Norjan Saamelaiskäräjät ojensi kielikampanjan “Puhu saamea minulle” Suomen Saamelaiskäräjille 24.8.2019 Sevettijärvellä

Norjan Saamelaiskäräjien presidentti Aili Keskitalo ojensi Puhu saamea minulle -kampanjan Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikiolle kolttasaamelaisten asuttamisen 70-vuotisjuhlassa Sevettijärvellä 24.8.2019. Norjan Saamelaiskäräjät aloitti kampanjan vuonna 2013. Kampanjan tavoitteena oli herättää nuorten keskuudessa kiinnostusta käyttää enemmän saamen kieltä ja kampanja toteutettiin suurimmaksi osin sosiaalisen median kautta. Kampanja siirrettiin Ruotsin Saamelaiskäräjille 2016.

Norja Saamelaiskäräjien presidentti Aili Keskitalo sanoi puheessaan Sevettijärvellä, että he ovat olleet hyvin tyytyväisiä Puhu saamea minulle -kampanjan sisältöön ja onnistumiseen. Hän myös iloitsi, kun yhä useampi saamen kieli tulee mukaan kampanjaan – nyt myös koltan- ja inarinsaamen kielet ja toivotti onnea kampanjaan samalla kun ojensi sen Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikiolle.

Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio muistutti puheenvuorossaan saamen kielen puhumisen tärkeydestä, vaikka joskus se voikin tuntua vaikealta ja vaatii tietoisen valinnan joka kerta. Sanila-Aikio toivoo, että kaikki ketkä edes vähänkään osaavat saamen kieltä, käyttävät sitä, sillä muuten uudet sukupolvet eivät voi oppia kieltä, eikä kielenpuhujien ketju säily.

Suomen Saamelaiskäräjät jakoi yhdessä nuorisoneuvoston kanssa kolttasaamelaisten asuttamisen 70-vuotisjuhlassa Puhu saamea minulle -pinssejä merkkinä ja muistutuksena kaikille saamen kielen puhumisesta toinen toiselle. Saamelaiskäräjät on myös toivonut, että Puhu saamea minulle -kampanjan myötä innostuisimme opettelemaan paremmin jotakin toista saamen kieltä, jotta voisimme yhä useammin käyttää saamen kieltä keskenämme. Saamelaiskäräjät tulee julkaisemaan taskusanakirja, jossa on kolmen saamen kielen pesrusfraaseja. Suomen Saamelaiskäräjät nimitti myös Ijahas idja -festivaalin yhteydessä neljä saamenkielistä kielilähettilästä: Sámásteaddji – Säämsteei – Sámásteijee. Koltansaamen kielilähettiläs Teemu Titola oli paikalla Sevettijärvellä.

Puhu saamea minulle -kampanja on osa Saamelaiskäräjien toimia alkuperäiskansojen kielten teemavuonna.

Lisätietoja

Tiina Sanila-Aikio

puheenjohtaja, puh. 010 8392192, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Anne Kirste Aikio

kieliturvasihteeri, puh. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sanila-Aikio iloitsee kielen ja kulttuurin merkityksestä nuorille sukupolville kolttasaamelaisten asuttamisen 70-vuotisjuhlassa 

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikiolla on suuri ilo ja kunnia tuoda Saamelaiskäräjien puolesta tervehdys kolttasaamelaisten asuttamisen ja Sevettijärven koulun 70-vuotisjuhlaan. SanilaAikio nostaa puheessaan esille, miten ylpeä on nuoremmista sukupolvista, jotka ovat ottaneet koltansaamen kielen takaisin ja haluavat tehdä työtä kolttasaamelaisen yhteisön eteen: 

Miten ylpeä olenkaan tänä päivänä nuoremmista sukupolvista, jotka ovat ottaneet kielemme takaisin, jotka haluavat tehdä työtä yhteisömme eteen, jotka valitsevat toimia perinteisen siitajärjestelmämme, Kolttien kyläkokouksen kautta ja jotka ovat ottaneet vastuuta kansamme tulevaisuudesta. Miten ylpeä olenkaan tänä päivänä niin Näätämön kuin Nellim-Keväjärven koltta-alueilla asuvista nuoremmista sukupolvista, jotka ovat valinneet perinteiset elinkeinot.” 

Olen ilokseni pannut merkille, että näkyvä osa kulttuuriamme, eli käsityö, on jälleen osa yhä useamman kolttasaamelaisen elävää arkea. Seuraava merkittävä kulttuurin osa-alue, johon meidän tulisi mielestäni keskittyä, on vaalia tapalakiamme ja siitajärjestelmäämme sekä elvyttää yhteyttämme maahan ja veteen”, jatkaa Sanila-Aikio puheessaan. 

Lue puhe kokonaisuudessaan täältä. 

Vuonna 2019 tulee kuluneeksi 70 vuotta kolttasaamelaisten asuttamisesta. Kolttasaamelaisten perinteinen asuinalue sijoittuu nykyisten Suomen, Norjan ja Venäjän raja-alueelle. Toisen maailmansodan jälkeen Petsamon alueelta Paatsjoen, Petsamon ja Suonikylän siidojen kolttasaamelaiset asutettiin Keväjärven, Nellimin ja Näätämön kyliin osin kolttasaamelaisten ja inarinsaamelaisten perinteisille alueille. 

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Kolttasaamelaisten asuttamisen ja Sevettijärven koulun 70-vuotisjuhla

Arvoisat kolttien luottamusmies Feodoroff, Sevettijärven koulun rehtori Nieminen, Norjan Saamelaiskäräjien presidentti Keskitalo, korkeasti pyhitetty Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo, metropoliitat Elia ja Arseni sekä hyvät juhlavieraat,

minulla on suuri ilo ja kunnia tuoda Saamelaiskäräjien puolesta tervehdys kolttasaamelaisten asuttamisen ja Sevettijärven koulun 70-vuotisjuhlaan.

Meillä ihmisillä on tapana kokoontua viettämään juhlaa äärimmäisen onnen ja menetyksen hetkillä: uuden elämän ja kuoleman.

Nyt viidettä kertaa vietettävässä asuttamisen 10-vuotisjuhlassa tunnemme, vieläkin, haamusärkynä kaiken sen, mitä asuttamista edeltäneet menetykset kansaltamme veivät: omat maamme, vetemme ja mahdollisuuden muovata tulevaisuutta omista lähtökohdista. Ja samalla kuitenkin juhlistamme, edelleen, kansamme selviämistä. Juhlimme elämän jatkumista Näätämön ja Nellim-Keväjärven koltta-alueilla, missä kansamme on rakentanut uuden alun ja juurtumisen. Alueille, joista osa on ollut alunperinkin kolttasaamelaisten ja osa inarinsaamelaisten perinteisiä alueita. Tämä läsnäolomme juuri täällä, Sevettijärvi-Näätämö-alueella pyritään valitettavasti yhä edelleen poispyyhkimään niin suomalaisesta kuin saamelaisestakin historiankirjoituksesta. Silloin meidän tehtävämme on muistaa itse.

Miten ylpeä olenkaan tänä päivänä nuoremmista sukupolvista, jotka ovat ottaneet kielemme takaisin, jotka haluavat tehdä työtä yhteisömme eteen, jotka valitsevat toimia perinteisen siitajärjestelmämme, Kolttien kyläkokouksen kautta ja jotka ovat ottaneet vastuuta kansamme tulevaisuudesta. Miten ylpeä olenkaan tänä päivänä niin Näätämön kuin Nellim-Keväjärven koltta-alueilla asuvista nuoremmista sukupolvista, jotka ovat valinneet perinteiset elinkeinot.

Koltansaamen kieli kuuluu ja näkyy. Olen erittäin iloinen, että meillä on jälleen äidinkielisiä lapsia sekä uusia kielenpuhujia. Jaakko Gauriloff on muistuttanut meitä laulamalla jo monta vuosikymmentä, että puhukaa aina saamea. Miten välttämätön neuvo tämä olikaan. Jaakon sanoihin on helppo yhtyä. Mutta tätä neuvoa on valtavan vaikea noudattaa. Se neuvo täytyy valita, kerta toisensa jälkeen. Ja niitä valintoja kannustan meitä kaikkia tekemään. On erittäin tärkeää, että kaikki te, jotka osaatte vähänkään kieltä, puhuisitte sitä meille, koska muutoin me emme voi oppia, eikä kielenpuhujien ketju voi jatkua.

Koltansaamen kielityössä ja opetuksessa on menty valtavin askelin eteenpäin viimeisen viiden vuoden aikana. Siinä Sevettijärven koululla on ollut ja on yhä todella merkittävä rooli. Haluaisin kutsua Sevettijärven koulua komsioksi. Komsion pääkäyttötarkoitus on antaa turvaa, suojaa ja lämpöä lapselle, joka kapaloidaan komsion sisään. Sevettijärven koulu on kolttasaamelaisten lasten ja nuorten kasvupaikka, jollaista missään muualla ei ole. Koulu suojelee kalleimpiamme, meidän lapsiamme ja nuoriamme. Voin omakohtaisesti todeta, että tästä koulusta saa erityiset eväät elämää varten. Onnittelen Sevettijärven koulua koltansaamen kielen ja kulttuurin eteen tehdystä mittaamattoman arvokkaasta työstä. Toivon, että koulu jatkaa tällä polulla asettaen itselleen selkeitä tavoitteita tulevaisuuteen. Olen varma, että kolttasaamelainen yhteisö on tukemassa Saamelaiskäräjien tavoin näitä tavoitteita.

Olen ilokseni pannut merkille, että näkyvä osa kulttuuriamme, eli käsityö, on jälleen osa yhä useamman kolttasaamelaisen elävää arkea. Seuraava merkittävä kulttuurin osa-alue, johon meidän tulisi mielestäni keskittyä, on vaalia tapalakiamme ja siitajärjestelmäämme sekä elvyttää yhteyttämme maahan ja veteen.

Meillä on muistissa vielä kansamme tapalaki, joka on ennen ohjannut siitoja ratkaisuissaan. Oli kyseessä sitten kalavesien tai perinnön jako, riitojen tai rikosten sovittaminen tai suhteiden hoito naapurisiitoihin. Uskon, että tapalain takaisin palauttaminen osaksi yhteisöämme ja toimintatapojamme olisi vielä mahdollista. Palauttaminen olisi kansaamme parantava, vahvistava ja voimauttava asia. Uskon, että tapalain tunnistaminen ja tunnustaminen antaisi toimiessamme toisenlaisen perspektiivin käsiteltäviin asioihin. Kansamme aiempi toimintatapa palauttaisi mieliimme sen, mikä on toimiessamme tärkeintä: ympäröivän luonnon suojeleminen, jotta se riittäisi meille vielä ensi vuonna, 20 vuoden päästä tai kolmen sukupolven päästä.

Olisi tärkeää palauttaa tapalaki sekä vahvistaa siitajärjestelmää myös sen vuoksi, koska ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma muutos tulee olemaan kaiken muuttava. Tiedän, että perinteinen tietomme sekä tapalakimme siitajärjestelmineen ja luonnonvarojen hallinnoimisineen tulevat auttamaan meitä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, jotta selviäisimme myös tästä koettelemuksesta kansana seuraavaan aikaan. Jos haluamme siirtää kansamme tulevaan aikaan perinteisine elinkeinoinemme, kielinemme ja kulttuureinemme, emme saa enää antaa maitamme ja vesiämme elämäntavalle, joka on elämänvastainen. Erityisesti Nellim-Keväjärven alueen sekä Näätämön alueen kolttasaamelaisilla on suuri vastuu siitä, että kyläkokousjärjestelmä tapalakeineen toimii, uudistuu vastaamaan nykyajan tarpeita ja siirtyy tuleville sukupolville. Sen olemme velkaa heille, jotka eivät enää ole täällä.

Lopuksi haluaisin Saamelaiskäräjien puolesta muistaa pienellä lahjalla Kolttien kyläkokousta. Tämän taulun on tehnyt Merja Aletta Ranttila vanhan, kolttasaamelaisen Kåʹllmuõrâž-tarinan mukaan. Kuva symboloi mielestäni todella hyvin sitä, kuinka syvä yhteys meillä on ollut ja voisi yhä olla luonnon kanssa. Pyydän luottamusmiestä ottamaan lahjan vastaan.

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Uusia digimateriaaleja inarinsaame vieraana kielenä opetukseen

Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto julkaisee uutta digimateriaalia inarinsaame vieraana kielenä opetukseen Hitruu 1 Ááhu kuuvl!  ja Hitruu 2 Pennuu seibi. Kirjojen tekstit on kirjoittanut Teija Linnanmäki ja kuvat on piirtänyt Riitta Ahonen.

Hitruu 1 Ááhu kuuvl! on tarkoitettu peruskoulun kolmannen luokan ja Hitruu 2 Pennuu seibi neljännen luokan materiaaliksi, mutta niitä voi hyvin käyttää myös vanhempien oppilaiden ja aikuisopiskelijoiden vieraan kielen opetuksessa. Kirjojen hauskat tarinat sopivat luettavaksi ja kuunneltavaksi myös äidinkielen opetukseen. Kirjat ovat aiemmin ilmestyneet painettuina ja molempiin kirjoihin on myös harjoituskirjat.

Koulutus ja oppimateriaali

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 13/2019 siirtynyt

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 13/2019 on siirtynyt pidettäväksi tiistaina 27.8.2019 alkaen. Kokous oli tarkoitus pitää 19.-21.8.2019, mutta inhimillisten syiden vuoksi kokousta jouduttiin siirtämään. Kokouksessa käsitellään vaalilautakunnan päätöksistä tehtyjä oikaisuvaatimuksia.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Valtion talousarvio vuodelle 2020 julkaistu – Saamenkielisten sote-palvelujen kehittämisen rahoitus pienenee

Valtiovarainminiteriön ehdotus vuoden 2020 talousarvioksi on julkaistu. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen ei ole tiedossa edelleenkään määrärahan korotusta. Ehdotuksen mukaan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) saamelaisyksikön rahoitus pienenee huomattavasti, mikä vaarantaa saamenkielisten ja kulttuurilähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen.

Saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat sosiaali- ja terveyspalveluissa heikosti

Saamelaiskäräjät on useaan otteeseen esittänyt saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi osoitetun valtionavustuksen korotusta. Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen tarve on lisääntynyt ja monialaistunut nykyiseen määrärahan tasoon nähden. Esityksen mukaan vuoden 2020 valtionavustuksen määrä pysyy 480 000 eurossa.

”Kielelliset oikeudet on otettava vakavasti. Saamenkielisissä palveluissa korostuu myös saamelaiskulttuurin tuntemuksen merkitys. On ehdottoman tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalveluja olisi nykyistä laajemmin saatavilla inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielillä, myös muille väestöryhmille kuin ikääntyville”, perustelee hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi määrärahan korotustarvetta.

Valtion talousarviossa on vuodesta 2002 lähtien myönnetty erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Tätä valtionavustusta ei ole korotettu vuoden 2004 jälkeen ja vuodelle 2020 määrärahan todellinen tarve olisi 3 milj. euroa. Valtionavustus turvaa käytännössä saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta saamelaisten kotiseutualueella. Avustuksen turvin alueella työskentelee vuosittain 20-25 saamenkielistä sosiaali- ja terveysalan työntekijää pääosin ikääntyneiden kotipalvelussa sekä palvelu- ja hoitoyksiköissä.

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) saamelaisyksikön rahoitus epävarmaa

Valtion talousarviossa vuodelle 2020 sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan valtionavustuksesi on esitetty 2,25 miljoonaa euroa, josta saamelaisyksikön osuus olisi 33 750 euroa. Tämä on jatkoa useita vuosia jatkuneille osaamiskeskusten määrärahojen leikkauksille ja merkitsee Posken saamelaisyksikön kannalta dramaattista määrärahan pienenemistä. Käytännössä se tarkoittaa ainoan työntekijän työpanoksen vähentämistä 50 % työajalle sekä toimintakulujen leikkaamista minimiin.

Posken saamelaisyksikön erityistehtävänä on saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen valtakunnallisella tasolla. Saamenkielisten ja kulttuurilähtöisten palvelujen kehittämistarpeet ovat monialaiset osana käynnissä olevaa laajaa-alaista sote-uudistusta.

”Määrärahojen leikkaus on ristiriidassa sen kanssa, että hallitusohjelmassa sitoudutaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen sekä saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien edistämiseen”, vastaa Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Katso valtion talousarvioesitys 2020 täältä.

Lisätietoja

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta kanteli KHO:n virheellisistä päätöksistä

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on tehnyt kantelun korkeimman hallinto-oikeuden 16:sta päätöksestä, joilla vaalilautakunnan heinäkuussa tekemät itseoikaisut oli kumottu. Kantelu on tehty KHO:lle hallintolainkäyttölain mukaisena ylimääräisenä muutoksenhakukeinona.

KHO oli ratkaissut itseoikaisuista tehdyt valitukset oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusperiaatteita loukaten kuulematta lainkaan valituksen johdosta vaalilautakuntaa tai saamelaiskäräjiä. Tämän menettelyvirheen johdosta KHO:n päätökset ovat muodostuneet sisällöltään virheellisiksi, kun niissä on oletettu, että KHO:n vanhat saamelaiskäräjien vaaliluetteloa koskevat ratkaisut sitoisivat vuoden 2019 vaaliluettelon suhteen, huolimatta YK:n ihmisoikeuskomitean helmikuussa 2019 antamista ratkaisuista.

”Saamelaisten kannalta näin merkityksellisessä asiassa KHO:n olisi ehdottomasti tullut kuulla vaalilautakuntaa”, sanoo vaalilautakunnan puheenjohtaja Janne Näkkäläjärvi.

Ihmisoikeuskomitean antamissa ratkaisuissa on todettu KHO:n aiempien päätösten loukkaavan saamelaisten ihmisoikeuksia ja Suomen valtion olevan velvollinen huolehtimaan siitä, etteivät vastaavat loukkaukset toistu 2019 vaaleissa. Perustuslain 22 §:n mukaisesti tuo velvollisuus ei koske vain lainsäätäjää vaan myös KHO:ta ja saamelaiskäräjien vaalilautakuntaa.

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan puheenjohtaja Janne Näkkäläjärvi, p. 010 839 3190, janne.nakkalajarvi(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät vaatii Suomea EU:n puheenjohtajamaana reagoimaan Brasiliassa tapahtuneeseen alkuperäiskansajohtaja Emyra Wajãpin murhaan ja alkuperäiskansojen oikeuksiin kohdistuviin loukkauksiin

Saamelaiskäräjät antoi 9.8.2019 Suomen ulkoministeriölle kannanoton alkuperäiskansajohtaja Emyra Wajãpin murhaa ja Brasiliassa tapahtuvia alkuperäiskansojen oikeuksiin kohdistuvia loukkauksia koskien.

Muun muassa IWGIA:n (International Work Group for Indigenous Affairs) verkkosivuilla julkaistujen tietojen mukaan, Wajãpi-johtaja löydettiin surmattuna Mariryn kylän läheltä samoihin aikoihin, kun n. 50 kaivostyöläistä (englanninkielisissä lähteissä käytetty termiä gold miner) olivat saapuneet Wajãpi-alkuperäiskansan maille Brasilian pohjoisosissa sijaitsevan Amapán osavaltiossa. Internetissä julkaistuissa lähteissä kaivostyöläisten kerrotaan tunkeutuneen Wajãpi-kansan alueille ja ottaneen haltuunsa Mariryn kylän, jonka asukkaat joutuivat pakenemaan Aramirãn kylään.

Brasilian tapahtumat ovat saaneet osakseen myös laajaa kansainvälistä huomiota, ja mm. YK:n ihmisoikeuskomissaari Michelle Bachelet on antanut lausunnon Brasilian tapahtumiin liittyen. Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on tuonut esille useissa eri yhteyksissä halunsa valjastaa laajoja alueita mm. Amazonissa perinteisesti alkuperäiskansojen käytössä olevista alueista esim. eri teollisuuden muotojen käyttöön. Tällaisilla toimilla olisi negatiivisia vaikutuksia erityisesti alueen alkuperäiskansojen kulttuureille ja ne rikkoisivat YK:n alkuperäiskansojen julistuksessa listattuja alkuperäiskansojen oikeuksia vastaan (ks. esim. artikla 10 liittyen alkuperäiskansojen maihin ja alueisiin).

Lisäksi kannanotossaan Saamelaiskäräjät toi esille huolensa Brasilian presidentin ja hallituksen ajaman politiikan vaikutuksista koko planeetan ilmaston kannalta, ja vetosi Suomen niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla ajamiin arvoihin mm. ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseksi, jotta se ottaisi kantaa viimeaikaisiin tapahtumiin.

Lisätietoja

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Kansainvälisten asioiden sihteeri Laura Olsén-Ljetoff puh. 010 839 3155, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Kannanotto Emyra Wajãpin murhaan sekä Brasiliassa tapahtuviin alkuperäiskansaoikeuksien loukkauksiin liittyen

Lähde sinäkin mukaan kouluvierailijaksi

Lukukauden 2019-2020 kouluvierailut ovat starttaamassa syyskuun 17. päivä. Juuri alkaneen lukuvuoden loppuun mennessä tavoitteena on toteuttaa yhteensä 80 vierailua ympäri Suomen. Vierailuita pitävät 18-vuotta täyttäneet saamelaisnuoret. Oulun alueella vierailijana toiminut Teija Kaartokallio kertoo vierailuiden olleen opettavaisia myös hänelle itselleen. ”On ollut hienoa päästä kokemaan se, kun luokassa oppilaat todella kuuntelevat ja ovat kiinnostuneita saamelaisaiheista, jotka ilman vierailuja jäisivät mahdollisesti kokonaan käsittelemättä. Monen vierailun jälkeen on tullut valtava onnistumisen tunne, kun oppilaat ovatkin vielä jääneet kyselemään lisää tai kertomaan suoraan, kuinka kivaa oli.”

Yksi vierailu kestää oppilaitoksesta riippuen 75-90 minuuttia, jonka vuoksi kouluvierailut sopivat hyvin opiskelijalle tai sivutyöksi. ”Opiskelijan elämään vierailujen pitäminen sopii hyvin. Vierailuja voi tehdä juuri niin paljon ja juuri silloin kun itselle on sopiva, ja sen tähden ne ovatkin olleet mainio lisätienesti arkeen.”, mainitsee Teija, kun häneltä kysytään, kuinka hyvin vierailut mahtuivat viime keväänä hänen kalenteriinsa.

Syksyn kouluvierailijahaku on avoinna 30.8. saakka. Erityisesti pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle haetaan uusia vierailijoita. Uusille kouluvierailijoille järjestetään koulutus maanantaina 16.9. Helsingissä Nuorten Akatemian tiloissa. Jokaisesta vierailuista maksetaan 54 euron palkkio sekä korvataan matkakulut. Vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa osoitteeseen: minna.lehtola(at)samediggi.fi.

Kouluvierailut ovat osa Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten akatemian Dihtosis-yhteishanketta, jonka tavoitteena on lisätä saamelaistietoutta valtaväestön nuorten keskuudessa erilaisin menetelmin. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hanke jatkuu 30.6.2020 saakka.

Máren-Elle toimi myös kouluvierailijana keväällä 2019. Hän on Nuorten Akatemian elokuun kouluvierailija. Täältä voit lukea hänen mietteitään toiminnasta.

Lisätietoja:

Projektityöntekijä Minna Lehtola, tel: 010 839 3132 | +358 40 650 3620, minna.lehtola(a)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät nimesi neljä kielilähettilästä ”Sámásteaddji – Säämsteei – Sámásteijee”

Ijahis idja -festivaalin teemana ovat YK:n alkuperäiskansojen kielten vuoden innoittamana saamen kielet. Saamen kielten esilletuomiseksi Saamelaiskäräjät on nimennyt neljä saamen kielten kielilähettilästä.

Sámásteaddji – Säämsteei – Sámásteijee – kielilähettiläiden tarkoituksena on innostaa erityisesti lapsia ja nuoria käyttämään rohkeasti saamen kieliä. Kielilähettiläät ovat tavattavissa Ijahis Idja -festivaalin aikana ja festivaalin ohjelmistossa esitetään heistä kertovia videoteoksia.

Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio iloitsee, kun kielivuosi antaa mahdollisuuden luoda erilaisia tapoja tuoda saamen kieliä esille.

– Toivon, että kielilähettiläät ovat meille esimerkkinä ja haastavat meitä kaikkia käyttämään enemmän saamen kieliä sekä arjessa jutellessamme toisillemme, mutta myös sosiaalisessa mediassa ja muissa tilanteissa.

Saamelaiskäräjien neljä kielilähettiläistä edustavat kaikkia Suomessa puhuttuja saamenkieliä ja he ovat: Marianne Ketola, Sáárá Seipiharju, Teemu Titola ja Teija Kaartokallio. Kielilähettiläät on valittu yhteistyössä Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston kanssa.

YK:n alkuperäiskansojen kielten teemavuoden toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö myöntämällä rahoituksen kielivuosihankkeelle. Hankkeessa on tarkoitus kampanjoida saamen kielien käytön elvyttämiseksi, lisätä saamen kielten näkyvyyttä Suomessa ja tuottaa erityisesti lapsille ja nuorille tapahtumia ja materiaaleja, jotka tukevat kielten oppimista ja käyttämistä.

Kielilähettiläät, saamelaiskäräjien kielitoimiston työntekijät ja nuorisoneuvoston jäsenet ovat tavattavissa perjantaina Ijahis Idja násttážat -konsertissa ja festivaalialueella lauantaina klo 15-22. Festivaalin kielilaavulla voi mm. tutustua saamenkielisten appien käyttöön.

Lisätietoja:

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, puh. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Kielivuoden hanketyöntekijä Tarja Porsanger, puh. 010 839 3182, tarja.porsanger(at)samediggi.fi