Oletko kiinnostunut edistämään saamenkielistä nuorisotyötä? Tule Walkers-vapaaehtoiseksi!

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on saanut Aseman Lapset ry:n Walkers-toiminnan liikkuvan nuorisotyön auton (Walkers auto, eli wauto) käyttöönsä syyskuusta joulukuuhun 2018. Tarkoituksena on kokeilla, miten liikkuva nuorisotyö sopisi saamelaisalueelle. Auto liikkuu tuon neljän kuukauden aikana saamelaisten kotiseutualueella, eli Utsjoen, Inarin, Enontekiön ja Sodankylän Lapin paliskunnan alueella. Walkersien toiminta perustuu turvallisten vapaaehtoisten aikuisten nuorille antamaan aikaansa.

Saamelaisalueella kulkiessaan Wauto on monikielinen ja -kulttuurinen tila, jossa kaikilla on oikeus puhua omaa äidinkieltään. Autossa matkaa aina vähintään yksi saamen kielen taitoinen aikuinen, joka luo mahdollisuuden käyttää saamen kieltä. Autolla työskentelevät kuntien ja seurakuntien nuorisotyöntekijät yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Auton yhtenä tarkoituksena onkin vastata suureen tarpeeseen saada saamenkielistä nuorisotyötä saamelaisten kotiseutualueelle.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto etsiikin nyt saamenkielisiä vapaaehtoisia Walkers-toimintaan. Aseman Lapset ry kouluttaa vapaaehtoiset Walkers-toimintaperiaatteisiin ja vapaaehtoiseksi voivat hakeutua kaikki yli 18-vuotiaat. Tarkoituksena on saada mukaan pohjois-, inarin- ja koltansaamea puhuvia vapaaehtoisia. Wauto liikkuisi lähinnä alueella, jossa ei ole nuorisotiloja.

Wauton konsepti on yksinkertainen: mennään sinne, missä nuoret ovat ja tuodaan turvallisia aikuisia heidän ajanviettoonsa. Tarjolla on kahvia, korttipelejä ja aikuisten juttuseuraa. Tarpeen mukaan nuori saa myös syvällisempää ohjausta elämäntilanteeseensa. Wauton omistaa ja sen toimintaa koordinoi Aseman Lapset ry. Pohjoiseen saapuva auto on järjestön kolmas, ja se on hankittu Suomen Lions-liiton lahjoitusvaroilla.

Saamenkielistä nuorisotyötä ei ole juurikaan järjestetty Suomessa. Utsjoen kunnassa toimi saamenkielinen nuorisotyöntekijä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä projektirahoituksella reilun vuoden verran, toiminta loppui syksyllä 2015. Nuoret kokivat saamenkielisen nuorisotyöntekijän hyvänä asiana, koska ensimmäistä kertaa nuorilla oli mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään nuorisotyössä.

Wauton toimintaan voi tutustua Saamelaisnuorten taidetapahtumassa Inarissa 12.4.2018. Tammikuusta kesäkuuhun Wauto toimii Kittilän ja Sodankylän alueella, missä sen toiminnasta vastaavat kuntien nuorisopalvelut.

Lisätietoja:

Kaisa Tapiola-Länsman
Saamelaiskäräjien nuorisosihteeri
kaisa.tapiola-lansman(at)samediggi.fi
050 382 5179

Niilo Karjalainen
Wauto-toimintavastaava, Aseman Lapset ry
niilo.karjalainen(at)asemanlapset.fi
040 575 9364

Ministeriö myönsi lisäavustuksen Saamelaisnuorten taidetapahtumalle – Saamelaiskäräjät kiittää!

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Saamelaisnuorten taidetapahtuman järjestämiseksi määrärahan, joka varmistaa tulevan viikon torstaina 12.4. pidettävän tapahtuman edellisvuosien tapaan. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kiittää kulttuuriministeri Sampo Terhoa saamelaisnuorille ainutlaatuisen tapahtuman mahdollistamisesta.

– Toivotan saamelaisnuoret ja yleisön iloisesti tervetulleeksi Sajokseen ensi viikon torstaina, jolloin Saamelaisnuorten taidetapahtuma kokoaa ison auditorion täyteen saamenkielisen musiikin ja tubevideoiden merkeissä, sanoo Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas-Aslak Juuso on erittäin tyytyväinen siihen, että ministeriö arvioi taidetapahtuman rahoitusasian uudelleen. – Ministeriössä ymmärrettiin taidetapahtuman erityisrooli. Tapahtuman varmistamisen riittävällä rahoituksella, nyt ja tulevaisuudessa, tulisi olla selvä prioriteetti joka vuosi, sanoo Juuso.

– Tapahtuma järjestetään alle viikon päästä, joten onhan se ihan kiva viimein tietää, että meillä on sittenkin varaa järjestää se, sanoo tapahtumatuottaja Aleksi Ahlakorpi. – Lasten ja nuorten kulttuuriin liittyvien asioiden ei tulisi koskaan olla näin epävarmalla pohjalla. Varsinkaan kun ei ole kyse suurista summista.

Saamelaisnuorten taidetapahtuma 1970-luvulta lähtien

Saamelaisnuorten taidetapahtumaa (Sámenuoraid dáiddadáhpáhus) on järjestetty katkeamatta 1970-luvulta alkaen ja siitä on vuosikymmenten myötä tullut merkittävin saamenkielisten nuorten taideharrastuksia, identiteettiä, yhteenkuuluvuutta ja saamen kielten käyttöä tukeva tapahtuma. Tapahtuma on kasvanut muutaman kymmenen hengen tapahtumasta noin 400 henkeä vuosittain kokoavaksi saamelaisnuorten kulttuurijuhlaksi, johon koulut ja koulujen ulkopuoliset nuoret ja nuorten ryhmät valmistautuvat koko vuoden ajan. Tapahtuma kuuluu saamelaisten kotiseutualueen koulujen vuotuiseen työohjelmaan.

Saamelaisnuorten taidetapahtuma on merkinnyt nuorille ensimmäistä omakielistä yleisöä ja esiintymistä omalle yhteisölle. Taidetapahtuma on lisännyt ja kannustanut eri taiteen alojen harrastamiseen ja omien taitojen kehittämiseen. Mahdollisuus omien taitojen esittämiseen omakieliselle yleisölle ja toisille saamelaisnuorille on ollut merkittävä kannustin.

Tapahtuman merkitystä korostaa myös se, ettei saamelaisalueella ole ollut saamenkielistä nuorisotyötä, ei musiikkiopistoja eikä tanssi- tai teatterikouluja. Taidetapahtuma on nostanut myös taideharrastusten ohjaajien määrää ja osaamista. Merkittävimpiä nuorten ohjaajia ovat kautta vuosien toimineet saamenkieliset opettajat.

Saamelaisnuorten taidetapahtuma kuuluu valtakunnalliseen Nuori kulttuuri -tapahtumaan, jonka teemoja saamelaisnuorten tapahtuma noudattelee. Ensi viikolla Inarissa järjestettävässä tapahtumassa valitaan saamelaisnuorten edustajat valtakunnalliseen Mikkelissä järjestettävään SOUNDS2018 -tapahtumaan.

Taidetapahtumilla on haluttu tukea valtakunnallisten Nuori kulttuuri -teemojen lisäksi vuosittain myös saamelaisten perinteiden osaamista. Tapahtuman saamelaisina teemoina ovat olleet mm. saamelainen käsityö, joikuperinne (pohjoissaamelainen luohti, inarinsaamelainen livđe ja kolttasaamelainen leu´dd) ja suopunginheitto.

Joinakin vuosina on kannustettu kuvataiteeseen ja omakieliseen kirjoittamiseen. Vuonna 2008 taidetapahtumien satoa julkaistiin saamelaisnuorten omassa taideantologiassa Bearralat/ Cimcâheh/ Ciimʹciǩ. Kirjan kuvitus ja tekstit (kertomukset, näytelmäkäsikirjoitukset, runot ja sarjakuvat) ovat kaikki nuorten tekemiä. Taidetapahtumajulisteissa, postikorteissa ja osallistumistodistuksissa on käytetty saamelaisnuorten omaa kuvataidetta.

Lisätietoja 12.4. Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa järjestettävästä tapahtumasta:

Saamelaisnuorten taidetapahtuman tuottaja Aleksi Ahlakorpi
aleksi.ahlakorpi(at)samediggi.fi
010 8393 128, 040 687 8844

 

Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi osoitettu valtionavustusta 480 000 euroa

Lapin aluehallintovirasto on myöntänyt 15.3.2018 sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 9.2.2018 perusteella Saamelaiskäräjille valtionavustusta 480 000 euroa käytettäväksi saamelaisten kotiseutualueella Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti vuonna 2018.

Saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteuttamiseksi on valtion talousarviossa ollut vuodesta 2002 lähtien erillinen valtionavustus. Valtionavustus maksetaan Saamelaiskäräjien kautta saamelaisten kotiseutualueen kunnille. Saamelaiskäräjien esittämä määrärahantarve saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin oli vuodelle 2018 yhteensä 1,75 miljoonaa euroa.

Myönnetty 480 000 euron valtionavustuksen käyttö on Saamelaiskäräjien ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien välisten sopimusten mukaan vuonna 2018 seuraava:

Enontekiön kunnan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen yhteensä 61 686,00 euroa:

  • Saamenkielinen kotiavustaja Veahkki 24 219,00 euroa
  • Saamenkielinen lähihoitaja 27 717,00 euroa
  • Saamenkielinen terveydenhoitaja 9 750,00 euroa

Inarin kunnan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen yhteensä 215 538,88 euroa:

  • Koltansaamenkielinen kotipalvelutyöntekijä Sevettijärven alueelle 27 163,13 euroa
  • Pohjoissaamenkielinen kotipalvelutyöntekijä Pohjois-Inarin alueelle 29 090,63 euroa
  • Saamenkielinen lähihoitaja, Männikön palvelukoti, osasto Mustikka 31 965,00 euroa
  • Saamenkielinen lähihoitaja, Ivalon terveyskeskus 23 529,50 euroa
  • Koltankielinen kylätyöntekijä Sevettijärvi-Näätämö alueelle 23 941,88 euroa
  • Saamenkielinen kylätyöntekijä Pohjois-Inarin alueelle 23 941,88 euroa
  • Saamenkielinen kylätyöntekijä Etelä-Inarin alueelle 23 941,88 euroa

Sodankylän kunnan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen yhteensä 57 799,63 euroa:

  • Saamenkielisten vanhusten kotihoidon palvelujen turvaaminen 37 548,38 euroa
  • Saamenkielinen kylätyöntekijä Vuotson alueella 20 251,25 euroa

Utsjoen kunnan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen yhteensä 144 957,50 euroa:

  • Saamenkielinen perhetyö 30 894,38 euroa
  • Auttaja-Aslak -toiminta, Utsjoki 23 957,63 euroa
  • Auttaja-Aslak -toiminta, Karigasniemi 24 904,13 euroa
  • Saamenkielinen hoivatyöntekijä 26 029,13 euroa
  • Saamenkielinen toiminnanohjaaja 18 975,00 euroa
  • Saamenkielinen terveyhdenhoitaja 20 215,25 euro

Lisätietoja:

Pia Ruotsala-Kangasniemi, hallintopäällikkö, Saamelaiskäräjät, puh. +358 40 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Liitteet: 

Saamelaiskäräjien hallitus keskusteli Lapin maakunta- ja sote-valmistelun tilanteesta

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 4/2018 pidettiin Inarissa maanantaina 26.3.2018. Hallitus kuuli asiantuntijoita Lapin maakunta- ja sote-valmistelun tilanteesta sekä saamelaiskäräjälain muutoshankkeesta. Lisäksi hallitus hyväksyi esityksen painopistealueista Lappi-sopimuksen toimeenpanosuunnitelmaan 2018-2020 ja selvityksen saamenkielisten oppimateriaalien valmistamiseen myönnetyn valtionavustuksen käytöstä vuonna 2017. 

Saamelaiskäräjät aktiivisesti mukana Lapin maakunta- ja sote-valmistelussa

Hallitus kuuli muutosjohtaja Marja Perälää Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelujen tilanteesta. Lapissa maakunnan valmistelua johtaa ja ohjaa väliaikainen valmistelutoimielin, jossa on uudistuksessa mukana olevien organisaatioiden, seutukuntien ja Saamelaiskäräjien edustus. Valmistelussa työskentelee tällä hetkellä noin 30 palkattua valmistelijaa.

Maakuntauudistuksen myötä saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille ja tässä vaiheessa Perälän mukaan on tärkeää, että saamenkielisten palveluiden järjestäminen huomioidaan Lapin maakunnan tulevassa rahoituksessa. Tällä hetkellä rahoituskriteerit eivät tunnista kaikkia Lapin erityisolosuhteita ja nyt rahoituskriteerinä oleva harvan asutuksen kriteeri ei huomioi asianmukaisesti niitä kustannuksia, mitä aiheutuu palvelujen järjestämisestä saamen kielillä.

– Nostamme aktiivisesti esille eduskunnassa maakunta- ja sote-uudistusta koskevien lakipakettien käsittelyn yhteydessä, että saamenkielisten palvelujen järjestämiseen osoitettaisiin korvamerkittyä rahaa, painottaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Ajankohtaisena asiana Perälä toi esille saamen kielen vaikuttamistoimielimen perustamisen asinatuntijaelimenä jo valmistelun tässä vaiheessa. Toimielin on määritelty hallituksen esityksessä maakunnan saamenkielisten asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskanavaksi maakunnan hallinnossa. Jäsenten edellytetään edustavan alueen saamenkielisiä asukkaita. Toimielin ei kuitenkaan korvaa miltään osin Saamelaiskäräjien asemaa saamelaiskäräjistä annetun lain mukaisena saamelaisten edustajana.

Lapin maakuntauudistuksen valmistelu järjestää kuntakierroksen touko-kesäkuussa, jolloin valmistelijat tapaavat maakuntaan siirtyvää henkilöstöä ja asukkaita. Kuntakierroksen tarkoituksena on jakaa tietoa maakuntauudistuksen tilanteesta ja saada asukkaita mahdollisimman laaja-alaisesti mukaan osaksi valmisteluprosessia. Saamelaisalueen kunnissa valmistelijat kiertävät toukokuun viimeisellä viikolla ja tapaavat myös saamelaisväestöä.

Sarita Kämäräinen on aloittanut Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa saamenkielisten palvelujen suunnittelijan tehtävässä. Suunnittelijan tehtävänä on mm. valmistella maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja ja tehtäviä saamelaisuus huomioiden, olla mukana suunnittelemassa uusia osallisuuden toimintamalleja Lapissa, etsiä uudenlaisia tapoja järjestää ja tuottaa saamenkielisiä palveluja, tehdä esitys toimenpiteistä, joilla voidaan edistää kielellisten oikeuksien toteutumista sekä tunnistaa tarpeet rajayhteistyölle Norjan ja Ruotsin kanssa saamenkielisten palvelujen saatavuuden turvaamiseksi.

Saamelaiskäräjien esitykset Lappi-sopimuksen toimeenpanosuunnitelmaan 2018-2020

Lapin liitto on pyytänyt Saamelaiskäräjiltä esityksiä Lappi-sopimuksen toimeenpanosuunnitelmaksi vuosille 2018-2020. Esitettävät hankkeet tulisivat olla rahoitusvalmiita, joissa omarahoitusosuuden ja julkisen rahoituksen osuus ovat selviä.

Saamelaiskäräjät nostaa esille tärkeinä hankkeina mm. Sámi Giellagáldu – saamen kielten ammatti- ja resurssikeskuksen rahoituksen varmistamisen sekä uutena hankkeena saamelaiskulttuuriin liittyvän kuvaohjeistuksen laatimisen matkailijoille.

Saamelaisten kotiseutualueen vetovoimatekijöiden turvaaminen on ensisijainen elinehto vastuulliselle ja eettisesti kestävälle matkailulle hauraassa pohjoisen luonnossa ja kulttuuriympäristössä. Matkailijoille suuntautuva ohjeistuksen tarve on akuuttia, jotta voitaisiin ennaltaehkäistä mahdollisesti tapahtumaa vahinkoa, joka pitkälti johtuu tiedonpuutteesta.

Ohjeistus ohjaa matkailijoita siitä, miten ja missä voi turvallisesti liikkua aiheuttamatta mahdollisesti korjaamatonta vahinkoa tai haittaa paikallisväestölle, saamelaiskulttuurille, luonnolle ja sen monimuotoisuudelle tai matkailijoille itselleen. Ohjeistus voitaisiin toteuttaa esim. animaatioiden muodossa. Hankkeen toteuttajana toimisivat Saamelaiskäräjät, Visit Finland ja Lapin liitto.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Liitteet:

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi TOIMISTOSIHTEERIN TEHTÄVÄN

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi

TOIMISTOSIHTEERIN TEHTÄVÄN

Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää 31.12.2018 saakka. Toimistosihteerin tehtäviin kuuluu mm. hoitaa yleisen toimiston apuna maksuliikennettä (Heeros), myyntilaskutusta sekä muita avustavia taloushallinnon että yleisiä toimistosihteerin tehtäviä. Toimistosihteeri toimii tarvittaessa hallintosihteerin sijaisena sekä hoitaa muita hallintopäällikön erikseen määräämiä tehtäviä. Toimistosihteerin toimipaikka sijaitsee Inarissa Sajoksessa.

Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (saamelaiskäräjistä annettu asetus 1727/1995). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa monipuolinen kokemus toimistotehtävistä. Arvostamme kykyä itsenäiseen ja huolelliseen työskentelyyn sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI ja II ryhmän mukaan (peruspalkka 1849,51 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 9.4.2018 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai info@samediggi.fi Lisätietoja virasta antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106 Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Inarissa 26.3.2018 Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät vetoaa opetus- ja kulttuuriministeriöön ainoan jokavuotisen saamenkielisen nuorisotapahtuman turvaamiseksi

Saamelaiskäräjät pyytää opetus- ja kulttuuriministeriöltä kiireellistä neuvottelua Saamelaisnuorten taidetapahtuman turvaamiseksi. Ministeriöstä saadun alustavan tiedon mukaan taidetapahtuman valtionavustus aiotaan leikata puoleen entisestä. Saamelaisnuorten taidetapahtumalla on kautta vuosikymmenten ollut korvaamattoman suuri merkitys Suomen saamelaisnuorten identiteetin, kulttuuri- ja taideharrastusten sekä yhteenkuuluvuuden rakentajana.

Saamelaisnuorten taidetapahtumia on järjestetty katkeamatta 1970-luvulta asti. Tapahtuma on tärkein ja ainoa saamenkielinen vuosittain järjestetty nuorisotapahtuma, jolla on kautta vuosikymmenten ollut korvaamattoman suuri merkitys nuorille, joille omakielistä nuorisotyötä ei juurikaan ole tarjolla.

Tapahtuma kuuluu osana valtakunnalliseen Nuori kulttuuri -tapahtumaketjuun ja ministeriö on johdonmukaisesti rahoittanut tapahtumaa tähän asti. Tämänvuotinen tapahtuma on ilmoitettu järjestettäväksi Inarin Sajoksessa huhtikuun 12. päivänä. Tapahtuman lajeina ovat musiikki ja saamenkielinen tubetus eli saamenkielisten lyhytvideoiden tekeminen.

Tapahtuman suojelijana ja tubetus-kilpailun tuomarina toimii tunnettu tubettaja Mansikkka, joka on jo käynyt opastamassa saamelaisnuoria tubevideoiden tekemisessä ja tulee myös paikan päälle Sajokseen.

– Emme ymmärrä ministeriön ilmoittamaa linjausta, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ja kertoo, että Saamelaiskäräjät on pyytänyt ministeriöltä pikaista saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaista neuvottelua asiassa.

– Saamelaisyhteisölle tapahtuma on korvaamattoman tärkeä, mutta sen merkitystä ei aina ymmärretä saamelaisyhteisön ulkopuolella. Saamelaisnuorten taidetapahtuma on kannustanut taideharrastuksiin ja nostanut esille suuren määrän eri alojen saamelaisia taiteilijoita muusikoista, näyttelijöihin, kuvataiteilijoihin, käsityöntekijöihin ja tanssijoihin, sanoo Sanila-Aikio. – Lisäksi se on merkittävä saamen kielten käyttöön kannustava kieliareena.

Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ihmettelee ministeriöstä saatua ennakkotietoa, jonka mukaan ministeriö velvoittaisi Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston kustantamaan tapahtuman järjestämiselle ratkaisevan tärkeät linja-autokuljetukset saamelaisalueen kouluilta tapahtumapaikalle Inariin.

– Tapahtuman järjestämiskustannuksista 50 %:n siirtäminen Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston kustannettaviksi uhanalaistaa saamelaisnuorten poliittisen ja kulttuurityön, jota ministeriö on ilmoittanut erityisesti tukevansa. – Viimeksi saamelaisnuoret saivat vahvan tuen toiminnalleen tavatessaan opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen marraskuussa 2017.

Asia olisi toinen, jos ministeriö lisäisi vastaavasti nuorisoneuvoston valtionavustusta, sanoo Juuso. – Toivon, että kulttuuriministeri Sampo Terho ja valtioneuvosto varmistaisivat, että Suomen ainoa saamelainen nuorisokulttuuritapahtuma voidaan järjestää ja että rahoitusta ei leikata nyt eikä tulevaisuudessa.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen sanoo, että mikäli rahoitus pysyy ministeriön ennakkotiedon mukaisena, nuorisoneuvosto joutuu supistamaan toimintaansa, perumaan suunniteltuja hankkeita, saamelaisnuorille tarkoitetun seminaarin tai lomauttamaan nuorisosihteerin.

– Saimme marraskuun opetusministeritapaamisessa hyvän tuen erityisesti valtaväestön nuorten sivistämiselle saamelaisasioista. Toivoisimme, että sen lisäksi myös tuki saamelaisnuorten omaa kieltä ja kulttuuria kohtaan näkyisi käytännössä vahvemmin, eikä siitä leikattaisi, sanoo Mustonen.

Taidetapahtuman tuottajana työskentelevä Aleksi Ahlakorpi kertoo, että on itse osallistunut jo lapsena ja nuorena sekä myöhemmin opettajana ja valvojana taidetapahtumaan. – On todella ikävää, jos näin perinteikäs tapahtuma tällä tavalla kuihdutetaan. Olemme jo tinkineet tapahtuman kestosta (aiemmin ollut kaksipäiväinen) ja järjestettävistä työpajoista (tällä kertaa ei järjestetä). Ainoa mitä voimme enää tapahtumasta karsia ovat lapset ja nuoret, sanoo Ahlakorpi.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi, 010 839 3192

Varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen, risten.mustonen(at)gmail.com

Saamelaisnuorten taidetapahtuman tuottaja Aleksi Ahlakorpi, aleksi.ahlakorpi(at)samediggi.fi, 010 8393 128, 040 687 8844

http://www.samediggi.fi/toiminta/nuorten-taidetapahtuma/

https://www.facebook.com/daiddadahpahus/

 

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi MÄÄRÄAIKAISEN ELINKEINOSIHTEERIN tehtävän

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi

MÄÄRÄAIKAISEN ELINKEINOSIHTEERIN

tehtävän. Sihteerin tehtävänä on mm. valmistella saamelaisten elinkeinoihin ja saamelaisten kotiseutualueen maankäyttöön liittyviä asioita toimialaansa kuuluvin osin sekä toimia elinkeino- ja oikeuslautakunnan esittelijänä. Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää ainakin 31.12.2018 saakka. Rahoituksen varmistumisen jälkeen työ jatkuisi vuonna 2019. Tehtävä pyritään vakinaistamaan vuoden 2019 aikana.

Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää saamelaiskulttuurin, saamelaisalueen ja -elinkeinojen tuntemusta. Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV-II mukaan (peruspalkka välillä 2 466,87 – 2 570,81 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät sekä 24 %:n saamelaisalueen lisä, mikäli työntekijä työskentelee saamelaisalueella.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 4.4.2018 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai osoitteeseen info@samediggi.fi Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Inarissa 19.3.2018 Saamelaiskäräjät