Saamelaiskäräjät aloittaa Saamelaiset sote-uudistuksessa -blogisarjan julkaisun syksyn 2020 aikana

Saamelaiskäräjien kokous 3/2020

Saamelaiskäräjien kokous 3/2020 pidetään 17.-18.9.2020 klo 10-18 Inarissa (Sajos).  Saamelaiskäräjien jäsenet voivat osallistua kokoukseen joko paikan päällä  tai etäyhteyksin.

Kokousta voi seurata ainoastaan live striimi-lähetyksenä osoitteessa www.samediggi.fi/live. Sajoksen parlamenttisaliin emme ota yleisöä koronatilanteen vuoksi. Lähetyksessä voit kuunnella myös tulkkausta.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä. Kutsu käräjien kokoukseen ja siihen liittyvä esityslista on lähetettävä käräjien jäsenille vähintään kymmenen (10) päivää ennen kokousta.

Saamelaiskäräjien kokous 17.-18.9. järjestetään osittain etänä

Saamelaiskäräjien kokous 3/2020 järjestetään 17.-18.9.2020 Sajoksessa, Inarissa sekä etäyhteyksin. Kaksipäiväinen kokous päättää mm. Saamelaiskäräjien toimintaohjelmasta kaudelle 2020-2023 sekä lausunnosta sote-maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Parlamenttisaliin ei oteta yleisöä koronatilanteen vuoksi.

Saamelaiskäräjien kokous päättää Saamelaiskäräjien toimikauden 2020-2023 toimintaohjelmasta ja taloussuunnitelmasta, lausunnosta sote-maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi, jäsenten nimeämisestä Sámi Giellagáldun hallitukseen sekä nuorisoneuvoston jäsenen valitsemisesta eroa pyytäneen jäsenen tilalle.

Kokouksessa käydään lisäksi kolme lähetekeskustelua. Hallitus on valmistellut käräjien kokouksen lähetekeskusteluun saamelaisen ilmastopolitiikan kehittämisen, kaivoslain uudistamisen sekä saamelaiskäräjälain uudistamisen.

Kokouksen 3/2020 esityslista löytyy dokumenttipankista.

Parlamenttisaliin ei oteta yleisöä

Saamelaiskäräjien jäsenet osallistuvat kaksipäiväiseen kokoukseen joko paikan päällä Sajoksessa tai etäyhteyksin. Koronatilanteen vuoksi yleisö ja media voivat seurata kokousta ainoastaan live striimi -lähetyksen kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Lähetyksessä on saatavilla tulkkaus kaikille kolmelle saamen kielelle ja suomeksi. Sajoksen parlamenttisaliin ei oteta yleisöä paikalle.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3100 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

viestintäsihteeri Johanna Alatorvinen puh. 010 839 3140 / 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät osallistuu korkeimman hallinto-oikeuden katselmukselle Palsinojalla

Saamelaiskäräjät osallistuu 8.-9.9.2020 korkeimman hallinto-oikeuden pitämään katselmukseen Palsinojan alueella Inarissa. Katselmuksen tarkoituksena on selvittää Palsinojan ympäristössä toimivista kullankaivuhankkeista aiheutuvia yhteisvaikutuksia vesistöön ja perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamiselle.

Katselmus liittyy Saamelaiskäräjien hakemaan valituslupaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antamasta päätöksestä (nro 66/2018/1) myöntää ympäristölupa koneelliseen kullanhuuhdontaan Palsinojan alueelle. Saamelaiskäräjät vaatii ensisijaisesti Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristö- ja vesitalouslupapäätösten kumoamista ja toissijaisesti vedentarkkailuun liittyvien määräysten lisäämistä vesitalousluvan lupamääräyksiin.

Saamelaiskäräjät tuo valituksessa esille, että Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupa koneelliseen kullanhuuhdontaan sekä vesitalouslupa heikentävät saamelaisten edellytyksiä harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja saamelaisten kotiseutualueella. Lupaharkinnassa ei ole otettu huomioon alueen sijaintia Hammastunturiin erämaa-alueella, eikä erämaalain tarkoitusta. Lisäksi toiminta heikentää saamelaisen poronhoidon taloudellista kannattavuutta ja harjoittamisedellytyksiä, sekä saamelaisten oikeutta harjoittaa kalastusta.

Saamelaiskäräjien edustajina katselmukseen osallistuvat II varapuheenjohtaja Leo Aikio, elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen, vs. lakimiessihteeri Kalle Varis sekä vs. ympäristösihteeri Tiina Lovisa Solbär.

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Leo Aikio, puh. 040 621 6505 / 010 839 3180,  leo.aikio(at)samediggi.fi

elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen, puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

vs. lakimiessihteeri Kalle Varis, puh. 010 839 3187 / 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

vs. ympäristösihteeri Tiina Lovisa Solbär, puh. 010 839 3184 / 050 599 9725, tiinalovisa.solbaer(at)samediggi.fi

Saamen kielten ja kulttuurin osaamisesta pulaa sote-alalla – kyselyllä selvitetään täydennyskoulutuksen tarvetta

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) selvittää kyselyllä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten saamen kieliin ja saamelaiseen kulttuuriin liittyviä osaamistarpeita. Tulosten perusteella toteutetaan sosiaali- ja terveysalalle räätälöityä ammatillista täydennyskoulutusta. Kysely on osa Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Posken toteuttamaa Monialaista ja -tieteistä osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille (MoniSoTe) -hanketta (ESR-rahoitteinen). Sen tavoitteena on saada tietoa Lapissa toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten monialaisista osaamistarpeista.

Työelämän ajankohtaisiin osaamistarpeisiin pyritään vastaamaan monialaisen ja –tieteisen sote-alan ammatillisen täydennyskoulutuksen avulla. Tähän liittyen vahvistetaan saamen kieliin ja kulttuuriin liittyvää osaamista sosiaali- ja terveydenhuollossa.

”Toivomme, että osaamistarpeiden kartoittamisen ja lisäkoulutuksen avulla voisimme tukea sellaisten palveluiden toteuttamista, joissa otetaan entistä paremmin huomioon saamelaisten asiakkaiden ja potilaiden tarpeet. Olemme kiinnostuneet saamenkielisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisesta laajasti: sekä kieliosaamisesta että ammatillisesta osaamisesta.” kertoo Posken saamelaisyksikön suunnittelija Lydia Heikkilä.

Lydia Heikkilä on huolissaan nykytilanteesta, jossa saamenkielisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisesta ei ole tarkkaa tietoa. ”Saamenkielisistä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista on kova pula, mutta samalla emme välttämättä osaa hyödyntää olemassa olevien kielitaitoisten ammattilaisten osaamista kaikessa laajuudessaan”, hän pohtii.

Heikkilä pitää tärkeänä saamenkielisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamistarpeiden kartoittamista erityisesti sote-uudistuksen takia. ”Sote-uudistus muuttaa tapoja järjestää kaikkia sosiaali-ja terveyspalveluja. Saamenkielisten ammattilaisten osaamistarpeiden selvittäminen auttaa meitä suunnittelemaan sellaisia tulevaisuuden saamenkielisiä palveluja, jotka vastaavat paremmin saamelaisyhteisön tarpeisiin”.

Kyselyyn voi vastata osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/7D42DA9A2AC28BD4

Vastausaikaa on 22.9.2020 asti.

Lisätietoja

Lydia Heikkilä
Suunnittelija
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, saamelaisyksikkö
lydia.heikkila(at)samediggi.fi
puh. 040 592 5531

 

        

Uutta oppimateriaalia inarinsaamenkieliseen opetukseen

Inarinsaamenkieliseen perusopetukseen on julkaistu uutta oppimateriaalia. Uutta materiaalia on ilmestynyt sekä äidinkielen että vieraan kielen opetukseen. Materiaalia ovat työstäneet oppimateriaalin kesätyöntekijä Anne Seipiharju ja suunnittelija Miina Seurujärvi.

Äidinkielen Virkkuuvääri-sarja on täydentynyt toisen luokan kuuntelukappaleilla, neljännen luokan oppilaan tekstikirjalla ja viidennen luokan digiharjoituksilla. Vieraan kielen Hitruu-sarjaan on valmistunut lisämateriaalia:  Hitruus sánádâh digihárjuttâsah (sanaston digiharjoitukset), Hitruus kielâoppâ já sánádâh pdf-siijđoh printtim várás (kielioppi- ja sanastoharjoituksia tulostettavaksi) ja Hitruu 1, 2, 3 ja 4 digimateriaalia sanaston harjoitteluun.

Virkkuuvääri 2 kuuntelukappaleet syksy ja kevät

Kuuntelukappaleet ovat osa Virkkuuvääri 2 -kirjan tarinoita. Sekä digimateriaalissa että varsinaisessa kirjassa on kuuntelukappaleisiin liittyvät kuvat ja sisältđkysymykset. Syksykirjan tekstit ovat lukeneet Heli Huovinen, Ritva Kangasniemi ja Hannu Kangasniemi. Kevätkirjan lukijat ovat Martta Alajärvi ja Jussa Seurujärvi. Tarinat on kirjoittanut Petter Morottaja.

Virkkuuvääri 4 äidinkieli ja kirjallisuus -kirja

Neljännen luokan äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen tarkoitetun kirjan perustana on Otavan Kipinä 4 materiaali. Virkkuuvääri-kirjan jatkotarinat on kirjoittanut Petter Morottaja. Muut tekijät ovat Miina Seurujärvi ja Mika Kolehmainen (kuvitus ja taitto).

Virkkuuvääri 5 digiharjoitukset

Viidennen luokan materaalista ensimmäisenä valmistuvat digiharjoitukset. Materiaalissa on lyhyitä opetustekstejä ja niihin liittyviä harjoituksia sekä otteita kirjallisuudesta. Harjoitusten pohjana ovat Otavan Kipinä 5 harjoitukset, ne on sovittanut inarinsaamen kieleen ja kulttuuriin Henna Aikio. Digiharjoitukset on tehnyt Miina Seurujärvi.

Hitruus sanasto digiharjoitukset

Hitruus sánádâh digihárjuttâsah -materiaalin toinen puolisko on Hitruus kielioppiharjoitukset, Hitruus kielâoppâ digihárjuttâsah. Digiharjoituksilla voi opetella myös sanojen ääntämistä, lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi. Samaa materiaalia voi käyttää paperisena kun tulostaa Hitruus kielâoppâ já sánádâh pdf-siijđoh printtim várás -materiaalin. Digimateriaaleissa on lisämateriaalia  (muistikortit ja bingoalustat tulostamista varten sekä linkit quizlet-harjoituksiin), jota ei ole tulostettavassa paperimateriaalissa.

Hitruus kielâoppâ já sánádâh pdf-siijđoh printtim várás

Hitruus kielioppi ja sanasto -materiaali täydentää Hitruu-sarjaa erillisillä kielioppi- ja sanastoharjoituksilla. Materiaali on tarkoitettu peruskoulun 3-6 luokille. Materiaalia voi käyttää paperisena (pdf-sivut tulostettaviksi) tai digitaalisinena (Hitruus kielâoppâ digiharjoitukset ja Hitruus sánádâh digiharjoitukset). Materiaalin tekijät ovat Miina Seurujärvi ja Petter Morottaja, kuvat Riitta Ahonen.

Hitruu 1 ja 2 digimateriaalit

Hitruu 1 ja 2 digimateriaaleista voi lukea ja kuunnella Hitruu 1 ja 2 kirjojen tekstejä sekä harjoitella kuvien sanastoa. Hitruu-sarjan on kirjoittanut Teija Linnanmäki ja kuvittanut Riitta Ahonen. Digimateriaalin on toteuttanut Anne Seipiharju ja hän myös lukee  kuvien sanat materiaalissa.

Hitruu 3 ja 4 digimateriaalit

Hitruu 3 ja 4 digimateriaaleista voi lukea ja kuunnella Hitruu 3 ja 4 kirjojen tekstejä sekä harjoitella kuvien sanastoa. Hitruu-sarjan on kirjoittanut Teija Linnanmäki ja kuvittanut Riitta Ahonen. Digimateriaalin on toteuttanut Anne Seipiharju ja hän myös lukee  kuvien sanat materiaalissa.

 

Lisätietoja:

oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemi, 010 839 3115 / 050 364 1385, hannu.kangasniemi(at)samediggi.fi

inarinsaamen oppimateriaalisuunnittelija Miina Seurujärvi, 010 839 3193 / 050 344 0504, miina.seurujarvi(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien oppimateriaalit

Saamelaiskäräjät vetoaa ministeri Kiuruun poronhoitajien loppuvuoden 2019 maksamatta olevien sijaisapukorvausten maksamiseksi

Saamelaiskäräjät vetoaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuruun, että sosiaali- ja terveysministeriö varaa vuoden 2020 lisätalousarviossa erillisen lisämäärärahan poronhoitajien loppuvuoden 2019 edelleen maksamatta olevien sijaisapukorvausten kattamiseksi.  

Kevään 2020 aikana Saamelaiskäräjät on toimittanut esityksen ja käynyt keskustelua sosiaali- ja terveysministeriön sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (MELA) edustajien kanssa poronhoitajien sijaisavusta ja sen kehittämisestä. Saamelaiskäräjät on tuonut esille huolensa saamelaisten poronhoitajien sosiaaliturvan toteutumista, työssäjaksamista ja työurien pidentämistä koskien. Lisäksi Saamelaiskäräjät on esittänyt, että lakia poronhoitajien sijaisavusta (1238/2014) tulisi uudistaa siten, että se takaisi poronhoitajille yhdenvertaisen aseman muiden eri maatalouden muotoina pidettävien maatalouden harjoittajien kanssa.

– Yhteiskunnan rakenteet asettavat poronhoitajat usein jo lähtökohtaisesti eriarvoiseen asemaan muihin eri maatalouden muotoina pidettävien maatalouden harjoittajiin nähden. Olisi täysin kohtuutonta, että vuonna 2019 maksamatta jääneet sijaisapukorvauksetkin jäisivät poronhoitajien itsensä maksettavaksi, toteaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Vuonna 2019 poronhoitajien sijaisapukorvauksien tarve ylitti niihin sosiaali- ja terveysministeriön talousarviossa varatun määrärahan. Tämän seurauksena MELA ei ole voinut maksaa poronhoitajille sijaisapukorvauksia loppuvuoden 2019 osalta. Nämä sijaisapukorvaukset ovat edelleen maksamatta, mikä heikentää entisestään poronhoitajien jo muutoinkin haastavaa taloudellista tilannetta poikkeuksellisen vaikean talven 2019–2020 jälkeen. Sijaisapu on merkittävä osa poronhoitajien sosiaaliturvaa, ja sen tarkoitus on tukea poronhoitajan työssä jaksamista, terveyttä ja toimintakykyä.

Vuonna 2019 poronhoitajilla oli oikeus käyttää 200 sijaisaputuntia, mikä on runsaat 100 tuntia vähemmän kuin esim. maatalousyrittäjät käyttivät keskimäärin vuonna 2019. Vuonna 2020 poronhoitajien sijaisaputuntien määrää vähennettiin entisestään 80 tunnilla, minkä seurauksena poronhoitajalla on tällä hetkellä oikeus enää 120 sijaisaputuntiin poronhoitajaa kohden.

Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan tilanne on jo lähtökohtaisesti poronhoidon näkökulmasta taloudellisesti ja sosiaalisesti kestämätön ja asettaa poronhoitajat ei-yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin maatalouden muotoina pidettävien elinkeinojen harjoittajiin. Saamelaiskäräjät vetoaakin ministeri Kiuruun, että sosiaali- ja terveysministeriö varaa vuoden 2020 lisätalousarviossa erillisen lisämäärärahan poronhoitajien loppuvuoden 2019 edelleen maksamatta olevien sijaisapukorvausten kattamiseksi.

Vetoomus Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle koskien poronhoitajien sijaisavun maksamista

Esitys poronhoitajien sijaisavun kehittämiseksi

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Leo Aikio, 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

puheenjohtajan avustaja Laura Olsén-Ljetoff, 040 617 5113 / 010 839 3190, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Kuva: Tomi Guttorm

Saamelaiskäräjät ei hyväksy Vuotson yläkouluopetuksen siirtämistä kirkonkylään

Saamelaiskäräjät ei hyväksy Vuotson koulun yläluokkien opetuksen siirtämistä kirkonkylään. Sodankylän kunta suunnittelee yhtenä sivistystoimen säästötoimista yläkoulun oppilaiden siirtämistä syksystä 2022 alkaen Tähtikunnan kouluun.

Saamelaiskäräjät muistuttaa kuntaa 25.8. asiassa antamassaan lausunnossa mm. saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen erityisestä rahoituksesta, joka on ollut voimassa vuoden 1999 alusta lähtien. Rahoitus on merkittävä, koska se kattaa käytännössä saamen kielen ja saamenkielistä opetusta antavien opettajien palkkamenot. Saamen opetuksen kustannukset maksaa siten valtio. Konsulttien kunnalle valmistamassa laskelmassa ei ole otettu huomioon tätä valtionosuusjärjestelmän ulkopuolista rahoitusta.

– Saamen opettajien ja oppilaiden kuljettaminen sadan, jopa 120 kilometrin päähän ja takaisin päivittäin ei ole säästötoimi, vaan päinvastoin lisäkustannus. Lisäksi sen hintana on heikkenevä yhteys omaan yhteisöön, omaan kieleen ja kulttuuriin, Saamelaiskäräjät toteaa lausunnossaan.

Saamelaiskäräjät on huolissaan oppilaiden ja perheiden jaksamisesta sekä erityisesti saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen tilanteesta ja jatkuvuudesta Vuotsossa. – Tämä tarkoittaa samaa kuin huoli saamen kielen tulevaisuudesta tällä alueella, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.  – Sodankylän kunta ei nähdäksemme tietoisesti haluaa heikentää entisestään heikkoa saamen kielen asemaa, mutta opetuksen osittainenkin siirtäminen pois luonnollisesta ympäristöstään tulisi sitä joka tapauksessa tarkoittamaan.

Saamelaiskäräjät on pyytänyt kunnalta Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluita ja laskelmia Vuotson koulun

  • saamen- ja suomenkielisen opetuksen oppilasennusteista, joissa otetaan huomioon nyt alakoulussa saamenkielistä opetusta saavien oppilaiden siirtyminen yläkouluun,
  • opetuskustannuksista, joissa ovat eriteltyinä saamen kielen ja saamenkielisen opetuksen menot ja siitä kuntaan saatava erityinen rahoitus, sekä
  • oppilaiden kuljettamisesta päivittäin Sodankylään ja takaisin. Koulukuljetuslaskennassa tulee ottaa huomioon kuljetukset kunnan pohjoisrajalta saakka sekä arktisen talven aiheuttama valoisan ajan lyhyys, joka pidentää koulumatkoihin käytettävää aikaa.

Lue koko lausunto tästä.

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, 040 767 3101 / 010 839 3112, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Puheenjohtajiston katsaus yleiskokouksessa 26.6.2020

Puheenjohtajiston katsaus yleiskokouksessa 26.6.2020 päätettiin julkaista blogikirjoituksena Saamelaiskäräjien nettisivuilla.

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso

Korona-aikana on Saamelaiskäräjien toimintaa ja asioita hoidettu seuraavasti: Saamelaiskulttuurikeskus Sajos on ollut suljettuna 16. maaliskuuta lähtien. Hallitus päätti pitää Sajoksen suljettuna toukokuun loppuun saakka. Saamelaiskäräjät on käyttänyt etätyötä toistaiseksi pääasiallisena työskentelymuotona, eikä virkamatkoja ole tehty poikkeustilan aikana. Valmiusryhmä asetettiin ja ryhmä on pitänyt kokouksia yhteensä viisi kertaa.

Saamelaiskäräjien järjestämät seminaarit, tilaisuudet ja tapahtumat peruttiin toukokuun loppuun saakka ja kokouksiin on osallistuttu etäyhteyksin. Myös kesäkuun yleiskokous järjestettiin etäyhteyksin käyttämällä Interprefy-etätulkkaussovellusta. Etätyöskentely puretaan 3.8.2020 alkaen edellyttäen, että tautitilanne alueella on pysynyt viranomaisten suosittamalla tasolla.

Keväällä poikkeustilan aikana Saamelaiskäräjät lähetti vetoomuksen pääministerille Suomen sisäisen liikkumisen rajoittamiseksi 23.3.2020, jotta koronaviruksen leviämistä saadaan hidastettua ja riskiryhmiä suojattua. Saamelaiskäräjien toinen vetoomus lähetettiin sisäministerille Norjan ja Suomen välisen rajan avaamiseksi 10.6.2020, kun tilanne pohjoisessa todettiin rauhalliseksi. Koronaviruksen takia määrätyt liikkumisrajoitukset ovat kohdistuneet merkittävällä tavalla Pohjois-Suomen raja-alueiden saamelaisväestöön.

Presidentti Sauli Niinistö tapaaminen järjestyi 6.3.2020. Vierailu perustui viime vaalikauden aikaiseen esitettyyn kutsuun käydä saamen maalla uudella vierailulla. Tapaamisessa keskusteltiin ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista saamelaiselle kulttuurille, vihapuheesta, Suomen ihmisoikeusvelvoitteista ja saamelaisten totuus- ja sovintokomission perustamisesta.

Saamelaiskäräjälakiuudistusprosessi on myös ollut käynnissä. Aiheesta on käyty saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut saamelaiskäräjälain muuttamista valmistelevan toimikunnan asettamisesta, jossa käsiteltiin toimikunnan mandaattia. Tämä neuvottelu ja prosessi perustuu Suomen hallitusohjelman kirjaukseen. Toimikunnan työtä on edeltänyt saamelaiskäräjälain uudistamista koskeva esiselvitystyöryhmä.

Vätsärin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta on käyty saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut Metsähallituksen kanssa kevään mittaan. Yleisesti ottaen neuvottelut käytiin hyvässä hengessä, mutta monissa asiakohdissa ei löydetty yhteisymmärrystä

Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa alueiden kehittämistä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta käytiin kevään mittaan. Saamelaiskäräjien keskeiset ehdotukset tässä lainsäädäntöuudistuksessa ovat, että Saamelaiskäräjien täysimääräinen osallistuminen saamelaisalueen kehitykseen on turvattava uudistettavassa lainsäädännössä, lakiesitykseen sisällytetään säännös, jonka mukaan saamelaisalueelle suuntautuvalla kehitykselle ei saa olla haittavaikutuksia saamelaiskulttuurille, alueiden uudistamisen neuvottelukunnan kokoonpanoon lisätään Saamelaiskäräjien edustaja, saamelainen rajat ylittävä yhteistyö turvataan ja että saamelaiselinkeinoille perustetaan elinkeinorahasto.

Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut käytiin Lapin liiton kanssa Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 -asiasta toukokuussa. Jäämerenrata vaikuttaa pysyvän kaavassa laajasta vastustuksesta huolimatta. Suunnitelmissa on myös sähkölinja Utsjoelle. Yleisesti voidaan todeta, että Saamelaiskäräjien huomioita ei ole otettu mukaan maakuntakaavassa laajemmin.

Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu ympäristöministeriön kanssa luonnonsuojelulainsäädännön uudistus -hanke projekti II:sta koskien kotkakorvauksia käytiin toukokuun lopulla. Saamelaiskäräjät yhdessä Paliskuntain yhdistyksen kanssa on vienyt eteenpäin esitystä. Ekologinen kompensaatiota ja luonnonmonimuotoisuuden vahvistavaa korvausmenetelmää yritetään kehittää. Saamelaiskäräjien lähtökohtana on yleisesti edistää luonnonsuojelulainsäädännön 16 §:n sisältöä.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on myös käynnissä. Prosessi on esitelty ympäristöministeriön toimesta Saamelaiskäräjille ja varsinaiset neuvottelut on tarkoitus aloittaa syksyllä.

Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle laiksi rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain ja rikoslain 48 luvun 6 §:n muuttamisesta käytiin kesäkuussa ympäristöministeriön kanssa. Prosessi ei näytä huomioivan saamelaisten oikeutta itsemääräämisen pohjalta yhteisesti hallinnoida saamelaisten rakennusperintölain alla olevien saamelaiskohteiden osalta.

Saamelaisen Parlamentaarisen neuvoston Suomen puheenjohtajuuskausi on käynnissä. Tänä aikana on kokouksia pidetty virtuaalisesti, käyty tärkeitä asioita läpi muun muassa rajat ylittävään koulutukseen liittyen, keskusteltu muun muassa COVID-19-tilanteesta, kansallisjoikuasiasta ja aineettomasta kulttuuriperintöasiasta, perustettu Interreg-työryhmä, joka nähdään tärkeänä avauksena, jotta saamelaisten tarpeita voidaan identifioida yhdessä seuraavaan rahoituskauteen liittyen. Saamelaisten parlamentaarikkojen kokous on siirretty ja päivämäärää ei ole vielä sovittu.

“Enhanced participation” on YK:n alkuperäiskansojen osallistumisoikeuden edistämisprosessi, jossa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja on aktiivisesti ollut mukana.

Saamelaiskäräjät on osallistunut biodiversiteettistrategian ja –toimintaohjelmaa koskevan alustavan selvitystyöhön, jossa LUKE:n kanssa on tehty yhteistyötä siitä, miten ohjelma on toiminut ja mitä uudessa strategiassa tulisi huomioida.

Kestävän kehityksen toimikunnassa Suomi on raportoinut YK:lle kestävän kehityksen tavoitteista, ja Saamelaiskäräjät ovat ensimmäistä kertaa olleet mukana muokkaamassa raporttia.

Saamelaiskäräjät osallistuu kutsuttuna puheenjohtajan osallistumisen kautta ilmastopolitiikan pyöreään pöytään, jonka pääministeri on perustanut ja jossa on aloitettu keskustelut, jotka koskevat Suomen ilmastopolitiikan suuntaa.

Interreg-ohjelmiston kehittämisessä tärkeinä asioina Saamelaiskäräjät näkee Sápmi-ohjelmaosuuden erillään pitämisen ja sen varmistamisen tulevaisuudessa. Ohjelman sisältöön liittyvänä seikkana on tarkoituksena helpottaa pienempiä toimijoita käyttää tätä rahoitusta ja perinteisten elinkeinojen kehittäminen, kuten duodjin kehittäminen elinkeinona.

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto

Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu käytiin sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sote-asioista etäyhteyksin toukokuun alussa. Saamelaiskäräjät tavoittelee parannuksia saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden käytännön toteutumiseen. Tämä edellyttäisi selkeää saamenkielisten palveluiden järjestämisvastuuta sekä riittävää ja oikein kohdennettua rahoitusta. Sote-uudistusta koskevissa lakiluonnoksissa Saamelaiskäräjien tavoitteet eivät näy riittävästi ja vaikuttamistyötä jatketaan.

Sote-uudistuksen eteen on myös tehty työtä kampanjan kautta yhdenvertaisten sote-palveluiden puolesta. Sote-kampanja sisältää uutiskirjeet, video, mielipidekirjoitukset ja omat nettisivut osana Saamelaiskäräjien nettisivuja.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseneksi eli komissaariksi saapui määräaikaan mennessä 16 esitystä, 14 Saamelaiskäräjille ja kaksi Kolttien kyläkokoukselle. Esitettyjä henkilöitä on yhteensä 10. Prosessi komissaarien valitsemiseksi jatkuu yleisten kuulemistilaisuuksien järjestämisellä syksyllä.

Suomen ja Norjan väliset neuvottelut Tenon kalastussäännön uudistamisesta alkoivat kesällä. Suomen neuvotteluvaltuuskunnassa Saamelaiskäräjien edustajana ja valtuuskunnan toisena varapuheenjohtajana toimii Anne Nuorgam. Valtioneuvosto antoi neuvotteluvaltuuskunnan asettamisen yhteydessä lausuman, joka korostaa lohikantojen elpymisen turvaamista, saamelaisten oikeuksien edistämistä sekä eduskunnan lausumien huomiointia.

Saamelaiskäräjät on pitänyt tämän vuoden puolella yhden tapaamisen Saamelaiskäräjien ja eduskuntapuolueiden yhteistyöryhmän tiimoilta. Yhteistyöryhmän kokous käytiin kesäkuussa ja tapaamisessa käytiin läpi Saamelaiskäräjille ajankohtaisia asioita.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama saamelaisopetuksen kehittämistyöryhmä on toiminut maaliskuusta alkaen. Työryhmän tehtävänä on tarkastella saamenkielisen varhaiskasvatuksen, kulttuuri- ja kielipesätoiminnan, saamelaisopetuksen ja -koulutuksen tilaa yhtenä kokonaisuutena. Ryhmässä Saamelaiskäräjien osalta jäseninä toimivat Ulla Aikio-Puoskari ja Anne Kirste Aikio sekä asiantuntijasihteereinä Arla Magga ja Petra Kuuva.

Saamelaiskäräjät on lausunut oppivelvollisuuden laajentamista koskevista lakiuudistuksista painottaen saamelaisnuorten kielellisiä oikeuksia sekä oikeutta suorittaa oppivelvollisuutta perinteisiä taitoja oppien. Saamelaiskäräjät lausui kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta korostaen, etteivät oikeudet saamenkieliseen toimintaan saa kokeilun seurauksena heikentyä.

Lisäksi Saamelaiskäräjät lausui Yleisradion uudesta strategiasta esittäen saamelaisten, saamelaisuuden ja saamenkielisten ohjelmien parempaa huomiointia.

II varapuheenjohtaja Leo Aikio

Saamelaiskäräjien esitys poronhoitajien sijaisavun kehittämiseksi: poronhoitajien yhdenvertaisuus sijaisapujärjestelmässä, poronhoitajien sijaisavun määrärahan ja tuntimäärän nostaminen vastaamaan nykyistä poroelinkeinon tarvetta, kiireelliset toimet poronhoitajien lomituspalveluiden kehittämiseksi lainsäädännön tasolla, saamelaisten poronhoitajien sosiaaliturvan toteutuminen, työssä jaksaminen ja työurien pidentäminen osana sijaisapu- ja sijaisapulomitusjärjestelmää, yhdenvertaisuuden edistäminen Melan omassa toiminnassa yhdenvertaisuussuunnitelmalla.

Tukesin kanssa on käyty saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut Hankaojan ja Rove vero –hakemuksista ja myös kullankaivuulupia on käsitelty.

EU-tukiasiassa Saamelaiskäräjät on esittänyt eloporotukea nostettavan 28,5 eurosta 36 euroon. Poronlihan suoramyynnin kehittämisessä tarkoituksena on helpottaa ja keventää suoramyynnin ehtoja, niin että poronhoitajat lähtökohtaisesti saamelaisalueella pystyvät myymään tietyn kilomäärän puitteissa (1500 kg leikattua poronlihaa ja 500 kg kuivalihaa vuodessa/poronlihan myyjä) myymään poronlihaa ravintoloille, vähittäiskauppiaille ja kuluttajille.

Saamelaiskäräjät on aktiivisesti seurannut lumiolosuhteen aiheuttamaa erityistilannetta ja pitänyt yhteyttä asian tiimoilta maa- ja metsätalousministeriöön, maa- ja metsätalousministerin erityisavustaja on käynyt tutustumassa lumi- ja laiduntilanteeseen. Lausunnon pyytäminen tutkimuksen kehittämiseen ja edistämiseen MAKERA-rahoittamiseen liittyen: Eri maankäyttömuotojen vaikutus porotyömalleihin ja perinteiseen tietoon – tapaustutkimus Suomen saamelaisten kotiseutualueelta ja poronhoidon muutokset ja sopeutumiskeinot eri maankäyttömuotojen ristipaineessa. Suurpeto sidosryhmätilannekatsaus.

Saamelaiskäräjät on myös lähettänyt vetoomuksen Metsähallitukselle porojen laidunrauhan ja poronhoidon yleisten toimintaedellytysten turvaamiseksi poikkeuksellisissa olosuhteissa: Saamelaiskäräjät vetoaa Metsähallitukseen, että se pidättyisi kuluvan kevään ja kesäkauden osalta kaikesta pyynti- ja kulkulupien myöntämisestä saamelaisten kotiseutualueella ja tehostaisi valvontaa kaiken luvattoman liikkumisen estämiseksi.

Tällä hetkellä ilmastonmuutokseen liittyvät aiheet ja prosessit Suomessa, joihin Saamelaiskäräjät on osallistunut tai osallistuu, ovat: Saamelaisten ilmastopaneeli ja saamelaisten sopeutuminen ilmaston muutoksen sopeutumisohjelma. Tätä edistetään parhaillaan ja tarkoituksena on käydä lähetekeskustelua seuraavassa täyskokouksessa. Climini-hankkeessa tarkastellaan porotalouden sopeutumiskeinoja ilmastonmuutokseen. Leo Aikio on osallistunut ohjausryhmän työskentelyyn. Aikio osallistui Climate Emergency and Indigenous Peoples in the Arctic -paneeliin Helsingissä 12.3.2020. Ilmastolain uudistus on käynnissä ja tarkoituksena on tuoda esille Saamelaiskäräjien näkemyksiä.

Saamelaiskäräjille on tullut tiedoksi kaivosvaraus Hietakeron alueella Enontekiöllä ja Saamelaiskäräjät teki tästä valituksen erityisesti kielilain huomioon ottamatta jättämisen perusteella. Tällä hetkellä kaivoslain uudistus on käynnissä ja tarkoituksena on syksyllä käydä saamelaiskäräjien 9 §:n mukaiset neuvottelut työ- ja elinkeinoministeriön kanssa.

Saamelaiskäräjät osallistui luonnonmonimuotoisuuden viikkoon lyhyillä some-videoilla, joita lisättiin Saamelaiskäräjien somekanaville yhteensä 5 kappaletta. Näissä käsiteltiin saamelaisten luontosuhdetta, luonnon arvokkuutta ja monimuotoisuutta ja yhteiseloa luonnon kanssa.

Puheenjohtaja
Tuomas Aslak Juuso
tuomas.juuso(at)samediggi.fi
040 687 3394 / 010 839 3101

I varapuheenjohtaja
Anni Koivisto
anni.koivisto(at)samediggi.fi
040 415 5969

II varapuheenjohtaja 
Leo Aikio
leo.aikio(at)samediggi.fi
040 621 6505 / 010 839 3180

Saamelaiskäräjien seuraava kokous 3/2020 pidetään 17. – 18.9.2020 klo 10 – 18 Inarissa (Sajos).