Kansanedustaja Lohen toiminta herättää epäluottamusta Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostossa

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on pettynyt kansanedustaja ja saamelaiskäräjälain muutosta valmistelleen toimikunnan jäsen Markus Lohen (kesk.) toimintaan saamelaiskäräjälakimuutoksen tiedottamisen suhteen. Lakia valmistelleen toimikunnan mielestä oli ensisijaisen tärkeää, että lakimuutoksesta tiedotetaan ensimmäisenä Saamelaiskäräjien jäsenille ja henkilöstölle. Tiistaiaamun klo 9 tiedotustilaisuudessa toimikunnan puheenjohtaja, oikeustieteen tohtori Pekka Hallberg toi useaan otteeseen esille, että Saamelaiskäräjien on saatava kuulla lakimuutoksesta ensimmäisenä.

Toisin kävi. Saamelaiskäräjien edustajat ja henkilöstö joutuivat lukemaan mediasta lakiuudistuksen sisällöstä yhtä aikaa muun Suomen kanssa jo ennen kuin puheenjohtaja Hallberg pääsi aloittamaan. Lapin Kansa on julkaissut Armi Auvisen kirjoittaman Laki ei enää määrittele, kuka on saamelainen – saamen osaaminen ainoaksi perusteeksi äänioikeudelle käräjävaaleissa -uutisen verkossa tasan klo 9.00. Uutisessa on laajalti kansanedustaja Lohen kommentteja ja vasta 12.46 juttua on päivitetty puheenjohtaja Hallbergin kommenteilla. On selvää, ettei kansanedustaja Lohi ole kommentoinut toimittajalle lakimuutosta tiistaiaamuna klo 9, vaan kansanedustaja Lohi on antanut kommenttinsa hyvissä ajoin etukäteen ja toimittaja Auvisella on ollut aikaa kirjoittaa pitkä juttu uutismuotoon.

Saamelaiskäräjälain uudistustyötä ovat ennenkin haitanneet vuodot, jotka ovat tulleet toimikunnan sisältä. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kertoi viimeksi tiistaina huolensa toimikunnan paperien vuotamisesta ulkopuolelle antamassaan haastattelussa Yle Sápmille. Lapin Kansan ja muiden medioiden uutisjutut näyttävät, että kansanedustaja Lohi on kommentoinut tämän kertaiset tiedot julkisuuteen ennen toimikunnan yhteisesti sopimaa tiedotustilaisuutta.

”Vuodot ovat aina vakava asia. Saamelaiset ovat monin paikoin ilmaisseet epäluottamusta valtiota kohtaan eikä kansanedustaja Lohen toiminta helpota tilannetta. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto pitää vuotoa eettisesti arveluttavana”, Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen sanoo. ”Tämä ei ole sellaista yhteistyötä, jota toivomme. Emme voi olla puuttumatta tällaiseen ylenkatsomiseen kansanedustajan taholta. Odotamme kansanedustaja Lohen näkemystä toimintansa eettisyydestä ja siitä, tulevatko vuodot toistumaan.”

Nuorisoneuvosto on pyytänyt kansanedustaja Lohen kommenttia Lapin Kansan uutisen julkaisuajankohdasta, mutta ei ole saanut vastausta. Vuodot ovat haitanneet myös toisessa merkittävässä saamelaisia koskevassa poliittisessa asiassa, Pohjoismaisessa saamelaissopimuksessa. Herää kysymys, ovatko vuodot valtion tapa kylvää epäluottamusta entisestään.

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen, risten.mustonen(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Ánte Veijola nte.veijola(at)student.oulu.fi

Vuonna 2017 ennätysmäärä saamelaiskäräjälain mukaisia neuvotteluita

Vuonna 2017 käytiin ennätysmäärä, 23 kpl, saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluita. Saamelaiskäräjien hallintoa on hoidettu laillisesti ja päätösten mukaisesti ja sisäinen valvonta on järjestetty asianmukaisesti, selviää tilintarkastuskertomuksesta. Saamelaiskäräjien tehokasta toimintaa ja vaikutusmahdollisuuksia heikentää resurssipula.

Saamelaiskäräjien toimintavuosi 2017 on ollut toiminnantäyteinen ja tuloksekas. Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen neuvotteluvelvoitteen menettelyn toteuttamisessa havaittujen ongelmien ja epätietoisuuden vuoksi Saamelaiskäräjät ja oikeusministeriö laativat kertomusvuonna ohjeen neuvotteluvelvoitteen asianmukaiseksi toteuttamiseksi. Ohjeen keskeisenä sisältönä on, että neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi ei riitä pelkkä yksipuolinen kuuleminen, vaan Saamelaiskäräjille on varattava todellinen mahdollisuus aidosti neuvotella ja vaikuttaa neuvotteluiden kohteena olevaan asiaan.

– Muistion laadintaan myötävaikutti myös apulaiskanslerin Saamelaiskäräjien maa- ja metsätalousministeriön toiminnasta tekemään kanteluun antama päätös, jonka mukaan oikea-aikaiset neuvottelut Tenon kalastussopimuksesta ja sen sisällöstä olisi tullut pitää ennen Suomen ja Norjan välisten neuvottelujen päättymistä, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Vuoden 2017 tilintarkastuskertomuksesta selviää, että Saamelaiskäräjien hallintoa on hoidettu laillisesti ja päätösten mukaisesti ja Saamelaiskäräjien sisäinen valvonta on järjestetty asianmukaisesti. Saamelaiskäräjien hallitus on vastuussa Saamelaiskäräjien hallinnosta ja taloudenhoidosta. Saamelaiskäräjien tilitarkastajina toimii kaksi tarkastajaa, joista toinen on oikeusministeriön ja toinen Saamelaiskäräjien valitsema.

Saamelaiskäräjien tehokasta toimintaa ja vaikutusmahdollisuuksia heikentää resurssipula. Nykyisellä tasolla Saamelaiskäräjien resurssit eivät mahdollista Saamelaiskäräjälaissa määriteltyjen tehtävien asianmukaista hoitamista ja resurssipula on kertomusvuoden aikana näkynyt negatiivisesti myös Saamelaiskäräjien sihteeristössä.

– Työterveyshuollon kustannukset ovat nousseet 47 % edellisvuoteen verrattuna ja sairauspoissaolot ovat lähes kaksinkertaistuneet. Tämä kertoo omalta osaltaan huolestuttavaa kieltä työn kuormittavuudesta, jatkaa Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjien kokous 2/2018 käsitteli 19.6.2018 tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 2017 ja vahvisti Saamelaiskäräjien tilinpäätöksen, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetiedot sekä toimintakertomuksen, tilikaudelta 2017.

 

Saamelaiskäräjien kokouksen 2/2018 päätökset:

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Oikeusministeriön saamen kielilain 31 § nojalla maksettaviin avustuksiin täydentävä haku

Oikeusministeriö on ilmoittanut haettavaksi saamen kielilain (1086/2003) 31 §:ssä tarkoitetut avustukset. Avustuksia varten on tänä vuonna käytettävissä yhteensä 120 000 euroa. Oikeusministeriö on jo myöntänyt 16.3.2018 päättyneen haun perusteella avustuksia 70 000 eurolla. Tässä täydentävässä haussa voidaan myöntää avustuksia 50 000 eurolla.

Avustusta voidaan myöntää saamelaisten kotiseutualueen kunnille, seurakunnille ja paliskunnille sekä lain 18 §:ssä tarkoitetuille yksityisille mainitun lain soveltamisesta aiheutuvien erityisten lisäkustannusten kattamiseksi. Nyt haettavat avustukset on tarkoitettu 1.1.2018 jälkeen aiheutuneisiin tai aiheutuviin lisäkustannuksiin. Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio kannustaa hakemaan avustusta.

– Nyt tässä täydentävässä haussa kannustaisin erityisesti hakemaan niitä kuntia, seurakuntia, paliskuntia ja muita tahoja, jotka eivät avustusta ole vielä hakeneet tälle vuodelle.

Avustuksella voi kattaa saamen kielilain soveltamisesta aiheutuvia kustannuksia.

– Avustuksella voi esimerkiksi maksaa ilmoituksista, lomakkeista tai muusta tiedottamisesta aiheutuneita käännöskuluja. Avustusta on myös myönnetty muun muassa tulkkauskuluihin tai kunnan henkilöstön saamen kielen kouluttautumisesta aiheutuviin sijaiskustannuksiin.

Vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa oikeusministeriölle viimeistään 31.8.2018 klo 16:15 sähköisesti osoitteeseen oikeusministerio@om.fi. Hakemuksen voi toimittaa myös postiosoitteeseen Oikeusministeriö, Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö, PL 25, 00023 Valtioneuvosto.

Lisätietoja oikeusministeriön avustuksesta

 

Lisätietoja:

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitysluonnos esiteltiin Saamelaiskäräjien jäsenille

Saamelaiskäräjälakitoimikunnan luonnos saamelaiskäräjälain muutokseksi esiteltiin Saamelaiskäräjien jäsenille ja henkilöstölle ennen Saamelaiskäräjien kokouksen alkua pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Esitysluonnos lähetetään tänään lausunnolle. Tavoitteena on, että Saamelaiskäräjät käsittelee muutosesityksen elokuun aikana.

– Takana on tiiviit neuvottelut ja toimikunnassa on saavutettu maksimi. Nyt Saamelaiskäräjien tulee arvioida yhdessä saamelaisyhteisön kanssa, onko esitys hyväksyttävissä, kiteyttää Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Lausuntokierroksen jälkeen käydään saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu sekä Saamelaiskäräjien sisäinen käsittely. Saamelaiskäräjien tulee hyväksyä esitys, jotta se etenisi eduskunnan käsiteltäväksi.

– Reilun puolen vuoden kova työ on nyt takana ja olemme saavuttaneet yhden etapin. Seuraavat askeleet ovat esitysluonnoksen lausuntokierros ja Saamelaiskäräjien käsittely. Toivon nyt saamelaisten aktiivisuutta asiassa, jatkaa Saamelaiskäräjien II puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

– Esitysluonnosta tarkastellessa on hyvä muistaa, että luonnos on näiden neuvottelujen tulos ja vastaa sitä linjaa, mihin neuvotteluissa on päästy, täsmentää Saamelaiskäräjien vs. lakimiessihteeri Kalle Varis.

Oikeusministeriön viime marraskuussa asettaman toimikunnan työ on perustunut perusoikeuksiin, muihin perustuslain asettamiin velvoitteisiin ja Suomen kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin sekä YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistukseen.

Lisätietoja esitysluonnoksen keskeisistä ehdotuksista:

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien vs. lakimiessihteeri Kalle Varis, 010 839 3187, kalle.varis(at)samediggi.fi

Oulun yliopisto sai rahoituksen saamenkielisten aineenopettajien koulutushankkeelle

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Oulun yliopistolle 750 000 euron hankerahoituksen saamenkielisten aineenopettajien koulutushankkeelle. Hankehakijana oli Oulun yliopiston Giellagas-instituutti ja yhteistyökumppaneina kasvatustieteiden tiedekunta, Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Saamelaiskäräjät. – Hankerahoitus on todella iloinen uutinen, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Puute saamenkielisistä opettajista on ollut kauan tiedossamme ja työlistan kärjessä. Opettajatilanteen parantaminen mainitaan myös Saamelaiskäräjien vaalikauden toimintaohjelmassa.

Saamelaiskäräjät toteutti lokakuussa esiselvityksen saamenkielisten opettajien saatavuudesta, tilanteesta ja koulutustarpeista. – Saamenkielisistä opettajista on huutava pula, koska ensimmäisten sukupolvien opettajat ovat jääneet tai jäämässä eläkkeelle ja uusia opettajia valmistuu liian hitaasti, kertoo Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari. – Suurin pula on juuri saamenkielisistä aineenopettajista. Aineenopettajapula on ollut yksi merkittävimmistä esteistä saamenkielisen opetuksen laajentamiseksi perusopetuksen yläluokilla. Suunnitellun hankkeen tarkoituksena on toisaalta mahdollistaa jo kelpoisille opettajille saamen kielten opiskelu ja saamenkielinen opetustyö, toisaalta mahdollistaa saamenkielistä opetusta hoitaville epäpäteville henkilöille aineenopettajan kelpoisuuden hankkiminen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi opettajankoulutuksen kehittämishankkeisiin yhteensä 12 milj. euroa. Erityisavustusten tavoitteena on Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpanon edistäminen. Avustusta myönnettiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluville yliopistoille ja ammattikorkeakouluille, joilla on opettajankoulutustehtävä. Erityisiä valtionavustuksia myönnettiin yhteensä 12,7 miljoonaa euroa 1-3-vuotisiin hankkeisiin, jotka käynnistyvät vuonna 2018. Hankkeilla uudistetaan opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutusta sekä vahvistetaan korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien yhteistoimintaa. Rahoitettavat 25 kehittämishanketta ovat osa opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaa.

OKM:n tiedote 15.6.2018: https://minedu.fi/avustukset/avustus/-/asset_publisher/%20korkeakoulujen-opettajankoulutuksen-kehittamishankke-2 

 

Lisätietoja:

Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 010 8393 112

Ijahis Idja etsii talkoolaisia!

Ijahis Idja tarvitsee talkoolaisten apua 17.-19.8. liikenteenohjaamisessa, lipunmyynnissä, festivaalialueen siivoamisessa ja festivaaliapulaisina.

Tule sinäkin mukaan Ijahis Idja -porukkaan, niin saat festivaalipassin, jolla pääsee perjantain ja lauantain pääkonsertteihin! Lisäksi vapaaehtoisille tarjotaan lämmin ruoka työpäivänä.

Ilmoitathan nimesi, sähköpostiosoitteesi, puhelinnumerosi ja toiveesi siitä, minä päivänä haluaisit työskennellä.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:

Apulaistuottaja Aleksi Ahlakorpi / aleksi.ahlakorpi@samediggi.fi / +358 40 687 8844

www.ijahisidja.fi

Kuva: Ijahis Idja/ Paadar Images

 

Ijahis idja on alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma, jota on järjestetty Inarin kirkonkylällä vuodesta 2004 lähtien. Tapahtuma on Suomen ainoa saamelaismusiikkiin keskittyvä festivaali. Ijahis idjan ohjelmaan kuuluu niin perinteisen saamelaismusiikin taitajien esityksiä, nousevien saamelaisartistien konsertteja, lasten ohjelmaa, alkuperäiskansavieraiden musiikkiesityksiä sekä urheilukilpailut.

Nähdään Ijahis idjassa!

Kesätyöntekijät valtasivat koulutus- ja oppimateriaalitoimiston

Oppimateriaalia valmistavat kesätyöntekijät valtasivat Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimiston kahdeksi kuukaudeksi. Toimistossa työskentelee yhdeksän saamenkielistä oppimateriaalia valmistavaa kausityöntekijää, jotka edustavat sekä inarin-, koltan- että pohjoissaamen kieliä. Koskaan aikaisemmin toimistossa ei ole ollut näin montaa kesätyöntekijää.

Toukokuun alussa ovat aloittaneet koltansaamen työntekijä Terhi Harju sekä pohjoissaamenkielistä oppimateriaalia valmistava Gabriela Satokangas. Kesäkuun alussa oppimateriaalityöntekijöiden joukkoon liittyivät lisäksi koltankielistä materiaalia työstävä Anna-Katariina Feodoroff sekä pohjoissaamen kielen oppimateriaalityöntekijät Solja Magga, Risten Mustonen, Sunná Länsman ja Rauna Vieltojärvi. Inarinsaamen kielen oppimateriaalityöntekijät ovat Henna Lehtola ja Tiina Jäppinen.

Työntekijät muun muassa kääntävät, tekevät kielentarkistusta sekä valmistavat ja kehittävät erityisesti digitaalista oppimateriaalia. Yksi projekteista on Pluppe (Bluppe, Puppâ, Tu’rrvuei’vv) -äänikirjatyö. Tarkoituksena on lisäksi muuttaa jo olemassa olevia oppimateriaaleja digitaaliseen muotoon. Materiaalien digitalisointi on osana uutta saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävää pilottihanketta, jotta mahdollisimman monilla lapsilla, nuorilla ja aikuisilla olisi mahdollisuus oppia saamen kieliä.

 

Lisätietoja:

Saamen kielten etäopetushanke käynnistyy 

Saamen kielten etäyhteyksiä käyttävän opetuksen pilottihanke käynnistyy, kunhan Utsjoen valtuusto on hyväksynyt hankkeen omarahoitusosuuden. Utsjoen kunnan sivistyslautakunta valitsi luokanopettaja Eila Tapiolan projektipäälliköksi kokouksessaan 7.6. Tehtävään oli neljä hakijaa. Projektipäällikön on määrä aloittaa tehtävässä elokuun alussa. Saamelaiskäräjillä hankekoordinaattorina on aloittanut fil.maist. Arla Magga, joka työskentelee koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa.

Utsjoen kunta sai toukokuussa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoituksen saamen kielten etäyhteyksiä käyttävälle pilottihankkeelle, joka pääsee nyt liikkeelle. Hanketyöntekijöiden lisäksi työpanostaan hankkeelle käyttävät myös Utsjoen kunnan sivistysjohtaja Laura Arola ja Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari.

Hankkeen järjestämä etäyhteyksiä käyttävä opetus käynnistyy käytännössä syyslukukauden 2018-2019 aikana, jolloin myös hankkeen kolmas yhteistyökumppani on valittu. Utsjoen kunta käynnistää nyt tarjouskilpailun opetuksen verkkopalveluista ja teknisestä tuesta. Syyslukukaudella väliaikainen tekninen tuki ja verkkopalvelut ostetaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksen virtuaalikoulusta. Saamelaiskäräjät jatkaa keväällä 2018 tehtyä oppilaskartoitusta ja opetuksen piiriin pyritään saamaan mahdollisimman moni saamelaisoppilas valtakunnallisesti.

Inarin-, koltan- tai pohjoissaamen kielen opetusta lapsilleen haluavat huoltajat saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolelta voivat ottaa yhteyttä Arla Maggaan, mikäli eivät ole aiemmin jo ilmoittaneet lastaan opetukseen. Hanke tarvitsee seuraavat tiedot:

  • oppilaan nimi,
  • vuosiluokka syksyllä 2018,
  • saamen kieli, jonka opetusta halutaan
  • onko kyseessä äidinkieli vai toinen tai vieras kieli
  • onko oppilas ollut saamenkielisessä varhaiskasvatuksessa tai saanut saamen kielen opetusta aiemmin
  • kunta ja koulu, jota oppilas käy
  • mielellään rehtorin nimi ja yhteystiedot
  • huoltajan nimi ja yhteystiedot.

 

Lisätietoja:

Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 010 8393 112

Hankekoordinaattori Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi, 040 1985 033

Sivistysjohtaja Laura Arola, laura.arola(at)utsjoki.fi, 040 7447 630