Historiallinen rajat ylittävä yhteistyö käyntiin saamelaisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi

Inarin Sajokseen kerääntyi saamelaisia ympäri saamenmaata Venäjältä, Suomesta, Ruotsista ja Norjasta kaksipäiväiseen konferenssiin keskustelemaan aineettomasta kulttuuriperinnöstä. Lisäksi osallistujia saapui Pohjoismaiden eri ministeriöistä, museovirastosta ja Unescon sihteeristöstä.

– Saamelaiset ovat yksi kansa, joka asuu neljässä eri valtiossa. On tärkeää tehdä yhteistyötä ja vahvistaa saamelaisen aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön ja perinteisen tiedon suojaa, aloitti Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio konferenssin.

– Aineellisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi on muun muassa kansallisia lakeja, mutta kun on puhe aineettomasta kulttuuriperinnöstä, niin usein olemme voimattomia tilanteessa, jos olisi tarve suojella perinteistä tietoa, jatkaa Sanila Aikio linjausten tarpeesta ja säännöistä, kuka omistaa tai ketkä omistavat perinteisen tiedon, kuka tai ketkä hallitsevat sitä, minkälaisilla ehdoilla tietoa hyödynnetään.

– Kieli on keskeisessä asemassa tiedon ja taidon siirtymisessä sukupolvelta toiselle – kirjasta saatu tieto on tärkeää, mutta tässä yhteydessä käytännön osaaminen on keskiössä, painottaa Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Aili Keskitalo puheenvuorossaan.

– Nyt kun olemme kokoontuneet ympäri saamenmaata, on meillä historiallisesti mahdollista alkaa työstämään sitä, minkä polun valitsemme kulttuuriperintömme suojaksi meille ja meidän jälkipolville, pohtii Keskitalo yhteisten eettisten periaatteiden mahdollisuudesta.

– Meidän täytyy vahvistaa osaamista sekä mahdollistaa yksittäisten tekijöiden työskentely kulttuuriperinnön parissa, Ruotsin Saamelaiskäräjien edustaja Marina Nilsson Ederlöv aikoo viedä mukanaan terveisiä Ruotsin Saamelaiskäräjien poliitikoille konferenssin sisällöstä.

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on ottanut toimintaohjelmaansa tavoitteen laatia Pohjoismainen yhteinen linjaus saamelaiselle taide- ja kulttuurisektorille koskien aineettoman kulttuuriperinnön vastuullista ja eettisesti kestävää käyttöä ja suojelua. Yhteinen päämäärä on pitää saamelaiskulttuuri elinvoimaisena vahvistamalla sitä edistämällä ja turvaamalla saamelaisen taiteen ja taiteilijoiden tulevaisuutta sekä saamelaisten omaa kulttuuriperintöä, kieltä ja perinteisiä elinkeinoja.

Urbánbeaivvit konferenssi järjestettiin kolmen Saamelaiskäräjän yhteistyössä 23.-24.5. Inarin Sajoksessa ja se keräsi noin 200 kuulijaa paikan päälle molempina päivinä. Lisäksi konferenssin live stream -lähestystä seurattiin lähes 50 tietokoneyhteyden kautta.

Kiitos kaikille luennoitsijoille, osallistujille ja järjestäjille!

Katso täältä kuvia konferenssista.

Lisätietoja

Riitta Orti-Berg, Suomen Saamelaiskäräjät, riitta.orti-berg(at)samediggi.fi,  +358 40 840 0383

Enontekiön kunta ja Saamelaiskäräjät selvittävät kielipesätoiminnan tarvetta Enontekiöllä

Saamelaiskäräjät hakee opetus- ja kulttuuriministeriöltä vuosittain valtionavustusta saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoimintaa varten. Kielipesätoiminnan avulla saamen kieliä ja saamelaiskulttuuria on elvytetty ja vahvistettu eri puolilla Suomea. Tällä hetkellä saamelaisalueella toimii kymmenen kielipesää ja muualla Suomessa neljä. Näistä pohjoissaamen kielellä toimii yhdeksän, inarinsaamen kielellä kolme ja koltansaamen kielellä kaksi. Enontekiöllä pohjoissaamenkielinen kielipesä on toiminut osana kunnan varhaiskasvatustarjontaa vuoden 2018 alusta alkaen.

Kielipesä on kielellisen vähemmistön tai alkuperäiskansan lapsille tarkoitettua varhaiskasvatusta, jonka tarkoituksena on siirtää lapsille kieli, jota vanhemmat eivät kotona pysty siirtämään ollenkaan tai riittävästi. Saamenkielisessä kielipesässä kaikki toiminta tapahtuu alusta asti vain saamen kielellä, kielikylpymenetelmiä käyttäen. Kieltä opitaan arjen tilanteissa ja luontevasti tekemisen kautta. Kielipesä on tehokkain tapa siirtää kieli lapsille kodin ulkopuolella. Kielipesän kautta pyritään kasvattamaan lapset uusiksi kielenpuhujiksi ja -siirtäjiksi. Saamen kielestä kehittyy kielipesässä lapsen iästä ja muusta kieliympäristöstä riippuen toinen äidinkieli tai vähintään vahva toinen kieli. Toiminnassa pyritään vahvistamaan lasten identiteettiä ja saamelaiskulttuurin tuntemusta.

Toimintaa toteutetaan järjestämällä alle kouluikäisille lapsille saamenkielistä varhaiskasvatusta ja tarvittaessa koululaisille iltapäivätoimintaa. Kielipesätoiminnan suunnittelua varten Enontekiön kunta ja Saamelaiskäräjät kartoittavat saamelaisperheiden tarvetta ja halukkuutta osallistua kielipesätoimintaan Enontekiön kunnassa syksystä 2018 alkaen.

Saamenkielisestä kielipesätoiminnasta kiinnostuneita perheitä pyydetään vastaamaan sähköiseen Webropol-kyselyyn perjantaihin 8.6.2018 mennessä. Kysely löytyy suomen ja pohjoissaamen kielellä seuraavasta osoitteesta:

http://www.webropolsurveys.com/kielipesa.net

 

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio: anne-kirste.aikio@samediggi.fi, 040 707 5626

Saamelaiskäräjien kielipesäohjaaja Annika Pasanen: annika.pasanen@samediggi.fi, 040 662 4741

Enontekiön kunnan varhaiskasvatusohjaaja Taina Ketola: taina.ketola@enontekio.fi, 040 569 4114

Paltto työryhmään Jäämeren radan jatkoselvittämistä varten ja Magga-Vars saamelaisten kansallisia tunnuksia hallinnoivaan lautakuntaan

Saamelaiskäräjien hallitus nimesi Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Heikki Palton Suomen ja Norjan väliseen työryhmään Jäämeren radan jatkoselvittämistä varten. II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso nimettiin varajäseneksi. Työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran Helsingissä 30.5.2018. Petra Magga-Vars nimettiin saamelaisten kansallisia tunnuksia hallinnoivaan lautakuntaan.

Saamelaiskäräjät päätti osallistua työryhmän toimintaan edellyttäen kuitenkin, että työryhmän toiminnassa otetaan huomioon Saamelaiskäräjien edellyttämät asiat: työryhmän työhön osallistumisen taloudellisten esteiden poistaminen sekä työskentelyolosuhteiden huolehtiminen, paliskuntien edustus työryhmään, Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen sekä paliskuntien henkilö- sekä taloudellisten resurssien turvaaminen prosessissa, Jäämeren ratahanketta koskevien kaikkien tietojen saaminen, ns. nolla-vaihtoehdon selvittäminen ja vaikutusten arviointi sekä Jäämeren ratahankkeen selvittämistyön sekä Lapin maakuntakaavan 2040 valmistelun yhdistäminen.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut 16.5.2018 Suomen ja Norjan välisen työryhmän, jonka tehtävänä on jatkoselvittää Jäämeren ratahankkeen Rovaniemi/Kemijärvi-Kirkkoniemi -ratalinjausvaihtoehtoa. Miniteriö pyysi Saamelaiskäräjiä nimeämään yhden jäsenen työryhmään sekä hänelle varajäsenen, mikäli Saamelaiskäräjät niin haluaa. Työryhmän toimikausi on 9.5.-14.12.2018. Liikenne- ja viestintäministeriöstä työryhmän puheenjohtajana toimii Sabina Lindström ja jäsenenä Marjukka Vihavainen-Pitkänen.

Petra Magga-Vars nimettiin Suomen Saamelaiskäräjien uudeksi edustajaksi saamelaisten kansallisia tunnuksia hallinnoivaan lautakuntaan. Saamelaiskäräjien edustaja lautakunnassa on ollut viime vaalikaudesta lähtien Tiina Sanila-Aikio. Lautakunnan tehtävänä on hallita ja kehittää saamelaisten kansallisia tunnuksia ja ehdottaa niitä ohjaavia säännöksiä sekä arvioida millaisia saamen kansallisia tunnuksia nuo säännökset tulee pitää sisällään. Lautakunta esimerkiksi valmisteli Elsa Laula Renbergin liputuspäiväasian. Liputuspäivää vietettiin ensimmäistä kertaa 27. Marraskuuta 2017. Lautakunnassa on edustus Saamelaisesta parlamentaarisesta neuvostosta ja Saamelaisneuvostosta. Saamen lipun ja Saamen suvun laulun on Saamelaisten 13. Konferenssi hyväksynyt Åressa Ruotsissa vuonna 1986.

Saamelaiskäräjien hallituksen kokouksen päätöksiä

  • Hallitus päätti kokouksessa hyväksyä oikeusministeriön esityksen jatkaa saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelevan toimikunnan työtä elokuun 2018 asti. Lisäksi hallitus päätti pitää kokouksen Saamelaiskäräjien jäsenten kokoonpanosta toimikunnassa.
  • Merkitsi tiedoksi Pohjoismaisen saamelaissopimuksen käsittelyn tilannekatsauksen ja päätti toimenpiteistä Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston koordinoimille jatkoneuvotteluille.
  • Keskusteli yhdessä nuorisoneuvoston edustajan ja -sihteerin kanssa Jäämeren radasta nuorisoneuvoston näkemyksen pohjalta ja siirsi jatkovalmisteluun nuorisoneuvoston esityksen kannella oikeuskanslerille hankkeesta yksin tai yhdessä Saamelaiskäräjien hallituksen tai muiden toimijoiden kanssa.
  • Nuorisoneuvosto esitti toisena asianaan järjestää hallituksen kanssa yhteistyössä koulutusseminaari valtioneuvostolle Inarissa vuonna 2019. Hallitus päätti aloittaa valmistelut yhteistyössä nuorisoneuvoston kanssa. Nuorisoneuvosto tuo ehdotuksen hallitukselle syksyllä.
  • Hyväksyi lisäyksin esityksen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi vuodelle 2020 Saamelaiskäräjien kokoukselle esitettäväksi.
  • Nimitti Saamelaiskäräjien tietosuojavastaavaksi lakimiessihteerin.

Saamelaiskäräjien hallitus kokoontui maanantaina 28.5.2018 vuoden seitsemännessä kokouksessaan.

Liitteet 

Lisätiedot 

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Nuorisoneuvosto, SSN ja VNK kutsuvat saamelaisnuoret sovintoprosessin keskustelutilaisuuteen Inariin 9.6.

Nuorisoneuvosto, Suomen Saamelaisnuoret ry ja valtioneuvoston kanslia kutsuvat saamelaisnuoret sovintoprosessin keskustelutilaisuuteen Inariin 9.6. klo 14. Tule keskustelemaan muiden nuorten kanssa, millainen mahdollinen saamelaisten sovintoprosessin (komission) pitäisi olla! Alkuperäiskansojen totuus- ja sovintokomissioprosessien päämääränä on tutkia ja tuoda esille koko kansan kollektiivisesti kohdanneita vääryyksiä. Millaisia mielipiteitä sinulla on prosessista? Tule mukaan avoimeen ja epämuodolliseen keskusteluun! Jos osallistut skypen kautta, laita viesti nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsmanille puh.  050 38 25 179.

KENELLE? Saamelaisnuorille

MILLOIN? Lauantaina 9.6. klo 11–14

MISSÄ? Parlamenttisali Solju, Sajos, Inari tai skype

 

KUTSU

SAJOKSEN SOLJUUN INARIIN LAUANTAINA 9.6.2018 KLO 11 – 14

Suomen hallitus on 19.10.2017 ilmoittanut käynnistävänsä saamelaisasioita käsittelevän sovintoprosessin. Sen perustamisesta hallitus on keskustellut yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa. Aloite prosessille on tullut Saamelaiskäräjiltä.

Valtioneuvoston kanslia ja oikeusministeriö yhteistyössä Suomen Saamelaiskäräjien kanssa ovat kartoittamassa miten sovintoprosessi (komissio) tulisi panna toimeen ja millainen itse prosessista vastaavan riippumattoman komission tehtävä ja kokoonpano tulisi olla. Mahdollisesti asetettavan komission mandaatista, nimestä tai kokoonpanosta ei ole tehty vielä päätöksiä. Saamelaisten kuuleminen asiasta on asian edistymisen edellytyksenä. Valtio kuulee nyt saamelaisten ajatukset, toiveet, huolet ja ehdotukset asiasta avoimissa keskustelutilaisuuksissa Saamenmaalla ja suurimmissa kaupungeissa Suomessa.

Keskustelutilaisuuksien käytännönjärjestelyissä ja koollekutsumisissa apuna ovat alueilla toimivat yhdistykset. Pohjoissaamenkielisillä alueilla tilaisuuden kielenä on pohjoissaamen kieli. Inarin- ja koltansaamenkielisillä alueilla tilaisuudessa on tulkkaus. Kaikissa tilaisuuksissa kielenä on myös suomen kieli.

Prosesseja, joissa selvitetään historiassa tapahtuneiden vääryyksiä ja pyritään totuuden (eli sen, mitä on tapahtunut) selvittämisellä muun muassa estämään se, että näitä vääryyksiä ei enää tapahtuisi, kutsutaan kansainvälisesti totuuskomissioiksi (truth commission) tai totuus- ja sovintokomissioiksi (truth and reconciliation). Alkuperäiskansoja kohdanneita vääryyksiä selvittävissä komissioissa keskeistä on kollektiivisten vääryyksien esiintuominen ensisijaisesti yksilöä kohdanneiden vääryyksien selvittämisen sijaan. Kollektiivisilla vääryyksillä on ollut, ja on, erinäisiä vaikutuksia yksittäiseen ihmiseen.

Mitä komission Sinun mielestäsi tulisi tutkia ja käsitellä? Onko Sinulla ajatuksia prosessista? Ajatuksesi, huolesi ja toiveesi voit esittää keskustelutilaisuudessa joko suullisesti tai kirjallisesti. Jos et pääse tilaisuuteen, voit toimittaa ajatuksesi sähköpostitse osoitteeseen sapmi@vnk.fi 29.6.2018 mennessä. Yksilöiden ja yhteisön hyväksynnän ja luottamuksen omaavan komission työ voi olla muuttamassa asenteita ja aikaansaada muutoksen parempaan.

Helmikuun 10. päivänä Inarissa järjestetyssä seminaarissa kuultiin kansainvälisten vieraiden tärkeitä ja yksityiskohtaisia hyviä, pahoja ja huomioon otettavia oppeja jo maailmalla toteutetuista totuus- ja sovintoprosesseista. Seminaarin puheenvuorot ovat katsottavissa internetissä Valtioneuvoston kanslian YouTube-kanavalla.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Anni-Kristiina Juuso, valtioneuvoston kanslia, p. +358 295 1601 69

Nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman, Saamelaiskäräjät, p. +358 50 38 25 179

Saamelaiskäräjät kiitti Opetushallitusta yhteistyöstä

Saamelaiskäräjät kiitti Opetushallitusta hyvästä yhteistyöstä ja tuesta saamelaisopetuksen kehittämisessä. Opetushallitus on julistanut saamelaiset ja saamelaisen kulttuurin eurooppalaisen kulttuuriperintövuoden teemakseen. Saamelaiset ja saamelaisopetus olivat maanantaina 28.5. Opetushallituksessa järjestetyn Unna Skábmagovat -tapahtuman teemoina.

Saamelaiskäräjien ja Opetushallituksen yhteistyö on saanut monia uusia muotoja viime vuosina. Opetushallitus on jo pitkään rahoittanut saamenkielistä oppimateriaalityötä. Vuonna 2015 Saamelaiskäräjät toteutti yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa Opetushallituksen rahoittaman Saamen kielikylpy koulussa -opettajien täydennyskoulutushankkeen. Yhteistyö saamen kielikylpyä opetuksessa käsittelevän teemakirjan julkaisemiseksi tänä vuonna jatkuu edelleen.

Saamen kielikylpyopetuksen/ kaksikielisen opetuksen kehittäminen sai vauhtia hankkeesta. Kielikylpyluokka toimii jo Utsjoella. Kielirikasteista opetusta annetaan Enontekiön Hetassa. Kielikylpy- tai kaksikielisten luokkien perustaminen on vireillä Oulussa, Inarissa, Rovaniemellä ja Sodankylän kirkonkylässä. Pasilan peruskoulu Helsingissä aloittaa saame-suomi-kaksikielisen opetuksen tulevana syksynä.

Saamelaiskäräjät ja Opetushallitus ovat tehneet yhteistyötä myös kielikasvatuksen ja tiedottamisen alueilla. Saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2017 avattiin yhteistyössä uudistettu oktavuohta.com -sivusto, joka tarjoaa saamelaistietoa opetukseen. Yhteistyö jatkuu edelleen sivuston materiaalin toimittamisena ja kehittämisenä oppiaineisiin soveltuvaksi oppimateriaaliksi.

Saamelaiskäräjät ja Opetushallitus ovat myös yhteistyössä tehneet saamen kielten oppilaskartoitusta syksyllä 2018 käynnistyväksi suunniteltua saamen kielten etäyhteyksiä käyttävää pilottihanketta varten. Hanketta johtaa Utsjoen kunta, jonka sivistyslautakunta käsittelee hankkeen käynnistämistä kokouksessaan 7. kesäkuuta.

Saamelaiskäräjät on vastannut opetussuunnitelman ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden saamen kielille kääntämisestä. Saamenkieliset asiakirjat on julkaistu Opetushallituksen verkkosivuilla.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen vieraili Inarissa marraskuussa 2017 tutustuen Saamelaiskäräjien toimintaan ja saamelaisopetukseen. Syksyllä Saamelaiskäräjät saa vieraikseen Opetushallituksen kieli- ja kulttuuriryhmien opetusta kehittävän Poiju-verkoston ja saamelaisopetuksesta virastossa vastaavia virkamiehiä.

Maanantaina järjestettyyn Unna Skábmagovat -tapahtumaan osallistui Saamelaiskäräjiltä koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen ja kokki Anne Tervaniemi. Saamelaiselokuvien katselmuksen tapahtumaan toivat International Sámi Film Institutista elokuvakomissaari Liisa Holmberg ja toiminnanjohtaja Sunná Nousuniemi. Lisäksi tapahtumaan osallistui Skábmagovat -elokuvajuhlien taiteellinen johtaja Jorma Lehtola.

Lisätietoja:

Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, puh. 010 839 3112, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Meille syntyy uusi Lappi – Kuntakiertueen päivämäärät saamelaisalueella

UUSI LAPPI –kuntakiertueen päivämäärät saamelaisalueella:

Sodankylässä, Inarissa, Utsjoella ja Enontekiöllä järjestetään päivän aikana saamenkielinen tilaisuus, jossa on myös tulkki mukana. Paikalla on myös pohjoissaamenkielisiä työntekijöitä. Voit keskustella saamenkielisten palvelujen valmistelijan sekä saamenkielisten hanketyöntekijöiden kanssa ja kysyä uudistuksesta.

Ryhmät valmistelijoita jalkautuvat ja jakaantuvat eri paikkoihin päivän aikana. Löydät meidät kiertueen aikana muun muassa seuraavista paikoista:

Ma 28.5. Sodankylä

  • 7 – 9 Alatalon Nesteellä asukaskeskustelua ja haastatteluja
  • 9.30 – 11  K-kauppa Pohjantähdellä asukastapaamisia ja haastatteluja
  • 13.30 – 14.30 Sodankylän kunnanviraston kahviossa henkilöstön kanssa keskustelua & Hannuksenkartanon työntekijöiden taukotilassa henkilöstön kanssa keskustelua
  • 15 – 17 Kaikille avoin yhteenvetotilaisuus ja päivän koontia Päivin Kammarilla – KAHVITARJOILU
  • 17 – 19 Vuotson koululla kaikille avoin keskustelutilaisuus –  TULKKAUS

Ti 29.5. Inari

Inarin kirkonkylällä

  • klo 12.00-13.30 NESTE- huoltoasemalla asukastapaamisia ja haastatteluja
  • klo 15 – 17 Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen aulassa & pihalla asukkaiden tapaamisia
  • klo 17.00-19.00 Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksella kaikille avoin yleisötilaisuus. TULKKAUS SAAMENKIELILLE JA KAHVITARJOILU

Ivalossa

  • klo 10.00 – 11.30 Ravintola Lounatuulessa kunnantalolla keskustelua henkilöstön kanssa
  • klo 12.30-14.00 Ivalon terveyskeskuksessa ja ruokalassa asukaskohtaamisia
  • klo 13.00-14.30 Palvelukoti Männikössä keskustelutilaisuus henkilöstön kanssa
  • klo 14.00- 16.30 S-Market Vaskoolilla kuntalaisten kohtaamisia ja haastatteluja
  • klo 17.00-19.00 Kaikille avoin ”Mitä nousi esiin meidän kunnassamme” -keskustelutilaisuus kunnantalon valtuustosalissa. KAHVITARJOILU

Ke 30.5. Utsjoki

  • Klo 10 – 12  Nuorgamissa asukaskohtaamisia ja keskustelua
  • Klo 11 – 14 Karigasniemellä asukaskohtaamisia ja keskustelua
  • Klo 14 – 15.30 Kylätalo Giisalla asukaskohtaamisia ja keskustelua
  • Klo 16 – 18 Avoin keskustelutilaisuus kaikille kuntalaisilla, henkilöstölle ja luottamushenkilöille kunnan virastotalolla – TULKKAUS JA KAHVITARJOILU

To 31.5. Enontekiö (tarkempi aikataulu ja paikka varmistuu myöhemmin)

Katso tarkempi ohjelma:

www.lapinmaakunta.fi/uusilappi ja kunnanviraston ilmoitustaulu.

 

Meille syntyy uusi Lappi

Yhden Lapin kasvattamiseen tarvitaan kokonainen maakunta!

Maakunta- ja sote-uudistus on iso muutos, joka koskee sinuakin. Me, uudistuksen valmistelijat, kierrämme Lappia touko-kesäkuussa 2018 kertomassa maakuntauudistuksesta ja kuuntelemassa sinua.

Tule keskustelemaan kanssamme kasvotusten ja vaikuta siihen, kuinka huomisen Lappi toimii! Alta löydät kiertuepaikat ja päivämäärät.

Teemme kierroksella myös kyselyhaastattelua, jonka tarkoituksena on kerätä tietoa Lapin maakunnan asukkailta sosiaali- ja terveyspalvelukokemuksista, palvelutarpeista ja odotuksista maakunnan palvelulupauksen laadintaa varten. Voit vastata kyselyyn myös verkossa. Kysely käännetään myös saameksi.

Mikä on maakunta- ja sote-uudistus ja miksi se tehdään?

Maakunta- ja sote-uudistuksella varmistamme, että kaikilla on tulevaisuudessakin laadukkaat ja tasavertaiset julkiset palvelut kaikkialla maassa.

Uudistus vaikuttaa kaikkien 180 000 lappilaisen palveluihin.

Uudistus koskee noin 9 000 ihmisen työtä maakunnassamme.

Tulevalla maakunnalla on merkittäviä tehtäviä

Maakunta vastaa vuodesta 2020 alkaen muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluista, työvoima- ja yrityspalveluista, eläinlääkäripalveluista, lomituspalveluista, maakuntakaavoituksesta ja pelastustoimesta. Lisäksi maakunnan järjestämisvastuulle siirtyy esimerkiksi alueiden kehitys, liikennesuunnittelu, ympäristöterveydenhuolto sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen.

Miten palvelut tulevaisuudessa tuotetaan?

Maakunta järjestää palveluita eri tavoin, asukkaiden tarpeiden mukaisesti ja lähellä ihmisiä. Palveluita uudistetaan digitaalisiksi niissä asioissa, joissa se on tarkoituksenmukaista.

Uusia toimintatapoja otetaan käyttöön ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet palveluiden kehittämisessä lisääntyvät.

Vaikuta!

Kuka päättää palveluistasi? Käytä ääntäsi historiallisissa ensimmäisissä maakuntavaaleissa!

Lisätietoja:

Suunnittelija Sarita Kämäräinen, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi / +358 40 724 8224

www.lapinmaakunta.fi

Saamelaiskäräjälakitoimikunnalle ehdotetaan jatkoaikaa

Oikeusministeriön asettaman saamelaiskäräjälakitoimikunnan toimikausi umpeutui huhtikuun lopussa. Oikeusministeriö on kuitenkin neuvottelujen tuloksena päättänyt ehdottaa toimikunnan toimikauden pidentämistä elokuun 2018 loppuun saakka. Myös Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ehdottaa vastaavaa Saamelaiskäräjien hallitukselle.

Lisätiedot:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Oikeusministeriö Johanna Suurpää puh. 050 – 5209320, johanna.suurpaa(at)om.fi

Saamelaiskäräjien pitkään ajama hanke toteutumassa – OKM myönsi rahoituksen saamen etäopetuksen kehittämiseen

Saamelaiskäräjien pitkään ajama hanke saamen kielten etäyhteyksiä käyttävän opetuksen mahdollistamiseksi on saanut rahoituksen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Rahoitus on myönnetty Utsjoen kunnalle, joka johtaa hanketta ja toimii opetuksen järjestäjänä. Saamelaiskäräjien tehtävänä on koordinoida opetusta, oppilaskartoitusta ja tiedottamista valtakunnallisesti. Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio iloitsee hankkeen rahoituspäätöksestä. – Se mahdollistaa nyt inarin-, koltan- ja pohjoissaamen oppimisen riippumatta oppilaan asuinpaikkakunnasta ja toteuttaa oikeutta oman kielen oppimiseen, joka kuuluu perus- ja ihmisoikeuksiin.

Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä painottaa, että nyt myönnetty rahoitus on kehittämisrahaa, jonka on tarkoitus luoda pohjaa pysyville ratkaisuille tulevaisuudessa. – Saamen kielten etäyhteyksiä käyttävä hanke on kehittämishanke. Sen aikana on tarkoitus hakea käytäntöjä, joilla saamen kielten opetus koko maassa saataisiin pysyväksi toiminnaksi, ylijohtaja Pirhonen totesi Saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelimen kokouksessa Helsingissä keskiviikkona.

Saamen kielten etäyhteyksiä käyttävän opetuksen pilottihankkeen on tarkoitus käynnistyä syyslukukaudella 2018. – Koska päätös hankerahoituksesta saatiin näin myöhään keväällä, voi käynnistyminen hieman viivästyä koulun alusta. – Joka tapauksessa olemme rahoituspäätöksestä hyvin iloisia ja helpottuneita, sanoo Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari. – Kotiseutualueen kuntien ulkopuolella koulua käyvistä saamelaislapsista ja -nuorista suuri enemmistö on tähän saakka jäänyt kokonaan oman kielensä opetuksen ulkopuolelle. – Se tarkoittaa sitä, että suurin osa saamenkielisistä lapsista ja nuorista on jäänyt sivistysvaltio Suomessa luku- ja kirjoitustaidottomiksi omassa kielessään. Vielä suurempi osa on ollut vaarassa menettää kokonaan yhteytensä saamen kieleen ja sen myötä myös saamenkieliseen yhteisöön.

Hankkeen suunnittelu Utsjoen kunnassa ja Saamelaiskäräjillä lähtee rahoituspäätöksen myötä nyt toden teolla liikkeelle. Opetuksen järjestämiseen tarvitaan opettajaresursseja ja tukea myös muista kunnista, joiden kanssa neuvottelu käynnistyy mahdollisimman pikaisesti. – Toivomme hankkeeseen mukaan sekä Inarin, Enontekiön että Sodankylän kuntia ja Rovaniemen ja Oulun kaupunkeja, sanoo Utsjoen sivistysjohtaja-rehtori Laura Arola. – Hankkeessa on vielä paljon avoimia kysymyksiä ja neuvoteltavaa, kertoo Arola. – Kunnassa seuraava vaihe on asian vieminen sivistyslautakuntaan, joka päättää hankkeen käynnistämisestä.

Saamelaiskäräjien asettama Saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelin sai tiedon hankerahoituksesta kokoukseensa keskiviikkona 16.5. Yhteistyöelin kokoontui Opetus- ja kulttuuriministeriössä keskiviikkona 16.5. Yhteistyöelimen työskentelyssä ovat mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, Lapin aluehallintoviraston, saamelaisten kotiseutualueen kuntien, Helsingin, Oulun ja Rovaniemen kaupunkien, Oulun ja Lapin yliopistojen, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Saamelaiskäräjien edustajat. Yhteistyöelimen puheenjohtajana toimii Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan puheenjohtaja Jan Saijets.

Hankkeelle myönnettiin erityisavustusta yhteensä 429.000 euroa. Valtionavustuksen käyttöaika kestää vuoden 2020 loppuun saakka.

Lisätietoja:

Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, puh. 010 839 3112, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Saamelaisen aineettoman kulttuuriperinnön konferenssi 23.–24.5.2018 Sajoksessa #urbánbeaivvit

Konferenssin keskeinen tavoite on laatia yhteinen linjaus saamelaiselle taide- ja kulttuurisektorille, koskien  aineettoman kulttuuriperinnön vastuullista ja eettisesti kestävää käyttöä ja suojelua. Saamelaiskulttuuri halutaan pitää elinvoimaisena vahvistamalla sitä eli edistämällä ja turvaamalla saamelaisen taiteen ja taiteilijoiden tulevaisuutta sekä saamelaisten omaa kulttuuriperintöä,  kieltä ja perinteisiä elinkeinoja. Lisätietoja ja ohjelman löydät tästä.

Konferenssi on kaikille avoin ja konferenssia pystyy seuraamaan myös live striimin kautta osoitteessa sogku.fi/live.

Osallistumismaksu sisältää konferenssi- ja kulttuuriohjelman (konsertit, näyttelyt, näytelmät ja elokuvat), kahvit ja lounaat.

Tapahtumat konferenssin aikana

23.5.2018 klo 12:10

  • Duodjinäyttelyn avajaiset – Ellos duodji!
  • Fia Kaddik: Lyhytkurssi tinalangan punomisesta

23.5.2018 klo 17:45 – 19:30 Kulttuuriohjelma

  • Niillas Holmberg 6. runokirjan julkaiseminen
  • Niillas Holmberg: runojen lausuntaa ja joikuja
  • Inga Victoria Påve: Kertomuksia kuvista

24.5.2018 klo 20:00 – 21:00 Iltaohjelma, Film night with Skábmagovat

Seminaarit

21.-22.5.2018

Perinteisen saamelaismusiikin seminaari  (kutsutuille osallistujille)

Seminaarissa pohditaan perinteiseen saamelaismusiikkiin liittyviä oikeuksia, suhteita ja velvollisuuksia
Järjestäjät: Lapin yliopisto ja Saamelaiskäräjät

Yhteyshenkilö: Piia Nuorgam,  OTM ja väitöskirjatutkija
piia.nuorgam(at)ulapland.fi /+358 44 3131 320

22.5.2018 klo 12:00 – 17:30, Sajos

Miten suojata duodjia, saamenkäsityötä?

Keskusteluseminaari duodjin suojelemisesta (avoin kaikille)
Järjestäjä: Saamelaisneuvosto

Ilmoittautuminen ja lisätiedot: www.saamicouncil.net

Ellen Berit Dalbakk, Duodji-merkin projektipäällikkö, kmr(at)saamicouncil.net/ +47 99796 947

Yhteystiedot

Milja Guttorm, konferenssikoordinaattori/ läänintaiteilija, Taiteen edistämiskeskus; milja.guttorm(at)taike.fi +358 295 330 865

Riitta Orti-Berg; Suomen Saamelaiskäräjät; riitta.orti-berg(at)samediggi.fi +358 40 840 0383
Susanne Idivuoma; Ruotsin Saamelaiskäräjät; susanne.idivuoma(at)sametinget.se +46 980 780 48
Silja Somby; Norjan Saamelaiskäräjät; silja.somby(at)samediggi.no +47 78 48 42 30

Konferenssin järjestävät yhteistyössä: Suomen, Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjät, Saamelaistaiteilijaneuvosto, Saamelaisneuvosto, Sámi Duodji-Sameslöjdstiftelsen sekä Taiteen edistämiskeskus

Kuva: Kirsi Suomi

Liikkuva nuorten kohtaamispaikka syksyksi saamelaisten kotiseutualueelle

Matkailuautosta nuorten kohtaamispaikaksi muunnettu Walkers-auto eli Wauto palvelee saamelaisten kotiseutualueen nuoria ensi syyskuusta joulukuuhun. Liikkuvalla työllä halutaan tavoittaa laajalla maantieteellisellä alueella asuvia nuoria.

Wauton konsepti on yksinkertainen: mennään sinne, missä nuoret ovat ja tuodaan turvallisia aikuisia heidän luokseen. Tarjolla on kahvia, korttipelejä ja juttuseuraa. Tarvittaessa nuorelle on tarjolla myös ohjausta elämäntilanteeseensa.

Wauton omistaa ja sen toimintaa koordinoi Aseman Lapset ry. Saamelaisten kotiseutualueella toiminnasta vastaa Saamelaiskäräjät ja yhteistyötä tehdään Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kuntien kanssa. Toiminnassa on mukana myös saamenkielisiä vapaaehtoisia.

Saamelaisten kotiseutualueelle tuleva Wauto on yksi neljästä eri puolilla Suomea toimivasta Wautosta, ja sen toiminta-alueena on erityisesti Lappi ja muu Pohjois-Suomi. Ennen alueelle tuloa se on toiminut Kittilän, Sodankylän ja Oulun alueella.

– Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostolla on tarkoituksena kehittää Wauton kautta saamenkielistä nuorisotyötä, koska mikään kunta ei tällä hetkellä sellaista järjestä. On tärkeää, että saamelaisnuorilla on mahdollisuus käyttää äidinkieltään saamea myös vapaa-ajalla, kertoo nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen.

– Alkuvuoden kokemusten perusteella Wauto soveltuu erinomaisesti toimintaan Lapin pienissä kylissä ja pitkillä etäisyyksillä. Wautolla on kohdattu niin kuntakeskusten kuin syrjäisempienkin kylien nuoria, joista useat eivät muuten pääse nuorisotyön pariin. Nuoret ovat selkeästi nauttineet Wauton ja turvallisten aikuisten läsnäolosta kotikulmillaan, kertoo Wauto-koordinaattori Niilo Karjalainen Aseman Lapset ry:stä.

Yhteistyökumppaneille ja medialle järjestetään verkosto- ja tiedotustilaisuus torstaina 24.5. kello 14-16 Ivalossa nuorisotila Stönöllä. Paikalle ovat tervetulleita kaikki toiminnasta kiinnostuneet.

Lisätietoja:

Wauton toiminnasta saamelaisten kotiseutualueella

Kaisa Tapiola-Länsman, Saamelaiskäräjien nuorisosihteeri, 050 382 5179

kaisa.tapiola-lansman@samediggi.fi

 

Wauton toiminnasta yleisemmin:

Niilo Karjalainen, Wauto-toimintavastaava, Aseman Lapset ry, p. 040 575 9364

niilo.karjalainen@asemanlapset.fi

 

www.asemanlapset.fi

www.facebook.com/autowauto

 

Aseman Lapset ry on vuonna 1990 perustettu poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö. Yhdistyksen perustehtävänä on edistää lasten, nuorten, perheiden ja koko yhteiskunnan hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä.

Walkers-toiminta on Aseman Lapset ry:ssä kehitettyä ennaltaehkäisevää nuorisotyötä, joka perustuu vapaaehtoisten aikuisten antamaan aikaan ja läsnäoloon.

Wauto-toiminta on osa Aseman Lapset ry:n Walkers On Wheels -hanketta. Hanke on rahoitettu veikkausvoittovaroin opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella. Yksi autoista on hankittu Suomen Lions-liiton keräystuotoilla ja yksi Eevi ja Eemil Tannisen säätiön rahoituksella. Hankkeessa toimitaan neljällä autolla eri puolilla Suomea ja pyritään samalla juurruttamaan liikkuvan nuorisotyön menetelmiä alueille.