Saamelaiskäräjien sihteeristön puhelinvaihde on kiinni 1.-31.7.

Saamelaiskäräjien sihteeristön puhelinvaihde on kiinni 1.-31.7.2020 välisen ajan.

Saamelaiskäräjät toivottaa hyvää kesää kaikille!

Sihteeristön yhteystiedot

Puheenjohtajan katsaus vuoteen 2019

Vuosi 2019 oli Saamelaiskäräjien vaalivuosi ja vaalit toimitettiin syyskuussa, vaikka Saamelaiskäräjät esitti kesällä valtioneuvostolle Saamelaiskäräjien vaalien ajankohdan muuttamista. Esityksen taustalla oli Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitean helmikuussa 2019 antamat kaksi ratkaisua, joiden mukaan Suomen tulee arvioida uudelleen saamelaisen määritelmä sen varmistamiseksi, että edellytykset äänioikeudelle Saamelaiskäräjien vaaleissa määritellään ja niitä sovelletaan kunnioittaen saamelaisten oikeutta käyttää sisäistä itsemääräämisoikeuttaan kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti. On tärkeä muistaa, että Suomi on ratifioinut kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja täten sitoutunut kansallisesti kunnioittamaan ja toimeenpanemaan sopimusta.

Syyskuussa Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) puheenjohtajuus siirtyi Ruotsin Saamelaiskäräjiltä Suomen Saamelaiskäräjille seuraavaksi 16 kuukaudeksi. Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtajuuskauden päätavoitteet ovat mm. Saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus Sámi Giellagáldu:n toiminnan vakinaistamisen, pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämisen sekä alkuperäiskansojen osallistumisoikeuksien parantamisen YK:n piirissä.

Saamelaiskäräjät ja Metsähallitus pääsivät yhteisymmärrykseen Akwé: Kon -ohjeiden toimintamallin päivittämisestä ja soveltamisesta. Merkittävää toimintamallin päivittämisessä on Akwé: Kon vaikutustenarviointi työskentelyn lisäresurssit, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen prosessin eri vaiheissa sekä viestinnän lisääminen.

Vuonna 2019 vietettiin YK:n kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten teemavuotta. Saamelaiskäräjät oli vahvasti mukana teemavuoden toteuttamisessa kannustaen myös muita toimijoita osallistumaan teemavuoteen. Monet viranomaiset tarttuivatkin haasteeseen ja tämän johdosta Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien organisoima saamen kielten viikko lokakuussa näkyi myös Suomessa valtakunnallisesti.

Alkuperäiskansojen kielten teemavuosi näkyi positiivisina ja näkyvinä kielten edistämishankkeina, joista suurimpana voidaan mainita Frozen 2 -animaatio, joka oli globaali näkyminen saamelaiskulttuurille ja -kielille ja joka tehtiin läheisessä yhteistyössä saamelaisasiantuntijoiden kanssa. Tämän lisäksi myös Yle ilmoitti maaliskuussa, että tuottaa Muumilaakso-sarjasta saamenkieliset versiot Saamelaiskäräjien esityksen mukaisesti.

Vuonna 2019 oikeudellista kehityskulkua kuvaavat ihmisoikeuskomitean päätösten lisäksi oikeuskanslerin ratkaisut oikeuksien toteuttamisesta koskien Saamelaisten oikeutta saamenkieliseen palveluun Kelassa (OKV/1161/1/2018) ja Saamelaiskäräjälain neuvottelu velvoitteen laiminlyönnistä työ- ja elinkeinoministeriön toimesta (OKV/8/50/2019). Näyttää siltä, että oikeuskansleri rooli yhteiskunnassa on tärkeä myös Saamelaisten näkökulmasta.

Maaliskuussa Utsjoella neljä saamelaista voitti Lapin käräjäoikeudessa kalastusoikeutta koskevan asian. Käräjäoikeuden mukaan kalastuslaki rajoitti saamelaisille perustuslaissa ja kansainvälisessä oikeudessa turvattua oikeutta kalastaa kotiseudullaan. Tapaukset eivät saaneet lainvoimaa, vaan ne etenivät korkeimman oikeuden käsiteltäviksi ennakkoluonteisuutensa vuoksi.

Totuus- ja sovintoprosessia koskevat neuvottelut saatiin päätökseen valtion, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen välillä. Saamelaiskäräjien viimeinen täyskokous hyväksyi ehdotuksen Saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi. Saamelaiskäräjät katsoo tärkeäksi, että valtioneuvosto yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa asettaa totuus- ja sovintokomission kokoamaan ja todistamaan saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten saamelaiskulttuuria ja sen aineellista pohjaa rikkovista toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja edelleen on saamelaisille alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä, sekä tekemään tämän osaksi tunnustettua käsitystä siitä, mikä historiamme ja nykyisyytemme on. Saamelaiskäräjät katsovat komission asettamisen merkitsevän, että julkisesti tunnustetaan valtion assimilaatiopolitiikan vaikutusten vaativan korjaavia toimenpiteitä.

Duodje-akatemian toiminnan käynnistyminen oli hieno tunnustus duodji-perinteelle ja -osaamiselle. Duodje-akatemia, joka on tulevaisuudessa tarkoitus vakinaistaa pysyväksi toiminnaksi Saamelaiskäräjien yhteyteen, on hyvä uudenlainen toimi ja alku eteenpäin, jolla lisätään yhteisöllisyyttä sekä vahvistetaan duodji-osaamista Enontekiöllä ja laajemmin saamelaisyhteisössä koko Suomessa.

Suuret kiitokset henkilöstölle hyvästä työstä ja ahkeruudesta Saamelaisten asioiden edistämisen puolesta. Lisäksi suuret kiitokset luottamushenkilöille, erityisesti edelliselle puheenjohtajalle Tiina Sanila-Aikiolle ja I varapuheenjohtajalle Heikki Paltolle, sidosryhmille ja yhteistyötahoille, erityisesti Saamelaisneuvostolle, Kolttien kyläkokoukselle kolttaneuvostoineen, saamelaisyhdistyksille, saamelaisten kotiseutualueen paliskunnille ja yksittäisille saamelaisille, jotka puolustavat saamelaisoikeuksia ja tekevät kovaa työtä saamelaiskulttuurin edistämisen eteen, usein pitkälti vapaaehtoisesti omalla ajallaan.

Saamelaiskäräjien kokous 26.6.2020 hyväksyi Saamelaiskäräjien toimintakertomuksen vuodelta 2019. Lue koko toimintakertomus täältä.

 

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Puheenjohtajan avustaja Rosa-Máren Magga puh. 040 617 5113, rosa-maren.magga(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien kokous 2/2020 pidetään etäkokouksena

Saamelaiskäräjien kokous 2/2020 pidetään 26.6.2020 klo 12 alkaen etäkokouksena.

Kokousta voi seurata live striimin kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Lähetyksessä voit kuunnella myös tulkkausta. Kokousta voi seurata ainoastaan live striimi lähetyksenä, Sajoksen parlamenttisaliin emme ota yleisöä.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Kutsu käräjien kokoukseen ja siihen liittyvä esityslista on lähetettävä käräjien jäsenille vähintään kymmenen (10) päivää ennen kokousta.

Ijahis idja -konsertti suoratoistona elokuussa

Ijahis idja -festivaalin konsertti lähetetään suoratoistona 15.8.2020 Inarista, saamelaiskulttuurikeskus Sajoksesta. Konserttilähetyksen seuraaminen on maksutonta, paikan päälle yleisöä ei oteta. Konsertissa esiintyvät rap-artisti Ailu Valle, Gájanas-yhtye sekä joikaajat Iŋgá-Máret Gaup-Juuso ja Juha Tornensis.

Ijahis idja Suomen Käsivarren suurtuntureiden puolesta

Käsivarren alueelle kohdistuu tällä hetkellä useita kaivosalan hankkeita. Kaivostoiminnalla olisi peruuttamattomat seuraukset Käsivarren erämaan herkälle luonnolle sekä eläinkunnalle. Alueen elinvoima perustuu luonnon kestävään käyttöön, kuten luontaiselinkeinoihin, luontomatkailuun ja virkistyskäyttöön. Kaivostoiminnalla on tuhoisat vaikutukset puhtaille vesille, eläimille ja maalle. Ijahis idja -festivaali haluaa osoittaa tukensa Käsivarren alueen ikimuistoisille käyttäjille ja sanoa yhdessä ei kaivostoiminnalle Saamenmaalle. Teemakonsertissa esiintyvät joikaajat Iŋgá-Máret Gaup-Juuso ja Juha Tornensis. Lisäksi ääneen pääsevät alueen perinteisten elinkeinojen harjoittajat.

Ailu Valle ja Gájanas-yhtye tarjoavat modernia saamelaismusiikkia

Ailu Valle on pohjoissaameksi, suomeksi ja englanniksi esiintyvä rap-artisti, jonka tyylissä yhdistyvät kantaaottava sanoma, teknisyys ja tunne. Valle julkaisi kolmannen studioalbuminsa ”Viidon sieiddit” eli “Laajentuneet Seidat” 27.7.2019. Albumilla Valle pohtii ilmastonmuutoksen aikakauden asenteita ja luontosuhdetta syvän filosofisella otteella; keinoinaan joiku ja spoken word sekä pohjoissaamen-, suomen- ja englanninkielinen rap. Ijahis idja -konsertissa Ailu Vallen mukana ovat DJ Uyarakq sekä tanssijat Janita Rantanen ja Niina Rajaniemi.

Gájanas on saamenkielistä etno-proge-musiikkia esittävä yhtye Suomen huipulta, Utsjoki-Inari akselilta. Yhtye on valittu muun muassa Kaustisen kansanmusiikkijuhlien vuoden yhtyeeksi vuonna 2017. Yhtyeen musiikissa kaikuu saamelainen perinne, joka kohtaa nykyhetken värikkäänä yhteensulautumisena. Gájanaksen musiikissa voi kuulla vuoropuhelua perinteisen ja modernin saamelaismusiikin välillä. Lisäksi siinä korostuu alkuperäiskansan vahva yhteys luontoon. Eri tyylit yhdistyvät luoden jotain uutta ja uniikkia.

Ijahis idja -konsertti suoratoistona lauantaina 15.8. klo 19.00 alkaen osoitteessa www.sajos.fi/live. Konsertin järjestävät yhteistyössä Ijahis idja -festivaali, Anára Sámisearvi ry, Suomen Saamelaiskäräjien saamelaismusiikkikeskus, saamelaiskulttuurikeskus Sajos ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinja.

Lisätiedot:

Tuottaja Oula Guttorm
+358 40 667 4545
oula.guttorm(at)samediggi.fi
www.ijahisidja.fi
www.sajos.fi/live

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi ympäristösihteerin viransijaisuuden

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi ympäristösihteerin viransijaisuuden ajalle 10.8.2020 – 31.8.2024. Ympäristösihteerin tehtävänä on hoitaa ympäristönhoitoon ja maankäyttöön liittyviä asioita. Tehtävät määräytyvät Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 26 b §:n mukaan. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, ympäristöasioiden ja hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä riittävä englannin kielen taito. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV-II mukaan (peruspalkka ilman lisiä 2518,95 – 2625,08 euroa/kk). Viransijaisuuden täyttämisessä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 15.7.2020 mennessä osoitteessa https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?be6207bf.

Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 040-7262688. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Inarissa 17.6.2020 Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjien sihteeristö on suljettu 18.6.

Saamelaiskäräjien sihteeristö on suljettu 18.6.2020.

Saamelaiskäräjät toivottaa hyvää juhannusta kaikille!

Saamelaiskäräjät kampanjoi yhdenvertaisten sote-palveluiden puolesta

Suomen hallituksen käynnistämän sote-uudistuksen tavoitteena on, että sote-palvelut toteutetaan yhdenvertaisesti kaikille. Lisäksi Marinin hallitusohjelmassa on selkeät linjaukset kielellisten oikeuksien käytännön toteutumisen turvaamisesta saamen kielellä. Tämä on asettanut korkeita odotuksia myös saamelaisten sote-palvelujen kehittämisen osalta.

– Olen huolissani, että tavoitteet eivät näy riittävällä tavalla maanantaina lausuntokierrokselle lähteneessä esitysluonnoksessa, vaan nyt keskitytään ylläpitämään nykytilaa, jossa erilaisten selvitysten ja tutkimusten mukaan saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet toteutuvat heikosti, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Palveluita omalla kielellä, kulttuuritausta huomioiden

Saamelaiskäräjät haluaa olla kehittämässä sote-uudistusta niin, että myös saamelaisten tarpeet tunnistetaan ja otetaan uudistuksessa huomioon. Saamelaisväestön odotuksille toivotaan lausuntokierroksen aikana näkyvyyttä, ja sen myötä tarpeellisia korjauksia lakiesityksiin. Tämän takia Saamelaiskäräjät käynnistää oman kampanjan pääviestinä yhdenvertaisuuden edistäminen sote-uudistuksessa.

– Yhdenvertaisuuden pitäisi näkyä lainsäädännössä linjakkaasti aina palvelujen järjestämisvastuusta osallisuuteen ja riittävään rahoitukseen. Näitä teemoja haluamme kampanjallamme konkretisoida, jatkaa I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Kampanjalla halutaan tuoda esille, että yhdenvertaisuus ei tarkoita samanlaisten palveluiden tarjoamista kaikille, vaan asiakkaiden erilaisten tarpeiden huomioimista. Saamelaisten osalta yhdenvertaisuus toteutuu, kun saamelaiset saavat palveluita omalla kielellään ja niin, että saamelainen kulttuuritausta huomioidaan.

Tutustu Saamelaiskäräjien kampanjaan yhdenvertaisista sote-palveluista kampanjasivustolla www.samediggi.fi/sote-uudistus.

Ota osaa keskusteluun sosiaalisessa mediassa tunnisteilla:

#sote-uudistus #saamelaiset #yhdenvertaisuus

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Saamen kielten etäopetushanke sai jatkovuoden – Saamelaiskäräjät ja Utsjoki iloitsevat!

Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke sai jatkorahoituksen. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi hankkeelle 235 000 euron rahoituksen vuodelle 2021. Hanketta johtaa Utsjoen kunta ja yhteyksiä kuntiin ja kaupunkeihin koordinoi Saamelaiskäräjät.

Saamen kielten etäopetushankkeen oli määrä päättyä kuluvan vuoden lopussa. Ministeriön kanssa käydyissä neuvotteluissa kuitenkin päädyttiin siihen tulokseen, että jatkovuosi on tarpeen, jotta ministeriön asettama saamen opetuksen kehittämistyöryhmä ehtii saada työnsä valmiiksi. Saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän työ jatkuu kuluvan vuoden loppuun ja sen tehtävänä on mm. valmistella ehdotukset saamen opetuksen pysyviksi ratkaisuiksi saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella.

– Etäopetushankkeen jatkovuosi on erittäin hyvä uutinen, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. – Päätös antaa toivoa siihen, että saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella annettava opetus saataisiin viimein tukevalle pohjalle. Saamelaislapsia ja -nuoria asuu viimeisten tilastojen (2019) mukaan kotiseutualueen ulkopuolella noin 2000.

– Hanke on tavoittanut saamelaislapsia ja -nuoria tähän mennessä hyvin, mutta suuri osa heistä on kuitenkin edelleen saamen opetuksen ulkopuolella. Etäopetushankkeessa on tehty hyvää työtä ja olen iloinen siitä, että yhteistyö Saamelaiskäräjien ja Utsjoen kunnan välillä sujuu saumattomasti, sanoo Juuso.

Saamen kielten etäopetushankkeen projektipäällikkö Hanna Helander Utsjoen kunnasta iloitsee erityisesti siitä, että kunnat saavat ensi vuonna hankkeesta opetuksen helpommin ja halvemmalla.

– Tähän saakka kunnat ovat maksaneet opetukseen osallistumisesta n. 1000 euroa oppilasta kohden. Ensi vuonna oppilaskohtainen maksu tulee olemaan vain 100 euroa.

– Toivomme ministeriön päätöksen johtavan yhä kasvavaan oppilasmäärään, sanoo Helander.

Hanke käynnistyi syksyllä 2018 hyvin nopeasti ja sen piiriin saatiin heti ensimmäisenä lukuvuonna 19 pohjoissaamen kielen, 18 inarinsaamen kielen ja 16 koltansaamen kielen oppilasta. – Ensi lukuvuodelle oppilasmäärä kasvaa 81 oppilaaseen, joista 41 pohjoissaamen, 24 inarinsaamen ja 16 koltansaamen oppilasta, kertoo hankekoordinaattori Arla Magga Saamelaiskäräjiltä. – Hankkeessa annetaan ensi lukuvuonna opetusta 16 esi- ja perusopetuksen ryhmälle ja kahdelle lukiolaisryhmälle.

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan puheenjohtaja Tauno Ljetoff on iloinen siitä, että hankevaroin pystytään kehittämään myös etäopetuksessa tarvittavaa oppimateriaalia.

– Olemme nyt kahtena kesänä voineet palkata hankevaroin koulutus- ja oppimateriaalitoimiston kesätyöhön oppimateriaalityöntekijöitä kaikkiin kolmeen saamen kieleen.

Saamelaiskäräjien koulutussihteeri ja OKM:n saamen opetuksen kehittämistyöryhmän jäsen Ulla Aikio-Puoskari sanoo, että on viimeinen hetki ratkaista kotiseutualueen ulkopuolella annettavan opetuksen asema. – Liian monta ikäryhmää on jo ehditty lähes menettää, koska opetusta ei ole voitu järjestää. – Hankkeen käynnistyminen vuonna 2018 merkitsi ensimmäistä askelta kotiseutualueen kuntien ulkopuolisen opetuksen tilanteen ratkaisemiseksi. Hankkeen mahdollistamasta opetuksesta iloitsevat erityisesti kotiseutualueen ulkopuolella asuvat saamelaislasten huoltajat, sanoo Aikio-Puoskari.

Lisätietoja:

projektipäällikkö Hanna Helander
040 7012 094
hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi

hankekoordinaattori Arla Magga
040 1985 033
arla.magga(at)samediggi.fi

https://www.saamenetaopetus.com/
https://www.samediggi.fi/toiminta/koulutus-ja-oppimateriaali/

Saamelaiskäräjien nuorisosihteeriksi Elli-Marja Hetta

Kasvatustieteiden maisteri Elli-Marja Hetta nimitettiin Saamelaiskäräjien nuorisosihteerin virkaan. Saamelaiskäräjien hallitus päätti nimityksestä kokouksessaan 11. kesäkuuta 2020. 

Vuotsolainen Elli-Marja Hetta on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri, ja hän on hoitanut nuorisosihteerin viransijaisuutta 1,5 vuotta. Nuorisosihteeri toimii nuorisoneuvoston esittelijänä ja sihteerinä ja hänen työhönsä kuuluu mm. valmistella saamelaisnuorten elinoloja ja hyvinvointia koskevia asioita, kehittää saamelaista nuorisotyötä yhdessä saamelaisnuorten kanssa ja järjestää saamelaisnuorten konferenssi.

– Mielestäni on hienoa, että saamelaisnuoret voivat opiskelujen jälkeen palata ja työllistyä saamelaisalueelle sekä tehdä työtä saamelaisyhteisön hyväksi. Olen aiemmin toiminut nuorisoneuvoston jäsenenä ja viransijaisuuteni aikana on ollut hienoa huomata, kuinka nuorisoneuvoston toimintaa on kehitetty esimerkiksi eri hankkeiden kautta. Saamelaisnuorten osallisuuden vahvistaminen eri tavoin on yksi tärkeimmistä nuorisosihteerin tehtävistä ja otan työn ilolla vastaan, kertoo Elli-Marja Hetta kuultuaan valinnasta.

Saamelaiskäräjien seuraava kokous järjestetään etäyhteyksin

Saamelaiskäräjien kokous 2/2020 pidetään 26.6.2020 klo 12 alkaen etäkokouksena. Kokousta voi seurata tavalliseen tapaan live striimin kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Lähetyksessä voi kuunnella myös tulkkausta.

– Saamelaiskäräjien hallitus on päättänyt kokouksen järjestämisestä etäyhteyksin koronapandemian aiheuttaman tilanteen takia. Vaikka voimassa olevien rajoitusten mukaan enintään 50 hengen kokouksia voi jo nyt järjestää, päädyimme etäkokoukseen, jotta pystymme järjestämään kokouksen mahdollisimman koronaturvallisesti, sanoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Täyskokouksessa käsitellään vuoden 2019 tilinpäätös ja toimintakertomus, esitys saamelaiseksi kulttuurimäärärahaksi vuonna 2022, esitys saamenkielisten varhaiskasvatuspalvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi vuonna 2022, esitys saamenkielisen oppimateriaalin valmistamiseksi vuonna 2022, esitys saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi vuonna 2022 ja yhteispohjoismaisen saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus Sámi Giellagáldun säännöt.

Hallitus kävi lisäksi lähetekeskustelun saamelaisen ilmastopolitiikan kehittämisestä sekä keskusteli totuus- ja sovintoprosessin etenemisestä ja päätti jatkotoimista. Hallitus tiedottaa totuus- ja sovintoprosessin seuraavista toimista, kun se on ajankohtaista.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Muumilaakson hahmoihin tarvitaan lisää koltansaamenkielisiä ääninäyttelijöitä

Koltansaamenkielisen Muumilaakson koe-esiintymiset järjestetään heinäkuun alussa Inarissa. Äänitestit pidetään 1.-5.7.2020 Sajoksen studiossa. Aikaisempaa kokemusta näyttelemisestä ei tarvita, tule rohkeasti kokeilemaan ääninäyttelemistä. Muutama hahmo laulaa, joten mukaan tarvitaan myös laulutaitoisia. Tammikuussa 2020 ääninäytteet antaneiden ei tarvitse tulla uudestaan testeihin, vaan ne otetaan huomioon valinnoissa. Nyt tarvitaan lisää ääniä, sillä hahmoja on paljon.

Koltansaameksi tehdään toisen kauden jaksot 1 sekä 9 – 13. Muumilaaksoon voi tutustua Yle Areenassa https://areena.yle.fi/1-4529479. Valituille ääninäyttelijöille järjestetään vielä heinäkuun viimeisellä viikolla harjoitukset, joissa harjoitellaan yhdessä sekä ääninäyttelemistä että ääntämistä käsikirjoituksen mukaisesti.

Tule mukaan tekemään koltansaamenkielistä Muumilaaksoa!

Lisätietoja ja ilmoittautumiset Saamelaiskäräjien elokuvakeskuksen suunnittelija Tarja Porsanger:

  • tarja.porsanger(at)samediggi.fi
  • 050 569 6065

Huom! 19.-28.6.2020 välisenä aikana sähköpostilla tai tekstiviestillä, muulloin myös puhelimitse.

Kuva: Gutsy Animations