Saamelaisten perinteisten elinkeinojen nykytilanne Suomessa – Biodiversiteettisopimuksen seurantaindikaattorien taustoitus -raportti valmis

Saamelaiskäräjien toteuttaman hankkeen tavoitteena oli selvittää saamelaisten perinteisten elinkeinojen tilaa ja kehitystä. Hankkeen aikana haluttiin saada tietoa perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittajien määrästä Suomessa sekä tietoa kotiseutualueella asuvien saamelaisten elinkeinorakenteesta. Hanke tukee Suomen kansainvälisten velvoitteiden toimeenpanoa biodiversiteettisopimuksen osalta ja lisää nykytietoa saamelaiskulttuurin ja saamelaiselinkeinojen tilasta Suomessa. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä saamelaiselinkeinoja koskevaa lainsäädäntöä ja hallintoa.

Hankeen alussa kartoitettiin kyselylomakkeella perinteisistä elinkeinoista saatavia tuloja, niihin käytettävää aikaa, elinkeinojen merkityksiä vastaajille sekä tulevaisuudennäkymiä. Vastausten analysoinnissa keskityttiin saamelaisten kotiseutualueen tulosten tarkasteluun.

Hankkeen tuloksena syntyi raportti, johon on koottu hankkeen eteneminen, menetelmät, aineisto ja tulokset. Tuloksista selvisi mm. että perinteisistä elinkeinoista saatiin merkittäviä tuloja ainoastaan poronhoidon osalta. Perinteisten elinkeinojen merkitys osana saamelaista elämäntapaa ja kulttuuria tuli selvästi esiin ja saamelaisten itsemääräämisoikeus perinteisissä elinkeinoissa koettiin tärkeäksi tulevaisuutta ajatellen.

Hankkeen toteuttajana ja osarahoittajana toimi Saamelaiskäräjät ja sen pääasiallinen rahoittaja oli maa- ja metsätalousministeriö.

Hankkeen tuloksena syntyneen loppuraportin voi lukea täältä.

Lisätietoja hankkeesta ja raportista antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Puheenjohtaja Sanila-Aikio matkaa Alaskaan vastaanottamaan Arktisen neuvoston puheenjohtajuutta

Suomi aloittaa Arktisen neuvoston kaksivuotisen puheenjohtajuutensa 11. toukokuuta 2017 Alaskan Fairbanksissä pidettävässä ulkoministerikokouksessa. Suomen valtuuskuntaa johtaa ulkoministeri Timo Soini ja Saamelaiskäräjiä kokouksessa edustaa puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Kokouksessa julkaistaan myös neuvoston työryhmien raportteja, joiden suositusten perusteella ulkoministerit päättävät mahdollisista jatkotoimista.

Suomen puheenjohtajuuden kehyksen muodostavat ilmastonmuutos ja kestävä kehitys ja kärkiteemoja siinä ovat ympäristönsuojelu, viestintäyhteistyö, meteorologia ja koulutus. Saamelaiskäräjiä on kuultu puheenjohtajuuteen valmistautuessa, ja ohjelmassa on otettu huomioon mm. alkuperäiskansojen henkisen hyvinvoinnin tukeminen sekä arktisen yhteistyön jatkaminen itsemurhien ehkäisemiseksi.

Arktinen neuvosto on kahdeksan arktisen maan muodostama hallitustenvälinen foorumi, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua arktisella alueella, sekä edistää arktisten valtioiden ja alkuperäiskansojen yhteistyötä. Arktinen neuvosto perustettiin vuonna 1996 Ottawan deklaraatiolla ja sen jäsenmaita ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska, Yhdysvallat, Venäjä ja Kanada. Kukin jäsenmaa johtaa Arktista neuvostoa vuorollaan kahden vuoden ajan. Arktisessa neuvostossa on lisäksi 32 tarkkailijaa, jotka voivat osallistua neuvoston työryhmien toimintaan ja olla läsnä kaikissa kokouksissa.

Arktiset alkuperäiskansajärjestöt ovat neuvoston pysyviä edustajia ja osallistuvat neuvoston työhön kaikilla tasoilla. Saamelaisia Arktisessa neuvostossa edustaa Saamelaisneuvosto.

Neuvoston päättävä elin on ulkoministerikokous, joka järjestetään joka toinen vuosi. Arktisen neuvoston päätökset tehdään konsensusperiaatteella alkuperäiskansajärjestöjä konsultoiden. Arktisen neuvoston sihteeristö sijaitsee Tromssassa, jossa sijaitsee myös alkuperäiskansajärjestöjen sihteeristö. Pääosa neuvoston työstä tehdään kuudessa työryhmässä, jotka keskittyvät arktisen alueen ympäristön seurantaan, saastumisriskien tunnistamiseen, ympäristöonnettomuuksien ennakointiin, kestävän kehityksen edistämiseen, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja arktisten merialueiden erityiskysymyksiin.

Suomessa järjestetään Arktisen neuvoston puheenjohtajakaudella useita virkamies- ja asiantuntijakokouksia, arktisia konferensseja sekä seminaareja.

Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Positiivinen vastaanotto Saamelaiskäräjien ja eduskuntaryhmien yhteistyöryhmälle

Saamelaiskäräjien hallitus tapasi keskustan, kokoomuksen, SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden eduskuntaryhmien edustajia 4.5.2017 Helsingissä. Tapaamisessa sovittiin yhteistyöryhmän perustamisesta, minkä tarkoituksena on aloittaa dialogi Suomen eduskunnan ja Saamelaiskäräjien välillä. Yhteistyöryhmän perustaminen nähtiin tärkeänä askeleena kahden edustuksellisen elimen yhteistyölle.

Tapaamisessa sovittiin, että Saamelaiskäräjät tulee pyytämään kaikkia eduskuntaryhmiä nimeämään yhteistyöryhmään edustajansa. Alustavasti sovittiin, että yhteistyöryhmä kokoontuu kerran sekä kevät- että syysistuntokaudella, sekä tarpeen mukaan ajankohtaisissa asioissa. Kaikki osallistujat näkivät yhteistyöryhmän perustamisen tarpeelliseksi, jotta saataisiin vahvistettua Saamelaiskäräjien ja eduskuntaryhmien välistä tiedonvaihtoa ja dialogia. Saamelaiskäräjät on tyytyväinen positiiviseen reaktioon, joka edistää Saamelaiskäräjien vaalikauden toimintaohjelman toteutumista.

”Yhteistyöryhmä luo vahvemman pohjan demokraattisesti toimivalle Suomelle, ja antaa mahdollisuuden kaikille eduskuntaryhmille osallistua dialogiin saamelaisia koskevissa asioissa”, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio toteaa.

Saamelaiskäräjien hallitus on virkamatkalla Helsingissä ja tapaa muun muassa ministereitä, ministeriöiden virkamiehiä, tasavallan presidentin ja eduskuntaryhmiä. Virkamatkan tarkoituksena on poliittisen ilmapiirin sekä valtion ja Saamelaiskäräjien yhteistyön parantaminen.

Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Hallitus hyväksyi lausunnon maakuntien rahoitusta koskevan lakiluonnoksen täydentämiseksi

Saamelaiskäräjien hallitus kokoontui 12.4.2017. Hallitus hyväksyi lausuntoja sekä selvityksiä ja keskusteli ajankohtaisista asioista.

Hallitus hyväksyi lausunnon toimitettavaksi valtiovarainministeriölle maakuntien rahoitusta koskevan lakiluonnoksen täydentämiseksi. Esitysluonnoksessa ehdotetaan täydennettäväksi maakuntien rahoituksesta 2.3.2017 annettua lakiehdotusta siten, että maakuntien rahoitusjärjestelmää voitaisiin käsitellä kokonaisuutena kaikkien maakunnan vastuulle siirtyvien tehtävien rahoituksen osalta.

Lausunnossa Saamelaiskäräjät toteaa, että se on maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan hallituksen esitysluonnoksen johdosta esittänyt eräitä hallituksen esityksen mukaan Lapin maakunnalle siirtyviä tehtäviä jaettavaksi siten, että niiltä osin kuin tehtävät koskevat saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon alan ytimeen kuuluvia asioita, tulisi tehtävät tältä osin siirtää Lapin maakunnan sijasta Saamelaiskäräjien alaisuuteen.

Saamelaiskäräjät on esittänyt, että eduskunnan käsiteltävänä olevaan maakuntalakiesitykseen tulisi ehdotuksen 6 §:n yhteyteen omaksi pykäläkseen 6a §, jossa määriteltäisiin ne Lapin maakunnalle muutoin kuuluvat tehtävät, joiden osalta toimivalta saamelaisia ja saamelaisten kotiseutualuetta koskevilta osin olisi maakunnan sijasta Saamelaiskäräjillä. Erityisesti saamelaisten perinteisten elinkeinojen edistämisen ja toimintaedellytysten turvaamisen sekä yleiseen neuvontaan liittyvät toimet sekä saamen kieliä ja kulttuuria koskevat tehtävät olisivat sellaisia, joissa edellä kuvattua periaatetta voitaisiin toteuttaa jakamalla muutoin maakunnille kuuluvaa toimivaltaa saamelaisten kotiseutualueella Saamelaiskäräjille.

Maakuntien rahoituslain sisältämän logiikan mukaisesti maakuntien toiminta olisi käytännössä valtion rahoittamaa. Rahoituksen mitoitus on esityksen mukaan tarkoitus suhteuttaa maakuntien vastattavaksi säädettävien tehtävien kannalta riittäväksi. Vastaavan logiikan mukaisesti Saamelaiskäräjät esittää edellä viitattuja saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon alalle kuuluvien tehtävien suorittamiseksi tarvittavan rahoitusosuuden osoittamista Saamelaiskäräjien käytettäväksi edellä viitatuista tehtäväkokonaisuuksista suoriutumiseksi.

Lisäksi Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) ja sairausvakuutuslain (1224/2004) muuttamiseksi. Hallitus hyväksyi Saamelaiskäräjien talousarvioesityksen vuodelle 2018 toimittavaksi oikeusministeriöön sekä selvityksen saamenkielisen oppimateriaalin valmistamiseen osoitetun valtionavustuksen käytöstä vuonna 2016. Saamelaiskäräjien hallitus keskusteli lisäksi Sámi Árvvut ry Saamelaiskäräjille toimittamasta kannanotosta koskien Akwé: Kon –ohjeiden soveltamisesta ja biokulttuurisen protokollan laatimisesta Näkkälän paliskunnan pohjoisosassa, ja siirsi asian jatkovalmisteluun.

Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Pohjoismainen saamelaisten itsemurhien ehkäisysuunnitelma on julkaistu

Itsemurhat ovat jo pitkään, ainakin viimeisten 40–50 vuoden ajan, olleet suhteellisen laaja kansanterveysongelma Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisten keskuudessa. Toivomuksena on, että tämä suunnitelma voi osaltaan saada aikaan muutoksen asiassa ja auttaa saamelaisia jatkamaan elämäänsä.

Suunnitelma on laadittu Norjassa toimivan Saamelaisten kansallisen osaamiskeskuksen – psyykkisen terveys- ja päihdehuollon (SANKS, Samisk Nasjonal Kompetansetjeneste – psykisk helsevern og rus) ja Saamelaisneuvoston sekä sen Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa toimivien osastojen välisenä yhteistyöprojektina. Työhön ovat myöntäneet rahoitusta Norjan Saamelaiskäräjät ja Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen NordRegio-aluekeskus. Projektin aikana on tehty yhteistyötä Norjan kansanterveyslaitoksen (Norges Folkhelseinstitutt) ja tutkimusprojekti RISING SUNin kanssa (Reducing the Incidence of suicide in indigenous groups – strengths through networks), joka sisältyy osana Yhdysvaltojen puheenjohtajuuteen (2015–2017) Arktisessa neuvostossa.

Projektiryhmän johtajana on toiminut psykologi/tohtorikoulutettava Jon Petter Stoor (SANKS), ja sen muina jäseninä ovat olleet pääsihteeri Marja Katarina Påve Gaup (Saamelaisneuvosto), asiantuntijapsykologi/tutkimusjohtaja Anne Silviken (SANKS), kunnanlääkäri Heidi Eriksen (Utsjoen terveyskeskus), osastopäällikkö Gunn-Britt Retter (Saamelaisneuvosto), SANKS-johtaja Gunn Heatta, Saamelaisneuvoston puheenjohtaja Áile Javo ja Per Jonas Partapuoli (Saamelaisneuvosto).

Pohjoismainen saamelaisten itsemurhien estämissuunnitelma

Tanssin ja saamelaiskäsityön juhla käynnistyi Enontekiöllä

Värikkäitä perinteisiä saamen käsitöitä, luhkia, uudet värit ja sovitukset saaneita Saamen pukuja. Kymmenittäin luovan työn tuloksia, uutta saamelaista designia, yhdistelmiä poronsarvista, risuista, huovutetuista linnuista ja poroista, puusta, luusta, kankaasta. Saamenkielisellä musiikilla maustettuja tanssiesityksiä esikoululaisista lukiolaisiin. Tätä kaikkea on Hetan koulukeskuksessa tänään 4.5. pidettävä Saamelaisnuorten taidetapahtuma/ Sámenuoraid dáiddadáhpáhus.

Tapahtumasali täyttyi ääriään myöten puolen päivän aikaan, jolloin yli 400 saamelaislasta ja -nuorta huoltajineen ja opettajineen täytti juuri korjatun liikuntahallin. Tapahtumaan saavuttiin saamelaiskäräjien järjestämin linja-autokuljetuksin. Linja-autot kuljettivat osallistujia pitkin Tenonvartta, tunturien yli, tievojen halki, jokaisesta ilmansuunnasta Utsjoelta Rovaniemelle.
Hetan koulukeskuksen torstaina 4.5. Saamelaisnuorten taidetapahtuman ohjelmassa on tanssiesityksiä, saamelaisen käsityön näyttely ja iltapäiväkonsertti. Konsertissa esiintyvät Enontekiön ja Sevettijärven koululaisten lisäksi saamelaistähdet Amoc ja Ailu Valle.
Tapahtumassa nähdään yhteensä 14 tanssiesitystä, joissa on yhteensä noin 80 tanssijaa. Nuorten valmistamia käsitöitä voi ihailla tapahtumapaikalle pystytetyssä näyttelyssä.
Saamelaisnuorten taidetapahtumia on järjestetty 1970-luvulta alkaen. Tapahtuma on saamenkielinen ja sen järjestävät yhteistyössä Hetan koulu ja Saamelaiskäräjät.
Tapahtuma kuuluu osana valtakunnalliseen Nuori Kulttuuri -tapahtumien ketjuun. Saamelaisnuorten taidetapahtumassa valitaan saamelaisnuorten edustajat 26.-28.5.2017 Rovaniemellä järjestettävään valtakunnalliseen MOVES-tapahtumaan. Parhaat esitykset palkitaan stipendein. Stipendejä jaetaan myös parhaita saamen käsitöitä tapahtumaan valmistaneille nuorille. Tapahtumaa voi seurata Instagramissa: #sndd17.  

Lisätietoja:

Xia Torikka Tuottaja
040 641 1533
Ulla Aikio-Puoskari
Koulutus- ja oppimateriaalitoimiston päällikkö
040 767 3101 tai 010 839 3112

Karesuvannon, Karigasniemen ja Inarin tanssiryhmät saamelaisuorten edustajiksi valtakunnalliseen MOVES-tapahtumaan

Giehtaruohttasa nieiddat Karesuvannosta, B girls Inarista ja Sávjabávtti nieiddat Karigasniemeltä lähtevät edustamaan saamelaisnuoria Rovaniemellä 26.-28.5. järjestettävään valtakunnalliseen MOVES-tapahtumaan. Saamen käsityön tekijöistä stipendein palkittiin kuusi nuorta ja tanssiryhmistä lisäksi kolme ryhmää. Tuomarit kiittivät nuoria ja heidän ohjaajiaan sekä tanssikilpailun että saamen käsityökilpailun korkeasta tasosta. Tapahtumakuvia ja videoita https://www.instagram.com/arktistapedagogiikkaa/.

Tanssikatselmukseen osallistuneista ryhmistä stipendein palkittiin edellä mainittujen lisäksi Rovaniemen Korkalovaaran ryhmä Guovssahasnieiddat, Ivalon ryhmä Jievjjat ja Inarin ryhmä Team Bivssáš.

Taidetapahtumaan osallistuneista saamen käsityön taidonnäytteistä palkittiin stipendeillä seuraavat:
Sara Tapiola, Utsjoki (perinteinen sisnalaukku helmikoristeluin)
Ida Moshnikoff, Helsinki (perinteinen juuririsku)
Jarre Korpi Nuorgamista (perinteinen lohikoukku)
Joni Näkkäläjärvi Hetasta (saamen puvun edustaa kuvaava taulu)
Ibbá Lauhamaa Peltovuomasta (hihaton saamen kesäpuku)
Rosa-Máren Juuso Karesuvannosta (uudenaikainen koristeltu käsilaukku)

Saamelaisnuorten taidetapahtuman tanssikatselmuksen tuomareina toimivat Suomen kansallisoopperan balettiopiskelijat Katja ja Biret Haarla, tanssiterapian opiskelija Sunna Valkeapää sekä ammattitanssija Ola Mihkku Länsman.

Saamen käsitöiden tuomareina toimivat käsityön ammattilaiset Stefanie Sarre ja Kristiina Näkkäläjärvi.

Seuraavan Saamelaisnuorten taidetapahtuman (2018) järjestämisvuorossa on Sodankylä (Vuotso tai kirkonkylä) ja sen valtakunnallisena teemana on musiikki.

Saamelaiskäräjät kiittää kaikkia onnistuneen tapahtuman järjestämiseen osallistuneita. Kiitokset Hetan koululle, jossa kaikki järjestelyt toimivat hyvin ja koulu oli koristeltu erittäin kauniisti ja värikkäästi. Erityinen kiitos lasten ja nuorten käsityön opettajille ja tanssin ohjaajille ja opettajille. Kiitos tapahtumatekniikasta vastanneelle Tuupa Recordsille ja Saamelaisalueen koulutuskeskukselle hyvästä yhteistyöstä!

Saamelaisnuoret täyttävät Hetan koulukeskuksen toukokuun neljäntenä

Saamelaislapset ja -nuoret täyttävät Hetan koulukeskuksen torstaina 4.5. Saamelaisnuorten taidetapahtuman ohjelmassa on tanssiesityksiä, saamelaisen käsityön näyttely ja iltapäiväkonsertti. Konsertissa esiintyvät Enontekiön ja Sevettijärven koululaisten lisäksi saamelaistähdet Amoc ja Ailu Valle. Taidetapahtuma on kaikille avoin yleisötilaisuus – tervetuloa seuraamaan saamelaisnuorten värikästä juhlaa!

Saamelaisnuorten taidetapahtuma kokoaa jälleen noin 400 osallistujaa kaikkialta saamelaisalueelta ja Rovaniemeltä. Tapahtumassa nähdään yhteensä 14 tanssiesitystä, joissa on yhteensä noin 80 tanssijaa. Nuorten valmistamia käsitöitä voi ihailla tapahtumapaikalle pystytetyssä näyttelyssä. Iltapäivän ohjelmassa kuullaan ja nähdään Enontekiön koululaisten joikuryhmää sekä Sevettijärven koululaisten leuddea ja katrillia. Ailu Valle ja Amoc räppäävät konsertissa inarin- ja pohjoissaameksi.

Saamelaisnuorten taidetapahtuma/ Sámenuoraid dáiddadáhpáhus käynnistyy Hetan koulukeskuksen liikuntahallilla klo 11. Tapahtuma on saamenkielinen ja sen järjestävät yhteistyössä Hetan koulu ja Saamelaiskäräjät. Tapahtuma kuuluu osana valtakunnalliseen Nuori Kulttuuri -tapahtumien ketjuun.

Saamelaisnuorten taidetapahtumassa valitaan saamelaisnuorten edustajat 26.-28.5.2017 Rovaniemellä järjestettävään valtakunnalliseen MOVES-tapahtumaan . Parhaat esitykset palkitaan stipendein. Stipendejä jaetaan myös taitavimmille saamen käsitöitä tapahtumaan valmistaneille nuorille.

Lisätietoja:
Xia Torikka
Tuottaja
xia.torikka(at)samediggi.fi
0406411533

Osallistujien ja tanssiryhmien ilmoittauduttava mukaan taidetapahtumaan viimeistään 7.4. ja käsityöt toimitettava 13.4. mennessä!

Viikko aikaa ilmoittaa osallistujat ja tanssiryhmät mukaan taidetapahtumaan!

Saamelaisnuorten taidepahtumaan osallistuvat tanssiryhmät ja osallistujat pitää ilmoittaa viimeistään perjantaina 7.4. Ilmoituksia otetaan vastaan vain Webropol-nettipalvelun kautta. Webropoliin pääset tästä.

Käsityökilpailun käsityöt tulee toimittaa ennen pääsiästä 

Saamen käsityökilpailuun osallistuvat työt pitää toimittaa 13.4. mennessä saamelaiskulttuurikeskus Sajokseeen Inariin tai Hetan koulukeskukseen. Käsityöt ottaa vastaan Sajoksessa Xia Torikka ja Hetan koululla Maarit Magga.

Käsityön mukaan pitää liittää taustatiedot itse käsityöstä sekä sen tekijästä. Lisäksi pitää olla myös kuva (selfie) käsityön tekijästä yhdessä valmiin käsityön kanssa. Muuten käsityökilpailu on täysin vapaa ja siihen voi osallistua myös ryhmänä.

Toivomme hyvää valmistautumisaikaa sekä hyvää pääsiästä kaikille!

Xia Torikka
Tuottaja
xia.torikka(at)samediggi.fi
0406411533
facebook

Tenon kalastussopimus loukkaa saamelaisten ihmisoikeuksia

Tänään on surullinen päivä,

Norjan suurkäräjät on hyväksynyt ehdotetun Tenon kalastussopimuksen Saamelaiskäräjien vahvasta ja selvästä vastustamisesta huolimatta. Sopimuksella ei ole paikallis- eikä saamelaisyhteisöjen tukea ja se rikkoo saamelaisten ihmisoikeuksia merkittävästi. Me olemme erittäin pettyneitä hallituksiimme ja kansallisiin parlamentteihimme sekä siihen, että niiltä puuttui tahtoa ja uskoa löytää poliittinen ratkaisu asiaan konsultoimalla Saamelaiskäräjiä sekä saamelaisyhteisöjä, joita asia koskee.

Tästä syystä asia tullaan ratkaisemaan Norjan ja Suomen tuomioistuimissa, ja juridisesta näkökulmasta katsottuna olemme varmoja, että saamelaisten ihmisoikeudet ovat lopulta keskiössä. Tämä voidaan nähdä monin tavoin hallitustemme epäonnistumisena, koska he eivät onnistuneet löytämään ratkaisua poliittisten järjestelmiemme kautta.

Pyydämme maailmanlaajuisesti tukea kansainväliseltä yhteisöltä sekä alkuperäiskansaveljiltämme ja -sisariltamme jatkaaksemme taisteluamme Tenon kalastussopimuksen vastustamiseksi.

Lisätietoja antavat

Tiina Sanila Aikio
puheenjohtaja, Suomen Saamelaiskäräjät
puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Vibeke Larsen
presidentti, Norjan Saamelaiskäräjät