietouden lisääminen.

Saamenkielisistä palveluista tehtyjen tutkimusten mukaan saamen kieltä (pohjois-, inarin- tai koltansaame) äidinkielenään puhuvilla ei ole yhdenvertaista mahdollisuutta saada terveyden- ja sosiaalihuollon palveluita omalla äidinkielellään. Kielen käytön lisäämiseksi tarvitaan sekä äidinkieltä että monikielisyyttä tukevia ratkaisuja.

Saamenkielisten terveys- ja hyvinvointitoimintojen edistämiseksi tarvitaan erityyppisiä ja -pituisia hankkeita, joiden toteuttamiseksi tarvitaan resursseja. Erillisen saamelaisten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitetun avustusohjelman kautta haettava rahoitus edesauttaisi järjestöjä kehittämään saamenkielisiä toimintoja ja palvelujen järjestämistä niin, että lakeihin kirjatut kielelliset ja muut oikeudet voisivat toteutua mahdollisimman kattavasti.

STEA uudistaa parhaillaan avustusstrategiaansa ja sitä vuosittain tarkentavaa toimeenpanosuunnitelmaa. Tavoitteena on suunnata avustuksia entistä kohdennetummin toimintoihin, joille on aitoa kysyntää ja tarvetta ja jotka parhaiten edistävät ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. STEA-avustusten pyrkimyksenä on linjausten mukaisesti edistää suomalaisten mahdollisuuksia pysyä terveenä ja tervehtyä sekä toimia, työskennellä, osallistua ja kuulua joukkoon.

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 010 839 3192, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Kansanedustaja Lohen toiminta herättää epäluottamusta Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostossa

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on pettynyt kansanedustaja ja saamelaiskäräjälain muutosta valmistelleen toimikunnan jäsen Markus Lohen (kesk.) toimintaan saamelaiskäräjälakimuutoksen tiedottamisen suhteen. Lakia valmistelleen toimikunnan mielestä oli ensisijaisen tärkeää, että lakimuutoksesta tiedotetaan ensimmäisenä Saamelaiskäräjien jäsenille ja henkilöstölle. Tiistaiaamun klo 9 tiedotustilaisuudessa toimikunnan puheenjohtaja, oikeustieteen tohtori Pekka Hallberg toi useaan otteeseen esille, että Saamelaiskäräjien on saatava kuulla lakimuutoksesta ensimmäisenä.

Toisin kävi. Saamelaiskäräjien edustajat ja henkilöstö joutuivat lukemaan mediasta lakiuudistuksen sisällöstä yhtä aikaa muun Suomen kanssa jo ennen kuin puheenjohtaja Hallberg pääsi aloittamaan. Lapin Kansa on julkaissut Armi Auvisen kirjoittaman Laki ei enää määrittele, kuka on saamelainen – saamen osaaminen ainoaksi perusteeksi äänioikeudelle käräjävaaleissa -uutisen verkossa tasan klo 9.00. Uutisessa on laajalti kansanedustaja Lohen kommentteja ja vasta 12.46 juttua on päivitetty puheenjohtaja Hallbergin kommenteilla. On selvää, ettei kansanedustaja Lohi ole kommentoinut toimittajalle lakimuutosta tiistaiaamuna klo 9, vaan kansanedustaja Lohi on antanut kommenttinsa hyvissä ajoin etukäteen ja toimittaja Auvisella on ollut aikaa kirjoittaa pitkä juttu uutismuotoon.

Saamelaiskäräjälain uudistustyötä ovat ennenkin haitanneet vuodot, jotka ovat tulleet toimikunnan sisältä. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kertoi viimeksi tiistaina huolensa toimikunnan paperien vuotamisesta ulkopuolelle antamassaan haastattelussa Yle Sápmille. Lapin Kansan ja muiden medioiden uutisjutut näyttävät, että kansanedustaja Lohi on kommentoinut tämän kertaiset tiedot julkisuuteen ennen toimikunnan yhteisesti sopimaa tiedotustilaisuutta.

”Vuodot ovat aina vakava asia. Saamelaiset ovat monin paikoin ilmaisseet epäluottamusta valtiota kohtaan eikä kansanedustaja Lohen toiminta helpota tilannetta. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto pitää vuotoa eettisesti arveluttavana”, Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen sanoo. ”Tämä ei ole sellaista yhteistyötä, jota toivomme. Emme voi olla puuttumatta tällaiseen ylenkatsomiseen kansanedustajan taholta. Odotamme kansanedustaja Lohen näkemystä toimintansa eettisyydestä ja siitä, tulevatko vuodot toistumaan.”

Nuorisoneuvosto on pyytänyt kansanedustaja Lohen kommenttia Lapin Kansan uutisen julkaisuajankohdasta, mutta ei ole saanut vastausta. Vuodot ovat haitanneet myös toisessa merkittävässä saamelaisia koskevassa poliittisessa asiassa, Pohjoismaisessa saamelaissopimuksessa. Herää kysymys, ovatko vuodot valtion tapa kylvää epäluottamusta entisestään.

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen, risten.mustonen(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Ánte Veijola nte.veijola(at)student.oulu.fi

Vuonna 2017 ennätysmäärä saamelaiskäräjälain mukaisia neuvotteluita

Vuonna 2017 käytiin ennätysmäärä, 23 kpl, saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluita. Saamelaiskäräjien hallintoa on hoidettu laillisesti ja päätösten mukaisesti ja sisäinen valvonta on järjestetty asianmukaisesti, selviää tilintarkastuskertomuksesta. Saamelaiskäräjien tehokasta toimintaa ja vaikutusmahdollisuuksia heikentää resurssipula.

Saamelaiskäräjien toimintavuosi 2017 on ollut toiminnantäyteinen ja tuloksekas. Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen neuvotteluvelvoitteen menettelyn toteuttamisessa havaittujen ongelmien ja epätietoisuuden vuoksi Saamelaiskäräjät ja oikeusministeriö laativat kertomusvuonna ohjeen neuvotteluvelvoitteen asianmukaiseksi toteuttamiseksi. Ohjeen keskeisenä sisältönä on, että neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi ei riitä pelkkä yksipuolinen kuuleminen, vaan Saamelaiskäräjille on varattava todellinen mahdollisuus aidosti neuvotella ja vaikuttaa neuvotteluiden kohteena olevaan asiaan.

– Muistion laadintaan myötävaikutti myös apulaiskanslerin Saamelaiskäräjien maa- ja metsätalousministeriön toiminnasta tekemään kanteluun antama päätös, jonka mukaan oikea-aikaiset neuvottelut Tenon kalastussopimuksesta ja sen sisällöstä olisi tullut pitää ennen Suomen ja Norjan välisten neuvottelujen päättymistä, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Vuoden 2017 tilintarkastuskertomuksesta selviää, että Saamelaiskäräjien hallintoa on hoidettu laillisesti ja päätösten mukaisesti ja Saamelaiskäräjien sisäinen valvonta on järjestetty asianmukaisesti. Saamelaiskäräjien hallitus on vastuussa Saamelaiskäräjien hallinnosta ja taloudenhoidosta. Saamelaiskäräjien tilitarkastajina toimii kaksi tarkastajaa, joista toinen on oikeusministeriön ja toinen Saamelaiskäräjien valitsema.

Saamelaiskäräjien tehokasta toimintaa ja vaikutusmahdollisuuksia heikentää resurssipula. Nykyisellä tasolla Saamelaiskäräjien resurssit eivät mahdollista Saamelaiskäräjälaissa määriteltyjen tehtävien asianmukaista hoitamista ja resurssipula on kertomusvuoden aikana näkynyt negatiivisesti myös Saamelaiskäräjien sihteeristössä.

– Työterveyshuollon kustannukset ovat nousseet 47 % edellisvuoteen verrattuna ja sairauspoissaolot ovat lähes kaksinkertaistuneet. Tämä kertoo omalta osaltaan huolestuttavaa kieltä työn kuormittavuudesta, jatkaa Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjien kokous 2/2018 käsitteli 19.6.2018 tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 2017 ja vahvisti Saamelaiskäräjien tilinpäätöksen, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetiedot sekä toimintakertomuksen, tilikaudelta 2017.

 

Saamelaiskäräjien kokouksen 2/2018 päätökset:

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Oikeusministeriön saamen kielilain 31 § nojalla maksettaviin avustuksiin täydentävä haku

Oikeusministeriö on ilmoittanut haettavaksi saamen kielilain (1086/2003) 31 §:ssä tarkoitetut avustukset. Avustuksia varten on tänä vuonna käytettävissä yhteensä 120 000 euroa. Oikeusministeriö on jo myöntänyt 16.3.2018 päättyneen haun perusteella avustuksia 70 000 eurolla. Tässä täydentävässä haussa voidaan myöntää avustuksia 50 000 eurolla.

Avustusta voidaan myöntää saamelaisten kotiseutualueen kunnille, seurakunnille ja paliskunnille sekä lain 18 §:ssä tarkoitetuille yksityisille mainitun lain soveltamisesta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten kattamiseksi. Nyt haettavat avustukset on tarkoitettu 1.1.2018 jälkeen aiheutuneisiin tai aiheutuviin lisäkustannuksiin. Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio kannustaa hakemaan avustusta.

– Nyt tässä täydentävässä haussa kannustaisin erityisesti hakemaan niitä kuntia, seurakuntia, paliskuntia ja muita tahoja, jotka eivät avustusta ole vielä hakeneet tälle vuodelle.

Avustuksella voi kattaa saamen kielilain soveltamisesta aiheutuvia kustannuksia.

– Avustuksella voi esimerkiksi maksaa ilmoituksista, lomakkeista tai muusta tiedottamisesta aiheutuneita käännöskuluja. Avustusta on myös myönnetty muun muassa tulkkauskuluihin tai kunnan henkilöstön saamen kielen kouluttautumisesta aiheutuviin sijaiskustannuksiin.

Vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa oikeusministeriölle viimeistään 31.8.2018 klo 16:15 sähköisesti osoitteeseen oikeusministerio@om.fi. Hakemuksen voi toimittaa myös postiosoitteeseen Oikeusministeriö, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö, PL 25, 00023 Valtioneuvosto.

Lisätietoja oikeusministeriön avustuksesta

 

Lisätietoja:

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitysluonnos esiteltiin Saamelaiskäräjien jäsenille

Saamelaiskäräjälakitoimikunnan luonnos saamelaiskäräjälain muutokseksi esiteltiin Saamelaiskäräjien jäsenille ja henkilöstölle ennen Saamelaiskäräjien kokouksen alkua pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Esitysluonnos lähetetään tänään lausunnolle. Tavoitteena on, että Saamelaiskäräjät käsittelee muutosesityksen elokuun aikana.

– Takana on tiiviit neuvottelut ja toimikunnassa on saavutettu maksimi. Nyt Saamelaiskäräjien tulee arvioida yhdessä saamelaisyhteisön kanssa, onko esitys hyväksyttävissä, kiteyttää Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Lausuntokierroksen jälkeen käydään saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu sekä Saamelaiskäräjien sisäinen käsittely. Saamelaiskäräjien tulee hyväksyä esitys, jotta se etenisi eduskunnan käsiteltäväksi.

– Reilun puolen vuoden kova työ on nyt takana ja olemme saavuttaneet yhden etapin. Seuraavat askeleet ovat esitysluonnoksen lausuntokierros ja Saamelaiskäräjien käsittely. Toivon nyt saamelaisten aktiivisuutta asiassa, jatkaa Saamelaiskäräjien II puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

– Esitysluonnosta tarkastellessa on hyvä muistaa, että luonnos on näiden neuvottelujen tulos ja vastaa sitä linjaa, mihin neuvotteluissa on päästy, täsmentää Saamelaiskäräjien vs. lakimiessihteeri Kalle Varis.

Oikeusministeriön viime marraskuussa asettaman toimikunnan työ on perustunut perusoikeuksiin, muihin perustuslain asettamiin velvoitteisiin ja Suomen kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin sekä YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistukseen.

Lisätietoja esitysluonnoksen keskeisistä ehdotuksista:

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien vs. lakimiessihteeri Kalle Varis, 010 839 3187, kalle.varis(at)samediggi.fi