Ensimmäinen digitaalinen oppimateriaali ilmestynyt

Saamenkielisten oppimateriaalien valmistustyöstä vastaava Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto panostaa painetun oppimateriaalin lisäksi myös materiaalin digitaalisuuteen. Digitaalisten oppimateriaalien odotetaan lähivuosina yleistyvän oppilaitoksissa.

Koulutus- ja oppimateriaalitoimiston uusin digitaalinen materiaali on Gea 1 Gollemeahcci (http://iioppi.fi/Saame/Gea/1/). Materiaali on tarkoitettu pääasiassa alakoulun ensimmäiselle luokalle, pohjoissaamea vieraana kielenä opiskeleville. Digimateriaali ja sen tehtävät tarjoavat Gea 1 -lukukirjan sisällön digitaalisessa muodossa, jolloin materiaali toimii samalla sekä äänikirjana että digitaalisena oppimateriaalina.

Gea 1 -digimateriaalin sisältämät harjoitukset ovat erilaisia äänne-, tavu- ja sanatason harjoituksia, ja ne vastaavat lukukirjan sisältöjä ja sanastoa. Valtaosan harjoituksista oppilas voi suorittaa itsenäisesti mutta digimateriaalissa on myös ryhmässä harjoitteluun ja ongelmanratkaisuun kannustavia harjoituksia. Digimateriaalin lähtökohtana on ollut kielen oppiminen pelillisessä ja vuorovaikutteisessa ympäristössä.

Koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa valmistetaan digitaalista materiaalia kolmelle Suomessa puhuttaville saamen kielille. Esimerkiksi pohjoissaamen kielelle on tekeillä esikoulun ympäristötiedon oppimateriaalia. Inarinsaamen kielelle valmistuu tämän kesän aikana digimateriaalia viidennen ja kuudennen vuosiluokkien yhteiskuntaopin ja historian oppiaineissa. Lisäksi suunnitteilla on opetusvideoiden valmistaminen kunkin saamen kielen aakkosista.

Saamelaiskäräjät on julkaissut digitaalista materiaalia aiemmin muun muassa varhaiskasvatushenkilöstölle ja vanhemmille materiaalipankissa Kuáti (http://www.kuati.fi/intro.php). Myös Norjassa Arktinen yliopisto on yhdessä Giellateknon kanssa kehitellyt pohjoissaamen opiskeluun soveltuvan OAHPA -ohjelmapaketin (http://oahpa.no/davvi/).

Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto toivottaa kaikille mukavia opiskeluhetkiä verkossa!

 

Sámi Giellagáldun toiminta jatkuu supistetussa muodossa tämän vuoden loppuun saakka

Saamen kielten normitustyö jatkuu, vaikka Giellagáldu -jatkoprojekti päättyikin toukokuun lopussa. Sámi Giellagáldun toimintaa on tähän saakka rahoitettu Interreg-projektirahoituksella. Saamelaiskäräjät ovat löytäneet väliaikaisen ratkaisun pohjoismaisen kieliyhteistyön rahoittamiseen. Sámi Giellagáldun toiminta jatkuu pienemmillä taloudellisilla ja henkilöstöresursseilla tämän vuoden loppuun saakka.

Sámi Giellagáldu ei kykene pitämään toimintoja yllä samalla tasolla kuin Interreg-projektin aikana. Tämä kohdistuu muun muassa kielineuvontapalveluun.

Sámi Giellagáldu voi tarjota kielineuvontapalvelua seuraavasti:

  • inarinsaame ajanjaksolla 1.5.–31.7.2018
  • koltansaame ajanjaksolla 1.8.–31.10.2018
  • pohjoissaame ajanjaksolla 1.10.–31.12.2018
  • luulajansaame ajanjaksolla 13.8 –31.12.2018
  • eteläsaame ajanjaksolla 20.8 –31.12.2018

Sámi Giellagáldussa on edelleen viisi eri kielijaostoa: etelä-, luulajan-, pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielijaosto, jotka vastaavat kirjoitetun kielen normien ja uuden terminologian normittamisesta. Kielijaostot eivät voi kokoontua niin usein kuin aiemmin supistuneiden taloudellisten resurssien vuoksi. Kielijaostot kokoontuvat korkeintaan kolmesti loppu vuoden aikana. Tämän vuoksi normitusprosessi on hitaampaa kuin aiemmin.

Kielijaostojen lisäksi Sámi Giellagálduun on perustettu piitimensaamen työryhmä, jonka tehtävänä on normittaa piitimensaamen kirjoitusjärjestelmä. Ajatus on, että työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran aikaisintaan kesäkuussa.

Sámi Giellagáldu toimii yhä Saamelaisen Parlamentaarisen neuvoston alaisuudessa ja Sámi Giellagáldun toiminta jatkuu Saamelaiskäräjien yhteistyönä. Yhteistyötä johtaa Suomen Saamelaiskäräjät. Sámi Giellagáldun väliaikaisena johtajana toimii Suomen Saamelaiskäräjien ma. saamen kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa.

Saamen kielten normitustyön tulevaisuus on yhä epäselvä pysyvän rahoituksen puuttuessa.

 

Lisätietoja antaa Sámi Giellagáldun väliaikainen johtaja Marko Marjomaa.

marko.marjomaa(at)samediggi.fi, +358 10 839 3183 tai +358 50 438 2484

www.giella.org

Saamelaiskäräjät osallistui arktisen alueen taloudellista kehitystä koskevaan seminaariin

Saamelaiskäräjät toi seminaarissa esille näkemyksiään arktisen alueen alkuperäiskansojen taloudelliseen kehitykseen liittyen sekä saamelaisten asemaan EU:ssa. Keskustelujen aiheena oli mm. osallistuminen päätöksentekoon taloudellisen kehityksen yhteydessä, erilaiset kehitysohjelmat ja niiden soveltavuus alkuperäiskansojen taloudellisessa kehityksessä sekä alkuperäiskansojen maaoikeudet.

Saamelaiskäräjien kansainvälisen toiminnan yksi keskeisimmistä tavoitteista on edunvalvonnan sekä edustamisen kehittäminen EU:n suuntaan.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö, OECD, (Organization for Economic Cooperation and Development) yhteistyössä Euroopan komission kanssa järjesti seminaarin alkuperäiskansojen taloudellisesta kehityksestä Euroopan arktisella alueella. Seminaarin tarkoituksena oli tuoda keskeiset arktisen alueen sidosryhmät ja toimijat yhteen keskustelemaan arktisen alueen alkuperäiskansojen taloudellisesta kehityksestä sekä esitellä OECD:n projektia aiheeseen liittyen. Saamelaiskäräjien edustajina seminaarissa olivat II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sekä puheenjohtajan avustaja Inka Saara Arttijeff.

Lisätietoja

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Puheenjohtajan avustaja Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Liitteet

Lappi maakuntauudistus – Kysely palvelujen käytöstä ja tulevaisuuden palvelutarpeista

Kyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa Lapin maakunnan asukkailta sosiaali- ja terveyspalvelukokemuksista, palvelutarpeista ja odotuksista maakunnan palvelulupauksen laadintaa varten. Tietoja käsitellään luottamuksellisesti ja kyselyyn vastataan nimettömänä, joten vastaajan henkilöllisyys ei tule esiin. Kyselyssä on 10 kysymystä ja siihen vastaaminen vie noin 15 minuuttia. Tuloksista kerromme vuoden 2018 aikana.

Kiitämme lämpimästi jo etukäteen vastauksestasi.
Lapin maakunnan osallisuustyöryhmä

Saamelaiskäräjät palkitsi ahkeria saamen kielen oppilaita

Saamelaiskäräjät jakoi koulujen kevätjuhlissa stipendejä saamen kielen opinnoissa hyvin menestyneille oppilaille. Stipendi annettiin yhteensä kuudelle saamen kielen kokeen ylioppilastutkinnossa suorittaneelle, neljälletoista perusopetuksen päättäneelle ja kahdeksalle Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta valmistuneelle.

 

Saamelaiskäräjien stipendin saivat seuraavat nuoret:

 

Ylioppilaat:

Ivalon lukio: Iina Kyrö (inarinsaame), Janita Känsälä (pohjoissaame), Sara Keränen (pohjoissaame)

Ounasvaaran lukio, Rovaniemi: Hilla Tähkäpää (pohjoissaame)

Utsjoen saamelaislukio: Jere Pieski (pohjoissaame), Miska Pohjanrinne (pohjoissaame)

 

Perusopetuksen suorittaneet oppilaat:

Inarin koulu: Elna Aikio (pohjoissaame), Hanno Länsman (pohjoissaame), Maiju Sigga Seurujärvi (inarinsaame), Anna Pyykkö (inarinsaame)

Ivalon yläaste: Elle-Noora Haataja (pohjoissaame), Taina Hakovirta (inarinsaame)

Karigasniemen koulu: Eelis Niittyvuopio (pohjoissaame)

Järvikylien koulu, Sodankylä: Mette Penttinen (pohjoissaame)

Hetan peruskoulu: Sunna Siilasjoki (pohjoissaame), Niillas-Iisko Näkkäläjärvi (pohjoissaame)

Utsjokisuun koulu: Álgen Aikio (pohjoissaame), Mihkku Laiti (pohjoissaame)

Aleksanteri Kenan koulu, Sodankylä: Minja Ylilokka (pohjoissaame), Meeri Sieppi (pohjoissaame)

 

Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta valmistuneet:

Inarinsaame: Tytti Kyrö

Pohjoissaame: Teija Kaartokallio

Koltansaame: Almira Gerasimoff, Anne Mäkinen, Eveliina Feodoroff-Rantala, Maarit Haltta, Minna Moshnikoff, Sari Saxholm

 

Saamelaiskäräjät toivottaa onnea ja hyvää kesälomaa kaikille!

Sovintoprosessin keskustelutilaisuuksien aikataulu

Valtio kuulee nyt saamelaisten ajatukset, toiveet, huolet ja ehdotukset sovintoprosessista avoimissa keskustelutilaisuuksissa Saamenmaalla ja suurimmissa kaupungeissa Suomessa. Täältä löydät aikataulun vahvistetuista keskustelutilaisuuksista.

NUORGAM ke 2.5.

UTSJOKI to 3.5.

SEVETTIJÄRVI ti 8.5. klo 18-21, Kolttatalo, keskustelutilaisuus järjestetään yhteistyössä Kolttakulttuurisäätiön kanssa.

LISMA ti 15.5. klo 15-18, Susanna Näkkäläjärven talossa, keskustelutilaisuus järjestetään yhteistyössä Lisman kyläläisten kanssa.

NELLIM ke 16.5. klo 10-13, Nellimin kylätalolla, keskustelutilaisuus järjestetään yhteistyössä inarinsaamen kielen keskustelukurssin kanssa.

IVALO ke 16.5. klo 18-21, Matkahuolto Kuuputti, keskustelutilaisuus järjestetään yhteistyössä pohjoissaamenkielisten ihmisten kanssa niin, että tieto kulkee ihmiseltä ihmiselle.

INARI to 17.5. klo 18-21, Siidan Kammi, keskustelutilaisuus järjestetään yhteistyössä SámiSosterin ja Suomen porosaamelaiset ry:n kanssa.

INARI pe 18.5. klo 18-21, Siidan Kammi, keskustelutilaisuus järjestetään yhteistyössä Aanaar sämmiliih ry:n kanssa.

IVALO la 19.5. klo 12-15, Ortodoksiseurakunnan seurakuntatalo, keskustelutilaisuus järjestetään yhteistyössä Nellim-Keväjärvi kolttaneuvoston kanssa.

IVALO la 19.5. klo 16-19, Inarin kunnan valtuustosali, keskustelutilaisuus järjestetään yhteistyössä Inarinmaan Lapinkyläyhdistys ry:n kanssa

IVALO su 20.5. klo 18-21, Inarin kunnan valtuustosali, keskustelutilaisuus järjestetään yhteistyössä Anarâšâh rs:n (Inarinsaamelaiset ry) kanssa.

ANGELI ma 21.5. klo 18-21, Vullebáikki, keskustelutilaisuus järjestetään yhteistyössä Angelin kyläläisten kanssa.

LEMMENJOKI ti 22.5. klo 17-20, Ahkun Tupa, keskustelutilaisuus järjestetään yhteistyössä Anára Sámisearvi ry:n kanssa.

GUHTTUR ke 23.5. klo 14:30 – 17, Inga-Saara Maggan talossa

VUOTSO ke 23.5. klo 18–21, SamiSoster Mokta-talo, keskustelutilaisuus järjestetään yhteistyössä Vuohccu Sámiid Searvi ry:n kanssa.

ROVANIEMI to 24.5. klo. 17 – 19, MLL:n toimipaikka (Pirkkakatu 2, MLL perhetoimintakeskus), keskustelutilaisuus järjestetään yhteistyössä Rovaniemen saamelaisyhditys MII ry:n kanssa.

OULU ma 4.6. klo 17– 20, Aleksinkulma, Iso Hansa ( Aleksanterinkatu 9), keskustelutilaisuus järjestetään yhteistyössä Oulu Sámit ry:n kanssa.

TAMPERE ti 5.6. klo 18-20, Kulttuuritalo Laikku, kokoustila Syrjä (Keskustori 4), keskustelutilaisuus järjestetään yhteistyössä Sis-Suoma Sámisearvi Barbmu ry:n kanssa.

JYVÄSKYLÄ ke 6.6. klo 18-20, Hotelli Yöpuu (Yliopistonkatu 23), keskustelutilaisuus järjestetään yhteistyössä Sis-Suoma Sámisearvi Barbmu ry:n kanssa.

HELSINKI to 7.6. klo 17-19, Valtioneuvoston kanslian kokoustila Valtimo (Kirkkokatu 12, HKI 17), keskustelutilaisuus järjestetään yhteistyössä PK-seudun saamelaisten kanssa.

INARI la 9.6. klo 11-14, Sajos, Parlamenttisali Solju, keskustelutilaisuus järjestetään yhteistyössä Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Suomen Saamelaisnuoret ry:n kanssa.

PARTAKKO la 9.6.2018 klo 16-18, Eeva ja Väinö Seurujärven talossa

PELTOVUOMA ke 13.6. klo 17-20, Angelinrova (Ounastie 2791), keskustelutilaisuus järjestetään yhteistyössä Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset ry:n kanssa.

GALDOTIEVA to 14.6. klo 17-20, Palojärvi – Näkkälä – Leppäjärvi, keskustelutilaisuus järjestetään yhteistyössä Johtti Sápmelaččat ry:n kanssa.

HETTA pe 15.6. klo 17 – 20, Hetan kota, keskustelutilaisuus järjestetään yhteistyössä Johtti Sápmelaččat ry:n kanssa.

HETTA la 16.6. klo 16 – 19, Jussantupa, keskustelutilaisuus järjestetään yhteistyössä Jávrresduottara nuortuhat kanssa.

KARESUVANTO ke 20.6. klo 17 – 20, Karesuvannon palolaitos, keskustelutilaisuus järjestetään yhteistyössä Käsivarren paliskunnan kanssa.

KULTIMA to 21.6. klo 18 – 20, Inkeri Siilasjoen talo, yhteistyössä Kultiman kylä

KILPISJÄRVI ke 27.6. klo 17 – 20, Monitoimitalo, yhteistyössä Käsivarren paliskunta

Keskustelutilaisuuksien käytännönjärjestelyissä ja koollekutsumisessa apuna ovat alueilla toimivat yhdistykset sekä paikallistuntijat.

Valtioneuvoston kanslia ja oikeusministeriö yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa ovat kartoittamassa miten sovintoprosessi (komissio) tulisi panna toimeen ja millainen itse prosessista vastaavan riippumattoman komission tehtävä ja kokoonpano tulisi olla. Mahdollisesti asetettavan komission mandaatista, nimestä tai kokoonpanosta ei ole tehty vielä päätöksiä.

Suomen hallitus on 19.10.2017 ilmoittanut käynnistävänsä saamelaisasioita käsittelevän sovintoprosessin. Sen perustamisesta hallitus on keskustellut yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa. Aloite prosessille on tullut Saamelaiskäräjiltä.

Lisätietoja: erityisasiantuntija Anni-Kristiina Juuso, valtioneuvoston kanslia, p. +358 295 1601 69

Oarjánnieiddat palkittiin Mikkelin SOUNDS-tapahtumassa

Saamelaisnuorten taidetapahtumassa huhtikuussa jatkoon päässeet Oarjánnieiddat palkittiin Mikkelissä järjestetyssä valtakunnallisessa tapahtumassa kunniakirjalla.

Oarjánnieiddat, eli Inger-Anni Valkeapää, Maren Elle Mäkitalo ja Máret-Elle Valkeapää, esiintyivät tottuneesti ja hurmasivat yleisönsä Nuori Kulttuuri SOUNDS -tapahtumassa Mikkelissä 24. – 27.5. Oarjánnieiddat esittivät pohjoissaamenkielisiä joikuja. Heidät oli kutsuttu myös esiintymään tapahtuman päättäjäisgaalassa, jossa esiintyivät tapahtuman helmet. Tyttöjen ohjaajana toimii Anna Näkkäläjärvi-Länsman.

SOUNDS-tapahtuman päättäjäisgaalassa myöskin Oarjánnieiddat saivat kunniakirjan. Saamelaiskäräjiltä ryhmän mukana Mikkelissä oli saamelaisnuorten taidetapahtumasta vastaava Anni Näkkäjärvi.

Kuvat: Noora Hakulinen/ Nuori Kulttuuri

 

Lisätietoja

https://nuorikulttuuri.fi/?page_id=10

https://nuorikulttuuri.fi/sounds-raati-jakoi-20-kunniakirjaa-lahjakkaille-nuorille-muusikoille/

Saamelaisnuorten taidetapahtuma

Historiallinen rajat ylittävä yhteistyö käyntiin saamelaisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi

Inarin Sajokseen kerääntyi saamelaisia ympäri saamenmaata Venäjältä, Suomesta, Ruotsista ja Norjasta kaksipäiväiseen konferenssiin keskustelemaan aineettomasta kulttuuriperinnöstä. Lisäksi osallistujia saapui Pohjoismaiden eri ministeriöistä, museovirastosta ja Unescon sihteeristöstä.

– Saamelaiset ovat yksi kansa, joka asuu neljässä eri valtiossa. On tärkeää tehdä yhteistyötä ja vahvistaa saamelaisen aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön ja perinteisen tiedon suojaa, aloitti Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio konferenssin.

– Aineellisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi on muun muassa kansallisia lakeja, mutta kun on puhe aineettomasta kulttuuriperinnöstä, niin usein olemme voimattomia tilanteessa, jos olisi tarve suojella perinteistä tietoa, jatkaa Sanila Aikio linjausten tarpeesta ja säännöistä, kuka omistaa tai ketkä omistavat perinteisen tiedon, kuka tai ketkä hallitsevat sitä, minkälaisilla ehdoilla tietoa hyödynnetään.

– Kieli on keskeisessä asemassa tiedon ja taidon siirtymisessä sukupolvelta toiselle – kirjasta saatu tieto on tärkeää, mutta tässä yhteydessä käytännön osaaminen on keskiössä, painottaa Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Aili Keskitalo puheenvuorossaan.

– Nyt kun olemme kokoontuneet ympäri saamenmaata, on meillä historiallisesti mahdollista alkaa työstämään sitä, minkä polun valitsemme kulttuuriperintömme suojaksi meille ja meidän jälkipolville, pohtii Keskitalo yhteisten eettisten periaatteiden mahdollisuudesta.

– Meidän täytyy vahvistaa osaamista sekä mahdollistaa yksittäisten tekijöiden työskentely kulttuuriperinnön parissa, Ruotsin Saamelaiskäräjien edustaja Marina Nilsson Ederlöv aikoo viedä mukanaan terveisiä Ruotsin Saamelaiskäräjien poliitikoille konferenssin sisällöstä.

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on ottanut toimintaohjelmaansa tavoitteen laatia Pohjoismainen yhteinen linjaus saamelaiselle taide- ja kulttuurisektorille koskien aineettoman kulttuuriperinnön vastuullista ja eettisesti kestävää käyttöä ja suojelua. Yhteinen päämäärä on pitää saamelaiskulttuuri elinvoimaisena vahvistamalla sitä edistämällä ja turvaamalla saamelaisen taiteen ja taiteilijoiden tulevaisuutta sekä saamelaisten omaa kulttuuriperintöä, kieltä ja perinteisiä elinkeinoja.

Urbánbeaivvit konferenssi järjestettiin kolmen Saamelaiskäräjän yhteistyössä 23.-24.5. Inarin Sajoksessa ja se keräsi noin 200 kuulijaa paikan päälle molempina päivinä. Lisäksi konferenssin live stream -lähestystä seurattiin lähes 50 tietokoneyhteyden kautta.

Kiitos kaikille luennoitsijoille, osallistujille ja järjestäjille!

Katso täältä kuvia konferenssista.

Lisätietoja

Riitta Orti-Berg, Suomen Saamelaiskäräjät, riitta.orti-berg(at)samediggi.fi,  +358 40 840 0383

Enontekiön kunta ja Saamelaiskäräjät selvittävät kielipesätoiminnan tarvetta Enontekiöllä

Saamelaiskäräjät hakee opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuosittain valtionavustusta saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaa varten. Kielipesätoiminnan avulla saamen kieliä ja saamelaiskulttuuria on elvytetty ja vahvistettu eri puolilla Suomea. Tällä hetkellä saamelaisalueella toimii kymmenen kielipesää ja muualla Suomessa neljä. Näistä pohjoissaamen kielellä toimii yhdeksän, inarinsaamen kielellä kolme ja koltansaamen kielellä kaksi. Enontekiöllä pohjoissaamenkielinen kielipesä on toiminut osana kunnan varhaiskasvatustarjontaa vuoden 2018 alusta alkaen.

Kielipesä on kielellisen vähemmistön tai alkuperäiskansan lapsille tarkoitettua varhaiskasvatusta, jonka tarkoituksena on siirtää lapsille kieli, jota vanhemmat eivät kotona pysty siirtämään ollenkaan tai riittävästi. Saamenkielisessä kielipesässä kaikki toiminta tapahtuu alusta asti vain saamen kielellä, kielikylpymenetelmiä käyttäen. Kieltä opitaan arjen tilanteissa ja luontevasti tekemisen kautta. Kielipesä on tehokkain tapa siirtää kieli lapsille kodin ulkopuolella. Kielipesän kautta pyritään kasvattamaan lapset uusiksi kielenpuhujiksi ja -siirtäjiksi. Saamen kielestä kehittyy kielipesässä lapsen iästä ja muusta kieliympäristöstä riippuen toinen äidinkieli tai vähintään vahva toinen kieli. Toiminnassa pyritään vahvistamaan lasten identiteettiä ja saamelaiskulttuurin tuntemusta.

Toimintaa toteutetaan järjestämällä alle kouluikäisille lapsille saamenkielistä varhaiskasvatusta ja tarvittaessa koululaisille iltapäivätoimintaa. Kielipesätoiminnan suunnittelua varten Enontekiön kunta ja Saamelaiskäräjät kartoittavat saamelaisperheiden tarvetta ja halukkuutta osallistua kielipesätoimintaan Enontekiön kunnassa syksystä 2018 alkaen.

Saamenkielisestä kielipesätoiminnasta kiinnostuneita perheitä pyydetään vastaamaan sähköiseen Webropol-kyselyyn perjantaihin 8.6.2018 mennessä. Kysely löytyy suomen ja pohjoissaamen kielellä seuraavasta osoitteesta:

http://www.webropolsurveys.com/kielipesa.net

 

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio: anne-kirste.aikio@samediggi.fi, 040 707 5626

Saamelaiskäräjien kielipesäohjaaja Annika Pasanen: annika.pasanen@samediggi.fi, 040 662 4741

Enontekiön kunnan varhaiskasvatusohjaaja Taina Ketola: taina.ketola@enontekio.fi, 040 569 4114

Paltto työryhmään Jäämeren radan jatkoselvittämistä varten ja Magga-Vars saamelaisten kansallisia tunnuksia hallinnoivaan lautakuntaan

Saamelaiskäräjien hallitus nimesi Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Heikki Palton Suomen ja Norjan väliseen työryhmään Jäämeren radan jatkoselvittämistä varten. II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso nimettiin varajäseneksi. Työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran Helsingissä 30.5.2018. Petra Magga-Vars nimettiin saamelaisten kansallisia tunnuksia hallinnoivaan lautakuntaan.

Saamelaiskäräjät päätti osallistua työryhmän toimintaan edellyttäen kuitenkin, että työryhmän toiminnassa otetaan huomioon Saamelaiskäräjien edellyttämät asiat: työryhmän työhön osallistumisen taloudellisten esteiden poistaminen sekä työskentelyolosuhteiden huolehtiminen, paliskuntien edustus työryhmään, Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen sekä paliskuntien henkilö- sekä taloudellisten resurssien turvaaminen prosessissa, Jäämeren ratahanketta koskevien kaikkien tietojen saaminen, ns. nolla-vaihtoehdon selvittäminen ja vaikutusten arviointi sekä Jäämeren ratahankkeen selvittämistyön sekä Lapin maakuntakaavan 2040 valmistelun yhdistäminen.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut 16.5.2018 Suomen ja Norjan välisen työryhmän, jonka tehtävänä on jatkoselvittää Jäämeren ratahankkeen Rovaniemi/Kemijärvi-Kirkkoniemi -ratalinjausvaihtoehtoa. Miniteriö pyysi Saamelaiskäräjiä nimeämään yhden jäsenen työryhmään sekä hänelle varajäsenen, mikäli Saamelaiskäräjät niin haluaa. Työryhmän toimikausi on 9.5.-14.12.2018. Liikenne- ja viestintäministeriöstä työryhmän puheenjohtajana toimii Sabina Lindström ja jäsenenä Marjukka Vihavainen-Pitkänen.

Petra Magga-Vars nimettiin Suomen Saamelaiskäräjien uudeksi edustajaksi saamelaisten kansallisia tunnuksia hallinnoivaan lautakuntaan. Saamelaiskäräjien edustaja lautakunnassa on ollut viime vaalikaudesta lähtien Tiina Sanila-Aikio. Lautakunnan tehtävänä on hallita ja kehittää saamelaisten kansallisia tunnuksia ja ehdottaa niitä ohjaavia säännöksiä sekä arvioida millaisia saamen kansallisia tunnuksia nuo säännökset tulee pitää sisällään. Lautakunta esimerkiksi valmisteli Elsa Laula Renbergin liputuspäiväasian. Liputuspäivää vietettiin ensimmäistä kertaa 27. Marraskuuta 2017. Lautakunnassa on edustus Saamelaisesta parlamentaarisesta neuvostosta ja Saamelaisneuvostosta. Saamen lipun ja Saamen suvun laulun on Saamelaisten 13. Konferenssi hyväksynyt Åressa Ruotsissa vuonna 1986.

Saamelaiskäräjien hallituksen kokouksen päätöksiä

  • Hallitus päätti kokouksessa hyväksyä oikeusministeriön esityksen jatkaa saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelevan toimikunnan työtä elokuun 2018 asti. Lisäksi hallitus päätti pitää kokouksen Saamelaiskäräjien jäsenten kokoonpanosta toimikunnassa.
  • Merkitsi tiedoksi Pohjoismaisen saamelaissopimuksen käsittelyn tilannekatsauksen ja päätti toimenpiteistä Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston koordinoimille jatkoneuvotteluille.
  • Keskusteli yhdessä nuorisoneuvoston edustajan ja -sihteerin kanssa Jäämeren radasta nuorisoneuvoston näkemyksen pohjalta ja siirsi jatkovalmisteluun nuorisoneuvoston esityksen kannella oikeuskanslerille hankkeesta yksin tai yhdessä Saamelaiskäräjien hallituksen tai muiden toimijoiden kanssa.
  • Nuorisoneuvosto esitti toisena asianaan järjestää hallituksen kanssa yhteistyössä koulutusseminaari valtioneuvostolle Inarissa vuonna 2019. Hallitus päätti aloittaa valmistelut yhteistyössä nuorisoneuvoston kanssa. Nuorisoneuvosto tuo ehdotuksen hallitukselle syksyllä.
  • Hyväksyi lisäyksin esityksen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi vuodelle 2020 Saamelaiskäräjien kokoukselle esitettäväksi.
  • Nimitti Saamelaiskäräjien tietosuojavastaavaksi lakimiessihteerin.

Saamelaiskäräjien hallitus kokoontui maanantaina 28.5.2018 vuoden seitsemännessä kokouksessaan.

Liitteet 

Lisätiedot 

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi