Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) puheenjohtajuus siirtyy Norjalta Ruotsille 15.5.

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) pitää täyskokouksen Karasjoella 15.5.2018. Norjan Saamelaiskäräjät on johtanut saamelaista parlamentaarista neuvostoa ajalla 22.9.2016-15.5.2018. Puheenjohtajan toimen ovat jakaneet Vibeke Larsen ja Aili Keskitalo. SPN:n puheenjohtajuus on 16.5.2018 alkaen Ruotsin Saamelaiskäräjillä. Tehtävä kestää vähintään 16 kk. Ajanjaksoa voidaan pidentää tarpeen mukaan. Tämän jälkeen puheenjohtajuus siirtyy Suomen Saamelaiskäräjille.

Suomen Saamelaiskäräjien edustajat täyskokouksessa 15.5.2018:

Tiina Sanila-Aikio
Tuomas Aslak Juuso
Petra Magga-Vars (Aslak Holmbergin varajäsen)
Pentti Pieski
Heikki Paltto
Neeta Jääskö

Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hyväksymän työjärjestyksen § 3 mukaan esittää yhteishallituksen seuraavaksi esityslistaksi:

SPN asia 01/18 – Kokouksen järjestäytyminen (Nimenhuuto, kutsun ja esityslistan hyväksyminen, kokouksen puheenjohtajan valinta)

SPN asia 02/18 – Hallituksen toimintakertomus

SPN asia 03/18 – Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toimintasuunnitelma

SPN asia 04/18 – Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston nuorisopoliittinen neuvosto kertoo toiminnastaan

SPN asia 05/18 – Jäämeren rata -hanke ja SPN:n julkilausuma

SPN asia 06/18 – Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokoussuunnitelma 2018/2019

SPN asia 07/18 – Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuuden vaihtuminen

SPN asia 08/18 – Kokouksen päätös

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on Suomen, Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin. Venäjän saamelaisjärjestöt osallistuvat yhteistyöhön tarkkailijoina SPN:ssä.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjälain muutosta valmisteleva toimikunta tiedottaa seuraavan kerran 18.5.

Saamelaiskäräjälain muutosta valmisteleva toimikunta piti kokouksen keskiviikkona 9.5., jossa sovittiin, että toimikunnan työstä tiedotetaan seuraavan kerran 18.5.

Valtioneuvosto on asettanut päätöksellään 23.10.2017 kuusi henkisen toimikunnan valmistelemaan esitystä saamelaiskäräjälain uudistamiseksi. Toimikunnan on määrä saattaa työnsä valmiiksi 30.4.2018 mennessä ja luovuttaa mietintönsä ehdotukseksi valtioneuvostolle saamelaiskäräjälain uudistamiseksi. Toimikunta antaa ehdotuksensa hallituksen esityksen muodossa, ja sen tulisi päästä yksimielisyyteen esityksen sisällöstä. Toimikunta on tähän mennessä kokoontunut vuoden 2017 loppuun mennessä kahdesti ja vuoden 2018 aikana kymmenen kertaa. Toimikunnan työn seurantaa varten valtioneuvosto nimesi lisäksi parlamentaarisen seurantaryhmän. Toimikunta ja parlamentaarinen seurantaryhmä ovat pitäneet kaksi yhteistä kokousta vuonna 2018.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

 

Saamelaiskäräjät keskustelee saamenkielisen varhaiskasvatuksen tilanteesta yhdenvertaisuusvaltuutetun ja saamelaisalueen kuntien kanssa

Saamelaiskäräjät on huolestunut saamenkielisen varhaiskasvatuksen työntekijätilanteesta. Varhaiskasvatusyksiköihin on vaikea löytää päteviä ja kielitaitoisia työntekijöitä ja sijaisia. Yksi syy tähän on saamen kielen taitoa koskeva kritiikki, jota varhaiskasvatuksen työntekijät usein kohtaavat työssään.

Saamelaiskäräjät keskustelee tilanteesta yhdenvertaisuusvaltuutetun sekä Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien kanssa 14.5. alkavalla viikolla järjestettävissä keskustelutilaisuuksissa. Tavoitteena on löytää keinoja tilanteen parantamiseksi ja saamenkielisen varhaiskasvatuksen työntekijöiden kuormituksen vähentämiseksi.

Tilaisuuksissa käsitellään myös esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Miten saamenkielinen varhaiskasvatus vaikuttaa lapsen kielen oppimiseen ja kehittymiseen? Millä tavalla kielen omaksuminen ja oppiminen on erilaista äidinkielisessä päivähoidossa ja saamen kieltä elvyttävässä kielipesässä? Mitä haasteita varhaiskasvatuksessa on lapsen kielellisten oikeuksien näkökulmasta? Miten varhaiskasvatuksen ja vanhempien yhteistyöllä voidaan tukea lapsen kielen kehittymistä?

Saamelaiskäräjien tehtävänä on sekä rahoittaa että seurata saamenkielisen varhaiskasvatuksen tilannetta.

Lisää aiheesta: saamenkielinen varhaiskasvatus kärsii työntekijäpulasta

 

Lisätietoja:

Hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi, puh. 010 839 3106, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, puh. 010 839 3112, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Kielipesäohjaaja Annika Pasanen, puh. 010 839 3119, annika.pasanen(at)samediggi.fi

Opetushallituksen myöntämät kielikylpytoiminnan valtionavustukset ovat haettavissa nyt

Opetushallitus on asettanut haettaviksi vuoden 2018 valtionavustukset kielikylpytoiminnan laajentamiseen. Käytettävissä oleva määräraha on 842 000 euroa. Avustuksilla on tarkoitus tukea Suomen kielikoulutuspolitiikan mukaisesti suomalaisten kielitaidon karttumista ja monipuolistumista kehittämällä kielikylpy- ja muun kaksikielisen opetuksen tarjontaa ja laatua. Avustukset on tarkoitettu varhaiskasvatsuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen järjestäjille. Hakuaika on 3.5.-4.6.2018 kello 16.15 asti.

– Aiempina vuosina erityisavustuksia on myönnetty myös saamen kielikylpytoiminnan kehittämiseen, kertoo Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari. – Avustuksia ovat saaneet mm. Utsjoen, Sodankylän ja Enontekiön kunnat. Saamen kielikylpyluokka on toiminut Utsjoella kaksi vuotta. Sodankylän kirkonkylässä saamen kielikylvyn kehittäminen käynnistyi pohjoissaamen kielipesän perustamisella ja Sompion koulun suunnitelmissa on kielikylpyluokan perustaminen. Enontekiöllä kielikylpyä toteutetaan kielirikasteisella opetuksella Hetan koululla.

– Muista saamelaisopetusta järjestävistä kunnista myös Kittilä ja Rovaniemi ovat saaneet valtionavustusta kielikylpytoiminnan kehittämiseen. Saamenkielinen varhaiskasvatus ja pohjoissaamen opetus käynnistyivät Kittilän Sirkassa viime syksynä. Rovaniemellä tämän valtionavustuksen saaminen mahdollisti saamen kielen kehittäjäopettajan palkkauksen ja suunnitelmissa on myös kaksikielisen opetuksen käynnistäminen lähivuosina.

Lisätietoja Opetushallituksen avaamasta hausta.

Sanila-Aikio: Ylen päätös siirtää Herra Heinämen Lato-orkesteri Elävään arkistoon on oikea ratkaisu

Ylen Pikku Kakkosen lastenohjelma Herra Heinämäen Lato-orkesteri herätti vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Yle päätti siirtää ohjelman Pikku Kakkosesta ja Lasten Areenasta Elävään arkistoon saatuaan palautetta ohjelmassa esiintyvästä intiaanihahmosta.  – Medialla on suuri vastuu mielikuvien luomisessa ja päätös siirtää ohjelma Elävään arkistoon on oikea ratkaisu, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Alkuperäiskansojen jäsenet ovat selkeästi ilmaisseet, etteivät hyväksy yhteisöjensä ulkopuolisten henkilöiden sulkapäähineen käyttöä. Tätä tukee myös alkuperäiskansojen aineetonta kulttuuriperintöä suojaavat kansainvälisen oikeuden periaatteet.

– Sulkapäähineen käyttö liittyy alkuperäiskansojen uskomuksiin ja uskontoon. Päähine käsitetään pyhänä, sanoo Sanila-Aikio.

YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen 16 artiklan toisen momentin mukaan valtion tulee varmistaa, että niiden omistamat viestimet kuvastavat asianmukaisesti alkuperäiskansojen kulttuurien moninaisuutta.

– Toivon, että Yleisradio kiinnittää tulevaisuudessa huomiota alkuperäiskansoja käsitteleviin teemoihin tietoisuuden lisäämiseksi sekä monipuolisen ja asianmukaisen kuvan luomiseksi palvellakseen suomalaista yhteiskuntaa, jatkaa Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjät on esittänyt lausunnossaan Yleisradion hallintoneuvoston kertomuksesta eduskunnalle vuodelta 2017 saamenkielisistä ohjelmista, että Yleisradio kouluttaa henkilökuntaansa liittyen alkuperäiskansakysymysten käsittelemistä kunnioittavalla tavalla ja uskontoja loukkaamatta. Saamelaiskäräjien hallitus on hyväksynyt lausunnon 26.2.2018. Lausunto on luettavissa täältä.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Kielipesätoiminnan ohjausryhmä kokoontui järjestäytyäkseen

Saamelaiskäräjät kutsui koolle saamelaista kulttuuri- ja kielipesätoimintaa järjestävät kunnat ja yhdistykset 26.4. ensimmäiseen kielipesätoiminnan ohjausryhmän kokoukseen. Ohjausryhmä on kokouksessaan järjestäytynyt ja keskustellut kielipesätoiminnan haasteista, onnistumisista sekä ajankohtaisista kehitystarpeista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Saamelaiskäräjien saamen kielineuvoston puheenjohtaja Neeta Jääskö. Ohjausryhmä valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Rauni Äärelä-Vihriälän.

– Kokouksessa sitouduttiin yhteiseen päämäärään kehittää saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaa ja luoda saamelaislasten kielenelvytykselle mahdollisimman hyvä ja vakaa ympäristö, kertoo ohjausryhmän puheenjohtaja Neeta Jääskö.

Saamelaiskäräjät päätti joulukuun 2017 täysistunnossa ohjausryhmän perustamisesta, ja saamelaista kulttuuri- ja kielipesätoimintaa järjestävät tahot ovat nimenneet omat edustajansa ohjausryhmään. Ohjausryhmän toimikausi on neljä vuotta, ja se työskentelee saamelaisen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen eteen Saamelaiskäräjien kielineuvoston neuvoa-antavana elimenä. Mukana ohjausryhmässä ovat Saamelaiskäräjät koollekutsuvana tahona, Utsjoen kunta, Inarin kunta ja Anarâškielâ servi, Enontekiön kunta, Sodankylän kunta, Oulun kaupunki, Rovaniemen kaupunki ja City-Sámit ry.

Lisätietoja:
Ma. kielipesäohjaaja Annika Pasanen, puh. 010 839 3119, annika.pasanen(at)samediggi.fi

Saamenkielinen varhaiskasvatus kärsii työntekijäpulasta

Saamelaisalueen kunnat ovat raportoineet Saamelaiskäräjille saamenkielisen varhaiskasvatuksen kelpoisten ja saamen kielen taitoisten työntekijöiden puutteesta. Myös kielitaitoisten sijaisten löytäminen on hankalaa. Työntekijäpula kuormittaa varhaiskasvatustyötä tekeviä.  – Omakielinen varhaiskasvatus on kuitenkin saamen kielten ja saamelaisen kulttuurin tärkeimpiä tulevaisuuden kysymyksiä ja varhaiskasvatuksen työntekijät tärkeimpiä tulevaisuuden tekijöitä, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. 

Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi kaksipäiväisessä kokouksessaan 23.-24.5.2018 selvityksen saamenkielisen päivähoidon turvaamiseksi osoitetun valtionavustuksen käytöstä vuonna 2017. Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien järjestämän saamenkielisen päivähoidon piirissä oli vuonna 2017 yhteensä noin 90 lasta (laskennallinen keskimäärä 64) ja yhteensä 16 saamenkielistä työntekijää. Työntekijöistä muutama suorittaa parhaillaan lastentarhaopettajan tutkintoa Oulun yliopiston ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kaksi vuotta sitten käynnistämässä hankkeessa. Työntekijätilanteen odotetaan paranevan lähivuosina saamenkielisiä lastentarhanopettajia kouluttavan hankkeen päätyttyä.

Saamenkielistä päivähoitoa annetaan Utsjoen päiväkoti Duottaraskissa, Karigasniemen päiväkoti Gollerássissa, Enontekiön Hetan uudessa päiväkoti Riekossa, Ivalon päiväkodin Násti-ryhmässä ja Inarin päiväkoti Urbissa. Vuonna 2017 järjestettiin myös inarinsaamenkielistä päivähoitoa saamen kielipesä Piervâlin yhteydessä Inarin kirkonkylässä. Lisäksi Enontekiön kunta ostaa saamenkielistä päivähoitoa naapurikunnasta Ruotsin Karesuvannosta muutamalle lapselle.

Saamelaiskäräjät pitää hyvänä saamenkielisen päivähoidon turvaamiseksi osoitetun 120 000 euron valtionavustuksen kaksinkertaistamista vuodelle 2018 yhteensä 240 000 euroon. Saamelaiskäräjät jakaa valtionavustuksen vuosittain kotiseutualueen kunnille ja sopii niiden kanssa valtionavustuksen jakamisesta ja sen kriteereistä.

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 5/2018

Korkein hallinto-oikeus on 16.3.2018 hylännyt kolme Saamelaiskäräjien valitusta, jotka koskevat Inarin kunnan alueelle myönnettyä koneellista kullanhuuhdontalupaa. Saamelaiskäräjien hallitus päätti, että Saamelaiskäräjät ei toistaiseksi valita vastaavista kullankaivua koskevista lupa-asioista, ennen kuin Saamelaiskäräjien yleiskokous on päättänyt asiaa koskevasta linjauksesta. Asiaa aletaan valmistella yleiskokouksen käsittelyä varten.

City-Sámit ry on tiedottanut 18.4.2018, että yhdistyksen ylläpitämä kielipesä Máttabiegga lopettaa toimintansa 31.7.2018 mennessä. Saamelaiskäräjien pitkän tähtäimen tavoitteena on, että saamenkielinen kielipesätoiminta siirtyy kokonaisuudessaan Saamelaiskäräjien alaisuuteen, mutta selvitystyö tämän uudistuksen toteuttamiseksi on kesken, ja saamenkielinen varhaiskasvatus Helsingissä on sillä välin järjestettävä muilla tavoin. Hallitus siirsi asian kiireelliseen valmisteluun.

Hallitus käsitteli saamelaiskäräjälain muutoshankkeen tilannetta. Hallitus kuuli kokouksessa asiantuntijoita ja päätti jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessaan. Saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan toimikauden on määrä päättyä 30.4., mutta toimikunnan seuraava kokous on suunniteltu pidettäväksi 9.5.

Jäsennimeämisiä asiantuntijaryhmiin

Hallitus nimesi Lapin liiton ja Lapin ELY-keskuksen pyynnöstä perustettavaan kulttuurin toimialan asiantuntijaryhmään Saamelaiskäräjien edustajaksi Petra Magga-Varsin ja varajäseneksi Aslak Holmbergin. Hallitus esittää ympäristöministeriölle maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelua varten asetettavaan sidosryhmäfoorumiin Saamelaiskäräjien edustajaksi Heikki Palttoa ja varajäseneksi Kalle Varista.

Lisäksi hallitus nimesi Pohjois-Lapin maakuntakaavaan 2040 saamelaiskulttuurin työryhmän jäsenet ja heille varajäsenet sekä esitti henkilöä saamelaiskulttuurin asiantuntijaksi. Lue uutinen täältä.

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien keskustelutilaisuus keräsi Vuotson Mokta-tuvan täyteen väkeä

Saamelaiskäräjien hallituksen toinen keskustelutilaisuus pidettiin Vuotson Mokta-tuvalla maanantaina 23.4.2018. Tilaisuus keräsi yhteensä 30 osallistujaa keskustelemaan ajankohtaisista asioista. 

Saamelaiskäräjien hallitus matkasi kokouksensa jälkeen saamelaisalueen eteläisimpään kylään, Vuotsoon, tapaamaan alueen saamelaisia. Tilaisuuden aluksi puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio sekä varapuheenjohtajat Heikki Paltto ja Tuomas Aslak Juuso kertoivat lyhyesti Saamelaiskäräjillä tällä hetkellä työn alla olevista asioista. Tämän jälkeen hallituksen jäsenet Pentti Pieski, Petra Magga-Vars sekä Magreta Sara jatkoivat jokainen vuorollaan puheenvuoroja tuoden esille ajankohtaisia asioita hallituskauden toimista.

Hallituksen puheenvuorojen jälkeen oli osallistujien vuoro kertoa omat terveiset Saamelaiskäräjille. Puheenvuoroja oli runsaasti ja vuotsolaiset toivat erityisesti esille huolen meneillään olevasta Jäämeren ratahankkeesta sekä lisääntyvästä kullankaivuusta Vuotson alueella. Lisäksi muun muassa saamen kielen elpyminen, nuorison paluumuutto sekä vanhustenhoito nousivat esiin keskusteluissa.

– Tilaisuudessa oli oikein positiivinen ilmapiiri ja oli mukava nähdä, että vuotsolaiset olivat näin aktiivisesti liikkeellä, iloitsee puheenjohtaja Sanila-Aikio tilaisuuden jälkeen.

Saamelaiskäräjien hallitus jatkaa syksyllä keskustelutilaisuuksia ja vierailee Inarin lisäksi Utsjoella ja Enontekiön Karesuvannossa. Tilaisuuksista tiedotetaan, kun niiden päivämäärät ovat päätetty.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Saamelaiskäräjien hallitus nimesi Pohjois-Lapin maakuntakaavaan 2040 saamelaiskulttuurin työryhmän – työryhmä arvioi maakuntakaavan vaikutuksia saamelaiskulttuuriin

Lapin liitto on pyytänyt Saamelaiskäräjiä nimeämään Pohjois-Lapin maakuntakaavaan 2040 saamelaiskulttuurin työryhmän jäsenet ja heille varajäsenet sekä esittämään henkilöä saamelaiskulttuurin asiantuntijaksi. Työryhmä arvioi maakuntakaavan vaikutuksia saamelaiskulttuuriin.

Saamelaiskäräjien hallitus 23.4.2018 nimesi seuraavat jäsenet ja heille varajäsenet saamelaiskulttuurin työryhmään:

Jäsen                                  Varajäsen

Inga-Briitta Magga            Saara Tervaniemi

Neeta Jääskö                      Kirsti Kustula

Asko Länsman                   Magreta Sara

Pentti Pieski                       Aslak Holmberg

Tiina Sanila-Aikio             Veikko Feodoroff

Lisäksi Saamelaiskäräjät esitti saamelaiskulttuurin asiantuntijaksi Juha Guttormia.

Lapin liitto on käynnistänyt Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 laadinnan keväällä 2017. Lapin liitto ja Saamelaiskäräjät ovat käyneet neuvotteluja Akwé: Kon -menettelyjen soveltamisesta maakuntakaavoituksessa. Neuvottelujen perusteella todettiin, että maakuntakaavassa järjestetään vaikutusten arviointi saamelaiskulttuuriin palkkaamalla Lapin liittoon saamelaiskulttuurin asiantuntija ja perustamalla saamelaiskulttuurin työryhmä.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Liitteet: 

Saamelaiskäräjien keskustelutilaisuus Vuotsossa ma 23.4. klo 18 järjestetään SámiSosterin Mokta-talolla osoitteessa Luuhkatie 10 E 9

Saamelaiskäräjien hallituksen keskustelutilaisuus Vuotsossa maanantaina 23.4. klo 18 järjestetään SámiSosterin Mokta-talolla osoitteessa Luuhkatie 10 E 9, ei koululla kuten aiemmin on ilmoitettu. Käänny nelostieltä ensin kaupalle ja heti vasemmalle päätien suuntaisesti. Luuhkatie kääntyy pian oikealle. Nähdään Vuotsossa!

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi