Valtion talousarviossa ehdotetaan 460 000 euron lisäystä Saamelaiskäräjien toiminnan turvaamiseen – Sámi Giellagáldun rahoitus edelleen auki

Valtion talousarviossa ehdotetulla 460 000 euron lisäyksellä on tarkoitus parantaa Saamelaiskäräjien toimintakykyä sekä vahvistaa toimintaa saamelaiselinkeinojen, tiedottamisen ja kansainvälisen toiminnan osa-alueilla, jotta Saamelaiskäräjät toimisi yhä tehokkaammin saamelaisten edunvalvojana.

“Olemme tehneet kovasti töitä saadaksemme lisärahoitusta Saamelaiskäräjien resurssitilanteen helpottamiseksi. Olen hyvin tyytyväinen ehdotukseen, vaikkakaan Sámi Giellagáldun toimintaa emme vielä tällä kieliyhteistyöhön tarkoitetulla 100 000 eurolla pysty turvaamaan. Tämä on oikea suunta ja tästä on hyvä jatkaa”, iloitsee Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas-Aslak Juuso.

Sámi Giellagáldun ympärivuotisen toiminnan rahoitus vielä auki

Valtion talousarviossa ehdotetaan 100 000 euron lisäystä rajat ylittävään yhteistyöhön saamen kielten asioissa sekä Saamen Kielikaltion toimintaan. “Esitetty lisäys on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei kuitenkaan mahdollista Sámi Giellagáldun ympärivuotista toimintaa Suomen Saamelaiskäräjien osalta”, jatkaa Sámi Giellagáldun väliaikainen johtaja Marko Marjomaa.

Esitetyn 100 000 euron lisäyksen ja jo käytettävissä olevien kieliyhteistyöhön tarkoitetun 84 000 euron valtionavustuksen turvin Sámi Giellagáldun toimintaa voidaan järjestää osa-aikaisesti. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielityöntekijät ja näiden kielten kielijaostot eivät voi työskennellä läpi vuoden, jolloin sanasto- ja normitustyö sekä kielenkäyttäjien neuvonta ovat pysähdyksissä.  Sámi Giellagáldun ympärivuotisen toiminnan järjestämiseksi on Saamelaiskäräjien kehysehdotuksessa vuosille 2019-2022 laskettu tarvittavan vuosittain 370 000 euroa.

Posken saamelaisyksikön rahoitus epävarmaa

Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnalle ehdotettu 2,25 miljoonaa euroa on 750 000 euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Vuonna 2018 saamelaisyksikön toimintaan ohjautui sosiaalialan osaamiskeskuksen 3 miljoonan euron valtionavustuksesta 1,5 %, eli 45 000 euroa.

Aiempinakaan vuosina Posken saamelaisyksikön toiminnalle ei ole pystytty turvaamaan riittäviä taloudellisia resursseja lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Jo pelkästään palkkakulut ovat vuodessa suuremmat kuin itse avustus, joten suunnittelija on työskennellyt tehtävässään osa-aikaisesti. Saamelaiskäräjien alaisuudessa toimivan Posken saamelaisyksikön tehtävänä on saamenkielisen väestön palvelutarpeiden huomioonottaminen.

Saamelaiskäräjät vetosi kesäkuussa eduskuntaan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. Saamelaisväestön palvelutarpeet ovat moninkertaiset määrärahan tasoon (480 000 €) verrattuna.

Kielipesätoiminnalle 1,1 miljoonaa euroa

Saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnalle ehdotettu 1,1 miljoonaa euroa on 100 000 euroa pienempi kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Vuoden 2019 talousarviossa ehdotetaan saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaan 850 000 euroa ja saamelaisalueen ulkopuolella tapahtuvaan kulttuuri- ja kielipesätoimintaan 250 000 euroa.

“Ehdotetuilla kielipesärahoituksilla pystytään turvaamaan nykyiset kielipesäpalvelut, mutta rahoitustarpeet ovat suuremmat. Rahoituksen pysyessä samalla tasolla kielipesätoimintaa ei pystytä laajentamaan”, täsmentää saamen kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio.

Katso valtion talousarvioesitys 2019 täältä.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Auktorisoidun kääntäjän tutkinto järjestetään 10.11.2018

Auktorisoidun kääntäjän tutkinto järjestetään lauantaina 10.11.2018 klo 9.00–17.00. Ilmoittautuminen tutkintoon alkaa 1.8. ja päättyy 31.8.2018 klo 16.15. Ilmoittautua voit tämän linkin kautta 1.8. alkaen: https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/auktorisoidut_kaantajat/tutkintoon_osallistuminen

Tutkinnon käännöstehtävien lähdekielet ovat kotimaiset kielet (suomi, ruotsi ja inarin-, koltan-, tai pohjoissaame) ja vieraat kielet. Käännöstehtävien kohdekielet määräytyvät 31.8.2018 mennessä saapuneiden ilmoittautumisten pohjalta.

Tutkintotilaisuudet voidaan järjestää Helsingissä, Inarissa, Joensuussa, Oulussa, Tampereella ja Turussa, mikäli kyseisille paikkakunnille ilmoittautuu vähintään viisi tutkinnon suorittajaa.

Saamelaiskäräjät kannustaa kääntäjiä suorittamaan auktorisoidun kääntäjien tutkinnon! Pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielellä on vain muutamia auktorisoituja kääntäjiä.

Saamelaiskäräjät ilmoittaa myös mahdollisuudesta järjestää valmennuspäivä auktorisoidun kääntäjän tutkintoon valmistautumista varten, jos kiinnostusta siihen löytyy. Auktorisoidun kääntäjän tutkinto voi olla haastava suorittaa ilman valmistautumista.

Ilmoittautuminen valmennukseen ja lisätietoja kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikiolta: anne-kirste.aikio@samediggi.fi, mob. +358 40 707 5626, tel. +358 10 839 3124

Hyvää kansainvälistä maailman alkuperäiskansojen päivää!

YK:n julistamaa alkuperäiskansojen päivää vietetään 9. elokuuta. Päivä on yksi kahdestatoista saamen lipun liputuspäivästä. Vuoden 2018 teemana on alkuperäiskansojen muuttoliike ja liikkuvuus (Indigenous peoples’ migration and movement).

Lue lisää päivästä:

Lakiluonnos uudeksi saamelaiskäräjälaiksi edennyt lautakuntien käsittelyyn

Lakiluonnos uudeksi saamelaiskäräjälaiksi on parasta aikaa Saamelaiskäräjien lautakuntien käsittelyssä. Lausuntokierros päättyi heinäkuun lopulla ja keräsi miltei 50 lausuntoa viranomaisilta, yhdistyksiltä ja yksittäisiltä ihmisiltä. Saamelaiskäräjien kokous käsittelee lakiluonnosta kokouksessaan 14. syyskuuta.

Lakiluonnos uudeksi saamelaiskäräjälaiksi lähti lausunnolle kesäkuussa ja määräaika lausunnoille oli 27. heinäkuuta. Määräajassa lausuntoja tuli miltei 50 eri toimijalta.

– Olen tyytyväinen annettujen lausuntojen suureen määrään, ja kiitänkin kaikkia lausuneita tahoja. On hyvin mielenkiintoista päästä muodostamaan lausuntopalautteesta kokonaiskuvaa. Saamelaiskäräjien sisäinen käsittely alkaa lautakunnista edeten alkusyksyn aikana Saamelaiskäräjien täyskokoukselle”, sanoo juuri töihin vuosilomalta palannut Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Pääosa saamelaiskäräjälakiluonnoksesta annetuista lausunnoista on luettavissa lausuntopalvelu-verkkosivuilla. Lisäksi osa lausunnoista on julkaistu oikeusministeriön sivuilla.

Lakiluonnoksen käsittelyn eteneminen Saamelaiskäräjillä:

  • Lautakunnat antavat lausuntonsa hallitukselle 16.8. mennessä
  • Hallitus käsittelee lakiluonnosta kokouksissaan 17.8. ja 31.8.
  • Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu oikeusministeriön kanssa 20.8.
  • Saamelaiskäräjien kokous käsittelee lakiluonnosta kokouksessaan 14.9.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Sámi Giellagáldun koltansaamen kielineuvonta on avoinna ajanjaksolla 1.8. – 31.10.2018.

Sámi Giellagáldun koltansaamen kielineuvonta on avoinna ajanjaksolla 1.8. – 31.10.2018. Voit lähettää kieltä koskevia kysymyksiä osoitteeseen terhi.harju(at)samediggi.fi.

 

 

Sámi Giellagáldu voi tarjota kielineuvontapalvelua seuraavasti:

  • inarinsaame ajanjaksolla 1.5.–31.7.2018
  • koltansaame ajanjaksolla 1.8.–31.10.2018
  • pohjoissaame ajanjaksolla 1.10.–31.12.2018
  • luulajansaame ajanjaksolla 13.8 –31.12.2018
  • eteläsaame ajanjaksolla 20.8 –31.12.2018

Lue lisää: Sámi Giellagáldun toiminta jatkuu supistetussa muodossa tämän vuoden loppuun saakka

www.giella.org

Saamelaisalueella asuville saamelaisille myönnetään vakiotaksiasiakkuus

Kelassa on tehty päätös, jonka mukaan saamelaisalueella asuville saamelaisille myönnetään vakiotaksiasiakkuus. Päätös perustuu saamen kielilakiin.

Saamen kielilain soveltamissäännöksen mukaan Kelan tulee huolehtia, että saamenkielisten kielelliset oikeudet toteutuvat heidän kotiseutualueellaan. Tämä koskee myös palveluntuottajia, jotka antavat asiakkaille palvelua Kelan toimeksiannosta. Kotiseutualueen ulkopuolella vastaavaa palveluvelvoitetta ei ole.

Näin saamelaisalueella asuva saamelainen tilaa Kelan korvaaman taksimatkan

Asiakas valitsee itselleen saamenkielisen suorakorvausmenettelyyn liittyneen autoilijan, jolta tilaa Kelan korvaamat taksimatkat. Jos alueella, jolla saamenkielinen asiakas asuu ei ole saamenkielistä taksiautoilijaa mukana suorakorvausmenettelyssä, ohjaa Kela asiakkaan olemaan yhteydessä oman alueensa tilausvälityskeskukseen. Asiakas selvittää yhdessä tilausvälityskeskuksen kanssa, voiko tilausvälityskeskus osoittaa asiakkaalle tietyn saamenkielisen vakiokuljettajan. Edellytyksenä on, että taksiautoilija suostuu toimimaan asiakkaan vakiotaksina.

Jos asiakas joutuu käyttämään Kela-taksia terveydentilansa vuoksi, hän tarvitsee terveydenhuollon antaman todistuksen (Todistus matkakorvausta varten SV 67). Asiakkaan tulee säilyttää kertatodistuksen 6 kuukauden ajan. Pitkäaikainen todistus taksin käytöstä toimitetaan Kelan toimistoon.

Asiakkaan tilaamassa kuljetuksessa voi olla myös muita terveydenhuoltoon tai terveydenhuollosta matkustavia asiakkaita.

Näin tilaat Kelan korvaaman taksimatkan (PDF)

GOLLEGIELLA – Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan syksyllä 2018

GOLLEGIELLA – Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan kahdeksannen kerran syksyllä 2018 saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien tapaamisessa Oslossa marraskuussa. Palkinto myönnetään yksityishenkilöille tai yhteisöille Norjassa, Ruotsissa, Suomessa tai Venäjällä saamen kielen edistämisestä.

Palkinnon ovat perustaneet saamelaisasioista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vastaavat ministerit ja näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 ja se jaetaan joka toinen vuosi. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa.

Kielipalkinnon tavoite

Kielipalkinnon tavoitteena on myötävaikuttaa saamen kielen vahvistamiseen, edistämiseen ja säilymiseen Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä.

Kuka voi saada palkinnon?

Kielipalkinto myönnetään yksityishenkilöille (ml. ryhmä) tai yhteisöille (ml yhdistys, laitos), jotka ovat ansioituneet toimimalla merkittävällä tavalla saamen kielen edistämisen, vahvistamisen tai säilyttämisen puolesta. Palkinto voidaan myöntää esimerkiksi kirjallisista, suullisista tai muista ansioista, jotka sijoittuvat hyvin laajalti eri toimialueille. Palkinto voidaan myöntää yhdelle voittajalle, tai se voidaan jakaa kahden voittajan kesken.

Ilmoita oma ehdokkaasi!

Yksityishenkilö, ryhmä tai yhteisö Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä voi tehdä oman ehdotuksensa vuoden 2018 palkinnon saajasta. Ehdotus palkinnon saajaksi ja korkeintaan 1-2 sivun kirjallinen perustelu tulee toimittaa viimeistään 9. syyskuuta 2018 osoitteeseen:

Gollegiella – bedømningskomiteen
SAMI, Kommunal- og moderniseringsdepartementet,
Postboks 8112 Dep, 0032 Oslo, Norway
Tel: +47 22 24 68 46

e-mail: postmottak@kmd.dep.no

Lisää: https://www.samediggi.fi/toiminta/saamen-kieli/gollegiella-pohjoismainen-saamen-kielen-kielipalkinto/

Saamelaiskäräjät osallistuu Alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin (EMRIP) 11. istuntoon Genevessä

Saamelaiskäräjät toi istunnossa esille kokemuksiaan Alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin (Expert Mechanism on the Rights of Indigenous Peoples, EMRIP) maavierailusta Suomeen helmikuussa 2018. Saamelaiskäräjien mukaan vierailu onnistui hyvin, ja Asiantuntijamekanismin antamista neuvoista sekä analyysistä oli hyötyä saamelaiskäräjälain uudistamisprosessin yhteydessä.

Saamelaiskäräjät osallistui tiistaina 10. heinäkuuta vuoropuheluun Asiantuntijamekanismin maavierailuun liittyen. Saamelaiskäräjät kutsui asiantuntijamekanismin maavierailulle Suomeen hyödyntäen Asiantuntijamekanismin uusittua mandaattia maavierailuiden suhteen. Asiantuntijamekanismi hyväksyi kutsun ja vieraili Suomessa helmikuussa 2018. Saamelaiskäräjien sekä vierailun tavoitteena oli meneillään oleva saamelaiskäräjälain uudistus ja erityisesti pykälät 3 ja 9. Asiantuntijamekanismi tapasi vierailunsa aikana Saamelaiskäräjiä, valtion edustajia sekä eri sidosryhmiä. Vierailu Suomeen oli Asiantuntijamekanismin ensimmäinen vierailu uusitun mandaatin alla.

Asiantuntijamekanismin maavierailujen käsittely keskittyi kahteen tähän mennessä tehtyyn vierailuun, ensimmäinen Suomeen ja toinen Meksikoon. Käsittelyn aikana Asiantuntijamekanismin jäsenet, Saamelaiskäräjien edustaja sekä valtion edustaja kommentoivat Suomeen tehtyä vierailuja. Esille nousivat mm. vierailun käytännön järjestelyt, hyöty vierailusta ja ehdotukset Asiantuntijamekanismin tulevaisuuden vierailuja varten sekä Suomen vierailun seuranta.

”Saamelaiskäräjät neuvotteli aktiivisesti ja tuki maavierailu-mahdollisuuden sisältämistä Asiantuntijamekanismin mandaattiin sen uusimisen yhteydessä. Näin ollen Saamelaiskäräjät on erittäin tyytyväinen, että Asiantuntijamekanismin ensimmäinen maavierailu kohdistui Suomeen. Vierailusta oli hyötyä erityisesti Saamelaiskäräjälain 9 §:n uudistamisen yhteydessä” Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kommentoi maavierailun käsittelyn jälkeen.

Saamelaiskäräjien edustajina Asiantuntijamekanismin istunnossa ovat II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sekä puheenjohtajan avustaja Inka Saara Arttijeff.

Saamelaiskäräjien kansainvälistä toimintaa koskevan strategian yksi tavoitteista on YK:n ja sen ihmisoikeusneuvoston, sen alkuperäiskansamekanismien tehokas hyödyntäminen saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia koskevissa asiayhteyksissä sekä alkuperäiskansaoikeuksien toteutumisessa.

YK:n ihmisoikeusneuvoston alainen alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän asiantuntijamekanismin mandaatti uusittiin vuonna 2016. Uuden mandaatin myötä asiantuntijamekanismi voi pyydettäessä avustaa jäsenvaltioita ja alkuperäiskansoja alkuperäiskansajulistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi helpottamalla vuoropuhelua sekä tarjoamalla neuvoja kansallisen lainsäädännön kehittämiseksi. Alkuperäiskansoilla on näin ollen mahdollisuus käyttää asiantuntijamekanismia hyväkseen julistuksen toimeenpanemisen yhteydessä. Mekanismi kokoontuu vuosittain istuntoihin, johon myös Saamelaiskäräjät osallistuu. Uuden mandaatin myötä mekanismin jäsenmäärä nousi kattamaan kaikki seitsemän alkuperäiskansojen sosiokulttuurista aluetta.

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Puheenjohtajan avustaja Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Kuva: Saamelaiskäräjien edustaja II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sekä Suomen valtion edustaja neuvotteleva virkamies Yrsa Nyman oikeusministeriöstä osallistuivat maavierailua käsittelevään vuoropuheluun.

Ijahis idja-festivaali kartoittaa yleisön toiveita – vastaa kyselyyn

Ijahis Idja -festivaali saavuttaa tänä vuonna 15 vuoden iän. Juhlavuoden kunniaksi järjestäjät haluavat kuulla yleisön ideoita ja ajatuksia liittyen tapahtumaan ja sen kehittämiseen toteuttamalla asiakastyytyväisyyskyselyn verkossa heinäkuun aikana. Kysely tukee järjestäjien työtä kehitettäessä festivaalista vieläkin laadukkaammaksi kokonaisuudeksi. Kyselyn tuottaa yhteistyössä Saamelaiskäräjien musiikkikeskus sekä Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Kyselyyn voi ottaa osaa 2.-31.7. välisenä aikana Saamelaiskäräjien tai Ijahis Idjan verkkosivujen kautta. Kyselyyn voi vastata kaikilla suomessa puhuttavilla saamenkielillä sekä suomeksi. Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme tuotepaketin, joka sisältää festivaalipassin (pe-la), vuosien 2017 ja 2018 t-paidat sekä avainnauhan. Kyselyyn voi vastata myös nimettömänä.

Pohjoissaameksi: https://link.webropolsurveys.com/S/0D5DA392B0302549

Inarinsaameksi: https://link.webropolsurveys.com/S/ED7ABCFB92F9FDAB

Koltaksi: https://link.webropolsurveys.com/S/6842F673F055D903

Suomeksi: https://link.webropolsurveys.com/S/DF9CE76CCD9691B0

Ijahis idja 17.–19.8.2018 Inarissa

Ijahis idja-festivaali juhlistaa 15 vuotta – ohjelma julkaistu

Elokuussa järjestettävän Ijahis idja – alkuperäiskansojen musiikkitapahtuman ohjelma on julkaistu. Inarissa viidettätoista kertaa järjestettävän Ijahis idjan ohjelma on viime vuosien tapaan laaja ja monipuolinen. Festivaaliviikonlopun tarjontaan kuuluu konserttien lisäksi muun muassa keskusteluareena, saamelaiset urheilukilpailut sekä lasten ja nuorten omaa ohjelmaa.

Tapahtuma alkaa perjantaina 17.8. lasten- ja nuortenohjelmalla. Päivän aikana ennakkoon ilmoittautuneet lapset ja nuoret osallistuvat työpajoihin sekä pääsevät näkemään saamelaisia lyhytelokuvia. Omaa osaamistaan lapset ja nuoret pääsevät esittämään Ijahis ija násttážat –nuortenkonsertissa. Myös Solju-yhtye esiintyy Ijahis ija násttážat –nuortenkonsertissa.

Festivaali avataan juhlallisesti perjantaina klo. 18.00. Avajaisohjelmassa esiintyvät joikaaja Nils-Heikki Paltto sekä Indigenous Bastards-yhtye. Avajaisten jälkeen kilpaillaan vauhdikkaassa suopunkisprintissä. Kilpailu käydään Sajoksen piha-alueella. Sen lisäksi festivaalin pääjärjestäjä Anára Sámisearvi ry juhlistaa ohjelmallisesti 35-vuotistaivaltaan.

Perjantain konsertit Ijahis idjan päälavalla tarjoavat jokaiselle jotakin, kun lavalle nousevat Solju-yhtye, norjansaamelainen pop-tähti Kevin Boine sekä kanadalainen DJ-kollektiivi A Tribe Called Red. Varmasti ikimuistoinen ilta tiedossa.

Lauantaipäivä alkaa musiikkiseminaarilla, joka järjestetään saamelaismuseo Siidassa. Juhlavuoden seminaarissa on aiheena Ijahis idja. Paneelikeskustelussa pureudutaan Aslak Palton johdolla festivaalin historiaan sekä sen merkitykseen saamelaiselle musiikille ja muusikoille.

Päivä jatkuu Yle Sápmin tuottamalla Yle Sápmi -areenalla. Kyseessä on keskusteluohjelma, jossa pureudutaan ajankohtaisiin ilmiöihin ja ihmisiin. Keskusteluita käydään kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä. Keskusteluareena järjestetään festivaalialueella, Sajoksen pihalla.

Ilta jatkuu Sajoksen auditoriossa konsertissa ”Luohti ja Suõmmkar”. Konsertissa esiintyvät joikaajat Berit Alette Mienna, Ingá Elisá Påve Idivuoma, Hildá Länsman sekä Iŋgá-Máret Gaup-Juuso. Koltansaamenkielinen Suõmmkar-yhtye puolestaan julkaisee debyyttialbuminsa. Auditoriokonserteista on tullut vuosi vuodelta suositumpia ja ne keräävät yleisöä nauttimaan saamelaismusiikista intiimeissä puitteissa.

Lauantaina ulkoilmakonsertit festivaalialueella avaa Hildá Länsmanin ja Viivi Saarenkylän muodostama Vildá-yhtye. Ijahis idjan ulkolavalla esiintyvät lauantaina myös Felgen Orkester, Amoc & Ailu Valle ja Trio Boogiemen ja Tundra Electro sekä joikuperinteen taitajia. Konserttien ohessa urheillaan. Lauantaina lajina on nopeatempoinen ja tarkkuutta vaativa suopunginheitto. Kilpailu käydään Sajoksen piha-alueella.

Ijahis idja 17.–19.8.2018 Inarissa. Ennakkolipunmyynti alkaa 3.7.2018.

Ijahis idjan järjestävät yhteistyössä Anára Sámisearvi ry, Saamelaiskäräjät, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaismuseo Siida, Inarin kunta, Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste, Yle Sápmi ja Hotelli Kultahovi.

Lisätietoja:

Suunnittelija, saamelaismusiikkikeskus/ tuottaja Oula Guttorm, oula.guttorm@samediggi.fi, +358 50 574 2765