Jäämerenrata pysyy maakuntakaavassa laajasta vastustuksesta huolimatta

Lapin liiton hallitus päätti 8. kesäkuuta hyväksyä vastineet Pohjois-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta saatuihin viranomaislausuntoihin ja edelleen asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville, sivuuttaen näin asiasta annetut näkemykset. Jäämerenrata pysyy maakuntakaavassa laajasta vastustuksesta huolimatta.

Saamelaiskäräjät on useaan otteeseen eri kannanotoissa ja lausunnoissa tuonut esille vastustavansa Jäämerenradan merkitsemistä maakuntakaavaan edes ohjeellisena. Saamelaiskäräjät toi kantansa esille myös lausunnossaan maakuntakaavaehdotuksesta, joka oli viranomaislausunnoilla 28.1.-28.2.

Poliittinen päätös radan linjauksesta Pohjois-Lapin alueella on tehty Lapin liitossa ilman riittävää vaikutusten arviointia, eikä se näin ollen perustu asianmukaiseen suunnitteluun ja valmisteluun. Jäämerenrataan liittyvien suunnitelmien myötä saamelaisten elinympäristöön, kieleen, yhteisöön ja perinteisiin elinkeinoihin kohdistuu suuri uhka, sillä rata halkoisi kaikkien kolmen saamen kieliryhmän ydinalueita.

– Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan Jäämerenrataa mahdollistavalle kaavamerkinnälle ei ole hyväksyttäviä perusteita. Toin vielä Lapin liiton hallituksen kokouksessa esille, että kaava on ristiriidassa Suomen perustuslain ja kansainvälisten sopimusten nojalla alkuperäiskansoille turvattujen oikeuksien kanssa ja siksi maakuntakaava pitäisi palauttaa valmisteluun ja poistaa Jäämerenrata -merkintä maakuntakaavasta, sanoo Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Koivisto on nimetty Saamelaiskäräjien edustajaksi Lapin liiton hallitukseen ja osallistui hallituksen kokoukseen 8. kesäkuuta. Saamelaiskäräjien asiantuntijajäsenellä on Lapin liiton hallituksen kokouksissa osallistumis- ja puheoikeus, mutta ei oikeutta tehdä esityksiä tai äänestää. Hallituksen kokouksessa tehtiin esitys ratamerkinnän poistamisesta, mutta esitys raukesi kannattamattomana.

Ratahanketta vastustetaan laajalti myös muiden toimijoiden keskuudessa. Saamelaiskäräjien lisäksi kielteisen kannan ovat ilmaisseet Kolttien kyläkokous, Paliskuntain yhdistys, Saamelaismuseo Siida, alueen paliskunnat, Utsjoen kunta, useat saamelais- ja muut yhdistykset, kylätoimikunnat sekä useat yksityiset henkilöt. Inarin kunta esitti, että ratalinjaus osoitetaan ainoastaan yhteystarpeena tai suurpiirteisenä vyöhykkeenä Inarijärven eteläpuolitse. Jäämeren rata on todettu liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä selvityksessä taloudellisesti kannattamattomaksi.

Saamelaiskäräjien lausunto Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 -ehdotuksesta

Lisätietoja:

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

 

Kuva: Anja Vest

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 5/2020

Saamelaiskäräjät asettaa keskuudestaan hallituksen, johon kuuluvat jäseninä käräjien puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja neljä muuta jäsentä. Hallitus toimii saamelaiskäräjien kokouksen alaisena ja sen ensisijaisena tehtävänä on vastata poliittisesta toiminnasta ja hallinnosta sekä huolehtia käräjien kokousten valmistelusta. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Saamelaiskäräjät vetoaa Norjan rajaliikenteen vapauttamiseksi

Saamelaiskäräjät vetoaa sisäministeri Maria Ohisaloon Norjan ja Suomen välisen rajan avaamiseksi. Koronaviruksen takia määrätyt liikkumisrajoitukset ovat kohdistuneet merkittävällä tavalla Pohjois-Suomen raja-alueiden saamelaisväestöön.

– Saamelaisyhteisössä on hyvin tavallista, että yhteisön ja sukujen jäseniä asuu joko vakituisesti tai tilapäisesti naapurivaltion alueella tai käy naapurivaltiossa työssä. Koronaviruksen takia määrätyt liikkumisrajoitukset ovat aiheuttaneet merkittäviä negatiivisia vaikutuksia saamelaisväestön työhön, toimeentuloon ja liikkumiseen, ja lisäksi sosiaalisten- ja perhesuhteiden ylläpitoon, toteaa puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Kevään koronaepidemiasta johtunut rajojen sulkeutuminen on aiheuttanut lisäksi huomattavia vaikutuksia saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajien toimintaedellytyksille ja liikkumiselle. Liikkumisrajoitukset ovat aiheuttaneet huomattavia vaikutuksia saamelaisyhteisöille myös muutoin.

– Saamelaiskäräjien käsityksen mukaan tämänhetkinen koronatilanne ei edellytä enää rajasulun ylläpitoa Norjan ja Suomen välisellä rajalla, vaan rajasulku tulisi joko purkaa kokonaan tai asteittain. Mikäli rajasulkua jatketaan, joutuvat perinteisten elinkeinojen, kuten esimerkiksi poronhoidon harjoittajat vaikeaan tilanteeseen. Rajasulun purku olisi välttämätöntä myös eri valtioiden alueella oleskelevien perheen ja sukuyhteisön jäsenten tapaamisten mahdollistamiseksi ja eri valtioissa normaalisti työtä tekevien henkilöiden työn ja toimeentulon turvaamiseksi, jatkaa Juuso.

Saamelaiskäräjät tuo esille vetoomuksessa, että saamelaisilla on oikeus osallisuuteen itseään koskevassa päätöksenteossa. Kansainvälisten rajojen jakamalla alkuperäiskansalla on oikeus ylläpitää ja kehittää rajat ylittävää yhteistyötä ja suhteita. Saamelaiskäräjät pyytääkin, että tulevaisuudessa saamelaisalueella valtion rajoja koskevassa päätöksenteossa otetaan huomioon vaikutukset alkuperäiskansaan ja turvataan Saamelaiskäräjille saamelaisten virallisena edustuselimenä mahdollisuus ilmaista kanta asiaan.

Saamelaiseen kulttuuriin kuuluu kiinteänä osana suvun ja yhteisön yhteydenpito ja kaikenlainen yhteistyö elinkeinojen, kaupankäynnin ja muiden elämän osa-alueiden saralla. Yhteistyö valtioiden välillä on tavanomaisesti kiinteää ja välttämätöntä saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajien keskuudessa.

Saamelaiskäräjien vetoomus sisäministerille Norjan rajaliikenteen vapauttamiseksi (10.6.2020)

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Vs. lakimiessihteeri Kalle Varis puh. 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

 

Kuva: Tarja Länsman

Saamelaismusiikin konsertteja suoratoistona Sajoksesta

Saamelaiskäräjien saamelaismusiikkikeskus ja saamelaiskulttuurikeskus Sajos järjestävät livestream-konserttien sarjan kesäkuussa. Konsertit lähetetään suoratoistona saamelaiskulttuurikeskus Sajoksesta, Inarista ja niiden seuraaminen on maksutonta. Paikan päälle yleisöä ei oteta. Konsertteja voi seurata osoitteessa sajos.fi/live.

Konserttien sarjan aloittaa keskiviikkona 10.6. koltansaamenkielinen Suõmmkar-yhtye. Suõmmkar yhdistelee vanhaa kolttasaamelaista perinnemusiikkia nykyaikaiseen maailmanmusiikkiin. Yhtyeessä laulavat ja leuddaavat kolttasaamelaiset Anna Lumikivi ja Hanna-Maaria Kiprianoff, jotka ovat ottaneen sukujensa kielen ja kulttuurin takaisin vasta aikuisiällä ja opetelleet kansansa musiikkiperinnettä arkistojen ohjauksessa. Yhtye julkaisi debyyttialbuminsa Suõmmkar elokuussa 2018, ja on parhaillaan työstämässä toista albumiaan.

Torstaina 11.6. konsertoi Ulla Pirttijärvi-Länsman yhdessä Ulda-yhtyeen kanssa. Pirttijärvi-Länsman on yksi tunnetuimpia saamelaismuusikoita erityisesti perinteisen vokaalimusiikin, joiun saralta ja joiku on vahvasti läsnä myös Uldan musiikissa. Yhtye on perustettu vuonna 2009 ja se on julkaissut kaksi albumia; Ulda (2012) ja Roijk (2016). Kolmas albumi on työn alla.

Keskiviikkona 17.6. esiintyy Ante Aikio yhtyeineen. Aikio on inarilainen muusikko ja kirjailija, joka on julkaissut useita kirjallisia teoksia ja joikannut julkisesti jo vuosien ajan. Hän on vieraillut Korpiklaani-bändin nokkamiehen Jonne Järvelän kahdella sooloalbumilla ja esiintynyt Saimaa Sinfonietta -orkesterin joikusolistina. Viime kesänä hän julkaisi ensimmäisen henkilökohtaisen singlensä, Šuvvá, jonka tuotti ruotsalaisräppäri Kitok. Toukokuussa 2020 Aikio julkaisi debyyttialbuminsa Eret.

Konserttien sarjan päättää keskiviikkona 24.6. Wimme & Rinne. Wimme Saari ja Tapani Rinne ovat tehneet musiikkia yhdessä yli neljännesvuosisadan ajan ja kiertäneet esittämässä sitä eri mantereilla. Ystävysten nykyinen kokoonpano on duo, Wimme & Rinne, jossa molempien persoonien taustat ja kokemus yhdistyvät. Tuloksena on herkkää ja voimakasta musiikkia, joka on läsnä tässä ja nyt.

Kaikki konsertit alkavat klo 19.00 ja niitä voi seurata osoitteessa sajos.fi/live.

 

Konsertit:

10.6. Suõmmkar

11.6. Ulla Pirttijärvi & Ulda

17.6. Ante Aikio

24.6. Wimme & Rinne

 

Lisätiedot:

Saamelaismusiikkikeskuksen suunnittelija
Oula Guttorm
oula.guttorm(at)samediggi.fi
040 6674545

Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi 2020 siirtyy

Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) hallitus kokoontui etäyhteyksin 3.6. ja keskusteli kokouksessaan saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin järjestämisestä. Konferenssi oli tarkoitus järjestää Inarissa 13 – 14. elokuuta 2020. Hallitus päätti kokouksessaan, että konferenssi siirretään koronaviruspandemian vuoksi. Konferenssin uudesta ajankohdasta on tarkoitus päättää myöhemmin kesän aikana.

– Valitettavasti emme näe asialle muuta vaihtoehtoa vallitsevan pandemian vuoksi. Konferenssi tullaan kuitenkin järjestämään heti kun tilanne sen sallii. Yli valtakunnanrajojen tapahtuvalle saamelaispoliittiselle yhteistyölle on tärkeää, että saamelaisparlamentaarikot kokoontuvat ja heillä on mahdollisuus päästä keskustelemaan yhteisistä asioita sekä haasteista, sanoo SPN:n puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso konferenssin siirtämiseen liittyen.

Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi järjestetään joka kolmas vuosi. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto vastaa saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin käytännön järjestämisestä, ja vuoden 2020 konferenssin käytännön järjestelyvastuu kuuluu Suomen saamelaiskäräjille. Inarissa järjestettävälle konferenssille on kolme pääteemaa: ilmastonmuutos, viimeaikainen saamelaisten oikeuksien kehitys sekä Saamelaiskäräjien yhteinen vaalipäivä.

Myös saamelaisnuorten konferenssi oli tarkoitus järjestää elokuussa parlamentaarikkojen konferenssin yhteydessä. Yhteispohjoismainen nuorten konferenssi järjestetään kahden vuoden välein ja tulevaksi teemaksi on päätetty ilmastonmuutos.

– Valitettavasti tilanteessa ei ole muuta vaihtoehtoa. Tilanteen ei kuitenkaan voida antaa heikentää saamelaisnuorten vaikuttamismahdollisuuksia rajojen ylitse, joten SPN:n nuorisoneuvosto selvittää tällä hetkellä mahdollisuuksia järjestää saamelaisnuorten konferenssi tai sen osia etänä, toteaa nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio.

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio, 040 708 2072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

vs. nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta, 050 382 5179, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Puheenjohtajiston kyselytunti ryhmächatissä

Nuorisoneuvosto järjestää ensimmäistä kertaa historiassa puheenjohtajiston kyselytunnin, jossa nuoret itse toimivat tenttaajina. Saamelaiskäräjien puheenjohtajat Tuomas Aslak Juuso, Anni Koivisto ja Leo Aikio ilahtuivat saadessaan kutsun. -On hienoa saada tällainen mahdollisuus päästä keskustelemaan suoraan saamelaisnuorten kanssa uudenlaista kanavaa hyödyntäen, he kommentoivat tulevaa tapahtumaa.

Ryhmächat järjestetään 9.6.2020 klo 18-19 kolmella saamen kielellä. -Nuoret ovat esikuvina monisaamenkielisyydestä esimerkiksi saamelaisnuorten taidetapahtuman ja Sohkaršokin kautta. On hyvä, että saamelaisnuoret haastavat meitä ymmärtämään ja  toimimaan kaikilla saamen kielillä rohkeasti, puheenjohtajat toteavat. Ryhmächatti löytyy www.nuor.fi -sivujen SINUN YHTEISÖ -osiosta ja kaikissa nettisivujen kieliversioissa etusivulle tulee linkki, joka johtaa chattiin.

Nuor.fi sivut on kehitetty osana DigiÁrran hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää saamenkielistä, saamelaisnuorille tarkoitettua tieto- ja neuvontapalvelua ja digitaalista nuorisotyötä. Hanketta rahoittaa Lapin aluehallintovirasto, nuorisoneuvosto ja Saamelaiskäräjien oppimateriaalitoimisto.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 594 5060, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto puh. 040 594 5060, anni.koivisto(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 594 5060, leo.aikio(at)samediggi.fi

vs. nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 050 382 5179, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät valitti Enontekiön Hietakeron varauspäätöksestä

Saamelaiskäräjät valitti Tukesin päätöksestä hyväksyä kaivoslain mukainen varaus Enontekiön Hietakerolle. Saamelaiskäräjien mukaan varausilmoituksesta tiedotettaessa ei ole noudatettu saamen kielilakia. Lisäksi varaus koskee aluetta, jolla on erityistä merkitystä saamelaisten perinteisen elinkeinon, poronhoidon harjoittamiselle.

Saamelaiskäräjät viittaa valituksen perusteluina saamen kielilain noudattamatta jättämisen, jonka johdosta asian käsittelyssä Tukesin soveltama menettely syrjii alueen saamenkielistä väestöä ja myös saamelaisia alkuperäiskansana.

– Tukes ei ole noudattanut asiasta tiedottamisessa saamen kielilakia ja tietojemme mukaan asiasta ei ole tiedotettu ollenkaan saamen kielellä. Tässä on tapahtunut selkeä menettelyvirhe, sanoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso valituksen perusteista.

Saamelaiskäräjien käsityksen mukaan kyseessä olevalle alueelle ei Suomen perustuslain nojalla todennäköisesti voida perustaa kaivosta, eikä siksi alueelle tule myöntää malminetsintälupaan tähtäävää aluevarausta. Nykytilanteessa saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajat joutuisivat väistymään kaivosteollisuuden tieltä, mikä olisi vastaan saamelaisten perustuslaillista oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan ja näin ollen myös elinkeinoja. Samalla se tarkoittaisi loukkausta myös alkuperäiskansan oikeuksiin.

Jo siitä syystä, että varaus koskee aluetta, jolla on erityistä merkitystä saamelaisten perinteisen elinkeinon harjoittamiselle, tulee varauksen hyväksymispäätös Saamelaiskäräjien mukaan kumota ja palauttaa asia Tukesin käsiteltäväksi. Suomessa voimassa olevan kaivoslain määräykset ovat tältä osin puutteelliset ja asiassa tulee soveltaa perustuslain etusija –periaatetta.

– Kaivoslain määräysten sijaan asia tulisi ratkaista suoraan perustuslain nojalla sillä perusteella, että kyseessä olevalla alueella saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Tähän sisältyy saamelaisten perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, mikä taas ei ole mahdollista yhtä aikaa alueelle perustettavan kaivoksen kanssa. Perustuslain tarkoittama henki ei toteudu kaivoslain alaisissa toimissa”, jatkaa Juuso.

Varausilmoituksen myötä hakija pyrkii hankkimaan itselleen yksinoikeuden hakea alueelle myöhemmin malminetsintälupaa. Luvan tarkoituksena on hyödyntämiskelpoisen kaivosmineraaliesiintymän löytyminen ja kaivoksen perustaminen mahdollisen esiintymän hyödyntämiseksi.

Saamelaiskäräjien valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle 18.5.2020

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

lakimiessihteeri Kalle Varis puh. 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät kiitti stipendein saamen kielten opinnoissa menestyneitä oppilaita

Saamelaiskäräjät jakoi koulujen kevätlukukauden päättyessä stipendejä saamen kielten opinnoissa hyvin menestyneille oppilaille. Stipendin sai yhteensä 18 perusopetuksen päättänyttä oppilasta ja kaksitoista uutta ylioppilasta. Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta valmistuvista stipendin sai kaksi opiskelijaa ja yksi koltansaamen ylioppilaskokeen suorittanut.

Saamelaiskäräjien stipendin saivat seuraavat nuoret:

Ylioppilaat:

Ivalon lukio: Sáárákáisá Seurujärvi (inarinsaame), Siiri Ranttila (pohjoissaame), Hilla Portti (pohjoissaame), Lassi-Olavi Mäkinen (pohjoissaame), Jonne Aikio (pohjoissaame), Jenna Portti (pohjoissaame), Bigga Guttorm (pohjoissaame),

Sodankylän lukio: Ada Heikkilä (pohjoissaame)

Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi: Áile Keskitalo (pohjoissaame), Antte Heatta (pohjoissaame)

Rovaniemen aikuislukio: Samu Kitti (pohjoissaame)

Kempeleen lukio: Matias Karjalainen (pohjoissaame)

Perusopetuksen suorittaneet oppilaat:

Hetan peruskoulu: Rosa-Máren Juuso (pohjoissaame), Marielle Näkkäläjärvi (pohjoissaame), Jan Krister Wahlberg (pohjoissaame)

Inarin koulu: Britt-Inga Näkkäläjärvi (pohjoissaame), Riigu Juntunen (pohjoissaame), Eliel Kalla (inarinsaame), Emma Sieppi (pohjoissaame)

Ivalon yläkoulu: Tinja Hakovirta (inarinsaame)

Sevettijärven koulu: Lilja Ljetoff (koltansaame)

Utsjokisuun koulu: Sanna Aikio (pohjoissaame), Andaras Valle (pohjoissaame)

Vuotson koulu: Neini Pehkonen (pohjoissaame)

Urheilupuiston koulu, Mikkeli: Kerttu Kirjalainen (pohjoissaame)

Wivi Lönnin koulu, Tampere: Venla Järvensivu (pohjoissaame)

Vihtavuoren koulu, Laukaa: Paula Vuolab (pohjoissaame), Petra Vuolab (pohjoissaame)

Tähtikunnan koulu, Sodankylä: Siiri Ylivaara (pohjoissaame)

Ounasjoen peruskoulu, Rovaniemi: Aino-Maaret Joona (pohjoissaame)

Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta valmistuneet:

Inarinsaamen kielen ja kulttuurin linja: Tomi Kristian Koivunen

Pohjoissaamen kielen ja kulttuurin linja: Kia Joanna Olin

Koltansaamen kielen ylioppilaskoe: Erkki Feodoroff

Saamelaiskäräjät toivottaa onnea ja hyvää kesälomaa kaikille!

GOLLEGIELLA – Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan syksyllä 2020

Gollegiella – pohjoismainen saamen kielipalkinto jaetaan yhdeksännen kerran syksyllä 2020 saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien tapaamisessa, joka on tarkoitus järjestää marraskuussa 2020 Helsingissä. Palkinto myönnetään yksityishenkilöille tai yhteisöille Norjassa, Ruotsissa, Suomessa tai Venäjällä saamen kielten edistämisestä.

Palkinnon ovat perustaneet saamelaisasioista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vastaavat ministerit ja näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 ja se jaetaan joka toinen vuosi. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa.

Kielipalkinnon tavoite

Kielipalkinnon tavoitteena on myötävaikuttaa saamen kielten edistämiseen, kehittämiseen tai säilymiseen Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä.

Kuka voi saada palkinnon?

Kielipalkinto myönnetään yksityishenkilöille, ryhmille tai yhteisöille (ml. yhdistys, laitos), jotka ovat ansioituneet toimimalla merkittävällä tavalla saamen kielten edistämiseksi, kehittämiseksi tai säilymiseksi. Palkinto voidaan myöntää esimerkiksi kirjallisista, suullisista tai muista ansioista, jotka sijoittuvat hyvin laajalti eri toimialueille. Palkinto voidaan usean palkinnonsaajan kesken.

Ilmoita oma ehdokkaasi!

Yksityishenkilö, ryhmä tai yhteisö Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä voi tehdä oman ehdotuksensa vuoden 2020 palkinnon saajasta. Ehdotus palkinnon saajaksi ja korkeintaan 1-2 sivun kirjallinen perustelu tulee toimittaa viimeistään 16.8.2020 osoitteeseen:

Gollegiella – arviointikomitean sihteeri
Anne Kirste Aikio
Suomen Saamelaiskäräjät
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ”joululahjaraha”

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta jakoi 19.5.2020 kokouksessa valtion vuoden 2020 talousarviossa eduskunnan lisäämän ns. joululahjarahan yhteensä 100 000 euroa, josta 45 000 saamenkielisen kulttuurin edistämiseen.

Avustuksia myönnettiin lokakuun 2019 hakemusten perusteella.

Kulttuurimäärärahaa jaettiin seuraavasti:

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ”joululahjaraha”

Lisätietoja:

Kulttuurisihteeriltä Riitta Orti-Bergiltä 010 839 3103, riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Kulttuurilautakunnan pj. Pirita Näkkäläjärvi 040 357 7006, pirita.nakkalajarvi(at)gmail.com

Kuva: Johanna Alatorvinen