Pohjoismainen saamelaisten itsemurhien ehkäisysuunnitelma on julkaistu

Itsemurhat ovat jo pitkään, ainakin viimeisten 40–50 vuoden ajan, olleet suhteellisen laaja kansanterveysongelma Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisten keskuudessa. Toivomuksena on, että tämä suunnitelma voi osaltaan saada aikaan muutoksen asiassa ja auttaa saamelaisia jatkamaan elämäänsä.

Suunnitelma on laadittu Norjassa toimivan Saamelaisten kansallisen osaamiskeskuksen – psyykkisen terveys- ja päihdehuollon (SANKS, Samisk Nasjonal Kompetansetjeneste – psykisk helsevern og rus) ja Saamelaisneuvoston sekä sen Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa toimivien osastojen välisenä yhteistyöprojektina. Työhön ovat myöntäneet rahoitusta Norjan Saamelaiskäräjät ja Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen NordRegio-aluekeskus. Projektin aikana on tehty yhteistyötä Norjan kansanterveyslaitoksen (Norges Folkhelseinstitutt) ja tutkimusprojekti RISING SUNin kanssa (Reducing the Incidence of suicide in indigenous groups – strengths through networks), joka sisältyy osana Yhdysvaltojen puheenjohtajuuteen (2015–2017) Arktisessa neuvostossa.

Projektiryhmän johtajana on toiminut psykologi/tohtorikoulutettava Jon Petter Stoor (SANKS), ja sen muina jäseninä ovat olleet pääsihteeri Marja Katarina Påve Gaup (Saamelaisneuvosto), asiantuntijapsykologi/tutkimusjohtaja Anne Silviken (SANKS), kunnanlääkäri Heidi Eriksen (Utsjoen terveyskeskus), osastopäällikkö Gunn-Britt Retter (Saamelaisneuvosto), SANKS-johtaja Gunn Heatta, Saamelaisneuvoston puheenjohtaja Áile Javo ja Per Jonas Partapuoli (Saamelaisneuvosto).

Pohjoismainen saamelaisten itsemurhien estämissuunnitelma

Tanssin ja saamelaiskäsityön juhla käynnistyi Enontekiöllä

Värikkäitä perinteisiä saamen käsitöitä, luhkia, uudet värit ja sovitukset saaneita Saamen pukuja. Kymmenittäin luovan työn tuloksia, uutta saamelaista designia, yhdistelmiä poronsarvista, risuista, huovutetuista linnuista ja poroista, puusta, luusta, kankaasta. Saamenkielisellä musiikilla maustettuja tanssiesityksiä esikoululaisista lukiolaisiin. Tätä kaikkea on Hetan koulukeskuksessa tänään 4.5. pidettävä Saamelaisnuorten taidetapahtuma/ Sámenuoraid dáiddadáhpáhus.

Tapahtumasali täyttyi ääriään myöten puolen päivän aikaan, jolloin yli 400 saamelaislasta ja -nuorta huoltajineen ja opettajineen täytti juuri korjatun liikuntahallin. Tapahtumaan saavuttiin saamelaiskäräjien järjestämin linja-autokuljetuksin. Linja-autot kuljettivat osallistujia pitkin Tenonvartta, tunturien yli, tievojen halki, jokaisesta ilmansuunnasta Utsjoelta Rovaniemelle.
Hetan koulukeskuksen torstaina 4.5. Saamelaisnuorten taidetapahtuman ohjelmassa on tanssiesityksiä, saamelaisen käsityön näyttely ja iltapäiväkonsertti. Konsertissa esiintyvät Enontekiön ja Sevettijärven koululaisten lisäksi saamelaistähdet Amoc ja Ailu Valle.
Tapahtumassa nähdään yhteensä 14 tanssiesitystä, joissa on yhteensä noin 80 tanssijaa. Nuorten valmistamia käsitöitä voi ihailla tapahtumapaikalle pystytetyssä näyttelyssä.
Saamelaisnuorten taidetapahtumia on järjestetty 1970-luvulta alkaen. Tapahtuma on saamenkielinen ja sen järjestävät yhteistyössä Hetan koulu ja Saamelaiskäräjät.
Tapahtuma kuuluu osana valtakunnalliseen Nuori Kulttuuri -tapahtumien ketjuun. Saamelaisnuorten taidetapahtumassa valitaan saamelaisnuorten edustajat 26.-28.5.2017 Rovaniemellä järjestettävään valtakunnalliseen MOVES-tapahtumaan. Parhaat esitykset palkitaan stipendein. Stipendejä jaetaan myös parhaita saamen käsitöitä tapahtumaan valmistaneille nuorille. Tapahtumaa voi seurata Instagramissa: #sndd17.  

Lisätietoja:

Xia Torikka Tuottaja
040 641 1533
Ulla Aikio-Puoskari
Koulutus- ja oppimateriaalitoimiston päällikkö
040 767 3101 tai 010 839 3112

Karesuvannon, Karigasniemen ja Inarin tanssiryhmät saamelaisuorten edustajiksi valtakunnalliseen MOVES-tapahtumaan

Giehtaruohttasa nieiddat Karesuvannosta, B girls Inarista ja Sávjabávtti nieiddat Karigasniemeltä lähtevät edustamaan saamelaisnuoria Rovaniemellä 26.-28.5. järjestettävään valtakunnalliseen MOVES-tapahtumaan. Saamen käsityön tekijöistä stipendein palkittiin kuusi nuorta ja tanssiryhmistä lisäksi kolme ryhmää. Tuomarit kiittivät nuoria ja heidän ohjaajiaan sekä tanssikilpailun että saamen käsityökilpailun korkeasta tasosta. Tapahtumakuvia ja videoita https://www.instagram.com/arktistapedagogiikkaa/.

Tanssikatselmukseen osallistuneista ryhmistä stipendein palkittiin edellä mainittujen lisäksi Rovaniemen Korkalovaaran ryhmä Guovssahasnieiddat, Ivalon ryhmä Jievjjat ja Inarin ryhmä Team Bivssáš.

Taidetapahtumaan osallistuneista saamen käsityön taidonnäytteistä palkittiin stipendeillä seuraavat:
Sara Tapiola, Utsjoki (perinteinen sisnalaukku helmikoristeluin)
Ida Moshnikoff, Helsinki (perinteinen juuririsku)
Jarre Korpi Nuorgamista (perinteinen lohikoukku)
Joni Näkkäläjärvi Hetasta (saamen puvun edustaa kuvaava taulu)
Ibbá Lauhamaa Peltovuomasta (hihaton saamen kesäpuku)
Rosa-Máren Juuso Karesuvannosta (uudenaikainen koristeltu käsilaukku)

Saamelaisnuorten taidetapahtuman tanssikatselmuksen tuomareina toimivat Suomen kansallisoopperan balettiopiskelijat Katja ja Biret Haarla, tanssiterapian opiskelija Sunna Valkeapää sekä ammattitanssija Ola Mihkku Länsman.

Saamen käsitöiden tuomareina toimivat käsityön ammattilaiset Stefanie Sarre ja Kristiina Näkkäläjärvi.

Seuraavan Saamelaisnuorten taidetapahtuman (2018) järjestämisvuorossa on Sodankylä (Vuotso tai kirkonkylä) ja sen valtakunnallisena teemana on musiikki.

Saamelaiskäräjät kiittää kaikkia onnistuneen tapahtuman järjestämiseen osallistuneita. Kiitokset Hetan koululle, jossa kaikki järjestelyt toimivat hyvin ja koulu oli koristeltu erittäin kauniisti ja värikkäästi. Erityinen kiitos lasten ja nuorten käsityön opettajille ja tanssin ohjaajille ja opettajille. Kiitos tapahtumatekniikasta vastanneelle Tuupa Recordsille ja Saamelaisalueen koulutuskeskukselle hyvästä yhteistyöstä!

Saamelaisnuoret täyttävät Hetan koulukeskuksen toukokuun neljäntenä

Saamelaislapset ja -nuoret täyttävät Hetan koulukeskuksen torstaina 4.5. Saamelaisnuorten taidetapahtuman ohjelmassa on tanssiesityksiä, saamelaisen käsityön näyttely ja iltapäiväkonsertti. Konsertissa esiintyvät Enontekiön ja Sevettijärven koululaisten lisäksi saamelaistähdet Amoc ja Ailu Valle. Taidetapahtuma on kaikille avoin yleisötilaisuus – tervetuloa seuraamaan saamelaisnuorten värikästä juhlaa!

Saamelaisnuorten taidetapahtuma kokoaa jälleen noin 400 osallistujaa kaikkialta saamelaisalueelta ja Rovaniemeltä. Tapahtumassa nähdään yhteensä 14 tanssiesitystä, joissa on yhteensä noin 80 tanssijaa. Nuorten valmistamia käsitöitä voi ihailla tapahtumapaikalle pystytetyssä näyttelyssä. Iltapäivän ohjelmassa kuullaan ja nähdään Enontekiön koululaisten joikuryhmää sekä Sevettijärven koululaisten leuddea ja katrillia. Ailu Valle ja Amoc räppäävät konsertissa inarin- ja pohjoissaameksi.

Saamelaisnuorten taidetapahtuma/ Sámenuoraid dáiddadáhpáhus käynnistyy Hetan koulukeskuksen liikuntahallilla klo 11. Tapahtuma on saamenkielinen ja sen järjestävät yhteistyössä Hetan koulu ja Saamelaiskäräjät. Tapahtuma kuuluu osana valtakunnalliseen Nuori Kulttuuri -tapahtumien ketjuun.

Saamelaisnuorten taidetapahtumassa valitaan saamelaisnuorten edustajat 26.-28.5.2017 Rovaniemellä järjestettävään valtakunnalliseen MOVES-tapahtumaan . Parhaat esitykset palkitaan stipendein. Stipendejä jaetaan myös taitavimmille saamen käsitöitä tapahtumaan valmistaneille nuorille.

Lisätietoja:
Xia Torikka
Tuottaja
xia.torikka(at)samediggi.fi
0406411533

Osallistujien ja tanssiryhmien ilmoittauduttava mukaan taidetapahtumaan viimeistään 7.4. ja käsityöt toimitettava 13.4. mennessä!

Viikko aikaa ilmoittaa osallistujat ja tanssiryhmät mukaan taidetapahtumaan!

Saamelaisnuorten taidepahtumaan osallistuvat tanssiryhmät ja osallistujat pitää ilmoittaa viimeistään perjantaina 7.4. Ilmoituksia otetaan vastaan vain Webropol-nettipalvelun kautta. Webropoliin pääset tästä.

Käsityökilpailun käsityöt tulee toimittaa ennen pääsiästä 

Saamen käsityökilpailuun osallistuvat työt pitää toimittaa 13.4. mennessä saamelaiskulttuurikeskus Sajokseeen Inariin tai Hetan koulukeskukseen. Käsityöt ottaa vastaan Sajoksessa Xia Torikka ja Hetan koululla Maarit Magga.

Käsityön mukaan pitää liittää taustatiedot itse käsityöstä sekä sen tekijästä. Lisäksi pitää olla myös kuva (selfie) käsityön tekijästä yhdessä valmiin käsityön kanssa. Muuten käsityökilpailu on täysin vapaa ja siihen voi osallistua myös ryhmänä.

Toivomme hyvää valmistautumisaikaa sekä hyvää pääsiästä kaikille!

Xia Torikka
Tuottaja
xia.torikka(at)samediggi.fi
0406411533
facebook

Tenon kalastussopimus loukkaa saamelaisten ihmisoikeuksia

Tänään on surullinen päivä,

Norjan suurkäräjät on hyväksynyt ehdotetun Tenon kalastussopimuksen Saamelaiskäräjien vahvasta ja selvästä vastustamisesta huolimatta. Sopimuksella ei ole paikallis- eikä saamelaisyhteisöjen tukea ja se rikkoo saamelaisten ihmisoikeuksia merkittävästi. Me olemme erittäin pettyneitä hallituksiimme ja kansallisiin parlamentteihimme sekä siihen, että niiltä puuttui tahtoa ja uskoa löytää poliittinen ratkaisu asiaan konsultoimalla Saamelaiskäräjiä sekä saamelaisyhteisöjä, joita asia koskee.

Tästä syystä asia tullaan ratkaisemaan Norjan ja Suomen tuomioistuimissa, ja juridisesta näkökulmasta katsottuna olemme varmoja, että saamelaisten ihmisoikeudet ovat lopulta keskiössä. Tämä voidaan nähdä monin tavoin hallitustemme epäonnistumisena, koska he eivät onnistuneet löytämään ratkaisua poliittisten järjestelmiemme kautta.

Pyydämme maailmanlaajuisesti tukea kansainväliseltä yhteisöltä sekä alkuperäiskansaveljiltämme ja -sisariltamme jatkaaksemme taisteluamme Tenon kalastussopimuksen vastustamiseksi.

Lisätietoja antavat

Tiina Sanila Aikio
puheenjohtaja, Suomen Saamelaiskäräjät
puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Vibeke Larsen
presidentti, Norjan Saamelaiskäräjät

Majaoja-säätiö on julistanut haettavaksi vuoden 2017 apurahat

Apurahaa voivat hakea Lapin maakunnassa asuvat ja työskentelevät henkilöt ja työryhmät sekä muualla Suomessa asuvat saamelaistaustaiset henkilöt ja työryhmät. Apurahaa voi hakea taiteelliseen työskentelyyn kuvataiteen, kirjallisuuden, musiikin, teatteri- ja tanssitaiteen sekä kulttuuri- ja kansanperinteen alalla. Lisäksi apurahaa voi hakea taidetapahtumien järjestämiseen, opintomatkoihin ja kulttuuritapahtumiin osallistumiseen.
Majaoja-säätiön apurahahakemus

Saamelaiskäräjät hakee kulttuurisihteerin viransijaista

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi kulttuurisihteerin viransijaisuuden, joka alkaa 1.9.2016 ja päättyy 7.8.2017. Kulttuurisihteerin toimipaikka sijaitsee sihteeristön päätoimipaikassa saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa. Kulttuurisihteerin päätehtävänä on toimia kulttuurilautakunnan esittelijänä ja sihteerinä.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 18.8.2016 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari. Lue koko ilmoitus tästä.

Saamelaiskäräjien sihteeristö on suljettu 4.-29.7.2016

Saamelaiskäräjien sihteeristö on suljettu 4.-29.7.2016 välisen ajan. Hallintopäällikön kesäloman sijaisena: 4.-8.7.2016 toimii ympäristösihteeri Anni-Helena Ruotsala, puh. 010 8393 184, gsm. 050 5999 725;
11.-29.7.2016 vs. lakimiessihteeri Kalle Varis, puh. 010 8393 187, gsm. 050 384 70 40 ja
1.-8.8.2016 koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, puh. 010 839 3112 gsm. 040 767 3101.

Saamen kielten oppilasmäärät kasvoivat päättyneenä kouluvuonna

Saamen kielten oppilasmäärät kasvoivat lukuvuonna 2015-2016 yhteensä 55 oppilaalla. Inarinsaamen oppilasmäärä kasvoi 11, koltansaamen seitsemän ja pohjoissaamen 39. Saamelaisten kotiseutualueen kunnissa oppilasmäärä kasvoi yhteensä 34 ja muualla maassa 21. Oppilasmäärä kasvoi perusopetuksessa yhteensä 65 oppilaalla. Lukiossa saamen kieliä oppivien määrä sen sijaan laski kymmenellä.

Saamenkielistä opetusta annettiin saamelaisten kotiseutualueella yhteensä 199 perusopetuksen oppilaalle, joista 170 sai opetusta pohjoissaamen ja 29 inarinsaamen kielellä. Pohjoissaamenkielistä opetusta annettiin kaikissa neljässä saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvassa kunnassa. Inarinsaamenkielisen opetuksen oppilaat olivat kaikki Inarin kunnassa. Saamenkielisen opetuksen oppilasmäärä nousi edellisestä vuodesta 14. Saamen kokonaisoppilasmäärä kasvoi Enontekiön kunnassa kahdella, Inarin kunnassa kuudella, Sodankylän kunnassa 20 ja Utsjoen kunnassa kuudella oppilaalla.

Saamen kielten aineopetusta annettiin yhteensä 461 oppilaalle, joista 368 sai opetusta saamelaisten kotiseutualueen kunnissa ja 93 kotiseutualueen kuntien ulkopuolella. Yhteensä 61 perusopetuksen ja lukion oppilasta sai kotiseutualueen kuntien ulkopuolella saamen kielen lähiopetusta ja 32 etäopetusta.

Kotiseutualueen kuntien ulkopuolella on mahdollista saada kaksi viikkotuntia perusopetusta täydentävää kielen opetusta. Kotiseutualueen kuntien ulkopuolisissa lukioissa opetusta saaneilla sen sijaan oli mahdollisuus normaalien saamen kielen kurssien suorittamiseen äidinkielen ja kirjallisuuden sekä vieraan kielen oppiaineissa.

Kotiseutualueen kuntien ulkopuolella saamen kielen oppilaita oli Espoossa, Kemissä, Helsingissä, Janakkalassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Oulun seudulla, Rovaniemellä, Sallassa, Sievissä, Tampereella, Torniossa ja Vantaalla.

Katso saamen koko opetustilasto 2015-2016 tästä.