Saamelaiskäräjien valmennuksesta uusia auktorisoituja saamen kielen kääntäjiä

Saamelaiskäräjät järjesti viime lokakuussa valmistautumispäivän auktorisoidun kääntäjän tutkintoon. Valmistautumiseen osallistui viisi henkilöä. Auktorisoidun kääntäjän tutkinto järjestettiin marraskuussa 2018 ja tutkinnon tulokset julkaistiin keväällä 2019. Tutkinnon suorittivat kaksi saamenkielistä kääntäjää, Arla Magga suoritti suomi-pohjoissaame kieliparille auktorisoidun kääntäjän tutkinnon ja Terhi Harju suomi-koltansaame kieliparille.

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio onnittelee Arla Maggaa auktorisoidun kääntäjän tutkinnosta.

Valmistautumispäivän järjestänyt Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio iloitsee kääntäjien määrän lisääntymisestä.

– On hienoa, että valmennuspäivämme kautta kaksi uutta kääntäjää suoritti tutkinnon. Koltansaamen auktorisoituja kääntäjiä on ollut vain yksi henkilö koko maailmassa, nyt heitä on kaksi. Pohjoissaamen tutkinnon suorittaneita viimeisen kymmenen vuoden ajan on ollut vain aivan muutama, joten siinäkin lisäys on hyvin merkittävä.

Tutkinnon suorittaneiden mielestä Saamelaiskäräjien valmennuspäivällä oli suuri merkitys tutkintoon valmistautumiseen.

– Valmennuspäivästä sai tärkeää tietoa tutkintoon liittyen ja hyviä vinkkejä tutkintoon valmistautumiseen. Oli varmempi olo, kun tutkintoon liittyviä asioita oli saanut käydä läpi asiantuntijoiden kanssa yhdessä ennakkoon, kommentoi Terhi Harju.

Opetushallituksen hallinnoima auktorisoidun kääntäjän tutkinto järjestetään seuraavan kerran marraskuussa 2019. Saamelaiskäräjät järjestää tulevana syksynä myös valmistautumispäivän, jos kiinnostusta on.

– Tutkinto on vaativa ja tutkintoon valmistautuminen kannattaa aloittaa ajoissa. Kannattaa tutustua tutkinnon sisältöön ja hyödyntää Saamelaiskäräjien valmistautumispäivä, ohjeistaa tuore auktorisoitu kääntäjä Arla Magga.

Saamelaiskäräjät järjestää myös kevään aikana tulkin työstä kiinnostuneille tutustumiskoulutuksen, koska kääntäjien lisäksi myös saamen kielten tulkeista on suuri pula. Koulutuksesta tiedotetaan erikseen.

 

Lisätietoja:

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
puh. 010 8393124

Saamelaiskäräjät hakee purkua KHO:n päätöksiin

Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi purkuhakemuksen korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksiin koskien vuosien 2011 ja 2015 saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloa. Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ihmisoikeuskomitea antoi 1. helmikuuta 2019 kaksi ratkaisua, joiden mukaan KHO:n päätökset vuosien 2011 ja 2015 saamelaiskäräjävaalien vaaliluettelosta loukkasivat ihmisoikeuksia.

YK:n ihmisoikeuskomitea totesi päätöksissään, että saamelaisten vaaliluetteloon merkitseminen luetteloa laadittaessa on saamelaisen itsemääräämisoikeuden ydin. – Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on saamelaisten itsemääräämisoikeuden institutionaalisen toteuttamisen tärkein instituutio. Valtion tehtävänä on suojata tätä itsemääräämisoikeutta, ja siten suojata vaalilautakunnan työskentelyä ja oikeusjärjestykseen perustuvaa harkintaa, kertoo puheenjohtaja Sanila-Aikio purkuhakemuksen perusteista.

“Ihmisoikeuskomitea painotti ratkaisuissaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta asemansa ja yhteisönsä jäsenyyden osalta. Ihmisoikeuskomitea johti KP-sopimuksen 27 artiklasta ”sisäisen itsemääräämisoikeuden” käsitteen, jolla oli keskeinen merkitys ratkaisuissa. Tuohon sisäiseen itsemääräämisoikeuteen kuuluu saamelaisten oikeus ensisijaiseen päätösvaltaan ryhmän jäsenyydestä. Ihmisoikeuskomitea tukeutui tulkinta-aineistona myös YK:n yleiskokouksen vuonna 2007 hyväksymään alkuperäiskansojen oikeuksien julistukseen”, Saamelaiskäräjien hallituksen hyväksymässä purkuhakemuksessa todetaan.

Ihmisoikeuskomitea toteaa, että vuodesta 2011 lähtien KHO on poikennut sekä saamelaiskäräjälain 3 §:n sanamuodosta, että lainkohdan yhteisymmärrykseen perustuvasta tulkinnasta, kun se laissa edellytettyjen objektiivisten kriteerien sijasta on soveltanut omaa “kokonaisharkintaansa”. Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan yksilöllinen tutkinta vaaliluetteloon ottamisesta oli nimenomaan perustunut laissa säädettyihin kriteereihin.

Suomen ratifioiman kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (ns. KP-sopimus) 2 (3) artiklan mukaan sopimusvaltio on velvollinen hyvittämään ihmisoikeusloukkauksen, milloin sellainen on todettu. Annetussa ratkaisussaan komitea toteaa, että tämä edellyttää ”täyden ennallistavan hyvityksen turvaamista”.

Ihmisoikeuskomitea toteaa myös erikseen, että Suomi on velvollinen tarkistamaan saamelaiskäräjälain 3 §:n siten, että varmistetaan että Saamelaiskäräjien vaalien kriteerit äänioikeudelle on määritelty ja niitä käytännössä sovelletaan tavalla, joka vastaa Saamen kansan oikeutta nauttia sisäistä itsemääräämisoikeutta. Suomi on myös velvollinen ottamaan kaikki tarpeelliset askeleet sen varmistamiseksi, että vastaavilta loukkauksilta vältytään tulevaisuudessa.

YK:n ihmisoikeuskomitea julkaisi 1. helmikuuta 2019 kaksi ratkaisua valituksiin vuosien 2011 ja 2015 saamelaiskäräjävaaleihin liittyvistä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista. Ratkaisujen mukaan KHO:n päätökset, joilla Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon otettiin 97 henkilöä vastoin Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen kantaa, loukkasivat KP-sopimuksen 25 artiklaa sekä yksin että yhdessä 27 artiklan kanssa ja tulkittuna 1 artiklan valossa. Näistä sopimuskohdista 25 artikla koskee poliittisia osallistumisoikeuksia, 27 artikla vähemmistöjen oikeuksia ja 1 artikla kansojen itsemääräämisoikeutta.

Suomen tulee raportoida komitealle kuuden kuukauden sisällä niistä toimenpiteistä, joihin ratkaisujen takia on ryhdytty.

Saamelaiskäräjien hallitus päätti kokouksessaan 4. helmikuuta aloittaa purkuhakemuksen valmistelun KHO:n asiaa koskevista päätöksistä. Purkuhakemuksen on laatinut OTT Markku Kiikeri. Saamelaiskäräjien hallitus päätti kokouksessaan 6. maaliskuuta pyytää pikaista neuvottelua ulkoministeriöltä ja oikeusministeriöltä YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisuun liittyen. Lisäksi Saamelaiskäräjien hallitus päätti kokouksessaan 28.-29.3.2019 järjestää asiasta kuulemistilaisuuden Sámi Árvvut yhdistykselle.

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 6/2019 pidettiin 28.-29.3.2019. Kokouksen pöytäkirja julkaistaan Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa kahden viikon kuluessa kokouksen pitämisestä.

Saamelaiskäräjien tiedote 1.2.2019: YK:n ihmisoikeuskomitea: KHO:n päätökset vuoden 2015 saamelaiskäräjävaalien vaaliluettelosta loukkasivat ihmisoikeuksia

Ratkaisu ihmisoikeuskomitean internet-sivuilla osoitteessa:
https://tbinternet.ohchr.org/Treaties/CCPR/Shared%20Documents/FIN/CCPR_C_124_D_2668_2015_28169_E.pdf

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Katja Gauriloff, Anni-Kristiina Juuso ja Heli Huovinen taidetapahtuman tuomareiksi – tapahtuman ohjelma julkaistiin

Elokuvaohjaaja Katja Gauriloff, filmitähti/näyttelijä Anni-Kristiina Juuso ja näyttelijä/saamenkielisen lasten TV-ohjelman Unna Junnán tuottaja Heli Huovinen toimivat 10.-11.4. Inarin Sajoksessa järjestettävän Saamelaisnuorten taidetapahtuman tuomareina. Järjestäjät riemuitsevat tunnettujen elokuva- ja tv-tähtien mukaan tulosta. – Omaa kulttuuria edustavien maineikkaiden henkilöiden näkeminen omassa tapahtumassa on hieno asia. Voi vain kuvitella miltä tuntuu esittää omaa teatteria maailmalla palkittujen taiteilijoiden edessä, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamelaisnuorten taidetapahtuman avajaisia vietetään keskiviikkoiltana Sajoksen suuressa auditoriossa klo 18 alkaen. Avajaisissa kuullaan musiikkiesityksiä kaikilla kolmella Suomen saamen kielellä. Kolttasaamelaista musiikkia esittää Anna Lumikivi säestäjänään Katri Kittilä. Amoc ja Ailu Valle räppäävät inarin- ja pohjoissaameksi. Sámi musihkkaakademiijan ohjelmistossa on perinteistä ja uutta saamelaista musiikkia.

Taidetapahtuman avaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamelaisnuorten taidetapahtuman pääpäivänä, torstaina 11.4. nähdään 12 saamelaisnuorten teatteriesitystä. Lisäksi tapahtumapaikalla on mahdollisuuksia monenlaisiin työpajoihin, saamenkieliseen lasten- ja nuorten kirjallisuuteen tutustumiseen tai vaikkapa saamen kielten fonttien lataamiseen omaan puhelimeen ja tablettiin tai kuvien ottamiseen taidetapahtuman selfie-seinällä.

Tapahtumaan odotetaan lähes 500 osallistujaa Helsingin ja Utsjoen väliltä. Teatteriesityksissä on mukana yli 100 nuorta. Tapahtuman kielinä ovat saamen kielet.

Torstain 11.4. ohjelma:

8:00 Sajoksen ovet aukeavat
Ilmoittautumispiste aukeaa aulassa
Ensiapupiste aukeaa
Työpajat aukeavat aulassa
8:50 Auditorion ovet aukeavat
9:00 Ohjelma alkaa auditoriossa
Seitsemän ensimmäistä esitystä
11:30 Lounastauko alkaa
Yhteiskuva kaikista tapahtumaan osallistuvista Sajoksen etupihalla
Tarinalaavu aukeaa Sajoksen etupihalla
Työpajat jatkuvat aulassa
12:50 Auditorion ovet aukeavat
13:00 Ohjelma jatkuu auditoriossa
Kuusi viimeistä esitystä
15:00 Tuomarit vetäytyvät miettimään päätöksiään
Työpajat jatkuvat aulassa
Auditoriossa näytetään videoita
Tarinalaavun tarinankerronta jatkuu
16:00 Tulosten julkistaminen ja stipendien jako

Ohjelmaan voi tulla muutoksia!

Tapahtuma juonnetaan tuttuun tapaan kolmella kielellä: koltan-, inarin- ja pohjoissaameksi. Tapahtuman juontavat koltansaameksi Teemu Titola, inarinsaameksi Satu Aikio ja pohjoissaameksi Aslak Uula Länsman.

Työpajojen lisäksi tapahtumassa voi tavata saamenkielisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden kustantajia. Tapahtumaan ovat tulossa Dávvi Girji, Kolttakulttuurisäätiö, Anarâškielâ servi sekä Kieletär. Lisäksi Sámi giella- ja kulturguovddáš Karasjoelta tulee jakamaan Gába-lehteä.

Lisätietoja:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Tapahtuman hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

Saamelaiskäräjien uusiin virkoihin valittu Sarita Kämäräinen, Inka-Saara Arttijeff ja Johanna Alatorvinen 

Saamelaiskäräjien hallitus on 29.3. valinnut elinkeinosihteerin virkaan Sarita Kämäräisen, kansainvälisten asioiden sihteerin virkaan Inka-Saara Arttijeffin ja viestintäsihteerin virkaan Johanna Alatorvisen. Virat täytetään 1.4. alkaen. 

Sarita Kämäräinen on koulutukseltaan oikeusnotaari ja hallintotieteiden kandidaatti. Kämäräisellä on yli kahden vuoden kokemus Saamelaiskäräjillä työskentelystä, viimeisimpänä tehtävänään hän on hoitanut määräaikaisen elinkeinosihteerin tehtävää. ”Olen kotoisin Inarista ja Inari on ollut minulle koti myös koko Rovaniemellä vietetyn opiskeluajan. Pidän erityisen paljon kevättalven auringosta täällä ja olenkin iloinen siitä, että saan jatkossa viettää kevättalvet kotona. Saamelaiskäräjillä työskentely on mielenkiintoista, haastavaa ja joka päivä erilaista. Työssäni pääsen käyttämään sekä juridista että hallinnollista osaamistani saamelaisyhteisön hyväksi ja se on minulle tärkeää”, toteaa Kämäräinen valinnastaan. 

Saamelaiskäräjien elinkeinosihteerin tehtäviin kuuluu valmistella saamelaisten elinkeinoihin ja niiden kehittämiseen liittyviä asioita huomioiden saamelaisten perinteisen tiedon, valmistella saamelaisten kotiseutualueen maankäyttöön liittyviä ja vaikutuksiltaan sinne ulottuvia asioita toimialaansa kuuluvalta osin sekä toimia elinkeino- ja oikeuslautakunnan esittelijänä ja sihteerinä toimialaansa kuuluvissa asioissa.  

Riitta Lehtola, Sarita Kämäräinen (keskellä) ja Anne Kirste Aikio esittelivät toimialojensa ajankohtaisia asioita saamelaisten kansallispäivän avointen ovien tapahtumassa Sajoksessa 6.2.2019. Kuva: Kevin Francett.

Inka-Saara Arttijeff on toiminut Saamelaiskäräjien puheenjohtajan avustajana vuodesta 2015. Hän on koulutukseltaan humanististen tieteiden kandidaatti, pääaineina historia, kansainväliset suhteet, kansainvälinen oikeus ja kansainvälinen yhteistyö sekä valtiotieteiden maisteri, pääaineena kansainväliset suhteet, kansainvälinen oikeus sekä kansainvälinen kehitysyhteistyö. Puheenjohtajan avustajana Arttijeffin työkuvaan on kuulunut avustajan tehtävien lisäksi mm. käräjien kansainvälisistä asioista huolehtiminen sekä koordinointi, yhteydenpito kansainvälisten toimijoiden kanssa, virkamiestason edustaminen kansainvälisissä konferensseissa, kokouksissa ja muissa tapahtumissa sekä ihmisoikeussopimusten suositusten seuraaminen. 

Saamelaiskäräjien kansainvälisten asioiden sihteerin tehtäviin kuuluu valmistella saamelaisten kansainvälistä toimintaa koskevia asioita sekä ylläpitää, koordinoida, suunnitella ja kehittää Saamelaiskäräjien kansainvälistä toimintaa, mukaan lukien käräjien kansainvälistä toimintaa koskevan strategian toimeenpaneminen. Lisäksi kansainvälisten asiain sihteeri avustaa muuta henkilöstöä heidän toimialaansa kuuluvissa kansainvälisissä tehtävissä.  

Inka-Saara Arttijeff osallistui arktisen alueen taloudellista kehitystä koskevaan seminaariin kesällä 2018 Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson kanssa.

Johanna Alatorvinen on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja toiminut Saamelaiskäräjien määräaikaisena viestintäsihteerinä vuoden verran. Aiemmin hän on toiminut Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen markkinointipäällikkönäMinulle Saamelaiskäräjien työyhteisö oli jo ennestään tuttu ja tänne oli mukava palata vuosi sittenTyöskentelin kaksi vuotta Inarin kunnan tapahtumahankkeessa ja sain sitä kautta paljon uutta kokemusta viestinnästä ja sosiaalisesta mediasta. Olen kotoisin Nellimistä ja minulle on tärkeää päästä työskentelemään saamelaisyhteisön hyväksi”, kertoo Johanna Alatorvinen. 

Saamelaiskäräjien viestintäsihteerin tehtäviin kuuluu hoitaa, suunnitella ja kehittää käräjien viestintää koskevia asioita mukaan lukien Saamelaiskäräjien viestintästrategian toimeenpaneminen, avustaa puheenjohtajaa käräjien tiedotustoiminnassa sekä valmistella ja esitellä tarvittaessa hallituksen, käräjien ja lautakuntien kokouksessa toimialaansa kuuluvia asioita sekä toimeenpanna niiden päätökset. 

Johanna Alatorvinen Saamelaisten kansallispäivänä ottamassa vieraita vastaan Pasi Aikion kanssa. Kuva: Kevin Francett.

Saamelaiskäräjien kokous perusti 19.2.2019 yleiseen toimistoon elinkeinosihteerin, kansainvälisten asioiden sihteerin sekä viestintäsihteerin viratEduskunta osoitti valtion vuoden 2019 talousarviossa Saamelaiskäräjille 460 000 euron pysyvän lisäavustuksen Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan.  

 

Lisätietoja: 

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 010 839 3143sarita.kamarainen(at)samediggi.fi 

Viestintäsihteeri Johanna Alatorvinen puh. 010 839 3140, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi 

Tusina teatteriesityksiä Saamelaisnuorten taidetapahtumaan!

Saamelaisnuorten taidetapahtumaan ilmoittautuminen päättyi 15.3., ja mukaan ilmoittautui suuri määrä esityksiä! Tapahtuman pääpäivänä, torstaina 11.4., nähdään 12 saamenkielistä näytelmää, joihin osallistuu yhteensä yli sata lasta ja nuorta. Taidetapahtuman järjestäjät iloitsevat innokkaasta osallistumisesta tapahtumaan!

Lisätietoja tapahtumasta ja sen aikatauluista julkaistaan perjantaihin 29.3. mennessä. Tässä vaiheessa on kuitenkin jo varmaa, että torstain 11.4. ohjelma tulee alkamaan aiemmasta tiedosta poiketen jo klo 9.00, jotta kaikille esityksille jää tarpeeksi aikaa ja pitkänmatkalaiset pääsevät hyvissä ajoin kotimatkalle.

Ohjelman tauoilla voi mm. tutustua saamenkieliseen lastenkirjallisuuteen, jota tulevat esittelemään Dávvi Girji, Kolttakulttuurisäätiö, Anarâškielâ servi ja Kieletär. Lisäksi tauoilla voi käydä tarinalaavussa kuulemassa saamenkielisiä tarinoita, kiertää työpajoissa esimerkiksi tekemässä oman taidetapahtumapinssin tai jopa ihan oman kirjan! Taidetapahtumaan tulee myös selfieseinä ja opastus saamen kielten fonttien lataamiseen omaan puhelimeen tai tablettiin. Työpajoihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Taidetapahtuma käynnistyy avajaisjuhlalla keskiviikkoiltana 10.4. klo 18 Sajoksen suuressa auditoriossa. Tapahtumaan on ilmoittautunut ryhmiä Helsingistä Utsjoelle ja luvassa on jälleen värikäs ja iloinen saamenkielinen juhlapäivä! Tervetuloa! Tavataan Sajoksessa!

 

Lisätietoja:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Tapahtuman hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

Saamen kielten etäopetushankkeen oppilasmäärä kasvaa – vielä ehtii ilmoittautua opetukseen

Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihankkeen oppilas- ja opiskelijamäärä on kasvussa. Lukuvuonna 2018–2019 hankkeen etäopetusta on saanut yhteensä noin 50 oppilasta. Lukuvuodelle 2019–2020 oppilaita ja opiskelijoita on ilmoitettu reilut 60. Ilmoittautumisaika seuraavan lukuvuoden opetukseen päättyi helmikuussa ja ilmoittautumiset tehtiin pääasiassa sähköisellä lomakkeella. Hankkeen opetus on perusopetusta ja lukiokoulutusta täydentävää inarin-, koltan- tai pohjoissaamen kielen opetusta 2 vh/opetusryhmä. Lukuvuonna 2019–2020 hanke pilotoi saamen kielten opetusta myös esiopetuksessa.

Vaikka varsinainen ilmoittautumisaika on päättynyt, hanke ottaa edelleen uusia oppilaita mukaan kuluvan kevätlukukauden ja lukuvuoden 2019–2020 opetukseen. Inarin-, koltan- tai pohjoissaamen kielen opetusta lapsilleen haluavat huoltajat saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella voivat ottaa yhteyttä Arla Maggaan, arla.magga(at)samediggi.fi, 040 1985 033. Tarkoituksena on, että hanke laatii sopivat opetusryhmät ja saamen tuntien opetuspäivät ja -ajat huhtikuuhun mennessä, jonka jälkeen ne lähetetään tiedoksi oppilaiden kotikouluihin.

 

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Eila Tapiola, eila.tapiola(at)utsjoki.fi, 040 7012 094

Hankekoordinaattori Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi, 040 1985 033

https://www.saamenetaopetus.com/

Muumilaakso-sarja dubataan saamen kielille Saamelaiskäräjien aloitteesta

Saamelaiskäräjät esitti joulukuun lopussa Yleisradiolle, että se aloittaisi uuden Muumilaakso-sarjan dubbaamisen saamen kielille. Uusi Muumilaakso-sarja esitetään Ylellä keväällä 2019 parhaaseen katseluaikaan televisiossa sekä Yle Areenassa suomen- ja ruotsinkielisinä versioina. Saamelaiskäräjät esitti silloin, että Yleisradio dubbaisi lisäksi sarjasta version, jossa otetaan huomioon kaikki Suomessa puhutut saamen kielet.

Aloitteen taustalla oli ajatus kannustaa Yleä osallistumaan YK:n kansainväliseen alkuperäiskansojen kielten teemavuoteen, jota vietetään vuonna 2019. Vuoden tarkoituksena on kiinnittää huomiota maailman alkuperäiskansojen kieliin, joista suurin osa on uhanalaisia. Myös kaikki Suomessa puhutut saamen kielet on luokiteltu erittäin uhanalaisiksi tai uhanalaisiksi kieliksi, ja kielenelvytystyötä edistetään voimakkaasti tällä hetkellä, jotta kielet säilyisivät.

Yle ilmoitti 15.3.2019, että tuottaa Muumilaakso-sarjasta myös saamen kieliset versiot Saamelaiskäräjien esityksen mukaisesti.

– Olen erittäin iloinen, että YLE otti alkuperäiskansojen kielten vuoden huomioimishaasteemme vastaan ja pääsemme kuulemaan inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kieliä muumihahmojen suusta, iloitsee Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjien mielestä on tärkeää, että erityisesti lapsille olisi enemmän omakielistä ohjelmatarjontaa.

– Dubbaus on tuotantotehokas tapa lisätä saamenkielistä ohjelmistoa, jotka pitäisi hyödyntää yhä enemmän. Tämä on hieno panostus Yleisradiolta saamen kielten eteen, toteaa Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio.

– On erittäin tärkeää, että saamen kielet näkyvät ja kuuluvat enemmän ja erityisesti media on hyvin keskeinen väline kielten elinvoimaisuuden vahvistamiseksi, Aikio jatkaa.

Dubbaus- ja käännöstyötä aloitellaan parhaillaan ja Saamelaiskäräjät on luvannut tarjota asiantuntemuksensa avuksi dubbauksen toteutukseen.

Aloite Muumilaakso-sarjan dubbaamiseksi on luettavissa kokonaisuudessaan Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa.

Lisätietoja

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, puh. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.f

Tiedotusta ja hankekonsultaatiota – Interreg Pohjoinen & Sápmi

Pohjoinen-ohjelma edistää rajat ylittävää yhteistyötä Sápmin alueella. Nyt sinulla on mahdollisuus saada tietoa siitä, millaisia hankkeita ohjelmasta rahoitetaan.

Jos kiinnostuit tai sinulla on jo hanke-idea, tervetuloa tilaisuuteen keskustelemaan kanssamme.

Inbjudan Inari 14 mars 2019 FIN

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi musiikkikeskuksen projektityöntekijän määräaikaisen tehtävän

Työ alkaa 3.6 ja kestää 31.8.2019 saakka. Projektityöntekijän tehtäviin kuuluu mm. saamelaismusiikkikeskuksen avustajana toimiminen sekä Ijahis idja -alkuperäiskansojen musiikkifestivaalin apulaistuottajan tehtävät. Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, saamenkielentaito sekä riittävä englanninkielen taito. Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII/I mukaan (peruspalkka 1 790,15 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja

työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 12.4.2019 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari. Lisätietoja työstä antaa saamelaismusiikkikeskuksen suunnittelija Oula Guttorm p. 040 667 4545, oula.guttorm(at)samediggi.fi. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja Ijahis idja-alkuperäiskansojen musiikkitapahtumaan osoitteessa www.ijahisidja.fi

 

Inarissa 12.3.2019 Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät esitti useita muutoksia Pohjois-Lapin maakuntakaavaan

Saamelaiskäräjät esitti useita muutoksia Pohjois-Lapin maakuntakaavaan. Saamelaiskäräjät esitti, ettei Jäämeren käytävää pääratoineen ja vaihtoehtoisine linjauksineen merkitä maakuntakaavaan edes ohjeellisena. Saamelaiskäräjät esitti myös, ettei ohjeellista 400 kV voimajohtolinjamerkintää sisällytetä kaavaan ennen kuin asiassa on saatu saamelaisyhteisön ennakollinen suostumus, joka on perustunut riittävään ja kattavaan tietopohjaan hankkeen vaikutuksista. Lisäksi Saamelaiskäräjät esitti uutta, paliskuntakohtaista aluevarausmerkintää ‘yhtenäisenä pysytettävä porolaidunalue’.

 

– Pohjois-Lapin maakuntakaava on tärkeä maankäytön ohjaamisen työkalu saamelaisten kotiseutualueella. Se sisältää useita merkittäviä linjauksia, jotka arvioitava asianmukaisesti saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden turvaamiseksi, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio painottaa.

 

Saamelaiskäräjät peräänkuulutti lausunnossaan vaikutusten arviointia. Myös lainsäädännönkin mukaan kaavaselostuksessa tulee perustella tehdyt kaavaratkaisut ja ehdotetut vaihtoehdot. Saamelaiskäräjät katsoo, että kaavan lainmukaisuus edellyttää alkuperäiskansaoikeuksia koskevien asioiden selvittämistä, varsinkin kun maakuntakaavan pohjalta voidaan edetä sekä rautatie- että voimajohdon suunnittelussa. Poliittinen päätös radan linjauksesta Pohjois-Lapin alueella on tehty Lapin liitossa (Lappi-sopimus) ilman riittävää vaikutusten arviointia, eikä se näin ollen perustu asianmukaiseen suunnitteluun. Saamelaiskäräjät huomauttaa, että Lapin liitto on sitoutunut Lappi-sopimuksen sisältämään saamelaiskulttuurisopimukseen, jonka Saamelaiskäräjät on laatinut. Lappi-sopimus ja saamelaiskulttuurisopimus ovat keskenään ristiriidassa erityisesti Jäämeren radan osalta.

 

Saamelaiskulttuurin näkökulmasta Jäämeren rata on tuotu kaavasuunnitteluun ennen kuin sen vaihtoehtoisten linjausten vaikutuksia poronhoitoon ja muihin saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin on arvioitu niin, että kaavaan merkitseminen tapahtuisi tällaisten selvitysten pohjalta ja kaavaselostuksessa esitettävin riittävin perusteluin. Nyt kaavaselostuksesta käy ilmi, että radalla on rajoittavia, haitallisia ja vahingollisia vaikutuksia saamelaisten kotiseutualueella ja koltta-alueella harjoitettavaan poronhoitoon. Kaavaselostus toteaa, että pääratahankkeen toteutuessa sen vaikutukset koostuisivat laidunaluemenetyksistä, porokuolemista, radan estevaikutuksesta, laidunalueiden kulumisesta, laidunkiertomuutoksista sekä melu- ja tärinähäiriöistä. Näitä arvioita vaikutuksista ei ole ollut käsillä esimerkiksi Lappi-sopimuksen laadinnan yhteydessä.

 

– Saamelaiskäräjien lausunnon matkailua koskevan osion yhteenvetona todettakoon, että matkailuvarauksia ei pitäisi merkitä maakuntakaavaan niin kauan kuin nykyisten käytäntöjen mukainen hallitsematon ja kestämätön matkailu on sallittua. Nykyiset hallitsemattomat matkailijamäärät eivät ole millään tasolla kestävällä pohjalla. Matkailussa ei saisi koskaan keskittyä vain volyymiin ja sen kasvattamiseen, Sanila-Aikio lopettaa.

 

Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

 

Saamelaiskäräjien lausunto Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 valmisteluaineistosta 28.2.2019