Sanila-Aikio: Ylen päätös siirtää Herra Heinämen Lato-orkesteri Elävään arkistoon on oikea ratkaisu

Ylen Pikku Kakkosen lastenohjelma Herra Heinämäen Lato-orkesteri herätti vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Yle päätti siirtää ohjelman Pikku Kakkosesta ja Lasten Areenasta Elävään arkistoon saatuaan palautetta ohjelmassa esiintyvästä intiaanihahmosta.  – Medialla on suuri vastuu mielikuvien luomisessa ja päätös siirtää ohjelma Elävään arkistoon on oikea ratkaisu, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Alkuperäiskansojen jäsenet ovat selkeästi ilmaisseet, etteivät hyväksy yhteisöjensä ulkopuolisten henkilöiden sulkapäähineen käyttöä. Tätä tukee myös alkuperäiskansojen aineetonta kulttuuriperintöä suojaavat kansainvälisen oikeuden periaatteet.

– Sulkapäähineen käyttö liittyy alkuperäiskansojen uskomuksiin ja uskontoon. Päähine käsitetään pyhänä, sanoo Sanila-Aikio.

YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen 16 artiklan toisen momentin mukaan valtion tulee varmistaa, että niiden omistamat viestimet kuvastavat asianmukaisesti alkuperäiskansojen kulttuurien moninaisuutta.

– Toivon, että Yleisradio kiinnittää tulevaisuudessa huomiota alkuperäiskansoja käsitteleviin teemoihin tietoisuuden lisäämiseksi sekä monipuolisen ja asianmukaisen kuvan luomiseksi palvellakseen suomalaista yhteiskuntaa, jatkaa Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjät on esittänyt lausunnossaan Yleisradion hallintoneuvoston kertomuksesta eduskunnalle vuodelta 2017 saamenkielisistä ohjelmista, että Yleisradio kouluttaa henkilökuntaansa liittyen alkuperäiskansakysymysten käsittelemistä kunnioittavalla tavalla ja uskontoja loukkaamatta. Saamelaiskäräjien hallitus on hyväksynyt lausunnon 26.2.2018. Lausunto on luettavissa täältä.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Kielipesätoiminnan ohjausryhmä kokoontui järjestäytyäkseen

Saamelaiskäräjät kutsui koolle saamelaista kulttuuri- ja kielipesätoimintaa järjestävät kunnat ja yhdistykset 26.4. ensimmäiseen kielipesätoiminnan ohjausryhmän kokoukseen. Ohjausryhmä on kokouksessaan järjestäytynyt ja keskustellut kielipesätoiminnan haasteista, onnistumisista sekä ajankohtaisista kehitystarpeista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Saamelaiskäräjien saamen kielineuvoston puheenjohtaja Neeta Jääskö. Ohjausryhmä valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Rauni Äärelä-Vihriälän.

– Kokouksessa sitouduttiin yhteiseen päämäärään kehittää saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaa ja luoda saamelaislasten kielenelvytykselle mahdollisimman hyvä ja vakaa ympäristö, kertoo ohjausryhmän puheenjohtaja Neeta Jääskö.

Saamelaiskäräjät päätti joulukuun 2017 täysistunnossa ohjausryhmän perustamisesta, ja saamelaista kulttuuri- ja kielipesätoimintaa järjestävät tahot ovat nimenneet omat edustajansa ohjausryhmään. Ohjausryhmän toimikausi on neljä vuotta, ja se työskentelee saamelaisen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen eteen Saamelaiskäräjien kielineuvoston neuvoa-antavana elimenä. Mukana ohjausryhmässä ovat Saamelaiskäräjät koollekutsuvana tahona, Utsjoen kunta, Inarin kunta ja Anarâškielâ servi, Enontekiön kunta, Sodankylän kunta, Oulun kaupunki, Rovaniemen kaupunki ja City-Sámit ry.

Lisätietoja:
Ma. kielipesäohjaaja Annika Pasanen, puh. 010 839 3119, annika.pasanen(at)samediggi.fi

Saamenkielinen varhaiskasvatus kärsii työntekijäpulasta

Saamelaisalueen kunnat ovat raportoineet Saamelaiskäräjille saamenkielisen varhaiskasvatuksen kelpoisten ja saamen kielen taitoisten työntekijöiden puutteesta. Myös kielitaitoisten sijaisten löytäminen on hankalaa. Työntekijäpula kuormittaa varhaiskasvatustyötä tekeviä.  – Omakielinen varhaiskasvatus on kuitenkin saamen kielten ja saamelaisen kulttuurin tärkeimpiä tulevaisuuden kysymyksiä ja varhaiskasvatuksen työntekijät tärkeimpiä tulevaisuuden tekijöitä, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. 

Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi kaksipäiväisessä kokouksessaan 23.-24.5.2018 selvityksen saamenkielisen päivähoidon turvaamiseksi osoitetun valtionavustuksen käytöstä vuonna 2017. Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien järjestämän saamenkielisen päivähoidon piirissä oli vuonna 2017 yhteensä noin 90 lasta (laskennallinen keskimäärä 64) ja yhteensä 16 saamenkielistä työntekijää. Työntekijöistä muutama suorittaa parhaillaan lastentarhaopettajan tutkintoa Oulun yliopiston ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kaksi vuotta sitten käynnistämässä hankkeessa. Työntekijätilanteen odotetaan paranevan lähivuosina saamenkielisiä lastentarhanopettajia kouluttavan hankkeen päätyttyä.

Saamenkielistä päivähoitoa annetaan Utsjoen päiväkoti Duottaraskissa, Karigasniemen päiväkoti Gollerássissa, Enontekiön Hetan uudessa päiväkoti Riekossa, Ivalon päiväkodin Násti-ryhmässä ja Inarin päiväkoti Urbissa. Vuonna 2017 järjestettiin myös inarinsaamenkielistä päivähoitoa saamen kielipesä Piervâlin yhteydessä Inarin kirkonkylässä. Lisäksi Enontekiön kunta ostaa saamenkielistä päivähoitoa naapurikunnasta Ruotsin Karesuvannosta muutamalle lapselle.

Saamelaiskäräjät pitää hyvänä saamenkielisen päivähoidon turvaamiseksi osoitetun 120 000 euron valtionavustuksen kaksinkertaistamista vuodelle 2018 yhteensä 240 000 euroon. Saamelaiskäräjät jakaa valtionavustuksen vuosittain kotiseutualueen kunnille ja sopii niiden kanssa valtionavustuksen jakamisesta ja sen kriteereistä.

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 5/2018

Korkein hallinto-oikeus on 16.3.2018 hylännyt kolme Saamelaiskäräjien valitusta, jotka koskevat Inarin kunnan alueelle myönnettyä koneellista kullanhuuhdontalupaa. Saamelaiskäräjien hallitus päätti, että Saamelaiskäräjät ei toistaiseksi valita vastaavista kullankaivua koskevista lupa-asioista, ennen kuin Saamelaiskäräjien yleiskokous on päättänyt asiaa koskevasta linjauksesta. Asiaa aletaan valmistella yleiskokouksen käsittelyä varten.

City-Sámit ry on tiedottanut 18.4.2018, että yhdistyksen ylläpitämä kielipesä Máttabiegga lopettaa toimintansa 31.7.2018 mennessä. Saamelaiskäräjien pitkän tähtäimen tavoitteena on, että saamenkielinen kielipesätoiminta siirtyy kokonaisuudessaan Saamelaiskäräjien alaisuuteen, mutta selvitystyö tämän uudistuksen toteuttamiseksi on kesken, ja saamenkielinen varhaiskasvatus Helsingissä on sillä välin järjestettävä muilla tavoin. Hallitus siirsi asian kiireelliseen valmisteluun.

Hallitus käsitteli saamelaiskäräjälain muutoshankkeen tilannetta. Hallitus kuuli kokouksessa asiantuntijoita ja päätti jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessaan. Saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan toimikauden on määrä päättyä 30.4., mutta toimikunnan seuraava kokous on suunniteltu pidettäväksi 9.5.

Jäsennimeämisiä asiantuntijaryhmiin

Hallitus nimesi Lapin liiton ja Lapin ELY-keskuksen pyynnöstä perustettavaan kulttuurin toimialan asiantuntijaryhmään Saamelaiskäräjien edustajaksi Petra Magga-Varsin ja varajäseneksi Aslak Holmbergin. Hallitus esittää ympäristöministeriölle maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelua varten asetettavaan sidosryhmäfoorumiin Saamelaiskäräjien edustajaksi Heikki Palttoa ja varajäseneksi Kalle Varista.

Lisäksi hallitus nimesi Pohjois-Lapin maakuntakaavaan 2040 saamelaiskulttuurin työryhmän jäsenet ja heille varajäsenet sekä esitti henkilöä saamelaiskulttuurin asiantuntijaksi. Lue uutinen täältä.

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien keskustelutilaisuus keräsi Vuotson Mokta-tuvan täyteen väkeä

Saamelaiskäräjien hallituksen toinen keskustelutilaisuus pidettiin Vuotson Mokta-tuvalla maanantaina 23.4.2018. Tilaisuus keräsi yhteensä 30 osallistujaa keskustelemaan ajankohtaisista asioista. 

Saamelaiskäräjien hallitus matkasi kokouksensa jälkeen saamelaisalueen eteläisimpään kylään, Vuotsoon, tapaamaan alueen saamelaisia. Tilaisuuden aluksi puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio sekä varapuheenjohtajat Heikki Paltto ja Tuomas Aslak Juuso kertoivat lyhyesti Saamelaiskäräjillä tällä hetkellä työn alla olevista asioista. Tämän jälkeen hallituksen jäsenet Pentti Pieski, Petra Magga-Vars sekä Magreta Sara jatkoivat jokainen vuorollaan puheenvuoroja tuoden esille ajankohtaisia asioita hallituskauden toimista.

Hallituksen puheenvuorojen jälkeen oli osallistujien vuoro kertoa omat terveiset Saamelaiskäräjille. Puheenvuoroja oli runsaasti ja vuotsolaiset toivat erityisesti esille huolen meneillään olevasta Jäämeren ratahankkeesta sekä lisääntyvästä kullankaivuusta Vuotson alueella. Lisäksi muun muassa saamen kielen elpyminen, nuorison paluumuutto sekä vanhustenhoito nousivat esiin keskusteluissa.

– Tilaisuudessa oli oikein positiivinen ilmapiiri ja oli mukava nähdä, että vuotsolaiset olivat näin aktiivisesti liikkeellä, iloitsee puheenjohtaja Sanila-Aikio tilaisuuden jälkeen.

Saamelaiskäräjien hallitus jatkaa syksyllä keskustelutilaisuuksia ja vierailee Inarin lisäksi Utsjoella ja Enontekiön Karesuvannossa. Tilaisuuksista tiedotetaan, kun niiden päivämäärät ovat päätetty.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Saamelaiskäräjien hallitus nimesi Pohjois-Lapin maakuntakaavaan 2040 saamelaiskulttuurin työryhmän – työryhmä arvioi maakuntakaavan vaikutuksia saamelaiskulttuuriin

Lapin liitto on pyytänyt Saamelaiskäräjiä nimeämään Pohjois-Lapin maakuntakaavaan 2040 saamelaiskulttuurin työryhmän jäsenet ja heille varajäsenet sekä esittämään henkilöä saamelaiskulttuurin asiantuntijaksi. Työryhmä arvioi maakuntakaavan vaikutuksia saamelaiskulttuuriin.

Saamelaiskäräjien hallitus 23.4.2018 nimesi seuraavat jäsenet ja heille varajäsenet saamelaiskulttuurin työryhmään:

Jäsen                                  Varajäsen

Inga-Briitta Magga            Saara Tervaniemi

Neeta Jääskö                      Kirsti Kustula

Asko Länsman                   Magreta Sara

Pentti Pieski                       Aslak Holmberg

Tiina Sanila-Aikio             Veikko Feodoroff

Lisäksi Saamelaiskäräjät esitti saamelaiskulttuurin asiantuntijaksi Juha Guttormia.

Lapin liitto on käynnistänyt Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 laadinnan keväällä 2017. Lapin liitto ja Saamelaiskäräjät ovat käyneet neuvotteluja Akwé: Kon -menettelyjen soveltamisesta maakuntakaavoituksessa. Neuvottelujen perusteella todettiin, että maakuntakaavassa järjestetään vaikutusten arviointi saamelaiskulttuuriin palkkaamalla Lapin liittoon saamelaiskulttuurin asiantuntija ja perustamalla saamelaiskulttuurin työryhmä.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Liitteet: 

Saamelaiskäräjien keskustelutilaisuus Vuotsossa ma 23.4. klo 18 järjestetään SámiSosterin Mokta-talolla osoitteessa Luuhkatie 10 E 9

Saamelaiskäräjien hallituksen keskustelutilaisuus Vuotsossa maanantaina 23.4. klo 18 järjestetään SámiSosterin Mokta-talolla osoitteessa Luuhkatie 10 E 9, ei koululla kuten aiemmin on ilmoitettu. Käänny nelostieltä ensin kaupalle ja heti vasemmalle päätien suuntaisesti. Luuhkatie kääntyy pian oikealle. Nähdään Vuotsossa!

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Kesäkumikampanjan kondomit myös kolmelle saamen kielelle

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston teemana on tänä vuonna seksuaaliterveysasiat. Teemaan liittyen nuorten keskuudessa tunnetun Kesäkumikampanjan kondomit kääntyvät kolmelle Suomessa puhutulle saamen kielelle. Myös kampanjaan kuuluvan Naimamaisteri -seksuaaliterveyskyselyn voi suorittaa saameksi.

Kesäkumikampanja kertoo nuorille kondomin käytön tärkeydestä. Kampanja muistuttaa, että kaikilla tulisi olla samat seksuaalioikeudet ja lähtökohdat käyttää ehkäisyä sekä saada tietoa turvallisesta ehkäisystä.

Saamenkielisiä Kesäkumeja on saatavilla nuorisoneuvoston järjestämissä tapahtumissa sekä alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Ijahis Idjassa.

Kampanjassa ovat mukana YleX, Suomen Punainen Risti, Väestöliitto, Syöpäjärjestöt ja Sotilaskotiliitto. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee kampanjaa. Kampanjan aikana jaetaan 220 000 kesäkumia eri tapahtumissa.

Kuva: Vuoden 2017 kesäkumikampanja, Väestöliitto

Lisätiedot:

Kaisa Tapiola-Länsman, 050 382 5179, kaisa.tapiola-lansman@samediggi.fi

Sari Hälinen, sari.halinen@vaestoliitto.fi

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtajan puhe YK:n alkuperäiskansojen pysyvässä foorumissa

Saamelaiskäräjien II puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso piti puheen alkuperäiskansojen kollektiivisista oikeuksista maihin, alueisiin ja luonnonvaroihin YK:n alkuperäiskansojen pysyvässä foorumissa.

Juuso tuo puheessaan Saamelaiskäräjien puolesta esille luonnonvarojen hyödytämiseen tähtäävien investointien kasvun arktisella alueella. Tämä voi aiheuttaa ristiriitoja etenkin niillä alueilla, joissa saamelaisyhteisöt joutuvat kilpailemaan muiden maankäyttömuotojen kanssa. Puheessaan Juuso tuo lisäksi esille Saamelaiskäräjien huolen meneillään olevan Jäämeren ratahankeen johdosta ja sen vaikutuksista saamelaiskulttuuriin.

Saamelaiskäräjien suositukset YK:n alkuperäiskansojen pysyvälle foorumille (englanniksi):

The Permanent Forum should

1) Urge Finland to find an adequate, negotiated solution to the dispute regarding the rights of the Sámi people in their traditional lands, including by revising its legisla-tion on this issue

2) Urge Finland to obtain the free, prior and informed consent of the Sámi people in any project affecting the use and development of their traditional lands and re-sources and to ensure that an adequate cultural, environmental and social impact assessment is conducted in collaboration with affected communities

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. +358 40 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Liitteet: 

 

 

Saamelaiskäräjien delegaatio YK:n alkuperäiskansojen pysyvässä foorumissa 16.-22.4.2018

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto osallistuvat YK:n alkuperäiskansojen pysyvään foorumiin New Yorkissa 16.-22.4.2018. Foorumin 17. istunto järjestetään YK:n päämajassa 16. 27.4.2018. Foorumin aiheena on alkuperäiskansojen kollektiiviset oikeudet maihin, alueisiin ja luonnonvaroihin.  

Pysyvään foorumiin osallistuvat II varapuheenjohtaja Juuson lisäksi Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostosta Risten Mustonen, Anni Saara Aikio, Anni-Sofia Löf, Maria Mäkinen ja Sunna Aikio. Lisäksi foorumiin osallistuu Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjät sekä lukuisia saamelaisyhdistyksiä Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä. 

Poikkeuksellisesti pysyvän foorumin ensimmäisen viikon täysistunnot ovat kaikki avoimia tilaisuuksia, kun taas toisen viikon kokoukset ovat kaikki suljettuja. Alkuperäiskansojen edustajat järjestävät pysyvän foorumin aikana perinteisesti monia sivutapahtumia. Tapahtumien tarkoituksena on kiinnittää huomiota ja jakaa tietoa alkuperäiskansoja koskettaviin ajankohtaisiin teemoihin. 

Suomen Saamelaiskäräjät järjesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa sivutapahtuman totuus- ja sovintoprosessista 16.4. Tapahtuman puheenjohtajana toimi Eduardo Gonzalez, joka on toiminut asiantuntijana useissa totuus- ja sovintoprosesseissa. Tapahtumassa kuultiin muun muassa Norjan, Ruotsin ja Suomen totuus- ja sovintoprosessien etenemisestä. 

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto järjesti yhdessä eri toimijoiden kanssa sivutapahtuman Jäämeren ratahankkeesta 18.4. Sivutapahtumassa nuoret toivat esille, millaisia vaikutuksia mahdollisella rautatiellä on saamelaisnuorten tulevaisuuteen perinteisissä elinkeinoissa. Lisäksi nuoret kertoivat tämän kaltaisten hankkeiden psyykkisistä vaikutuksista saamelaisnuorten hyvinvointiin. Saamelaisnuoret totesivat sivutapahtumassa yhdestä suusta, että vastustavat Jäämeren ratahanketta. 

Kuvassa: Nuorisoneuvoston edustajat Anni-Sofia Löf, Anni Saara Aikio, Risten Mustonen, Sunna Aikio ja Maria Mäkinen.

Lisätietoja: 

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, puh. +358 40 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen, risten.mustonen(at)gmail.com 

 

Määräaikainen projektityöntekijä Saamelaismusiikkikeskukselle

Työ alkaa 4.6 ja kestää 31.8.2018 saakka. Projektityöntekijän tehtäviin kuuluu mm. saamelaismusiikkikeskuksen avustajana toimiminen sekä Ijahis idja- alkuperäiskansojen musiikkifestivaalin apulaistuottajan tehtävät. Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, saamenkielentaito sekä riittävä englanninkielen taito. Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII/I mukaan (peruspalkka 1 755,62 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 11.5.2018 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari. Lisätietoja työstä antaa saamelaismusiikkikeskuksen suunnittelija Oula Guttorm p. 050 574 2765, oula.guttorm(at)samediggi.fi. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja Ijahis idja-alkuperäiskansojen musiikkitapahtumaan osoitteessa: www.ijahisidja.fi

Inarissa 17.4.2018 Saamelaiskäräjät