Totuus- ja sovintokomission perustamista käsitellään seminaarissa lauantaina

Totuus- ja sovintokomission perustamisen edellytyksiä käsitellään Inarin Sajoksessa lauantaina 10.2. järjestettävässä seminaarissa. Tilaisuudessa kuullaan kokemuksia vastaavien komissioiden toiminnasta muualla maailmassa. Seminaari on kaikille avoin.

Suomen valtion ja saamelaisten välisiä suhteita käsittelevän komission perustamisen edellytykset

Aika: 10.2.2018

Paikka: Sajos, Inari

Tilaisuus striimataan suorana: http://www.sogku.fi/live/

Puheenjohtajat: Tiina Sanila-Aikio ja Antti Pentikäinen

09.00 Tilaisuuden avaus: Antti Pentikäinen, toiminnanjohtaja, Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkosto

09.10 Tervetuliaissanat, Tiina Sanila-Aikio, puheenjohtaja, saamelaiskäräjät

09.20 Alustus, Eduardo González, neuvonantaja ja siirtymäkauden oikeusjärjestelyjen asiantuntija

09.50 Alustus, Simon Keyes, vieraileva professori, Winchesterin yliopisto, sovittelun asiantuntija

10.20 Kahvitauko

10.40 Alustus, Laila Susanne Vars, johtava asiantuntija, Norjan kansallinen ihmisoikeusinstituutio, OTT, asiantuntija YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston (OHCHR) alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevässä asiantuntijamekanismissa (EMRIP)

11.10 Alustus, Marie Wilson, Kanadan totuus- ja sovintokomission komissaari

11.40 Alustus, Teivo Teivainen, professori, Helsingin yliopisto

12.00 Lounas

13.00 Alustus ja paneelikeskustelu Veli-Pekka Lehtola, saamelaiskulttuurin professori, Oulun yliopisto Nils-Henrik Valkeapää Petra Laiti, puheenjohtaja, Suomen saamelaisnuoret (SSN) Ida-Maria Helander, varapuheenjohtaja, SSN Anna Morottaja

14.00 Kahvitauko

14.15 Pienryhmätyöskentelyä ja tiimien esitykset Suosituksia Suomen valtiolle (pj. Johanna Suurpää, johtaja, demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö, oikeusministeriö) Suosituksia Suomen saamelaiskäräjille (pj. Tiina Sanila-Aikio, saamelaiskäräjät) Suosituksia käytännön toteutuksesta (pj. Antti Pentikäinen)

15.45 Päätössanat, Tiina Sanila-Aikio ja Antti Pentikäinen

Virtu-palvelupisteen avajaiset

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi viestintäsihteerin tehtävän

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi määräaikaisen viestintäsihteerin tehtävän. Viestintäsihteeri suunnittelee, seuraa, toteuttaa, koordinoi ja kehittää Saamelaiskäräjien viestintää. Lisäksi työntekijä tukee työyhteisöä viestintään liittyvissä asioissa sekä järjestää tarvittaessa mediavalmennusta ja tiedotuskoulutusta henkilöstölle ja luottamushenkilöille.

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi

MÄÄRÄAIKAISEN VIESTINTÄSIHTEERIN tehtävän

Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää 31.12.2018 saakka. Viestintäsihteeri suunnittelee, seuraa, toteuttaa ja koordinoi Saamelaiskäräjien viestintää sekä kehittää sitä Saamelaiskäräjien viestintästrategian mukaisesti. Lisäksi työntekijä tukee työyhteisöä viestintään liittyvissä asioissa sekä järjestää tarvittaessa mediavalmennusta ja tiedotuskoulutusta henkilöstölle ja luottamushenkilöille.

Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja saamen kielen taito (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoito edellyttää saamelaiskulttuurin tuntemusta, sujuvaa kirjallista ja suullista ilmaisua sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Odotamme myös valmiutta itsenäiseen työskentelyyn, hyvää organisointi- ja paineensietokykyä. Ruotsin ja englannin kielen taito (kirjallinen ja suullinen) sekä työkokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi.

Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (peruspalkka 2 570,81). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Virkasuhteessa noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 12.2.2018 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai sähköpostitse info@samediggi.fi .

Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106.

Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi .

Inarissa 26.1.2018 Saamelaiskäräjät

Tietoa Interreg Pohjoinen -ohjelman rahoitusmahdollisuuksista

Interreg Pohjoinen –ohjelma tukee rajat ylittävää yhteistyötä. Tietoa ohjelmasta ja sen suomista rahoitusmahdollisuuksista saa Altassa 1.3. järjestettävässä informaatiotilaisuudessa, jossa voi myös esitellä hankeideoita varaamalla ajan hankeklinikalta.

Informaatiotilaisuus ja hankeklinikka – Interreg Pohjoinen
Pohjoinen –ohjelma tukee rajat ylittävää yhteistyötä ohjelma-alueella. Nyt sinulla on mahdollisuus saada tietoa ohjelmasta sekä siitä, millaisia hankkeita voidaan rahoittaa. Voit myös esitellä hanke-ideasi meille varaamalla ajan hankeklinikalta.

Paikka: Scandic Hotell, Alta

Päivä: 1. maaliskuuta 2018 Aika: 9.00 – 15.00

Ilmoittautuminen tilaisuuteen ja hankeklinikalle tulee tehdä ennen 15.helmikuuta osoitteeseen ian.jawahir@tromsfylke.no .

Tervetuloa!

Oletko kiinnostunut kesätyöstä Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa?

Saamelaiskäräjät palkkaa kesäksi 2018 sesonkityöntekijöitä inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkieliseen oppimateriaalityöhön. Kesätyöhön voi hakea myös harjoittelijaksi mikäli ei ole aiemmin työskennellyt Saamelaiskäräjillä. Harjoittelun ehtona on, että opiskelija saa omasta oppilaitoksestaan harjoittelutuen.

Jos olet kiinnostunut kesätyöstä Saamelaiskäräjillä, lähetä vapaamuotoinen hakemus 15.2.2018 mennessä osoitteeseen info(at)samediggi.fi. Lisätietoja: hannu.kangasniemi(at)samediggi.fi.
Hakemuksen voi lähettää myös postitse osoitteeseen:
Saamelaiskäräjät
Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto
Sajos
99870 Inari

Tubettaja Mansikkka tulee opastamaan saamelaisnuoria

Tubettaja Mansikkka tulee kouluttamaan saamelaisnuoria Inariin ja osallistuu myös huhtikuun 12. päivänä Vuotsossa järjestettävään Saamelaisnuorten taidetapahtumaan. Taidetapahtuman tubetusteemaan liittyvä koulutus järjestetään torstaina 15. 2. klo 13.00 – 14.00 Sajoksen auditoriassa. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille.

Mansikkka kertoo urastaan ja kannustaa nuoria toteuttamaan itseään rohkeasti ja avoimesti. Esityksen jälkeen hän vastaa yleisön kysymyksiin.

Tapahtuma striimataan ja tallennetaan koulutuskäyttöä varten. Striimiä voi seurata osoitteessa: http://sogku.fi/live . Striimin ajaksi palveluun avataan myös chatti, jonka kautta voi esityksen aikana esittää kysymyksiä Mansikkkalle.

Ilmoittautuminen koulutukseen tästä.

Mansikkka (Maiju Voutilainen)
toimii Saamelaisnuorten taidetapahtuman tubettamisen suojelijana sekä kilpailun videoiden tuomarina. Mansikkka on yksi tämän hetken suosituimmista tubettajista Suomessa. Hän on tyylikäs lifestyle-vaikuttaja, joka rakastaa taidetta ja muotia ja inspiroituu erilaisista tyylikokeiluista. Maiju antaa oman äänensä kuulua. Tämän myötä hän onkin saanut useita tunnustuksia käsitellessään rohkeasti myös vaikeampia aiheita. Asiapitoisten puheenvuorojen lisäksi Maiju osaa myös viihdyttää omalla lämminhenkisellä otteellaan.

Tapahtumassa annetaan myös lisätietoja Saamelaisnuorten taidetapahtuman tubetusteemaan liittyen.

Koulutustapahtuman toteutuksesta vastaa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Arktista pedagogiikkaa -hanke yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa. Lisätietoja koulutustapahtumasta: kalle.sulkamo(at)sogsakk.fi .

Lisätietoja Saamelaisnuorten taidetapahtumasta 2018.

Saamelaisnuorten taidetapahtuman 2018 lajeina musiikki ja tubetus

Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään Inarissa 12.4.2018 ja lajeina ovat musiikki ja tubetus. Koko tapahtuman teemana on Nuori Kulttuuri -teeman mukaisesti ”Oma ääni”.

Mikkelissä 25.-27.5.2018 järjestetään Nuori Kulttuuri tapahtuma SOUNDS, johon saamelaisnuorten edustajat valitaan Inarissa.

Tubetus-lajin toteutukseen osallistuu myös SAKK:n Virtuaalikoulun Arktista pedagogiikkaa -hanke, joka järjestää vuoden alussa aiheesta yhteisen etäkoulutustilaisuuden opettajille ja oppilaille. Mukana on tunnettu tubettaja, joka antaa vinkkejä oppilaiden omiin videoihin. Tarkempia tietoja lähetetään vuoden alussa.

Lue lisää tästä.

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi oppimateriaalisuunnittelijan tehtävän

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi oppimateriaalisuunnittelijan määräaikaisen tehtävän. Oppimateraalisuunnittelijan työtehtäviin kuuluvat mm. oppimateriaaliprojektien johtamis-, valmistelu- ja toimitustyöt, osallistuminen vuotuisen talousarvion ja oppimateriaaliprojektien valmisteluun ja toteuttamiseen.

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi
OPPIMATERIAALISUUNNITTELIJAN MÄÄRÄAIKAISEN TEHTÄVÄN

Työ alkaa 1.3.2018 tai sopimuksen mukaan ja kestää 31.12.2018 saakka. Oppimateriaalisuunnittelijan toimipaikka on Sajoksessa, Inarissa. Oppimateraalisuunnittelijan työtehtäviin kuuluvat mm. oppimateriaaliprojektien johtamis-, valmistelu- ja toimitustyöt, osallistuminen vuotuisen talousarvion ja oppimateriaaliprojektien valmisteluun ja toteuttamiseen.

Asetuksen mukaisena kelpoisuusvaatimuksena on työn edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (saamelaiskäräjistä annettu asetus 1727/1995). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää saamen kielen kirjallista ja suullista osaamista, opetusalan tuntemusta ja valmiuksia edistää digitaalisten materiaalien tuottamista. Työ tehdään pääasiassa sähköisillä toimisto-ohjelmilla, joten niiden hyvä hallitseminen on edellytys työtehtävien hoitamisessa.

Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV ja sen IV luokan mukaan (peruspalkka 2 466,87 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Hakemukset koulutus- ja työtodistuksineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 15.2.2018 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari.

Lisätietoja antavat koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari 010 839 3112 ja oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemi, puh 050 3641 385. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua internetosoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 04.01.2018 Saamelaiskäräjät/ koulutus- ja oppimateriaalilautakunta 

 

Puheenjohtajan uuden vuoden tervehdys

Vuosi 2018 on Saamelaiskäräjien 22. toimintavuosi ja Saamelaiskäräjät on vaalikauden 2016-2019 puolessa välissä. Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio arvioi tervehdyksessään päättyneen vuoden tapahtumia ja linjaa tulevaa.

Hyvä lukija,

vuoden vaihtuessa vedän yhteen jälleen joitakin ajatuksia uuden vuoden edellä. Vuosi 2018 on Saamelaiskäräjien 22. toimintavuosi, ja olemme vaalikauden 2016-2019 puolessa välissä.

Olen erittäin huolestunut Suomen tämän hetkisestä tilanteesta vihapuheineen. Ilmapiiri on koventunut entisestään paitsi Suomessa, myös Pohjoismaissa ja muualla maailmassa. Tämä on hyvin tuomittavaa. Koventuneet puheenvuorot heijastelevat siirtymistä tekoihin. Olemme valitettavasti myös todistaneet, kuinka demokratian eteen työtä tekevien henkeä uhkaillaan niin suomalaisessa kuin saamelaisessa yhteiskunnassa. Viimeisimpänä todistimme, kuinka suomalaisen presidenttiehdokkaan kotirauhaa rikottiin. Nämä teot eivät saa normalisoitua, koska muutoin olemme menettäneet tärkeimmän ytimen niin suomalaisesta kuin saamelaisestakin yhteiskunnasta. On meidän kaikkien vastuulla huolehtia, että käynnissä olevat väkivallan teot pysäytetään ja kytevät sammutetaan.

Haluankin muistuttaa, että marraskuussa 2016 saamelaisasioista vastaavat ministerit ja Saamelaiskäräjien puheenjohtajat kokoontuivat Tukholmassa ja totesivat olevansa huolestuneita siitä, että monet saamelaiset kokevat rasismia ja syrjintää. Erityisen vakavaa se on, kun se kohdistuu lapsiin ja nuoriin. Ministerit ja Saamelaiskäräjien puheenjohtajat totesivat lisäksi, että historian syrjivät rakenteet liittyvät saamelaisten tänä päivänä kohtaamaan rasismiin ja syrjintään. Ministerien ja Saamelaiskäräjien puheenjohtajien tulisi tehdä työtä lisätäkseen tietoisuutta sekä menneiden aikojen että tämän päivän rasismista ja syrjinnästä.

Olen varovaisen toiveikas, kun Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa haetaan parhaillaan toimintamallia totuus- ja sovintoprosesseista. Prosessi on aloitettu Ruotsissa jo aiemmin ja nyt prosesseja aloitellaan rinta rinnan Norjassa ja Suomessa. Toivon, että vuonna 2018 prosessit etenisivät konkreettisiksi toimiksi ja että prosesseilla olisi myös rajat ylittäviä osioita. Kuitenkin totuus- ja sovintoprosessin voi käynnistää vain kerran. Painotan, että saamelaisilla, saamen kielten puhujilla sekä saamelaisen kulttuurin kantajilla ei ole varaa prosessien epäonnistumiseen. Mikäli saamelaisten historiaa ja sen johdosta tänäkin päivänä esiintyvää rakenteellista syrjintää ei tehdä näkyväksi ja näin pysyväksi osaksi kansallista itseymmärrystä, ja valtion ja saamelaisten tulehtuneita välejä saada korjatuksi, joutuu Suomen valtio kantamaan vastuun ei pelkästään saamelaisten tulevaisuuden sammuttamisesta mutta myös yksittäisten saamelaisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tilasta.

Toimintaympäristö näyttäytyy entistä vaikeammin ennustettavana ja nopealiikkeisempänä. Erityisenä huolen aiheena on Saamelaiskäräjien laajentuneen tehtäväkentän luoma resurssipula. Tehtävien moninaistuminen sekä määrän lisääntyminen eivät vastaa Saamelaiskäräjien todellisia toimintaedellytyksiä, ja erityisesti henkilöstön työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin osalta liikutaan riskirajoilla. Poliittisen työn vahvistamiseen tulisi myös pystyä vastaamaan. Tilanteen parantamiseksi tarvittaisiinkin pikaisesti lisäresursseja, sillä monien saamen kieliä, kulttuuria ja perinteisiä elinkeinoja koskevien kysymysten ratkaisu ei odota. Saamelaiskäräjien tavoitteena on saavuttaa haastavassa tilanteessa sekä taloudellinen että henkilöresurssien tasapaino, joka mahdollistaa toiminnan ylläpidon, kehittämisen ja jopa sen laajentamisen.

Vuonna 2018 painotetaan merkittävien saamelaisia koskevien asioiden edistämistä. Asioiden, jotka ovat saamelaisten tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeitä. Saamelaiskäräjien vaalikauden keskeisin pitkän tähtäimen tavoite on saamelaisten itsemääräämisoikeuden kehittäminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tärkeässä asemassa on kansallisen lainsäädännön, erityisesti saamelaiskäräjälain uudistaminen. Saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallintoaseman ja itsemääräämisoikeuden kehittämiseksi on kuitenkin tehtävissä paljon myös jo olemassa olevan, velvoittavan lainsäädännön puitteissa. Merkittävässä asemassa tällöin ovat erilaiset Saamelaiskäräjien ja Suomen valtion sekä kuntien ja muiden viranomaisten yhteistyön muodot. Merkittävässä asemassa on myös, miten olemassa olevaa lainsäädäntöä sovelletaan esimerkiksi saamelaisten ja Saamelaiskäräjien osallistamiseen sellaisten hankkeiden valmistelussa, joilla on merkitystä saamelaisille alkuperäiskansana muun muassa saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisten neuvotteluiden kautta.

Saamelaiskäräjät ja oikeusministeriö ovat yhteistyössä valmistelleet soveltamisohjeen saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi. Ohjeen keskeisenä sisältönä on, että saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen velvoitteen täyttämiseksi ei riitä pelkkä yksipuolinen kuuleminen, vaan Saamelaiskäräjille on varattava todellinen mahdollisuus aidosti neuvotella ja vaikuttaa neuvotteluiden kohteena olevaan asiaan. Tämän keskeisen periaatteen toteuttamiseksi ohje sisältää myös kriteereitä vähimmäisedellytyksiksi neuvotteluiden lähtökohtien osalta. Lisäksi nykyistä täsmällisempi neuvottelujen dokumentointi on tarpeen muun muassa siksi, että neuvottelutuloksen toteutumista voitaisiin paremmin seurata jälkikäteen.

Jotta velvoitteen tarkoitus pystyttäisiin toteuttamaan tehokkaasti, on myös odotettavissa, että saamelaiskäräjälain 9 §:n neuvotteluiden määrää on kasvatettava nykyiseen tasoon nähden. Tämä edellyttää myös riittävien resurssien osoittamista Saamelaiskäräjien käyttöön neuvotteluvelvoitteen toteutumisen edellytyksistä huolehtimiseksi. Samaan aikaan eri selvitykset ja raportit kertovat saamelaisten aseman, saamen kielten, kulttuurin ja elinkeinojen hälyttävästä tilasta sekä pikaisien ja huomattavien toimenpiteiden tarpeesta.

Vuoden 2018 yksi akuuteimmista toimista on pysyvän rahoituksen varmistaminen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskuksen Saamen Kielikaltion (saamen kielillä Sámi Giellagáldu, Säämi Kielâkäldee, Sääʹm Ǩiõllkaʹlddi) toiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Kielikaltio on toiminut 1.8.2015 alkaen ammatillisena asiantuntijaelimenä hankkeen muodossa. Se tarjoaa kieliapua sekä neuvoo saamen kielten käyttöön liittyvissä asioissa. Terminologiatöiden ja normituksen lisäksi keskuksen tehtäviin kuuluu myös kielenhuolto, tiedon jakaminen saamen kielistä sekä niiden ammatillisista kysymyksistä. Yhdeksästä saamen kielestä on mukana etelä-, luulajan-, pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielet. Tällä hetkellä pysyvä rahoitus on varmistunut Ruotsin ja Norjan osalta. Saamelaiskäräjät odottaa Suomelta vastaavia toimenpiteitä.

Vuosi 2017 on ollut merkkipaalu; se oli Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlavuosi sekä saamelaisten 100-vuotisen rajat ylittävän poliittisen yhteistyön juhlavuosi. Sata vuotta on lyhyt aika. Sille erikoista on ollut pitkään kestänyt vakaus, taloudellinen kehitys ja sitä kautta saavutettu hyvinvointi. Kääntöpuolena on ollut, että Suomella on ollut kova tarve rakentaa yhdenmukaista valtiota. Tarve korostaa Suomen yhtenäisyyttä on vienyt huomion alun perinkin monikulttuuriselta ja monikieliseltä Suomelta. Tämä tulisi muistaa ja tehdä aktiivisia tekoja moninaisuuden vahvistamiseksi. Esimerkiksi Suomessa puhutaan kahta erittäin uhanalaista kieltä, inarin- ja koltansaamea, joiden tulevaisuuden turvaamiseksi tulee tehdä viisaita, kauaskantoisia päätöksiä pikaisesti.

Huomion arvoista on, että yhä vieläkin on maailmanlaajuisesti harvinaista, että alkuperäiskansoilla on oma parlamentti. Suomi on ollut Pohjoismaistakin edelläkävijä, kun vuonna 1973 perustettiin Saamelaisvaltuuskunta, jonka parlamentaarista työtä Saamelaiskäräjät jatkoi vuonna 1996. Vaikka saamelaisten itsemäärääminen ei ole toteutunut siinä mittakaavassa kuin olisi ollut ja edelleen on tarve, on Suomi halunnut perustaa tunnustamalleen alkuperäiskansalle parlamentin. Nyt Suomen tulisikin muistaa se tavoite, joka saamelaisten parlamentille on yhdessä saamelaisten kanssa ajateltu olevan.

Saamelaisten parlamentin on määrä toimia tulkkina ja asiantuntijana Suomen valtiolle saamelaisia koskevissa kysymyksissä, jotta turvataan päätösten oikeasuuntaisuus minimoiden mahdolliset negatiiviset vaikutukset. Pidän erittäin huolestuttavana päinvastaista kehitystä Saamelaiskäräjien ja valtion välillä keskeisimmissä kysymyksissä, joissa saamelaiskulttuurin pohjaa vähä vähältä murennetaan. Saamelaiskulttuurin pohja on puhdas ja terve luonto. Saamelaisten perinteinen luonnonresurssien käyttö perustuu kestävyyteen. On pidetty huolta siitä, että huomenna, ensi vuonna, kolmen sukupolven päästä on luonnonresursseja käytettävänä. Saamelaisten perinteisen kalastuksen kieltäminen virtaavissa vesissä on esimerkki päätöksestä, joka ei ole oikeasuuntainen ja jonka negatiivisia vaikutuksia ei ole minimoitu. Valtion asettaman kalastuksen laillisuuden ja saamelaisten oikeuskäsityksen välillä on kuilu, joka ei voi enää syventyä.

Lopuksi haluan tuoda esille sitä monialaista työtä, jota Saamelaiskäräjät tekee. Tämä työ on usein näkymätöntä mutta merkittävää. Yleensä parlamenttien rooli on mahdollistaa tämänkaltainen toiminta muiden toteuttaessa käytännön työt, mutta Saamelaiskäräjät on tässäkin suhteessa rakenteellinen poikkeus: Saamelaiskäräjät muun muassa laatii oppimateriaalia kolmella saamen kielellä, neuvoo saamen kielten käyttäjiä, kehittää saamen kielten terminologiatyötä, tekee edunvalvontaa esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulutuksen osa-alueilla sekä kehittää palveluita ja suunnittelee koulutuksia. Tämä ei olisi mahdollista ilman laajaa tukea saamelaisyhteisöltä.

Kiitän hyvästä yhteistyöstä Saamelaisneuvostoa, Kolttien kyläkokousta kolttaneuvostoineen, saamelaisyhdistyksiä, saamelaisten kotiseutualueen paliskuntia sekä yksittäisiä saamelaisaktiiveja. Lisäksi kiitän kuluneesta vuodesta kaikkia sidosryhmiä ja toivotan menestystä vuodelle 2018!

 

Inarissa
Tiina Sanila-Aikio
puheenjohtaja