Jäämeren radan linjauksesta ei neuvoteltu Saamelaiskäräjien kanssa

Liikenne- ja viestintäministeriön tilaama, Liikenneviraston laatima selvitys Jäämeren rata -hankkeen toteuttamisesta sekä taloudellisesta kannattavuudesta valmistui 9.3.2018. Ministeri Berner kertoi tiedotustilaisuudessa 9.3.2018, että ministeriö on päättänyt valita Jäämeren radan linjausvaihtoehdoksi ja jatkoselvitettäväksi Rovaniemi-Kirkkoniemi-linjauksen. 

Liikenne- ja viestintäministeriö on viitannut useissa kannanotoissaan 18.1.2018 pidettyyn saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiseen neuvotteluun. Neuvottelun aiheena oli Jäämeren radan selvityksen sisältö, esitetyt ratalinjaukset ja saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien toteutumisen turvaaminen hankkeen esiselvityksessä ja toteutuksessa. 

Neuvottelussa keskusteltiin reittivaihtoehdoista, kannattavuuden laskemisesta kullakin reittivaihtoehdolla ja kannattavuuslaskennassa huomioitavista seikoista. Liikenneviraston edustajat totesivat, että aikataulun vuoksi ei kyetä kaikkien havaittujen kustannuksien tarkkaan taloudelliseen arvottamiseen, minkä johdosta kustannukset, jotka tunnistetaan mutta joita ei kyetä tarkasti arvottamaan, joudutaan huomioimaan verbaalisesti. Lisäksi mahdolliset puutteet tai vajavuudet vaikutusten arvioinnissa on nostettava tiedoksi lopputuloksena olevaan selvitykseen.  

Neuvottelussa sovittiin, että hankkeen jatkuessa valmistuneen kannattavuusselvityksen jälkeen, viranomaiset neuvottelevat Saamelaiskäräjien kanssa siitä, miten ja millaisia toimenpiteitä selvityksen jatkamiseksi ja saamelaisiin kohdistuvien vaikutuksien arvioimiseksi tehdään. Lisäksi sovittiin, että hankkeen jatkuessa nyt valmistuvan kannattavuusselvityksen jälkeen, viranomaiset neuvottelevat Saamelaiskäräjien kanssa muun muassa asioista, jotka on jatkoselvityksessä kartoitettava. 

– Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisessa neuvottelussa 18.1.2018 ei ole neuvoteltu ratalinjauksesta tai sen valinnasta, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

– Saamelaiskäräjille on päinvastoin annettu ymmärtää, että ratahanke on suuruusluokaltaan sellainen, ettei sitä ole realistista toteuttaa. Ratalinjauksen valinta on tapahtunut vaillinaisen tiedon pohjalta ja linjauksen valinnasta olisi tullut neuvotella Saamelaiskäräjien kanssa, jatkaa Sanila-Aikio. 

Saamelaiskäräjät on toimittanut liikenne- ja viestintäministeriölle 13.3.2018 asiakirjapyynnön koskien Jäämeren rata -hankkeen Rovaniemi-Kirkkoniemi-linjauksen valinta- ja jatkoselvityspäätöstä. Saamelaiskäräjät pyytää liikenne- ja viestintäministeriöltä päätöksen perusteluineen, liitetietoineen sekä valitusosoituksineen. 

Taustaa 

  • Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi 29.6.2017 Liikennevirastoa selvittämään mahdollisen Jäämeren radan toteuttamista ja taloudellista kannattavuutta. 
  • Saamelaiskäräjät pyysi 7.7.2017 päivätyssä neuvottelupyynnössään liikenne- ja viestintäministeriöltä saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaista neuvottelua koskien Jäämeren radan selvityksiä.  
  • Saamelaiskäräjät tapasi liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehiä 23.11.2017, jonka yhteydessä Saamelaiskäräjät antoi Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston huomautuksen Jäämeren rata -hankkeesta. 
  • 18.1.2018 pidetyssä saamelaiskäräjälain 9 §:n neuvottelussa todettiin, että Saamelaiskäräjät sai selvityspyynnön ensimmäistä kertaa virallisesti tiedoksi vasta neuvottelumateriaalien yhteydessä 11.1.2018. Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi selvityspyynnön ja tiedotteen selvityksestä verkkosivuillaan 3.7.2017.  

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Liitteet

Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on kiinni 16.3.2017

Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on kiinni perjantaina 16.3.2018.

16.3.2018 hallituksen ja henkilöstön kehitys- ja strategiakeskustelu järjestetään Inarissa.

 

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi määräaikaisen esittelijän tehtävän

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi

MÄÄRÄAIKAISEN ESITTELIJÄN TEHTÄVÄN

Esittelijän päätehtävänä on toimia sosiaali- ja terveyslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä. Työ alkaa 2.4.2018 ja päättyy 28.7.2018. Työntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa.

Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, hyvä saamelaisen sosiaali-, terveysalan tuntemus. Hyvä hallinnollisten tehtävien ja taloushallinnon tuntemus katsotaan eduksi. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV-II mukaan (peruspalkka välillä 2 466,87 – 2 570,81 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 26.3.2018 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai info(at)samediggi.fi. Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Anáris 12.3.2018 Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjien kertomus valtioneuvostolle vuodelta 2017 on julkaistu

Saamelaiskäräjälain 7 §:n mukaisesti Saamelaiskäräjät laatii vuosittain valtioneuvostolle hallituksen kertomuksen laatimista varten kertomuksen siitä, mitä merkittävää on tapahtunut saamelaisia erityisesti koskevien asioiden kehityksessä. Saamelaiskäräjät on hyväksynyt kertomuksen kokouksessaan 9.2.2018.

Vuonna 2017 Saamelaiskäräjät on osallistunut lainsäädäntöhankkeisiin antamalla lakiesityksistä lausuntoja, ollut kuultavana eduskunnan valiokunnissa ja käynyt esityksistä saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluja. Saamelaiskäräjät antoi kertomusvuonna lausuntoja yhteensä 73 kpl, aloitteita ja esityksiä 12 kpl sekä muistioita ja kannanottoja 50 kpl.

Kertomusvuoden merkittäviä tapahtumia oli Pohjoismaisen saamelaissopimuksen sopimustekstin parafointi tammikuussa 2017 ja eteneminen Suomen, Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjien käsiteltäväksi.

Kertomusvuonna käytiin ennätysmäärä saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluita. Neuvottelumenettelyn toteuttamisessa havaittujen ongelmien ja epätietoisuuden vuoksi Saamelaiskäräjät ja oikeusministeriö laativat kertomusvuonna lisäksi ohjeen saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen neuvotteluvelvollisuuden asianmukaiseksi toteuttamiseksi.

Saamelaiskäräjät hyväksyi kertomusvuonna kansainvälistä toimintaansa koskevan strategian, jonka tarkoituksena on tehostaa vaalikauden tavoitteiden toteutumista kansainväliseen toimintaan liittyen ja saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien turvaaminen kansainvälisellä tasolla pidemmälle tähdäten.

Saamelaisten kannalta merkittävin kertomusvuonna aloitetuista lainsäädännön uudistushankkeista oli saamelaiskäräjälain uudistamishanke, jota varten oikeusministeriö asetti päätöksellään 23.10.2017 kuusihenkisen toimikunnan. Toimikunnan on määrä päättää työnsä 30.4.2018 mennessä ja luovuttaa mietintönsä ehdotukseksi valtioneuvostolle saamelaiskäräjälain uudistamiseksi.

Lue kertomus kokonaisuudessaan täältä.

Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Israelin Suomen suurlähettiläs vieraili Inarissa

Israelin Suomen suurlähettiläs Dov Segev-Steinberg vieraili Saamelaiskäräjillä torstaina 8.3.2018. Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio tapasi suurlähettilään Sajoksessa.

Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaisnuorten taidetapahtuma huhtikuussa Inarissa – tubettaja Mansikkka tuomarina

Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään tänä vuonna 12.4. Inarissa. Vuoden 2018 taidetapahtuman teemana on “oma ääni” ja tapahtuman aiheina musiikki ja tubetus eli YouTube-videoiden kuvaaminen.

-Musiikki on myös muualla Suomessa aiheena tänä vuonna ja kun teemana on oma ääni, sopii tubetus myös oikein hyvin meille, kertoo Saamelaisnuorten taidetapahtuman tuottaja, Aleksi Ahlakorpi. Tubetus-kilpailun tuomarina tulee olemaan Mansikkka (Maiju Voutilainen), joka on yksi Suomen kuuluisimmista tubettajista. Hänen kanavaansa seuraa yli 160.000 ihmistä.

-On kyllä kiva saada tällainen kuuluisuus meille tuomariksi. Mansikkkahan kävi eilen Inarissa pitämässä tubetus-koulutusta nuorille ja sitä oli seuraamassa paikanpäällä satakunta nuorta ja lasta ja streamin kautta vielä lisää, iloitsee Ahlakorpi. Tämänvuotisen taidetapahtuman oli tarkoitus alunperin olla Vuotsossa, mutta Sodankylän kunnan pelastusviranomaisen mielestä Vuotson koulun Sali on liian pieni tapahtumalle.

-Ikävää ettemme päässeet Vuotsoon, mutta kyllähän tätä voi myös kutsua jo aika positiiviseksi ongelmaksi. Meillä on jo niin paljon saamelaisia ja saamenkielisiä nuoria, ettei meinaa löytyä tarpeeksi isoa paikkaa tapahtumalle. Myös lasten ja nuorten turvallisuus on meille hyvin tärkeää ja siihen liittyvät asiat on otettava hyvin huomioon tapahtumaa suunniteltaessa, painottaa Ahlakorpi.

Saamelaisnuorten taidetapahtuman järjestää Saamelaikäräjät. Tubetus-kilpailu tulee olemaan yhteistyössä Arktista pedagogiikkaa -hankkeen kanssa ja siinä on tuomarina Mansikkka. Tarkempia tietoja tapahtumasta tulee kouluille ja medialle myöhemmin.

Lisätietoa on osoitteessa Diehtu gávdno maiddai siidus: http://www.samediggi.fi/2018/01/21/saamelaisnuorten-taidetapahtuman-2018-lajeina-musiikki-ja-tubetus/ https://www.facebook.com/daiddadahpahus/

Aleksi Ahlakorpi

buvttadeaddji / tuottaja

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus 010 839 3128

aleksi.ahlakorpi@samediggi.fi

Keskustelutilaisuus pääkaupunkiseudun saamelaisille 26.2.2018

TIEDOTE  15.2.2018

 

Keskustelutilaisuus pääkaupunkiseudun saamelaisille 26.2.2018

Saamelaiskäräjien hallitus järjestää kokouksensa yhteydessä keskustelutilaisuuden pääkaupunkiseu-dun saamelaisille Helsingissä hotelli Scandic Simonkentässä maanantaina 26.2.2018 klo 18-20.

Saamelaiskäräjien kokouksen 18.12.2017 vahvistaman toimintasuunnitelma-talousarvion 2018 mu-kaan hallituksen kokouksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan Utsjoella, Vuotsossa, Helsingissä, Enontekiön Karesuvannossa ja Inarissa. Kokousten yhteydessä järjestetään paikkakunnalla keskuste-lutilaisuus, jossa hallitus tapaa alueen saamelaisia, kertoo yhteenvetona hallituskauden toimista ja luo epävirallisemman mahdollisuuden käydä keskusteluja ajankohtaisista asioista.

– Tavoitteenamme on, että keskustelutilaisuudet vahvistavat saamelaisyhteisön ja Saamelaiskäräjien välistä dialogia yhteisten asioiden edistämiseksi, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Ai-kio painottaa.

Keskustelutilaisuus järjestetään hotelli Scandic Simonkentän kokoustila Espassa 26.2.2018 klo 18-20.

– Toivotan pääkaupunkialueen saamelaiset tervetulleiksi vaalikauden ensimmäiseen keskustelutilai-suuteen, Sanila-Aikio lopettaa.

Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

 

 

Saamelaisesta kulttuurimäärärahasta myönnetyt kulttuuriavustukset vuonna 2018

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta jakoi kulttuurilautakunnan kokouksessa 29.-30.1.2018 valtion vuoden 2018 talousarviossa esitetyn 176 000 saamenkieliseen ja kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan (ns. saamelainen kulttuurimääräraha), mistä Utsjoen saamelaiskirkkotupien ylläpitoon 10 340 euroa. Lisäksi jakoi Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtionavustusta vuodelle 2018 yhteensä 15 000 euroa Pohjoismaisten saamelaisjärjestöjen tukemiseen.

Kuva: Anja Vest

Kultuurimäärärahajako 2018

Saamelaistietoa opetukseen – uusi oktavuohta.com avattu!

Uudistettu oktavuohta.com -verkkolehti on avattu. Sivusto tarjoaa saamelaistietoa opetukseen ja muille kiinnostuneille ja se on toimitettu Saamelaiskäräjien ja Opetushallituksen yhteistyönä. Sivusto sisältää tietoja saamelaisten kansallisista symboleista, saamelaisen kulttuurin osa-alueista, saamelaisyhteisöstä ja tapahtumista tekstein, kuvin ja videoin.

Uusi oktavuohta.com -sivusto on toistaiseksi suomenkielinen. Saamenkielisiä sivuja toimitetaan kevään mittaan ja sivusto täydentyy kaiken aikaa. Oktavuohta.com -sivustoa toimittaa Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus kutsuvat viettämään saamelaisten kansallispäivää!

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus kutsuvat Suomen kouluja viettämään saamelaisten kansallispäivää. – Saamelaisten kansallispäivä antaa hyvän mahdollisuuden tutustua saamelaisiin Euroopan ainoana alkuperäiskansana sekä saamelaisten kulttuuritraditioihin, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Tiedote 4.2.2018

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus kutsuvat viettämään saamelaisten kansallispäivää!

Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. päivänä helmikuuta. Se on toistaiseksi melko nuori juhlapäivä, sillä suomalaiseen almanakkaan päivä merkittiin vuonna 2004. Kansallispäivästä päätettiin kuitenkin jo vuonna 1992 ja juhlapäivän juuret juontavat yli sadan vuoden taakse, vuoteen 1917. Tuolloin Norjan Trondheimissä järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, jonka tarkoitus oli pohtia saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin. Saamelaisten poliittisen tietoisuuden katsotaan syntyneen tuohon aikaan. Kansallispäivä on yksi saamelaisten omista liputuspäivistä, mutta lisäksi Suomen, Ruotsin ja Norjan viranomaiset suosittavat yleistä liputusta.

Juuri valmistuneen kulttuuriperintöbarometrin tulokset kertovat selvästi, että omaa kulttuuriperintöä ja -ympäristöä halutaan vaalia. Tärkeimmiksi vaalittaviksi asioiksi vastaajat nimesivät luonnon, ympäristön, tavat, perinteet ja kädentaidot sekä kielen. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Saamelaiskäräjät ovat neuvotelleet kolmivuotisesta etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen kehittämistoiminnasta, jonka avulla voitaisiin parantaa erityisesti saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien lasten mahdollisuuksia saada täydentävää saamen kielen opetusta.

– Oma äidinkieli on se väline, jolla parhaiten ilmaisemme itseämme, tunteitamme, ajatuksiamme sekä kommunikoimme muiden kanssa. On ollut hieno huomata, kuinka saamelaisnuoret arvostavat omaa kieltään ja kulttuuriperintöään ja haluavat varmistaa sen jatkuvuuden, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen korostaa, että saamelaisten kansallispäivän vietto kouluissa toteuttaa osaltaan myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia, joiden mukaan koulu oppivana yhteisönä tuo esiin saamelaiskulttuurin merkityksen Suomessa. Se kehittää yksilöiden ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kunnioitusta sekä vastuullista toimintaa. Kouluyhteisössä tulee tunnistaa, että oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on perusoikeus.

– Saamelaisten kansallispäivä antaa hyvän mahdollisuuden tutustua saamelaisiin Euroopan ainoana alkuperäiskansana sekä saamelaisten kulttuuritraditioihin, Heinonen toteaa.

Saamelaisten kansallispäivän vietossa voi hyödyntää aineistoa, jonka Opetushallitus on tuottanut yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa.www.oktavuohta.com -sivustolta löytyy tietoa saamelaisista, saamen kielistä, saamen kulttuurista sekä materiaalia ja työkaluja opetuksessa hyödynnettäviksi.

Saamelaisten kansallispäivän viettoa voi seurata myös mediassa. Yleisradion saamenkielinen toimitus seuraa kansallispäivän tapahtumia yhteistyössä naapurimaiden saamelaisten radio- ja tv-toimitusten kanssa, niin radio- ja tv-lähetyksissä kuin verkossa ja sosiaalisessa mediassa.

Opetushallitus on nimennyt saamelaiset ja saamelaisen kulttuurin myös pääteemaksi eurooppalaisen kulttuuriperintövuoden 2018 vietossaan.

Lisätietoja Opetushallituksessa:

Opetusneuvos, yksikön päällikkö Leena Nissilä: leena.nissila@oph.fi
Opetusneuvos Susanna Rajala: susanna.rajala@oph.fi
Ylitarkastaja Maria Edel: maria.edel@oph.fi
Opetusneuvos Paula Mattila: paula.mattila@minedu.fi

Lisätietoja Opetus- ja kulttuuriministeriössä:

Erityisavustaja Daniel Sazonov: daniel.sazonov@minedu.fi

Opetusneuvos Anne Onnela: anne.onnela@minedu.fi