Kansallinen ja kansainvälinen saamen kielten viikko 2020

Saamen kielten viikko 2019 oli menestys ja nyt kutsumme Saamen kielten viikkoon 2020. Viikolla 43, tarkemmin 19.-25. lokakuuta järjestetään tämän vuoden saamen kielten viikko. Viikon tarkoituksena on tuoda esille saamen kieliä ja lisätä tietoisuutta saamen kielistä.

Saamen kielten viikon tavoitteena on tuoda saamen kieliä näkyväksi virallisissa yhteyksissä, lisätä tietämystä saamen kielistä ja nostaa kielten arvoa. Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät haluavat, että saamen kielet näkyvät, kuuluvat ja niitä käytetään kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla kieliviikon yhteydessä.

– Me haluamme jakaa meidän rikkaan kielemme koko yhteiskunnan ja Saamenmaan kanssa, sekä herättää enemmän kiinnostusta kieliin valtion rajojen yli. On ilahduttavaa, että meillä on koko viikko omistaaksemme saamen kielille, sanoo Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Aili Keskitalo.

Kieliviikko 2019 oli menestys ja viikon yhteydessä järjestettiin useita tapahtumia ja aktiviteetteja. Norjan kuningas Harald IV vieraili Kaarasjoella ja kunnat, yritykset, järjestöt ja viranomaiset sekä muut toimijat olivat mukana lisäämässä saamen kielten näkyvyyttä, niin paikallisesti kuin sosiaalisessa mediassa.

Suomen ja Ruotsin Saamelaiskäräjien puheenjohtajat tukevat Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtajaa kieliviikon järjestämisessä. Ruotsin Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Per-Olof Nutti uskoo, että saamelaisille kielen säilyminen on tärkeää saamelaisen kulttuurin jatkuvuuden ja kulttuurin sisältävän tiedon välittämisen kannalta.

– Kieli on pääsylippu elämään. Lasten ja nuorten kielitaidolla voimme varmistaa, että uhanalaiset kielet säilyvät, sillä lapset ovat kielten kautta tulevia kulttuurin kantajia, jatkaa Per-Olof Nutti.

Tuomas Aslak Juuso Suomesta kehottaa kaikkia osallistumaan kieliviikkoon saamen kielten näkyvyyden lisäämiseksi.

– Kieliviikko tarjoaa mahdollisuuden saamelaisille nostaa saamen kieliä esille, mutta toivoisin, että myös viranomaiset ja yritykset ottaisivat saamen kielet asiakseen saamen kielten viikolla, jokainen omalla tavallaan, rohkaisee Tuomas Aslak Juuso osallistumaan kieliviikkoon.

Muitte beivviid – Mušte peeivijd – Muuʹšt peeivid

Saamen kielet

Saamen kieliä on tällä hetkellä 9–10, riippuen, siitä lasketaanko Venäjän alueelle sijoittuvan akkalansaamen sammuneen vai ei. Kansainvälisen mittapuun mukaan kaikkia saamen kieliä pidetään uhanalaisina, vakavasti uhanalaisina tai lähes sammuneina kielinä. Saamen kielialue ulottuu perinteisesti Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueille, Kuolan niemimaalta idässä, Engerdaliin saakka Etelä-Norjassa ja Idreen (Eaijra) saakka Etelä-Ruotsissa. Tämän alueen saamenkielinen nimi on Sápmi.

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, puh. 010 839 3124 / 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa, puh. 010 839 3183/ 050 438 2484, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Saamen kielten viikon juliste:

Uudet alkuopetuksen oikeinkirjoitusjulisteet ovat ilmestyneet

Alkuopetuksen oikeinkirjoitusjulisteet ovat nyt ilmestyneet digitaalisessa muodossa. Opettaja Aura Pieski on suunnitellut julisteet, kuvittanut Nora Bäck ja Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto julkaisee tämän julistesarjan.

Alkuopetuksen oikeinkirjoitusjulisteet vahvistavat oppilaan pohjoissaamenkielen oikeinkirjoitusta ja julisteita voidaan käyttää luku- ja kirjoitustaidon opetuksessa. Tämä lisämateriaali on suunniteltu äidinkielen alkuopetukseen, mutta julistesarja voi olla hyödyllinen muidenkin luokkatasojen opetuksessa. Julisteet kertaavat oikeinkirjoituksen perusasioita. Julistesarjassa on yhteensä yksitoista (11) julistetta. Sarja julkaistaan myös tavutettuna ja opettaja voi tulostaa julisteet luokkaansa. Aura Pieski on kirjoittanut sarjaan lyhyen opettajanoppaan ja ideoita siitä, miten julistesarjaa voidaan käyttää opetuksen tukena.

Tämä oppimateriaali soveltuu hyvin myös etäopetukseen. Tätä oppimateriaalia voi tilata Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta.

Linkki: https://www.samediggi.fi/tuote/riektacallinplakahtat-digi/

Saamelaiskäräjät tapaa ministeri Kiurun sote-asioissa – palvelujen nykytilan turvaaminen ei riittävä tavoite

Saamelaiskäräjät tapaa perhe- ja peruspalveluministeri Kiurun tänään 17. elokuuta Rovaniemellä hallituksen sote-maakuntakierroksen yhteydessä.  Tapaamisessa Saamelaiskäräjät nostaa esille mm. yhdenvertaisuuden ja saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisen sekä riittävän ja kohdennetun rahoituksen takaamisen saamelaisten palvelujen osalta sote-uudistuksessa.

Saamelaiskäräjien edustajat osallistuvat Rovaniemellä 17.8.2020 järjestettävään hallituksen sote-maakuntakierroksen tilaisuuteen, jonka jälkeen he tapaavat perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun. Saamelaiskäräjät aloitti kesäkuussa kampanjan yhdenvertaisten sote-palvelujen puolesta, ja tuo kampanjan viestiä esille nyt myös ministerille.

– Yhdenvertaisuuden toteutuminen saamelaisten kohdalla edellyttää positiivisia erityistoimia, koska saamenkieliset ja kulttuurinmukaiset palvelut eivät toteudu riittävän hyvin nykyisellään. Tässä mielessä nykytilan turvaaminen ei ole riittävä tavoite, vaan sote-uudistuksen jatkovalmistelussa pitää ottaa aidosti huomioon saamelaisten kielellisten ja perustuslaillisten oikeuksien toteutuminen, linjaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

– Saamelaisille on lisäksi turvattava riittävä asema alkuperäiskansana vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, sillä saamelaiset eivät ole ainoastaan kansallinen kielivähemmistö, jatkaa Juuso.

Suomen hallituksen käynnistämän sote-uudistuksen tavoitteena on, että sote-palvelut toteutetaan yhdenvertaisesti kaikille. Saamelaiskäräjät haluaa olla kehittämässä sote-uudistusta niin, että myös saamelaisten tarpeet tunnistetaan ja otetaan uudistuksessa huomioon. Saamelaisväestön odotuksille toivotaan lausuntokierroksen aikana näkyvyyttä, ja sen myötä tarpeellisia korjauksia lakiesityksiin.

Saamelaiskäräjät nostaa kampanjassaan esille, että yhdenvertaisuus ei tarkoita samanlaisten palveluiden tarjoamista kaikille, vaan asiakkaiden erilaisten tarpeiden huomioimista. Saamelaisten osalta yhdenvertaisuus toteutuu, kun saamelaiset saavat palveluita omalla kielellään ja niin, että saamelainen kulttuuritausta huomioidaan, eli sote-palveluissa se edellyttäisi siten tiettyjen asioiden osalta positiivista erityiskohtelua.

Tutustu Saamelaiskäräjien kampanjaan yhdenvertaisista sote-palveluista osoitteessa www.samediggi.fi/sote-uudistus.

Ota osaa keskusteluun sosiaalisessa mediassa tunnisteilla: #soteuudistus #saamelaiset #yhdenvertaisuus

 

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga puh. 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät järjestää kuulemisia totuus- ja sovintokomissaarien valinnoista

Saamelaiskäräjät järjestää kuulemisia totuus- ja sovintokomissaarien valinnoista syksyn 2020 aikana. Kuulemistilaisuuksia järjestetään jokaisessa saamelaisten kotiseutualueen kunnassa. Lisäksi järjestetään verkkokuuleminen ja mahdollisuus ilmaista oma mielipiteensä postitse tai sähköpostitse.

Kuulemistilaisuuksissa on mahdollisuus esittää näkemyksensä komissaareilta vaadittavista ominaisuuksista ja osaamisesta sekä ilmaista tukensa ehdolla oleville henkilöille. Komissaariehdokkaat eivät itse ole paikalla tilaisuuksissa, vaan jokaista ehdokasta pyydetään kuvaamaan videoesittely, jossa he vastaavat ennalta määriteltyihin kysymyksiin totuus- ja sovintoprosessista, kertoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kuulemistilaisuuksien luonteesta.

Saamelaiskäräjien hallitus linjasi kuulemistilaisuuksien käytännönjärjestelyitä siten, että järjestelyissä huomioidaan mm. tilaisuuksien kunnioittava ilmapiiri ja koronaturvallisuus. Tilaisuuksiin järjestetään lisäksi tulkkaus.

– Saamelaiskäräjät tekee päätöksen esitettävistä komissaareista vuoden 2020 aikana, ajankohdan määräytymisessä huomioidaan koronatilanne. Totuus- ja sovintoprosessi on Saamelaiskäräjille tärkeä ja haluamme päästä asiassa eteenpäin, mutta hoitaa nämä sovitut järjestelyt huolellisesti, jatkaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Fyysisten kuulemisten lisäksi järjestetään verkkokuuleminen erityisesti saamelaisalueen ulkopuolella asuville henkilöille. Nuorten kuuleminen järjestetään yhdessä nuorisoneuvoston kanssa ja lisäksi jokaisella on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä postitse tai sähköpostitse.

Kuulemistilaisuudet pyritään järjestämään syksyn 2020 aikana. Tarkemmat ajankohdat määräytyvät koronatilanteen ja saamelaisen vuosikellon mukaan. Saamelaiskäräjät julkaisee oman sivuston totuus- ja sovintoprosessista. Sivustolla julkaistaan kooste esitetyistä henkilöistä taustatietoineen ja perusteluineen sekä tiedotetaan prosessia koskevista ajankohtaisista asioista.

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

puheenjohtajan avustaja Laura Olsén-Ljetoff puh. 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Nuorisoneuvoston puheenjohtajan katsaus

Aloittaessani nuorisoneuvoston puheenjohtajana en osannut kuvitella kevään olevan tällainen. Nuorisoneuvoston uusiin jäseniin, projekteihin, yhteistyökumppaneihin ja muihin tehtäviin on joutunut tutustumaan etänä. Nuorisoneuvosto jäsenet eivät ole vielä kertaakaan tavannut kasvokkain, mutta toivottavasti siihen saadaan muutos alkavan syksyn aikana.

Erikoisesta keväästä huolimatta työ saamelaisnuorten eteen ei ole keskeytynyt. Saamelaisnuorten oikeuksia ja osallisuutta on pyritty vahvistamaan monin eri tavoin. Oppivelvollisuuden pidentämistä, ilmastolain ja saamelaiskäräjälain uudistamista on jatkettu koko kevään ajan virkamiestasolla. Nuorisoneuvosto onkin osallistunut oppivelvollisuuden pidentämistä koskevan lausunnon valmisteluun yhdessä Saamelaiskäräjien 1. varapuheenjohtajan, koulutussihteerin ja koulutus- ja oppimateriaali lautakunnan kanssa. Järjestimme myös Ympäristöministeriön kanssa kuulemistilaisuuden saamelaisnuorille koskien ilmastolain uudistamista.  Tilaisuus järjestettiin etäyhteyksin.

Erikoinen kevät on tuonut myös mahdollisuuksia. Olemme kouluttautuneet nuorisoneuvoston kanssa yhteistyössä Ihmisoikeusliiton kanssa. Olemme myös ottaneet käyttöön uusia alustoja työskentelyä varten ja tavanneet matalalla kynnyksellä nuoriso- ja saamelaisjärjestöjä etänä. Etätyöskentely on helpottanut ja nopeuttanut tapaamisia. Etätapaaminen ei ikinä korvaa kasvokkain tapaamista, mutta tuo lisää aikaa eri toimiin, kun ei tarvitse aina matkustaa satoja kilometrejä tunnin parin mittaista tapaamista varten. Etätyöskentely on erinomainen lisä kasvokkain tehdyille tapaamisille ja tekee työskentelystä tiiviimpää ja näin myös osin tehokkaampaa.

Yksi nuorisoneuvoston suurimmista asioista kevään aikana oli yhteinen kannanotto hallituspuolueiden nuorisojärjestöjen kanssa, ”Kaivoksille ei tilaa saamelaisten kotiseutualueella”. Kannanotolla toimme Suomen valtion hallitukselle selvän kannan: kaivoksille ei ole tilaa, olemme kyllästyneitä neuvottelemaan aiheesta uudelleen ja uudelleen. Hietakeron aluevarausta ei ole vielä peruttu, joten työtä on edelleen tehtävänä. Hietakeron paikallisilla on kuitenkin vahva tuki niin oman yhteisönsä, kuin myös valtaväestön keskuudessa. Nuorisoneuvoston ja hallituspuolueiden kannanotto on luettavissa nuorisoneuvoston nettisivuilla.

Osallistuin kesäkuussa Saamelaiskäräjien toiseen täysistuntoon nuorisoneuvoston edustajana. Olen myös osallistunut SPN:n hallituksen kokouksiin kevään ja alkukesän aikana.  SPN:n hallitus on syksyllä 2019 tehnyt päätöksen kutsua nuorten lautakunnan edustaja kokouksiinsa nuorten asioiden asiantuntijan roolissa. Lisäksi nuorten edustaja kutsutaan jatkossa myös SPR:n täyskokouksiin. Tällä tavalla SPN:n tavoitteena on vahvistaa ja lisätä saamelaisnuorten osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia sekä lisätä nuorten kuuluvuutta saamelaisyhteisöön.

SPN:n alainen nuorisoneuvosto järjestää kahden vuoden välein  Pohjoismaisen saamelaisnuorten konferenssin. Konferenssi järjestetään yhteistyönä Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien nuorisotoimijoiden kanssa. Konferenssi oli tarkoitus järjestää Inarissa 13-14.8.2020, mutta   se on päätetty siirtää koronaviruspandemian vuoksi myöhemmäksi. Konferenssin teemaksi on päätetty ilmastonmuutos. Nuorisoneuvosto selvittää mahdollisuuksia järjestää konferenssi tai sen osia etänä.

Järjestimme kesäkuussa myös puheenjohtajien kyselytunnin ryhmächatissä, johon osallistuivat kaikki kolme Saamelaiskäräjien puheenjohtajaa. Kyseinen chat oli myös ensimmäinen chattimme, johon oli mahdollisuus osallistua kolmella saamen ja suomen kielellä yhtä aikaa. Heinäkuussa järjestimme kesäkuulumisia-ryhmächatin kolmella saamenkielellä. Chat-toimintaa kehitetään koko ajan ja tulevaisuudessa on tarkoituksena järjestää ryhmächatteja erilaisilla teemoilla. Kesän aikana olemme myös päivittäneet nuorisoneuvoston tieto – ja neuvontasivustoa. Nuor.fi sivut on kehitetty osana DigiÁrran hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää saamenkielistä, saamelaisnuorille tarkoitettua tieto- ja neuvontapalvelua ja digitaalista nuorisotyötä.

Lisätietoja:

Anni-Sofia Niittyvuopio
Nuorisoneuvoston puheenjohtaja
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

www.nuor.fi

Kuva: Mari Molkoselkä

Laura Olsén-Ljetoff nimitetty Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tuomas Aslak Juuson avustajaksi

Kuva: Johanna Alatorvinen/ Saamelaiskäräjät

Laura Olsén-Ljetoff on nimitetty puheenjohtajan avustajaksi 10.8.2020 alkaen Rosa-Máren Maggan siirryttyä uuteen työhön elokuun 2020 alussa. Olsén-Ljetoff toimii tehtävässä vaalikauden 2020–2023 ajan ja työskentelee Inarissa Sajoksessa.

Avustajan työtehtäviin kuuluu avustaa puheenjohtajaa hänelle tarkoitetuissa tehtävissä. Avustaja valmistelee ja esittelee tarvittaessa hallituksen, käräjien ja lautakuntien kokouksessa toimialaansa kuuluvia asioita sekä toimeenpanee niiden päätökset. Hallintopäällikkö nimesi Olsén-Ljetoffin toimikaudeksi puheenjohtajan avustajaksi puheenjohtajan esityksestä Saamelaiskäräjien työjärjestyksen kohdan 7 b § mukaan.

Olsén-Ljetoff on työskennellyt Saamelaiskäräjillä aikaisemmin kahteen otteeseen ensin vuonna 2016 Nuorisoneuvoston Oahppoofelaš -hankkeessa sekä vuonna 2019 kansainvälisten asioiden sihteerin viransijaisena. Ennen aloittamistaan puheenjohtajan avustajan tehtävissä hän työskenteli Kolttakulttuurisäätiöllä kolttasaamelaisten kalastukseen liittyvää perinnetietoa käsittelevässä hankkeessa. Lisäksi hän on aikaisemmin työskennellyt mm. Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa tutkijana erilaisten saamelaisten oikeuksiin ja yhteiskunnalliseen asemaan liittyvien tutkimushankkeiden parissa.

Yhteystiedot:

laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

puh. 040 617 5113

9. elokuuta vietettiin kansainvälistä maailman alkuperäiskansojen päivää

Eilen 9.8.2020 vietettiin kansainvälistä maailman alkuperäiskansojen päivää. Päivän tarkoituksena on levittää ja lisätä yleisesti tietoisuutta alkuperäiskansoja koskettavista kysymyksistä sekä nostaa esille alkuperäiskansojen oikeuksien suojelun ja edistämisen merkitystä.

Saamelaiset ovat yksi maailman alkuperäiskansoista sekä ainoa Euroopan Unionin alueella ja Suomessa oikeudellisesti tunnustettu alkuperäiskansa.  Saamelaiskäräjät tekee jatkuvaa työtä saamelaisten asioiden ja oikeuksien edistämiseksi niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso näkee kansainvälisen maailman alkuperäiskansojen päivän merkityksen tärkeänä erityisesti juuri tietoisuuden lisäämiseksi.  – Toivon, että esimerkiksi alkuperäiskansojen oikeuksien toteutuminen saisi yleisesti enemmän tilaa jokapäiväisissä keskusteluissa ja, että ne otettaisiin tosiasiallisesti huomioon eri toimijoiden tahoilla heidän työssään.

Vuonna 2020 kansainvälisen maailman alkuperäiskansojen päivän teemana on COVID-19 ja alkuperäiskansojen kyky vastustaa sitä (engl. COVID-19 and indigenous peoples’ resilience). Alkuperäiskansat ympäri maailmaa joutuvat kohtaamaan arjessaan erilaisia haasteita, ja COVID-19 pandemia on monin paikoin vaikeuttanut heidän tilannettaan entisestään.

Yhdistyneet kansakunnat (YK) nostaa esille kansainvälistä maailman alkuperäiskansojen päivää koskevassa tiedotteessaan myös alkuperäiskansojen kyvyn sopeutua tilanteeseen ja etsiä heidän perinteiseen tietoon ja käytäntöihin pohjautuvia keinoja taistelussaan pandemiaa vastaan. Yhtenä tärkeänä tapana edistää alkuperäiskansojen tilannetta pandemian aikana mainitaan myös terveydenhuollon palveluiden varmistaminen alkuperäiskansojen omilla kielillä, sekä heidän erityisen tilanteensa huomioon ottaminen.

Puheenjohtaja Juuso korostaa, että saamenkielinen viestiminen ja saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutuminen esimerkiksi terveydenhuollon piirissä on tärkeää muistaa myös meillä Suomessa. Lisäksi saamelaisen kulttuurin huomioivien palveluiden tarjoaminen tulisi pystyä paremmin varmistamaan. Saamelaiskäräjät aloitti kesäkuussa kampanjan yhdenvertaisten sote-palveluiden puolesta. Tutustu Saamelaiskäräjien kampanjaan yhdenvertaisista sote-palveluista kampanjasivustolla www.samediggi.fi/sote-uudistus.

Saamelaiskäräjät pyrkii omalta osaltaan edistämään saamenkielisen tiedon saatavuutta ja jakamista koronavirustilannetta koskien nettisivuillaan.

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Puheenjohtajan avustaja Rosa-Máren Magga siirtyy uuteen työhön

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan avustaja Rosa-Máren Magga jättää työnsä puheenjohtajan avustajana. Magga aloittaa elokuun alussa uudessa työssään neuvonantajana Arktisen Neuvoston Alkuperäiskansojen sihteeristössä (Arctic Council Indigenous Peoples’ Secretariat). Magga on iloinen saatuaan työskennellä puheenjohtavan avustajana, mutta haluaa seurata unelmaansa ja tästä syystä vaihtaa työpaikkaa:

– On ollut hienoa päästä työskentelemään puheenjohtajan avustajana ja nähdä läheltä Saamelaiskäräjien poliittista työtä. Olen myös todella kiitollinen puheenjohtajalle tästä mahdollisuudesta. Yleensä suuret mahdollisuudet elämässä tulevat yhtä aikaa. Olen kuitenkin päättänyt seurata unelmaani ottamalla vastaan työtarjouksen Arktisen Neuvoston sihteeristöstä, sillä se on pitkän ajan unelmatyöni.

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sanoo, että Maggan työnhakuprosessi Arktisen Neuvoston sihteeristöön oli tiedossa Saamelaiskäräjillä jo ennen Maggan aloittamista puheenjohtajan avustajana:

– Rosa-Máren kertoi siitä avoimesti minulle ja hallintopäällikölle jo ennen hänen valintaansa puheenjohtajan avustajaksi, ja näin ollen mahdollinen lähteminen ei tullut yllätyksenä meille. Emme tietenkään olisi halunneet hyvän työntekijän lähtevän, mutta tilanne on ollut tiedossa. Haluan kiittää häntä hyvästä työstä luotettavana avustajana ja toivotan hänelle kaikkea hyvää ja onnea uuteen työhön.

Arktisen neuvoston sihteeristö sijaitsee Norjan Tromssassa. Magga ehti hoitaa työtään puheenjohtajan avustajana huhtikuusta 2020 alkaen.

Juuso, Nuorgam, Näkkäläjärvi, Scheinin ja Varis edustajiksi saamelaiskäräjälain muuttamista valmistelevaan toimikuntaan

Saamelaiskäräjien hallitus nimesi viisi jäsentä ja heille varajäsenet saamelaiskäräjälain muuttamista valmistelevaan toimikuntaan 6.7.2020. Nimetyt jäsenet ovat Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin, ja Kalle Varis sekä varajäsenet Juha-Petteri Alakorva, Anni Koivisto, Veikko Feodoroff, Piia Nuorgam ja Sarita Kämäräinen. Lisäksi Siiri Jomppanen nimettiin toimikuntaan Saamelaiskäräjien osalta asiantuntijaksi. Toimikunnan toimikausi on 1.8.2020-31.1.2021.

Suomen valtio on aloittanut prosessin saamelaiskäräjälain uudistamiseksi ja pyysi nimeämispyynnöllään 26.6.2020 Saamelaiskäräjiä nimeämään jäsenensä muuttamista valmistelevaan toimikuntaan. Hallituspuolueet nimeävät kukin yhden jäsenen, yhteensä viisi jäsentä toimikuntaan. Saamelaiskäräjistä annetun lain tarkistaminen on tarpeellista, sillä lain säädökset ovat osittain vanhentuneita, ja säännösten toimivuudessa on havaittu ongelmia.

– Saamelaiskäräjien yhdeksi päätavoitteeksi vuodelle 2020 on nimetty saamelaiskäräjälain muutoksen valmistelu. Muutoksen valmistelu aloitettiin oikeusministeri Henrikssonin kanssa sovitusti elokuussa 2019. Hallitus teki päätöksen nimeämisistä, sillä aikataulullisista syistä asiaa ei ollut mahdollista viedä Saamelaiskäräjien kokoukseen, sanoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjien hallitus perustelee valintaansa, että kaikilla nimetyillä henkilöillä on vahva tuntemus ja osaaminen saamelaisasioista. Hallitus korostaa erityisesti valitun kokoonpanon oikeudellista osaamista, saamelaiskäräjälain tuntemusta ja neuvottelutaitoja.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman 10.12.2019 mukaan työtä saamelaiskäräjälain uudistamiseksi jatketaan. Hallitusohjelman mukaan hallitus kunnioittaa ja edistää kaikkien saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista ottaen huomioon kansainväliset sopimukset.

– Odotusarvo toimikunnan työlle on, että saamelaiskäräjälakia lähdetään muuttamaan alkuperäiskansojen oikeuksien pohjalta, KP-sopimuksen velvoitteet huomioiden ja YK:n ihmisoikeuskomitean antamia ratkaisuja kunnioittaen. Suomi on sitoutunut YK:n alkuperäiskansojen julistuksen toimeenpanoon ja se tulee näkyä komitean työskentelyssä, jatkaa Juuso odotuksistaan toimikunnan työstä.

Toimikunnan tehtävänä on valmistella tarpeelliset muutokset saamelaiskäräjistä annettuun lakiin. Toimikunnan työn perustana ovat perusoikeudet ja muut perustuslain asettamat velvoitteet, Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus sekä muu oikeuden ja kansainvälisen oikeuden kehitys sekä viimeaikaiset ratkaisut. Saamelaiskäräjien nimeämät edustajat tekevät yhteistyötä Saamelaiskäräjien hallituksen kanssa.

Oikeusministeriö asetti 13.1.2020 työryhmän esivalmistelemaan saamelaiskäräjälain muuttamista valmistelevan toimikunnan työtä. Työryhmän keräämä tieto ja havainnot on koottu muistioon. Työryhmän toimikausi päättyi 31.3.2020.

Saamelaiskäräjälain muuttaminen: https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM002:00/2020

 

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi