GOLLEGIELLA – Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan syksyllä 2018

GOLLEGIELLA – Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan kahdeksannen kerran syksyllä 2018 saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien tapaamisessa Oslossa marraskuussa. Palkinto myönnetään yksityishenkilöille tai yhteisöille Norjassa, Ruotsissa, Suomessa tai Venäjällä saamen kielen edistämisestä.

Palkinnon ovat perustaneet saamelaisasioista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vastaavat ministerit ja näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 ja se jaetaan joka toinen vuosi. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa.

Kielipalkinnon tavoite

Kielipalkinnon tavoitteena on myötävaikuttaa saamen kielen vahvistamiseen, edistämiseen ja säilymiseen Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä.

Kuka voi saada palkinnon?

Kielipalkinto myönnetään yksityishenkilöille (ml. ryhmä) tai yhteisöille (ml yhdistys, laitos), jotka ovat ansioituneet toimimalla merkittävällä tavalla saamen kielen edistämisen, vahvistamisen tai säilyttämisen puolesta. Palkinto voidaan myöntää esimerkiksi kirjallisista, suullisista tai muista ansioista, jotka sijoittuvat hyvin laajalti eri toimialueille. Palkinto voidaan myöntää yhdelle voittajalle, tai se voidaan jakaa kahden voittajan kesken.

Ilmoita oma ehdokkaasi!

Yksityishenkilö, ryhmä tai yhteisö Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä voi tehdä oman ehdotuksensa vuoden 2018 palkinnon saajasta. Ehdotus palkinnon saajaksi ja korkeintaan 1-2 sivun kirjallinen perustelu tulee toimittaa viimeistään 9. syyskuuta 2018 osoitteeseen:

Gollegiella – bedømningskomiteen
SAMI, Kommunal- og moderniseringsdepartementet,
Postboks 8112 Dep, 0032 Oslo, Norway
Tel: +47 22 24 68 46

e-mail: postmottak@kmd.dep.no

Lisää: https://www.samediggi.fi/toiminta/saamen-kieli/gollegiella-pohjoismainen-saamen-kielen-kielipalkinto/

Saamelaiskäräjät osallistuu Alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin (EMRIP) 11. istuntoon Genevessä

Saamelaiskäräjät toi istunnossa esille kokemuksiaan Alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin (Expert Mechanism on the Rights of Indigenous Peoples, EMRIP) maavierailusta Suomeen helmikuussa 2018. Saamelaiskäräjien mukaan vierailu onnistui hyvin, ja Asiantuntijamekanismin antamista neuvoista sekä analyysistä oli hyötyä saamelaiskäräjälain uudistamisprosessin yhteydessä.

Saamelaiskäräjät osallistui tiistaina 10. heinäkuuta vuoropuheluun Asiantuntijamekanismin maavierailuun liittyen. Saamelaiskäräjät kutsui asiantuntijamekanismin maavierailulle Suomeen hyödyntäen Asiantuntijamekanismin uusittua mandaattia maavierailuiden suhteen. Asiantuntijamekanismi hyväksyi kutsun ja vieraili Suomessa helmikuussa 2018. Saamelaiskäräjien sekä vierailun tavoitteena oli meneillään oleva saamelaiskäräjälain uudistus ja erityisesti pykälät 3 ja 9. Asiantuntijamekanismi tapasi vierailunsa aikana Saamelaiskäräjiä, valtion edustajia sekä eri sidosryhmiä. Vierailu Suomeen oli Asiantuntijamekanismin ensimmäinen vierailu uusitun mandaatin alla.

Asiantuntijamekanismin maavierailujen käsittely keskittyi kahteen tähän mennessä tehtyyn vierailuun, ensimmäinen Suomeen ja toinen Meksikoon. Käsittelyn aikana Asiantuntijamekanismin jäsenet, Saamelaiskäräjien edustaja sekä valtion edustaja kommentoivat Suomeen tehtyä vierailuja. Esille nousivat mm. vierailun käytännön järjestelyt, hyöty vierailusta ja ehdotukset Asiantuntijamekanismin tulevaisuuden vierailuja varten sekä Suomen vierailun seuranta.

”Saamelaiskäräjät neuvotteli aktiivisesti ja tuki maavierailu-mahdollisuuden sisältämistä Asiantuntijamekanismin mandaattiin sen uusimisen yhteydessä. Näin ollen Saamelaiskäräjät on erittäin tyytyväinen, että Asiantuntijamekanismin ensimmäinen maavierailu kohdistui Suomeen. Vierailusta oli hyötyä erityisesti Saamelaiskäräjälain 9 §:n uudistamisen yhteydessä” Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kommentoi maavierailun käsittelyn jälkeen.

Saamelaiskäräjien edustajina Asiantuntijamekanismin istunnossa ovat II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sekä puheenjohtajan avustaja Inka Saara Arttijeff.

Saamelaiskäräjien kansainvälistä toimintaa koskevan strategian yksi tavoitteista on YK:n ja sen ihmisoikeusneuvoston, sen alkuperäiskansamekanismien tehokas hyödyntäminen saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia koskevissa asiayhteyksissä sekä alkuperäiskansaoikeuksien toteutumisessa.

YK:n ihmisoikeusneuvoston alainen alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevän asiantuntijamekanismin mandaatti uusittiin vuonna 2016. Uuden mandaatin myötä asiantuntijamekanismi voi pyydettäessä avustaa jäsenvaltioita ja alkuperäiskansoja alkuperäiskansajulistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi helpottamalla vuoropuhelua sekä tarjoamalla neuvoja kansallisen lainsäädännön kehittämiseksi. Alkuperäiskansoilla on näin ollen mahdollisuus käyttää asiantuntijamekanismia hyväkseen julistuksen toimeenpanemisen yhteydessä. Mekanismi kokoontuu vuosittain istuntoihin, johon myös Saamelaiskäräjät osallistuu. Uuden mandaatin myötä mekanismin jäsenmäärä nousi kattamaan kaikki seitsemän alkuperäiskansojen sosiokulttuurista aluetta.

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Puheenjohtajan avustaja Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Kuva: Saamelaiskäräjien edustaja II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sekä Suomen valtion edustaja neuvotteleva virkamies Yrsa Nyman oikeusministeriöstä osallistuivat maavierailua käsittelevään vuoropuheluun.

Ijahis idja-festivaali kartoittaa yleisön toiveita – vastaa kyselyyn

Ijahis Idja -festivaali saavuttaa tänä vuonna 15 vuoden iän. Juhlavuoden kunniaksi järjestäjät haluavat kuulla yleisön ideoita ja ajatuksia liittyen tapahtumaan ja sen kehittämiseen toteuttamalla asiakastyytyväisyyskyselyn verkossa heinäkuun aikana. Kysely tukee järjestäjien työtä kehitettäessä festivaalista vieläkin laadukkaammaksi kokonaisuudeksi. Kyselyn tuottaa yhteistyössä Saamelaiskäräjien musiikkikeskus sekä Humanistinen ammattikorkeakoulu.

Kyselyyn voi ottaa osaa 2.-31.7. välisenä aikana Saamelaiskäräjien tai Ijahis Idjan verkkosivujen kautta. Kyselyyn voi vastata kaikilla suomessa puhuttavilla saamenkielillä sekä suomeksi. Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme tuotepaketin, joka sisältää festivaalipassin (pe-la), vuosien 2017 ja 2018 t-paidat sekä avainnauhan. Kyselyyn voi vastata myös nimettömänä.

Pohjoissaameksi: https://link.webropolsurveys.com/S/0D5DA392B0302549

Inarinsaameksi: https://link.webropolsurveys.com/S/ED7ABCFB92F9FDAB

Koltaksi: https://link.webropolsurveys.com/S/6842F673F055D903

Suomeksi: https://link.webropolsurveys.com/S/DF9CE76CCD9691B0

Ijahis idja 17.–19.8.2018 Inarissa

Ijahis idja-festivaali juhlistaa 15 vuotta – ohjelma julkaistu

Elokuussa järjestettävän Ijahis idja – alkuperäiskansojen musiikkitapahtuman ohjelma on julkaistu. Inarissa viidettätoista kertaa järjestettävän Ijahis idjan ohjelma on viime vuosien tapaan laaja ja monipuolinen. Festivaaliviikonlopun tarjontaan kuuluu konserttien lisäksi muun muassa keskusteluareena, saamelaiset urheilukilpailut sekä lasten ja nuorten omaa ohjelmaa.

Tapahtuma alkaa perjantaina 17.8. lasten- ja nuortenohjelmalla. Päivän aikana ennakkoon ilmoittautuneet lapset ja nuoret osallistuvat työpajoihin sekä pääsevät näkemään saamelaisia lyhytelokuvia. Omaa osaamistaan lapset ja nuoret pääsevät esittämään Ijahis ija násttážat –nuortenkonsertissa. Myös Solju-yhtye esiintyy Ijahis ija násttážat –nuortenkonsertissa.

Festivaali avataan juhlallisesti perjantaina klo. 18.00. Avajaisohjelmassa esiintyvät joikaaja Nils-Heikki Paltto sekä Indigenous Bastards-yhtye. Avajaisten jälkeen kilpaillaan vauhdikkaassa suopunkisprintissä. Kilpailu käydään Sajoksen piha-alueella. Sen lisäksi festivaalin pääjärjestäjä Anára Sámisearvi ry juhlistaa ohjelmallisesti 35-vuotistaivaltaan.

Perjantain konsertit Ijahis idjan päälavalla tarjoavat jokaiselle jotakin, kun lavalle nousevat Solju-yhtye, norjansaamelainen pop-tähti Kevin Boine sekä kanadalainen DJ-kollektiivi A Tribe Called Red. Varmasti ikimuistoinen ilta tiedossa.

Lauantaipäivä alkaa musiikkiseminaarilla, joka järjestetään saamelaismuseo Siidassa. Juhlavuoden seminaarissa on aiheena Ijahis idja. Paneelikeskustelussa pureudutaan Aslak Palton johdolla festivaalin historiaan sekä sen merkitykseen saamelaiselle musiikille ja muusikoille.

Päivä jatkuu Yle Sápmin tuottamalla Yle Sápmi -areenalla. Kyseessä on keskusteluohjelma, jossa pureudutaan ajankohtaisiin ilmiöihin ja ihmisiin. Keskusteluita käydään kaikilla kolmella Suomessa puhutulla saamen kielellä. Keskusteluareena järjestetään festivaalialueella, Sajoksen pihalla.

Ilta jatkuu Sajoksen auditoriossa konsertissa ”Luohti ja Suõmmkar”. Konsertissa esiintyvät joikaajat Berit Alette Mienna, Ingá Elisá Påve Idivuoma, Hildá Länsman sekä Iŋgá-Máret Gaup-Juuso. Koltansaamenkielinen Suõmmkar-yhtye puolestaan julkaisee debyyttialbuminsa. Auditoriokonserteista on tullut vuosi vuodelta suositumpia ja ne keräävät yleisöä nauttimaan saamelaismusiikista intiimeissä puitteissa.

Lauantaina ulkoilmakonsertit festivaalialueella avaa Hildá Länsmanin ja Viivi Saarenkylän muodostama Vildá-yhtye. Ijahis idjan ulkolavalla esiintyvät lauantaina myös Felgen Orkester, Amoc & Ailu Valle ja Trio Boogiemen ja Tundra Electro sekä joikuperinteen taitajia. Konserttien ohessa urheillaan. Lauantaina lajina on nopeatempoinen ja tarkkuutta vaativa suopunginheitto. Kilpailu käydään Sajoksen piha-alueella.

Ijahis idja 17.–19.8.2018 Inarissa. Ennakkolipunmyynti alkaa 3.7.2018.

Ijahis idjan järjestävät yhteistyössä Anára Sámisearvi ry, Saamelaiskäräjät, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaismuseo Siida, Inarin kunta, Taiteen edistämiskeskuksen Lapin toimipiste, Yle Sápmi ja Hotelli Kultahovi.

Lisätietoja:

Suunnittelija, saamelaismusiikkikeskus/ tuottaja Oula Guttorm, oula.guttorm@samediggi.fi, +358 50 574 2765

Saamelaiskäräjät vetoaa eduskuntaan saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi

Eduskunta
Kansanedustajat

VETOOMUS SAAMENKIELISTEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SAATAVUUDEN TURVAAMISEKSI

Saamelaisväestön palvelutarpeet, kielelliset ja kulttuuriset oikeudet eivät tule perustuslain edellyttämällä tavalla huomioiduksi sote-uudistuksessa. Saamelaiskäräjät haluaa valtion kiinnittävän huomiota riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen varmistamiseksi saamenkieliselle väestölle. Maakuntien rahoituslaki ei sisällä säännöksiä Lapin maakunnalle osoitettavasta rahoituksesta saamenkielisten palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin tai saamenkielisten palvelujen koko maata koskevaan kehittämistehtävään. Saamelaiskäräjät viittaa oikeusministeriön 9.11.2016 antamaan lausuntoon koskien sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistusta, jossa todetaan: ”Oikeudet riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin eivät toteudu jolleivät kielelliset oikeudet toteudu”.

Valtion talousarviossa on vuodesta 2002 lähtien myönnetty erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Korvamerkitty valtionavustus on edistänyt saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen perusoikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Se on myös tärkeä osa saamelaisten perustuslaillista itsehallintoa. Määrärahalla tuotettujen palvelujen järjestämistavoissa ja palvelujen sisällöissä on pystytty huomioimaan saamen kielen lisäksi saamelaisen asiakkaan kulttuuritausta(1). Sosiaali- ja terveyspalveluja tulisi olla nykyistä laajemmin saatavilla inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielillä myös muille väestöryhmille kuin ikääntyville. Saamelaisväestön palvelutarpeet ovat moninkertaiset määrärahan tasoon (480 000 €) verrattuna. Tämän osoittavat useat alueella tehdyt selvitykset, tutkimukset ja asiakastyytyväisyyskyselyt.

Saamelaisten palvelutyytyväisyys ja palvelujen saatavuus ovat yleistasoltaan selvästi Suomen keskimääräistä tasoa alhaisempia. Kuntakohtaiset erot ovat suuret, mutta myös kuntien eri osissa asuvat saamelaiset ovat eriarvoisessa asemassa palvelujen saatavuuden suhteen(2). Oikeusministeriön teettämän selvityksen(3) mukaan saamenkielisten oikeudet saamenkielisiin palveluihin toteutuvat heikosti saamelaisten kotiseutualueella. Keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluja oli saanut jollain saamen kielellä vain pieni osa vastaajista. Saamenkielisten palvelujen heikko saatavuus asettaa saamenkielisen väestön valtaväestöön nähden merkittävästi heikompaan asemaan. Vastaajat näkivät erityisen ikävänä saamenkielisille vanhuksille ja lapsille suunnattujen palveluiden puutteet. Lisäksi tarvittaisiin saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia mielenterveyspalveluita. Mielenterveyspalveluissa kieli ja kulttuuri kytkeytyvät merkittävällä tavalla hoitoprosessin onnistumiseen. Laadukkaiden, asiakaslähtöisten saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen lähtökohtana on saamenkielisen peruspalvelutason selkeä parantaminen nykyisestä.

Me allekirjoittaneet Saamelaiskäräjien jäsenet vetoamme Suomen eduskuntaan, että eduskunta korottaisi valtion talousarviossa sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa olevaa valtionavustusta saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden turvaamiseksi 3 miljoonaan euroon.

Inarissa 29.6.2018

Sanila-Aikio Tiina, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja

Paltto Heikki, Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja

Juuso Tuomas Aslak, Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja

Aikio Jouni, Saamelaiskäräjien jäsen

Avaskari Anu, Saamelaiskäräjien jäsen

Feodoroff Veikko, Saamelaiskäräjien jäsen

Hetta Jouko, Saamelaiskäräjien jäsen

Holmberg Aslak, Saamelaiskäräjien jäsen

Jääskö Neeta, Saamelaiskäräjien jäsen

Keskitalo Pigga, Saamelaiskäräjien jäsen

Kustula Kirsti, Saamelaiskäräjien jäsen

Kyrö Kari, Saamelaiskäräjien jäsen

Magga Ulla-Maarit, Saamelaiskäräjien jäsen

Magga-Vars Petra, Saamelaiskäräjien jäsen

Nuorgam Anne, Saamelaiskäräjien jäsen

Pieski Pentti, Saamelaiskäräjien jäsen

Saijets Janne, Saamelaiskäräjien jäsen

Sanila Tanja, Saamelaiskäräjien jäsen

Sujala Antti, Saamelaiskäräjien jäsen

Tapiola Nilla, Saamelaiskäräjien jäsen

Valkeapää Nihkolas, Saamelaiskäräjien varajäsen

Pekkala Pekka, Saamelaiskäräjien varajäsen

Länsman Asko, Saamelaiskäräjien varajäsen

 

(1) Palvelutarve vuodelle 2020 on 3 milj. euroa.

(2) Heikkilä – Laiti-Hedemäki – Pohjola (2013): Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut.

(3) Saamebarometri 2016. Selvitys saamenkielisistä palveluista saamelaisalueella. Oikeusministeriön julkaisu 39/2016.

Saamelaiskäräjien sihteeristö on suljettu 2.7.-3.8.

Saamelaiskäräjien sihteeristö on suljettu 2.7.-3.8.2018 välisen ajan.

Saamelaiskäräjät toivottaa hyvää kesää kaikille!

Määräaikainen projektityöntekijä Dihtosis -saamelaiskouluvierailut hankkeelle

Työ alkaa 1.10.2018 ja kestää 15.2.2019 saakka. Hankkeella tehdään saamelaiskulttuuria tutuksi kouluissa. Hankkeessa luodaan kouluvierailuja varten materiaalit, tehdään kouluvierailuja sekä lanseerataan saamelaisten kansallispäivä valtakunnallisena teemapäivänä Suomen kouluissa. Projektityöntekijän tehtävänä on koordinoida, minkälaista tietoa saamelaisista tulisi kertoa kouluissa, yhteistyössä ohjausryhmän, nuorisosihteerin ja Nuorten Akatemian kanssa.

Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, saamelaiskulttuurin tuntemus, kokemus laajojen aineistojen hallinnasta sekä kyky itsenäiseen työskentelyyn ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Projektityöntekijältä edellytetään saamen kielen taitoa.

Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason V/II mukaan (peruspalkka 2 139,83 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 3.8.2018 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari tai info(at)samediggi.fi.

Lisätietoja työstä antaa nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman, kaisa.tapiola-lansman(at)samediggi.fi, 050 382 5179 ja nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen risten.mustonen(at)samediggi.fi, 040 529 6093. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua osoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 29.6.2018 Saamelaiskäräjät

Määräaikainen projektityöntekijä De! -Saamenkielisen nuorisokulttuurin kartoitus ja kehittäminen hankkeelle

Työ alkaa 1.9.2018 ja kestää 31.8.2019 saakka. Projektityöntekijä vastaa hankkeen toteuttamisesta ja raportoinnista. Tehtävään kuuluu kartoittaa saamenkielisen nuorisokulttuurin tarve ja nykyiset järjestäjät, kehittää toimintaa suunnitelmalliseksi sekä saattaa se pysyväksi toiminnaksi. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on saanut hankkeelle rahoituksen Pohjoisimman Lapin Leaderiltä.

Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, kokemus projektityöstä ja raportoinnista, hyvät tietotekniset taidot sekä kyky itsenäiseen työskentelyyn. Projektityöntekijältä edellytetään saamen kielen taitoa.

Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason V/II mukaan (peruspalkka 2 139,83 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 3.8.2018 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari tai info(at)samediggi.fi.

Lisätietoja työstä antaa nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman, kaisa.tapiola-lansman(at)samediggi.fi, 050 382 5179 ja nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen risten.mustonen(at)samediggi.fi, 040 529 6093. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua osoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 29.6.2018 Saamelaiskäräjät

 

         

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi määräaikaisen esittelijän tehtävän

Esittelijän päätehtävänä on toimia sosiaali- ja terveyslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä. Työ alkaa 3.9.2018 ja päättyy 28.6.2019. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, hyvä saamelaisen sosiaali-, terveysalan  tuntemus. Hyvä hallinnollisten tehtävien ja taloushallinnon tuntemus katsotaan eduksi.

Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV-II mukaan (peruspalkka välillä 2 491,54 – 2 596,52 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 17.8.2018 klo 16.00 mennessä osoitteella Sajos, 99870 Inari tai info(at)samediggi.fi.

Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Inarissa 28.6.2018 Saamelaiskäräjät

 

Nuorisoneuvostolle rahoitus kouluvierailuihin sekä saamenkielisen nuorisokulttuurin kartoittamiseen ja kehittämiseen

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on saanut rahoituksen kahdelle hankkeelle. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla Dihtosis- saamelaiskouluvierailut hankkeella tehdään saamelaiskulttuuria tutuksi kouluissa. Pohjoisimman Lapin Leaderin rahoittamassa De! -hankkeessa kartoitetaan saamenkielisen vapaa-ajan toimien tarve ja toteuttajat sekä innostetaan tuottamaan saamenkielistä nuorisokulttuuria. Hankkeisiin palkataan työntekijät ja haku paikkoihin alkaa pian.

– Iloitsen, että olemme saaneet rahoituksen sekä saamelaisnuorille että valtaväestön nuorille kohdistettuun toimintaan. Saamenkieliselle nuorten vapaa-ajan toiminnalle on kysyntää, samoin kuin valtaväestön tietotason lisäämiselle, nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Dihtosis- saamelaiskouluvierailut hankkeen ensimmäiselle vuodelle rahoitusta 56 000 euroa. Hankkeella tehdään saamelaiskulttuuria tutuksi kouluissa. Hankkeessa luodaan kouluvierailuja varten materiaalit, tehdään kouluvierailuja sekä lanseerataan saamelaisten kansallispäivä valtakunnallisena teemapäivänä Suomen kouluissa. Hankkeen kohderyhmänä ovat ensimmäisenä vuonna oppilaat ja toisena vuonna opettajat, rehtorit ja opot. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietämystä saamelaisista valtaväestön lasten ja nuorten parissa ja tätä kautta ehkäistä erityisesti saamelaislapsiin ja -nuoriin kohdistuvaa syrjintää ja kiusaamista. Yhteistyökumppanina hankkeessa toimii Nuorten Akatemia.

Pohjoisimman Lapin Leader on myöntänyt rahoituksen De! -Saamenkielisen nuorisokulttuurin kartoitus ja kehittäminen hankkeelle, jonka kokonaiskustannukset ovat 80 000 euroa. Hankkeen tarkoituksena on kartoittaa saamelaisalueen kotiseutualueella sekä muualla Suomessa saamenkielisten vapaa-ajan toimien tarve ja toteuttajat sekä innostaa eri toimijoita tuottamaan saamenkielistä nuorisokulttuuria. Hankkeessa mallinnetaan erilaisia vapaa-ajantoimintoja saamelaisten kotiseutualueella alueella. Hankkeen tavoitteena on kartoituksen tuloksien pohjalta saada Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston toiminta-avustukseen pysyvä rahoitus saamenkieliselle nuorisokulttuurille, jotta saamenkieliset vapaa-ajantoiminta olisi pysyvää ja systemaattista.

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman puh. 050 382 51 79, kaisa.tapiola-lansman(at)samediggi.fi

Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen  040 529 6093, risten.mustonen(at)samediggi.fi