Saamelaiskäräjät toivottaa rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!

Sääʹmteʹǧǧ tuäivat rääuhlõs rosttovpõõʹzzid da leklvaž ođđ eeʹjj!
Sämitigge tuáivut rávhálijd juovlâid já luholii uđđâ ive!
Sámediggi sávvá ráfálaš juovllaid ja ilolaš ođđa jagi!
Saamelaiskäräjät toivottaa rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!
Season’s Greetings from Sámi Parliament!

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi toimintasuunnitelma-talousarvion 2018

Saamelaiskäräjien toimintavuoden 2018 päätavoitteisiin kuuluvat Saamelaiskäräjälain uudistaminen, pohjoismaisen saamelaissopimuksen käsittelyn päätökseen saattaminen ja totuus- ja sovintoprosessiin liittyvä työ. Saamelaiskäräjät valitsi vuoden viimeisessä kokouksessaan Saamelaiskäräjien kieliturvasihteerin virkaan filosofian maisteri Anne-Kirste Aikion Inarista sekä jäsenet Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoon toimikaudelle 2018-2019.

Saamelaiskäräjät kokoontui vuoden viimeiseen kokoukseensa 18.12.2017 Inarissa.

Kokous alkoi puheenjohtajiston sekä jäsenten katsauksella omaan toimintaansa Saamelaiskäräjien kokouksen 3/2107 jälkeen. Puheenjohtajisto ja jäsenet kertoivat mm. saamelaiskäräjälain uudistamisesta, kehityksestä saamelaisalueen ulkopuoliseen opetukseen liittyen sekä totuus- ja sovintoprosessin edistämisestä.

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi toimintasuunnitelman vuodelle 2018. Saamelaiskäräjien jäsenet keskustelivat mm. toimintasuunnitelman päätavoitteista. Yksi päätavoitteita on saamelaiskäräjälain uudistaminen. Saamelaiskäräjälain uudistamiseksi nimetty työryhmä on aloittanut työnsä marraskuussa 2017 ja se jatkaa työtään vuoden 2018 huhtikuun loppuun. Saamelaiskäräjät on työryhmässä edustettuina kolmen edustajansa sekä asiantuntija-valmistelijansa toimesta. Työryhmän työn tarkoituksena on valmistella hallituksen esitykseksi ehdotus saamelaiskäräjälain uudistamiseksi. Uudistamistyötä varten nimetyn komitean on määrä saada aikaan yksimielinen mietintönsä uudeksi saamelaiskäräjälaiksi, jonka pohjalta valtioneuvosto muodostaa hallituksen esityksen eduskunnan hyväksyttäväksi syysistuntokaudella 2018.

Saamelaiskäräjien toimintavuoden 2018 päätavoitteena on lisäksi Pohjoismaisen saamelaissopimuksen käsittelyn päätökseen saattaminen ja totuus- ja sovintoprosessiin liittyvä työ. Saamelaiskäräjät jatkaa työtä totuus- ja sovintoprosessin mandaatin rakentamiseksi ja prosessin aloittamiseksi vuoden 2018 aikana.

Saamelaiskäräjät valitsi Saamelaiskäräjien kieliturvasihteerin virkaan filosofian maisteri Anne-Kirste Aikion Inarista sekä jäsenet Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoon toimikaudelle 2018-2019.

Saamelaiskäräjät hyväksyi ensimmäisen kansainvälistä toimintaansa koskevan strategian

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi Saamelaiskäräjien kansainvälistä toimintaa koskevan strategian. Strategian päälinjauksina ovat Saamelaiskäräjien vaalikauden toimintaohjelmassa vuosiksi 2016-2019 asetetut tavoitteet liittyen kansainväliseen toimintaan sekä tämän hetkinen alkuperäiskansoja koskeva kehitys kansainvälisillä foorumeilla. Kansainvälisen strategian tarkoituksena on tehostaa vaalikauden tavoitteiden toteutumista priorisoimalla edunvalvonta kärkitavoitteisiin ja niihin liittyvien toimenpiteiden toimeenpanoon sekä saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien turvaaminen kansainvälisellä tasolla pidemmälle tähdäten. Saamelaiskäräjien kansainvälisen toiminnan perustana on Saamelaiskäräjien tärkeimmän ja sille perustuslaissa säädetyn tehtävän toteuttaminen kansainvälisellä tasolla, eli saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon toteuttaminen sekä saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilymisen ja kehittymisen turvaaminen. Strategian mukaan Saamelaiskäräjät mm. vahvistaa saamelaisten rajat ylittävää yhteistyötään ja kehittää suhteitaan Euroopan unioniin.

Saamelaiskäräjien kansainvälistä toimintaa koskeva strategia

Saamelaiskäräjien kokouksen suoratoisto internetissä avattiin 271 kertaa.

Lisätietoa kokouksesta: Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi puh. 050 3001 780

Lisätietoa Saamelaiskäräjien kansainvälistä toimintaa koskevasta strategiasta sekä Saamelaiskäräjien kansainvälisestä toiminnasta:

Puheenjohtajan avustaja Inka Saara Arttijeff, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi, puh. 050 5747 629

Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on kiinni 27.-29.12.2017.

Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on kiinni 27.-29.12.2017.

Sámedikki telefonguovddáš lea gitta 27.-29.12.2017.

Sämitige puhelinnummeer lii kiddâ 27.-29.12.2017.

Sää’mtee’gg te’lfonkõõskõs lij kidd 27.-29.12.2017.

Saamelaiskäräjien virallinen delegaatio vieraili Virossa

Saamelaiskäräjien virallinen delegaatio oli ensimmäistä kertaa vierailulla Virossa 28.-29.11. Saamelaiskäräjät vieraili Viron parlamentissa, ulkoministeriössä sekä Kansallismuseossa. Matkan tarkoituksena oli sitoa vahvempia yhteyksiä tähän sukulaiskieltä puhuvaan kansaan sekä kertoa saamelaisten nykytilanteesta Suomessa.Viro työskentelee kansainvälisesti alkuperäiskansojen oikeuksien vahvistamiseksi ja tukee erityisesti muita suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvia kansoja. Siksi oli luonnollista vierailla juuri Virossa.

Delegaatioon kuuluivat Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Pentti Pieski sekä jäsen Aslak Holmberg. Kansalaisyhteiskuntaa matkalla edusti Suomen Saamelaisnuoret Ry:n puheenjohtaja Petra Laiti. Matkan järjestäjänä toimi MTÜ Põlisrahvaste Keskus (Indigenous Peoples’ Development NGO, Estonia).

Viron parlamentissa Saamelaiskäräjät tapasi Vabaerakond-parlamenttiryhmän. Tapaamisessa keskusteltiin yleisesti saamelaisten tilanteesta ja haasteista Suomessa. Osallistujat osoittivat vahvaa mielenkiintoa saamelaisasioihin ja tapaamisessa sovittiin yhteydenpidon jatkamisesta.

Ulkoministeriössä Saamelaiskäräjien delegaatio tapasi kansainvälisten järjestöjen osaston johtajan Karmen Lausin ja osaston työntekijän Heidi Koolmeisterin. Tapaamisessa puhuttiin muun muassa Suomen ja Viron kansainvälisestä työstä alkuperäiskansa-asioissa sekä YK:ssa että EU:ssa. Delegaatio toi esille, että vaikka Suomi kansainvälisesti tukeekin alkuperäiskansojen oikeuksien edistämistä, eivät saamelaisten alkuperäiskansaoikeudet toteudu täysimääräisesti Suomessa, mikä taas syö Suomen toimien uskottavuutta kansainvälisesti alkuperäiskansa-asioissa. Erityisen räikeänä esimerkkinä nostettiin esille Tenon sopimus, ja keskusteltiin YK:n alkuperäiskansa-asioiden pysyvän foorumin kehotuksesta neuvotella sopimus uudelleen. Suomi tai Norja eivät ole antaneet kehotukseen virallista vastausta, eivätkä ole aloittaneet toimia tilanteen korjaamiseksi.

Viron kansallismuseossa, Eesti Rahva Muuseumissa Tartussa ja myöhemmin Suomalais-Ugrilaisen seuran tilaisuudessa Tallinnassa delegaatio piti esitelmiä saamelaisista ja ajankohtaisista saamelaisasioista, kertoi Saamelaiskäräjistä sekä nuorten toimista ja aktivismista. Esille nostettiin vaikeudet, joita Suomen valtiovaltaa kohtaan on mm. valtion kieltäytyminen selvittämästä ja vahvistamasta saamelaiskylien oikeuksia, joita huomioimatta valtio toimii alueiden ja luonnonrikkauksien hallinnoijana. Edustajat kertoivat, kuinka päätösten tekeminen saamelaisten oikeuksia kunnioittamatta ja ilman saamelaisten osallistumista päätöksen tekoon uhkaavat saamelaiskulttuurin pohjaa, perinteisiä elinkeinoja.

Delegaatio vieraili myös maan suurimman sanomalehden, Postimeesin toimituksessa. Postimeesin haastattelun voi lukea tästä: https://maailm.postimees.ee/4330337/soomlased-ei-moista-et-saamid-pole-soomlased  

Saamelaiskäräjät onnittelee 100-vuotiasta Suomea

Saamelaiskäräjät onnittelee 100-vuotiasta Suomea. Hyvää itsenäisyyspäivää!

Sääʹmteʹǧǧ tuäivat leekk 100-ekksaž Lääʹddjânnma. Šiõǥǥ jiõččnažvuõttpeeiʹv!

Sämitigge tuáivut luho 100-ihásii Suomân. Pyeri jiečânâsvuođâpeivi!

Sámediggi sávvá lihku 100-jahkásaš Supmii. Buori iehčanasvuođabeaivvi!

Saamelaiskäräjälain uudistaminen käynnistyy

Oikeusministeriö on asettanut toimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella saamelaiskäräjistä annetun lain uudistamista. Toimikunnan työ perustuu perusoikeuksiin, muihin perustuslain asettamiin velvoitteisiin ja Suomen kansainvälisiin ihmisoikeusvelvoitteisiin sekä YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistukseen.

Toimikunnan puheenjohtajana toimii korkeimman hallinto-oikeuden presidenttinä vuosina 1993–2012 toiminut oikeustieteen tohtori Pekka Hallberg.

Lain muutosten valmistelua tukemaan asetetaan lisäksi parlamentaarinen seurantaryhmä. Seurantaryhmän tehtävänä on välittää eduskuntaryhmille tietoa lain valmistelusta, edistää keskustelua sekä seurata ja arvioida toimikunnan työtä.

Toimikunnan on määrä saada yksimielisen ehdotuksensa valmiiksi huhtikuun 2018 loppuun mennessä. Tarkoituksena on, että lakimuutokset tulevat voimaan hyvissä ajoin ennen vuonna 2019 pidettäviä seuraavia saamelaiskäräjävaaleja.

Lisätietoja:
Johtaja Johanna Suurpää, Oikeusministeriö, puh. 02951 5053, johanna.suurpaa@om.fi
Neuvotteleva virkamies Satu Kaskinen, Oikeusministeriö, puh. 02951 50322, satu.kaskinen@om.fi
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila Aikio, puh. puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Lisätietoa hankkeesta: http://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM077:00/2017

Esitä jäsentä saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoon 2018-2019

Saamelaiskäräjien yhteydessä toimii nuorisoneuvosto. Neuvoston pääasiallisena tehtävänä on edistää saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia sekä vahvistaa saamelaisnuorten identiteettiä nuorisotyön kautta. Lisäksi neuvosto tulee valmistelemaan ne saamelaiskäräjien esitykset, aloitteet, lausunnot ja muut kannanotot, jotka koskevat saamelaisnuoria.

Neuvostoon valitaan viisi varsinaista jäsentä sekä heille jokaiselle henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenten tulee olla 18–28-vuotiaita aktiivisia saamelaisnuoria. Lisäksi neuvostoon valitaan viisi pysyvää asiantuntijaa. Asiantuntijajäsenten tulee valituksi tullessaan olla 15–17-vuotiaita. Neuvoston jäsenten ei tarvitse olla käräjien jäseniä, eikä heidän tarvitse asua saamelaisalueella. Myöskään saamen kieli äidinkielenä ei ole välttämättömyys, mutta saamen kielen taito on toivottavaa. Nuorisoneuvoston valinnassa tullaan ottamaan huomioon, että jäsenet edustavat mahdollisimman kattavasti koko saamelaisaluetta sekä eri kieliryhmiä.

Nuorisoneuvosto tekee saamelaiskäräjien hallitukselle ehdotuksen valittavista jäsenistä, ja lopullisen päätöksen tekee saamelaiskäräjien kokous.

Voitte ehdottaa mielestänne nuorisoneuvostoon sopivia 18–28-vuotiaita aktiivisia saamelaisnuoria ja asiantuntijajäseneksi sopivia 15–17-vuotiaita nuoria. Ehdotukset perusteluineen voi lähettää sähköpostitse nuorisosihteerille osoitteeseen kaisa.tapiola-lansman(at)samediggi.fi tai postitse Nuorisoneuvosto, Sajos, 998700 Inari tai Nuorisoneuvosto, PL 41, 99981 Utsjoki 13.11.2017 mennessä.

Lisätietoja saatte halutessanne nuorisosihteeriltä, puhelinnumero +358 50 382 5179.

Saamelaiskäräjien edustajat saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevassa toimikunnassa ja parlamentaarisessa seurantaryhmässä

Saamelaiskäräjien hallitus nimesi edustajat saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevaan toimikuntaan sekä parlamentaariseen seurantaryhmään kokouksessaan 9.10.2017.

Hallitus nimesi saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevaan toimikuntaan Tiina Sanila-Aikion (varalla Petra Magga-Vars), Tuomas Aslak Juuson (varalla Pentti Pieski) ja Kalle Variksen (varalla Pekka Sammallahti) sekä asiantuntija-esittelijäksi Oula Antti Labban. Hallitus nimesi parlamentaariseen seurantaryhmään asiantuntijajäseneksi Pentti Pieskin ja varajäseneksi Heikki Palton.

Oikeusministeriö ja Saamelaiskäräjät neuvottelivat saamelaiskäräjälain uudistuksesta oikeusministeri Antti Häkkäsen johdolla 6.9.2017. Neuvottelujen tuloksena sovittiin saamelaiskäräjälain uudistuksen käynnistämisestä perusoikeuksien ja Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden raameissa.

Koska 6.9.2017 pidetyn saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen neuvottelun tarkistettu pöytäkirja ei ollut hallituksen kokouksessa nähtävillä, hallitus päätti lisäksi saamelaiskäräjälain uudistuksen aloittamisen ehdoksi, että neuvottelun pöytäkirjan tulee olla tarkistettu vastaamaan neuvottelua, jotta saamelaiskäräjälain uudistus voidaan aloittaa, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio painottaa.

Oikeusministeriön tarkoituksena on asettaa toimikunta valmistelemaan tarvittavia muutoksia saamelaiskäräjistä annettuun lakiin (974/1995) sekä asettaa hankkeeseen liittyen seurantaryhmä. Uudistustyö aloitetaan mahdollisimman pian. Toimikunnassa on puheenjohtaja, jäsen ja varajäsen kustakin hallituspuolueesta sekä kolme jäsentä ja varajäsentä Saamelaiskäräjiltä.

Seurantaryhmän tehtävänä on tukea saamelaiskäräjistä annetun lain muutosten valmistelua sekä välittää eduskuntaryhmille oikea-aikaista tietoa lain valmistelusta sekä edistää asiantuntevaa ja kokonaisvaltaista keskustelua aiheesta. Seurantaryhmän tulee seurata ja arvioida asetettavan saamelaiskäräjistä annetun lain muutosta valmistelevan toimikunnan työtä. Seurantaryhmässä on jäsen ja varajäsen kustakin eduskuntaryhmästä sekä asiantuntijajäsen ja varajäsen Saamelaiskäräjiltä.

Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät järjesti työpajapäivän sähköisistä saamenkielisistä sosiaali- ja terveyspalveluista

Saamelaiskäräjät järjesti työpajan sähköisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä. Päivän aikana kuultiin puheenvuorot muun muassa saamenkielisten palveluiden huomioimisesta sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa sekä kaupunkisaamelaisten palvelutarpeista uudistuksiin liittyen. Työpajaosuudessa pohdittiin saamelaisväestön sähköisiin saamenkielisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä tarpeita ja haasteita sekä pyrittiin miettimään ratkaisuja esiin nousseisiin haasteisiin. Työpajan vetäjinä toimivat Hanna Nordlund ODA-hankkeesta ja Sirpa Arvonen Virtuaalisairaala 2.0-hankkeesta.

Työpajapäivän aloitti Lapin liiton edustaja Jaana Koskela kertomalla sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun tilanteesta ja saamenkielisten palveluiden huomioimisesta valmistelussa. Lydia Heikkilä ja Tuuli Miettunen SÁRA-hankkeesta toivat omissa esityksissään esiin erityisesti kaupunkisaamelaisten palvelutarpeita sote- ja maakuntauudistukseen liittyen. Hanna Nordlund (ODA) ja Sirpa Arvonen (Virtuaalisairaala 2.0) esittelivät omat hankkeensa ja näiden esitysten pohjalta siirryttiin keskustelemaan tapahtumaan osallistuneiden kokemuksista saamenkielisiin sähköisiin palveluihin liittyen. Keskustelussa nousi esiin sähköisten saamenkielisten sote-palveluiden vähäisyys ja vaikea löydettävyys. Lisäksi jo olemassa olevien palveluiden teknisessä toteutuksessa on ongelmia. Esimerkiksi saamen fontteja ei voi käyttää tietyissa palveluissa.

Työpajoissa nousi esiin se, että saamelaisväestön tarpeet sähköisiin saamenkielisiin sote-palveluiden suhteen ovat moninaiset. Tarvitaan useita eri tyyppisiä ja eri ikäryhmille suunnattuja sähköisiä saamenkielisiä sote-palveluja. Esimerkkeinä tarpeista mainittiin muun muassa sähköinen saamenkielinen terveyskeskusajanvaraus, saamenkielinen matalan kynnyksen mielenterveys-chat nuorille sekä sähköiset saamenkieliset perheiden palvelut. Jotta tarpeisiin voitaisiin vastata, tarvittaisiin eri toimijoiden välistä yhteistä tahtotilaa ja halua edistää sähköisten saamenkielisten sote-palveluiden kehittämistä. Palveluista tulisi tiedottaa niin, että tieto palveluiden olemassa olosta tavoittaisi saamelaisväestön. Lisäksi tarvittaisiin neuvontaa ja tukea sähköisten palveluiden käyttöön.

Lisätietoja työpajasta antaa Sarita Kämäräinen sarita.kamarainen@samediggi.fi / 040 724 8224.

Saamelaiskäräjät onnittelee juhlavuottaan viettäviä Vuotson ja inarinsaamen kielipesiä

Saamelaiskäräjät onnittelee Vuotsossa toimivaa pohjoissaamen kielipesää ja Inarissa toimivia inarinsaamen kielipesiä. Inarinsaamen kielipesät täyttävät tänä vuonna 20 vuotta. Vuotson pohjoissaamenkielinen kielipesä Biedju vietti 10-vuotisjuhliaan elokuun lopussa. Saamelaiskäräjät tukee arvokasta kielityötä lahjoittamalla kielipesille kieli- ja kulttuurikasvatusta tukevia leluja.

Inarinsaamen kielen yhdistys Anarâškielâservi ry perusti ensimmäisen inarinsaamen kielipesän vuonna 1997. Kahdenkymmenen vuoden aikana kielipesätoiminta on laajentunut ja vakiinnuttanut asemansa. Inarinsaamen kielipesillä on tärkeä rooli inarinsaamen kielen ja kulttuurin elvyttämisessä ja ne ovat toimineet esikuvina myös myöhemmin perustetuille kulttuuri- ja kielipesille. Vuotson pohjoissaamenkielinen kielipesä Biedju aloitti toimintansa vuonna 2007 ollen ensimmäinen pohjoissaamenkielinen kielipesä.

Tällä hetkellä Suomessa toimii kaksitoista kielipesää, joista kaksi koltansaamenkielistä, kolme inarinsaamenkielistä ja kolme pohjoissaamenkielistä saamelaisten kotiseutualueella. Kotiseutualueen ulkopuolella pohjoissaamenkielinen kielipesätoiminta on käynnistynyt Helsingissä, Oulussa, Rovaniemellä ja Sodankylän kirkonkylässä.

Saamelaiskäräjät on muistanut Vuotson kielipesä Biedjua materiaalipaketilla, jonka avulla voi opetella vuodenkiertoon ja luontoon liittyvää sanastoa. Materiaalipaketti opastaa lapset saamen kahdeksaan vuodenaikaan. Inarinsaamen kielipesät saavat käyttöönsä kulttuurikasvatusta tukevia leluja mm. suopunkeja ja saamelaisalueen luontoon kuuluvia pehmoeläimiä, jotka toimitetaan kielipesiin avoimien ovien päivänä 5.10.2017.