Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi kokin ja ravintolatyöntekijän tehtävät

Kokki/ravintolatyöntekijä

Inarin kirkonkylään Juutuanjoen rannalle rakennettu saamelaiskulttuurikeskus Sajos on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus. Sajos on monikulttuurisuuden kohtaamispaikka – tapahtumatalo, kongressikeskus ja kokouspaikka.

Etsimme Sajoksen ravintolaan töihin yrittäjähenkistä, oma-aloitteista, positiivista, joustavaa ja ammattitaitoista sekä hyvät vuorovaikutustaidot omaavaa kokkia määräaikaiseen työsuhteeseen 17.12.2018 -20.12.2019. asti.

Monipuolisiin työtehtäviin sisältyy lounaan ja vitriinituotteiden valmistus, kokoustarjoilut, asiakaspalvelu, tukkutilauksien hoito, astioiden, laitteiden ja keittiötilojen puhtaanapito sekä muut ravintolan yleiset työtehtävät.Hakijoilta toivomme tehtävään soveltuvaa koulutustaustaa, riittävää työkokemusta vastaavista tehtävistä sekä hygienia- ja alkoholipassia. Työssä tarvitaan päivittäin saamea, suomea ja englantia. Työaika on pääosin arkisin 9-17.

Kelpoisuusehtona on tehtävän edellyttämä soveltuva koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää laajaa saamelaiskulttuurin tuntemusta.

Tarjoamme sinulle itsenäisen ja monipuolisen työtehtävän sekä mukavan tiimin tueksesi. Ravintolatyöntekijän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI/II mukaisesti (1879,22/kk). Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Paikka täytetään heti sopivan hakijan löydyttyä.

Lisätietoa työstä antaa markkinointipäällikkö Katariina Guttorm 010 839 3109. Hakemukset lähetettävä liitteineen osoitteeseen info@samediggi.fi viimeistään 30.11.2018.

Lisätietoja Sajoksesta ja Saamelaiskäräjistä nettisivuilta www.sajos.fi ja www.samediggi.fi

Ravintolatyöntekijä

Inarin kirkonkylään Juutuanjoen rannalle rakennettu saamelaiskulttuurikeskus Sajos on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus. Sajos on monikulttuurisuuden kohtaamispaikka – tapahtumatalo, kongressikeskus ja kokouspaikka.

Etsimme Sajokseen töihin oma-aloitteista, positiivista, joustavaa ja hyvät vuorovaikutustaidot omaavaa ravintolatyöntekijää määräaikaiseen työsuhteeseen 17.12.2018 – 20.12.2019. asti.

Monipuolisiin työtehtäviin sisältyy kokin avustaminen lounaan ja vitriinituotteiden valmistuksessa, kokoustarjoilut, asiakaspalvelu ja astioiden, laitteiden ja keittiötilojen puhtaanapito sekä muut ravintolan yleiset työtehtävät.  Avustat lisäksi Sajoksen laitoshuoltajaa muiden Sajoksessa sijaitsevien tilojen puhtaanapidossa.

Hakijoilta toivomme tehtävään soveltuvaa koulutustaustaa, riittävää työkokemusta vastaavista tehtävistä sekä hygienia- ja alkoholipassia. Työssä tarvitaan päivittäin saamea, suomea ja englantia. Työaika on pääosin arkisin 9-17. Kelpoisuusehtona on tehtävän edellyttämä soveltuva koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää saamelaiskulttuurin tuntemusta.

Tarjoamme sinulle itsenäisen ja monipuolisen työtehtävän sekä mukavan tiimin tueksesi. Ravintolatyöntekijän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VI/III mukaisesti (peruspalkka 1822,68 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Paikka täytetään heti sopivan hakijan löydyttyä.

Lisätietoa työstä antaa markkinointipäällikkö Katariina Guttorm 010 839 3109. Hakemukset lähetettävä liitteineen osoitteeseen info@samediggi.fi viimeistään 30.11.2018.

Lisätietoja Sajoksesta ja Saamelaiskäräjistä nettisivuilta www.sajos.fi ja www.samediggi.fi

Voimalauseita vanhoista kirjoista – työpaja koulun oppilaille

15.11. 2018 klo: 9.00-10.00, 11.00-12.00, 12.00-13.00

SAJOKSEN KIRJASTOSSA LASTEN OIKEUKSIENPÄIVÄÄN LIITTYVÄ JULISTE-PAJA

Mieti etukäteen vastaukset näihin:

”Mikä on minulle tärkeää?”

”Mitä minä tarvitsen?”

Lisämateriaalia: http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2014/12/Suomenkielinen-LOS-esite.pdf

Ilmoittautumiset 12.11.mennessä:

Suomenkielisiin pajoihin Saamelaiskirjasto 040 592 9915 / saamikirjasto@inari.fi

Pohjoissaamenkielisiin pajoihin MÁNNU 040 732 5503 / petra.magga@samediggi.fi

Sámediggi ja Inarin Saamelaiskirjasto

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 16/2018

Saamelaiskäräjät asettaa keskuudestaan hallituksen, johon kuuluvat jäseninä käräjien puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja neljä muuta jäsentä. Hallitus toimii saamelaiskäräjien kokouksen alaisena ja sen ensisijaisena tehtävänä on vastata poliittisesta toiminnasta ja hallinnosta sekä huolehtia käräjien kokousten valmistelusta. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Saamelaiskäräjien hallituksen syksyn kokouskalenteri:

4.12.2018 hallituksen kokous ja keskustelutilaisuus Inarissa
18.12.2018 Saamelaiskäräjien kokous

Avoin tilaisuus saamelaiskirjallisuuden tilasta

Saamelaiskäräjät järjestää yhdessä Kulttuuria kaikille -palvelun kanssa tuoreen saamelaiskirjallisuuden selvityksen “Čálli giehta ollá guhkás” esittelytilaisuuden Sajoksessa 27.11.2018 klo. 13-16. Tilaisuudessa esitellään tuoretta saamelaiskirjallisuusselvitystä ja keskustellaan saamelaiskirjallisuuden tilasta.  Tilaisuudessa selvitystä esittelevät Kulttuuria kaikille -palvelun toiminnanjohtaja Rita Paqvalén ja hankekoordinaattori Helga West. Tilaisuus on avoin kaikille.

Selvityksen saamelaiskirjallisuuskentän tilanteesta on tehnyt kirjallisuustutkija ja kääntäjä Johanna Domokos. Selvitys sisältää myös muiden tutkijoiden kielikohtaisia katsauksia kunkin saamen kielen kirjallisuuden tilanteesta ja antaa yksityiskohtaiset suositukset saamelaiskirjallisuuskentän kehittämiseksi.

Selvitys on osa Multilingualism and diversity as a resource in the cultural field – employment and integration through literature in the Nordic Countries -hanketta, jota rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto. Hankkeesta vastaa Kulttuuria kaikille -palvelu. Selvitys julkaistiin 25.10.2018.

Selvityksen tuloksina Johanna Domokos ehdottaa 15 konkreettista suositusta, joilla instituutiot ja kirjallisuusalan toimijat voivat vahvistaa saamelaiskirjallisuuden asemaa, näkyvyyttä ja elinvoimaa. Suositukset saamelaiskirjallisuuden kentän parantamiseksi pohjautuvat selvityksessä mukana olleiden osallistujien, kuten saamelaiskirjailijoiden kokemuksiin, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien ja Saamelaisneuvoston arvioihin sekä selvityksessä oleviin kielikohtaisiin katsauksiin.

Selvityksessä tuodaan esille, että saamelaiskirjallisuudelta puuttuvat omat säännölliset kirjallisuustapahtumat, vientikeskus, kirjallisuusaikakauslehti sekä saamelaiskirjallisuusarkisto, jotka tukisivat saamelaiskirjallisuuden läsnäoloa ja vaihtoa myös kansainvälisesti. Myös saamelaiskirjallisuuden läsnäoloa enemmistön ja saamelaislasten ja -nuorten opetussuunnitelmissa täytyisi lisätä.

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta lisää Inariin! Tilaisuuden kielet ovat pohjoissaame ja suomi. Tilaisuudessa on tulkkaus.

Lisätiedot:

Rita Paqvalén, toiminnanjohtaja, Kulttuuria kaikille -palvelu
rita.paqvalen(at)cultureforall.fi
040 674 3528

Helga West, hankekoordinaattori, Kulttuuria kaikille -palvelu
helga.west(at)cultureforall.fi
040 594 6596

Anne Kirste Aikio, Saamen kieliturvasihteeri, Saamelaiskäräjät
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
010 839 3124

Riitta Orti-Berg, vs. kulttuurisihteeri, Saamelaiskäräjät
riitta.orti-berg(at)samediggi.fi
010 839 3103

Ulla Aikio-Puoskari, koulutussihteeri, Saamelaiskäräjät
ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi
010 839 3112

Hitruus kielâoppâ – uusi digioppimateriaali ilmestyi!

Harjoittele inarinsaamea helposti ja nopeasti uusien digiharjoitusten avulla! Hitruus kielâoppâ sisältää monenlaisia harjoituksia, joissa voit kuvien, äänen ja tekstin avulla harjoitella inarinsaamen peruskielioppiasioita. Materiaali on suunniteltu inarinsaame vieraana kielenä opiskeluun perusopetuksen 3-6 luokka-asteille.

Hitruus kielâoppâ on osa Hitruu-kirjasarjaa. Materiaalia voivat käyttää myös muut itsenäiseen opiskeluun, tehtävät voi tarkistaa omatoimisesti. Harjoitukset on tehty Cloubi-alustalle, jonne tulee myöhemmin lisää digimateriaalia opetuskäyttöön.

Hitruus kielâoppâ on Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimiston tuottamaa oppimateriaalia. Materiaalin on suunnitellut ja toteuttanut Miina Seurujärvi, kuvittaja on Riitta Ahonen.

Mikäli haluat käyttää materiaalia opetuksessa tai itseopiskelussa, ota yhteys Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistoon:

Inarinsaamenkielinen materiaalityö, Miina Seurujärvi, miina.seurujarvi(at)samediggi.fi, 010 839 3193

Oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemi, hannu.kangasniemi(at)samediggi.fi, 010 839 3115

Oppimateriaalisuunnittelija Marita Aikio, marita.aikio(at)samediggi.fi, 010 839 3111

Ylä-Lapin maksuton kalastuslupa palautettava ennalleen

Saamelaiskäräjien lausunnon mukaan maa- ja metsätalousministeriön tulee muuttaa esitystään Ylä-Lapin maksuttoman kalastusluvan (kalastuslain 10 §) osalta siten, että ennen vuoden 2016 kalastuslain uudistusta voimassa ollut oikeustila palautetaan ennalleen. Lisäksi pykälään tehdään pieniä muutoksia, jotta Suomen perustuslakiin kirjatut saamelaisten oikeudet toteutuisivat nykyistä paremmin ja tasapuolisemmin. 

Saamelaiskäräjien mukaan maa- ja metsätalousministeriön tulee muuttaa esitystään 10 §:n osalta siten, että ennen vuoden 2016 kalastuslain uudistusta voimassa ollut oikeustila palautetaan ennalleen, ja lisäksi pykälän sisältöön tehdään pieniä muutoksia, joilla ei ole merkittävää vaikutusta Ylä-Lapin vesien kalastuspaineeseen, mutta joiden myötä Suomen perustuslakiin sisältyvää ”saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan” -voitaisiin toteuttaa nykyistä paremmin ja tasapuolisemmin.  

Ensimmäinen lisäys koskisi esimerkiksi työn, perhesuhteiden tai opiskelujen vuoksi muualle Suomeen muuttaneita saamelaisia, joiden yhteyden säilyttäminen oman alueensa ja oman sukunsa kalastuskulttuuriin ja perinteisiin pyyntipaikkoihin tulisi olla mahdollista uuden lainsäädännön myötä. Toinen parannusesitys koskee saamelaisten kotiseutualueen Lapin paliskunnan aluetta, joka kuuluu kuntajaon mukaan Sodankylän kunnan alueeseen, eikä näin ollen kuulu kalastuslain 10 §:n soveltamisalaan. Esityksen kolmannessa momentissa tunnustettaisiin periaate, jonka soveltamisella voitaisiin vastata kritiikkiin, jonka mukaan Ylä-Lapin vapaan kalastusoikeuden on katsottu vaarantavan kalakantojen kestävyyden. 

Uusi kalastuslaki loukkaa saamelaisten perustuslaillisia oikeuksia

Paljon kriittistä julkisuutta ja kannanottoja osakseen saaneen uuden kalastuslain käytännön vaikutukset ovat lain voimaantulon jälkeen saaneet kielteisen vastaanoton saamelaisten kotiseutualueen kalastajilta. Saamelaiskäräjät on tuonut esille huolensa uuden kalastuslain mukanaan tuomista heikennyksistä saamelaisten oikeuksiin useaan otteeseen jo lain valmisteluvaiheessa. Ylä-Lapin maksuttoman kalastusluvan sisältöön (kalastuslain 10 §) säädetty muutos on kohdistunut erityisellä tavalla saamelaisten kotiseutualueen vaelluskalavesiin, joilla saamelaisten perustuslailla suojattuun kulttuurimuotoon kuuluva perinteinen kalastus on merkittävä osa näillä alueilla asuvien saamelaisten kulttuuri-identiteettiä. 

Saamelaiskäräjien käsityksen mukaan toteutettu muutos on ristiriidassa sekä Suomen perustuslain 15 §:n tarkoittaman omaisuuden suojan, että myös 17 §:n 3 momentin mukaisen saamelaisten oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan, vakiintuneen tulkintakäytännön kuten myös Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten velvoitteiden, esimerkiksi KP-sopimuksen artiklan 27 ja TSS-sopimuksen 1 artiklan 2 momentin kanssa. 

Nyt käsiteltävänä olevan esityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt kalastuslakiin tehtäväksi muutoksia, jotka koskettavat edelleen saamelaisia ja saamelaisten kotiseutualueen kalastusta erityisesti 10 §:n Ylä-Lapin kalastuslupaa koskevan sääntelyn kautta. Muita merkityksellisiä muutoksia kohdistuisi muun muassa saaliin ensimyynnin muilta kuin ammattikalastajilta kieltävään pykälään sekä seuraamusjärjestelmän uudistamiseen kielletyn kalastuksen johdosta. 

Saamelaiskäräjät on lausunut maa- ja metsätalousministeriön esityksestä kalastuslain muuttamiseksi 11.11.2018. Lue lausunto kokonaisuudessaan täältä.

 

Lisätietoja 

I varapuheenjohtaja Heikki Paltto, heikki.paltto(at)samediggi.fi, 040 756 9075

Vs. lakimiessihteeri Kalle Varis, kalle.varis(at)samediggi.fi, 010 839 3187 / 050 384 7040

Puheenjohtaja Sanila-Aikion puhe piispa Keskitalon virkaan vihkimisen kutsutilaisuudessa

Arvoisa piispa Keskitalo, kunnioitetut arkkipiispa ja piispa ja hyvät juhlavieraat,

Saamelaiskäräjien puolesta haluan tervehtiä uutta saamelaisten piispaa. Suomessa meitä saamelaisia on noin 10 000 ja saamelaisia asuu 240 eri kunnassa. Saamelaisten kotiseutualueella asuu noin kolmasosa saamelaisista ja koko Lapissa vähän reilu puolet. Evankelisluterilaisen kirkon laaja Oulun hiippakunta onkin monella tapaa tärkeä alue, ei vain siksi, että se sisältää saamelaisten kotiseutualueen pohjoisimmassa Suomessa, mutta koska saamelaisista suuri osa asuu saamelaisten kotiseutualueen eteläiseltä rajalta tänne Ouluun olevalla alueella, Oulun ja Rovaniemen ollessa yksiä suurimpia saamelaiskyliä. Oulun hiippakunta on evankelisluterilaisen kirkon saamelaistyön kehto.

Olen erittäin iloinen, että teimme tänään yhdessä historiaa, kun Raamatun pohjoissaamenkielinen uusi käännös oli ensimmäistä kertaa virallisesti käytössä, eikä vähempää kuin saamelaisten piispan vihkimysmessussa. Olen varma, että käännös tulee puhuttelemaan ja avaamaan sellaisia ovia pohjoissaamenkielisten sisimmässä, mitä ei avata kuin avaimella, joka on tehty omasta äidinkielestä. Tämä Raamatun pohjoissaamenkielinen käännös olkoon myös inspiraationa ja apuna inarin- ja koltansaamenkielisten Raamatun käännösten saamiseksi.

Toivon lämmintä ja läheistä suhdetta saamen kansan ja uuden piispamme välille. Toivon, että pääsette osaksi jokapäiväistä arkeamme sen iloineen ja suruineen, etelä- ja pohjoistuulineen. Toivon, että opitte saamelaisten arvoista, kielestä, kulttuurista, elinkeinoista sekä luontosuhteestamme. Toivon, että kuulette herkällä korvalla sanottavamme ja kuuntelette vielä herkemmällä korvalla, mitä emme sano. Toivon Teille viisautta tehdä saamelaisia koskevia kauaskantoisia päätöksiä yhdessä saamelaisten kanssa. Toivon Teidän tukevan ja kehittävän kirkon saamelaistyötä tuoden sen tärkeyden ja tarpeellisuuden esiin myös muulle Suomelle. Toivon myös huomionne kiinnittyvän ekumeenisen saamelaistyön kehittämiseen.

Haluan muistuttaa, että molemmat kansan kirkkomme tekevät sielunhoidollista työtä saamelaisten keskuudessa tilanteessa, jossa Suomessa ei ole tarjolla saamenkielisiä tai saamelaiskulttuurinmukaisia mielenterveyspalveluja. Tämä vaatii saamelaistyön henkilöstöltä erityistä osaamista sekä voimia. On erittäin tärkeää, että Te piispana annatte tukenne ja neuvonne alaisillenne, jotka kohtaavat kansani vaikeina hetkinä.

Saamelaisten sukupolvilta toisille siirtyneet traumat ja uudet taakat murtavat päivä päivältä kansaani. Silti saamen kansa, me olemme vielä täällä. Ja yksi ihminen, yksi virkamies, yksi kansanedustaja, yksi ministeri, yksi pappi, yksi kirkkoherra, yksi piispa voi olla tulevaisuutemme kannalta hyvin merkittävässä asemassa.

Määŋgid ärmmreeʹǧǧes iiʹjjid! Monia armorikkaita vuosia!

Späʹsseb, takkâ, giitu, kiitos!

Lisätietoja
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila Aikio, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi, +358 50 300 1780

Saamelaisvaltuuskunnan perustamispäivä (1973)

Tänään on 45 vuotta Saamelaisvaltuuskunnan perustamisesta. Suomessa saamelaisparlamentti aloitti toimintansa Saamelaisvaltuuskuntana vuonna 1973. Sen työtä jatkoi Saamelaiskäräjät vuodesta 1996.

Lue lisää: Saamen lipun liputuspäivät

Utsjoella keskusteltiin elinkeinojen edistämisen lisäksi lasten ja ikäihmisten hyvinvoinnista

Utsjoen keskustelutilaisuudessa esille nousi monen muun alueen tavoin uuden koulun rakentamisen ajankohtaisuus sekä väestön ikääntyminen. Toiveena oli, että elinkeinoja edistetään monipuolisesti, jotta kylät pysyvät asuttuina ja toimeentulon saamisen edellytykset paranevat.

Tilaisuuden alussa yleisöstä muistutettiin, että Saamelaiskäräjien edustajien on tärkeä kuunnella saamelaisia kentältä, jotta he ovat perillä saamelaisia puhuttavista ajankohtaisista asioista. – Nämä keskustelutilaisuudet ovat osoittautuneet erittäin tärkeäksi foorumiksi ja olemme saaneet paljon eväitä omaan työskentelyyn, kiittää puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio osallistujia.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyen esille nousi uuden koulun rakentaminen Utsjoelle ja se, miten uusi koulurakennus pystyisi toimimaan saamelaisena oppimisympäristönä, ja olisihan nykytekniikalla mahdollista jakaa opetusta etälaitteiden kautta ympäri Suomen. Yhteisesti oltiin tyytyväisiä siitä, että vihdoin on saatu Saamelaiskäräjille resursseja saamenkielisen lastenmateriaalin tuottamiseen.

Huoli maakunta- ja sote-uudistuksista ja saamenkielisten palveluiden saatavuudesta puhututti myös Utsjoella. Väestö ikääntyy ja lisäresursseja sekä yhteistyötä kaivataan. – Olemme tehneet kovasti töitä Saamelaiskäräjien resurssitilanteen parantamiseksi, mutta paljon on vielä tehtävää, että saamenkielisten sote-palveluiden turvaamiseksi tarkoitettu määräraha saadaan sen kaipaamalle tasolle, vastaa II varapuheenjohtaja Tuomas-Aslak Juuso yleisön huoleen.

Utsjoen keskustelutilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua saamelaisten perinteisten elinkeinojen sekä niiden nykyaikaisten harjoittamisen muotojen edistämisestä. Kuluvalla vaalikaudella ajankohtaisia kalastukseen liittyviä kysymyksiä on käsitelty niin Tenon sopimuksen kuin kalastuslain osalta. Lisäksi Saamelaiskäräjillä on ollut Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu -hanke. Keskustelutilaisuudessa nousi esiin toive, että elinkeinoja edistettäisiin monipuolisesti, jotta kylät pysyisivät asuttuina ja toimeentulon saamisen edellytykset paranisivat.

Lopuksi yleisöstä vielä todettiin, että Saamelaiskäräjien olisi oltava jo alkuvaiheessa neuvotteluissa mukana ja seurattava aktiivisesti lakien valmisteluiden aloittamista. – Yhdessä meissä on voimaa ja pystymme edistämään meille kaikille tärkeitä asioita, päätti Sanila-Aikio tilaisuuden.

Saamelaiskäräjien hallituksen neljäs keskustelutilaisuus järjestettiin Utsjoen kunnantalolla maanantaina 5.11.2018. Hallituksen jäsenistä paikalla olivat Tiina Sanila-Aikio, Tuomas Aslak Juuso, Nilla Tapiola ja Pentti Pieski.

Seuraava keskustelutilaisuus järjestetään Inarissa tiistaina 4.12.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Pentti Pieski jäseneksi ja Kirsi Suomi varajäseneksi Lapin arktisen matkailuekosysteemihankkeen ohjausryhmään

Saamelaiskäräjien hallitus valitsi Pentti Pieskin jäseneksi ja Kirsi Suomen varajäseneksi Lapin arktisen matkailuekosysteemihankkeen ohjausryhmään. Saamelaismusiikkikeskus aloittaa kartoituksen mahdollisista uusista yhteistyökumppaneista tarkoituksena järjestää uusi musiikkitapahtuma. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) saamelaisyksikön suunnittelijan virka hoidetaan määräaikaisena vuoden 2020 loppuun saakka ja Sajoksen ravintolaan palkataan kaksi työntekijää.  

Pentti Pieski nimettiin jäseneksi ja Kirsi Suomi varsinaiseksi jäseneksi Lapin arktisen matkailuekosysteemihankkeen ohjausryhmään. Hankkeen tavoitteena on luoda Lapista ainutlaatuinen, arktisen alueen matkailun innovaatiokeskittymä Lapin älykkään erikoistumisen ohjelman mukaisesti. Hankkeessa laaditaan uusi Lapin matkailustrategia vuosille 2019-2022. 

Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi saamelaismusiikkikeskuksen toimintasuunnitelman vuodelle 2019. Toimintasuunnitelma sisältää tavoitteen, että musiikkikeskus alkaa kartoittamaan mahdollisuutta järjestää uusi musiikkitapahtuma saamelaisalueella tai sen ulkopuolella.  – Ajatuksena on, että musiikkitapahtumista päästäisiin nauttimaan ympäri saamelaisaluetta ja kotiseutualueen ulkopuolella paikkakunnilla, joissa asuu merkittävä määrä saamelaisia, Saamelaiskäräjien hallitus linjaa. 

Posken saamelaisyksikön suunnittelijan virka hoidetaan määräaikaisena virkasuhteena ajalla 1.1.2019 – 31.12.2020 ja mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee eduskunnassa, saamelaisyksikön suunnittelijan virka täytetään pysyvästi 1.1.2021 lukien. Lisäksi hallitus päätti, että Sajoksen ravintolatoiminta järjestetään 1.1.2019 alkaen Saamelaiskäräjien omana toimintana palkkaamalla kaksi työntekijää vuoden kestäviin määräaikaisiin työsuhteisiin. 

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 15/2018 pidettiin Utsjoella maanantaina 5.11. hallituksen järjestämän keskustelutilaisuuden yhteydessä.  

Saamelaiskäräjien kokouksen 15/2018 päätöksiä 
  • Hyväksyi lisäyksin saamelaismusiikkikeskuksen toimintasuunnitelman vuodelle 2019. 
  • Hyväksyi selosteen henkilötietojen käsittelytoimista lisäyksin Saamelaiskäräjien sisäiseksi asiakirjaksi sekä hyväksyi lisäyksin tietosuojaselosteet laitettavaksi Saamelaiskäräjien kotisivuille. 
  • Päätti, että Posken saamelaisyksikön suunnittelijan virka hoidetaan määräaikaisena virkasuhteena ajalla 1.1.2019 – 31.12.2020. Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee eduskunnassa, saamelaisyksikön suunnittelijan virka täytetään pysyvästi 1.1.2021 lukien. 
  • Päätti, että kieliturvasihteeri valmistelee asiakirjan Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kielitilanteesta. 
  • Nimesi Lapin arktisen matkailuekosysteemihankkeen ohjausryhmään Pentti Pieskin ja hänelle varajäseneksi Kirsi Suomen. 
  • Päätti, että Sajoksen ravintolatoiminta järjestetään 1.1.2019 alkaen Saamelaiskäräjien omana toimintana palkkaamalla kaksi työntekijää vuoden kestäviin määräaikaisiin työsuhteisiin. 
  • Merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen totuus- ja sovintoprosessista. 
  • Keskusteli kalastuslain muutoksesta. 

Kokouksen pöytäkirja julkaistaan Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa kahden viikon kuluessa kokouksen pitämisestä.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi