Saamelaiskäräjien hallitus esittää täyskokoukselle saamelaiskäräjien vaalien ajankohdan muuttamista 

Saamelaiskäräjien hallitus esittää täyskokoukselle saamelaiskäräjien vaalien ajankohdan muutamista siten, että seuraavia vaaleja lykättäisiin saamelaiskäräjälain 3 §:n muuttamiseksi tarpeellisen ajan.  

Hallituksen esityksen mukaan Saamelaiskäräjät esittäisi valtioneuvostolle, että valtioneuvosto tekisi Suomen eduskunnalle kiireellisenä käsiteltävän lakiehdotuksen saamelaiskäräjien vaaleja koskevien säädöksien muuttamisesta. Lisäksi Saamelaiskäräjien kokous myöntäisi hallitukselle valtuudet neuvotella ja sopia Suomen valtion kanssa muutoksen valmistelun edellyttämistä yksityiskohdista ja menettelytavoista. 

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 11/2019 pidettiin Inarissa 3.6.2019. Kokouksessa hallitus päätti työryhmiin nimeämisistä sekä täyskokoukseen vietävistä asioista. Saamelaiskäräjien vuoden toinen täyskokous järjestetään Inarissa 18.-19.6.2019. 

Edustajan nimeämiset:
  • Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukuntaan varsinaiseksi jäseneksi Tuomas Aslak Juuso ja varajäseneksi Pia Ruotsala-Kangasniemi, 
  • Urho Kekkosen kansallispuiston neuvottelukuntaan varsinaiseksi jäseneksi Jouko Hetta ja varajäseneksi Petra Magga-Vars, 
  • uuden metsäneuvoston varsinaiseksi jäseneksi Tiina Sanila-Aikio ja varajäseneksi Sarita Kämäräinen.  
Saamelaiskäräjien täyskokous 18.-19.6.2019

Hallitus hyväksyi esityksen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi vuodelle 2021 esitettäväksi täyskokoukselle. Hallitus esittää avustuksen nostamista 3 350 000 euroon, jotta saamenkieliset saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus saadaan turvattua saamelaisten kotiseutualueella. 

Valtion talousarviossa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla on vuodesta 2002 lähtien myönnetty erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella (momentti 33.60.36). Määrärahaan ei ole tehty tasokorotuksia vuoden 2004 jälkeen. Avustus on suuruudeltaan 480 000 euroa. Määräraha ohjautuu Saamelaiskäräjien kautta saamelaisten kotiseutualueen kunnille. Erillismääräraha on tärkeä osa saamelaisten perustuslaillista itsehallintoa, jonka kautta saamelaiset voivat vaikuttaa rahoituksen puitteissa saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen järjestämiseen.  

Hallitus esittää täyskokoukselle, että se keskustelee henkilöstön esiin tuomasta epäasiallisesta kohtelusta, sekä tarvittavista muutoksista saamelaiskäräjälakiin, työjärjestykseen ja kokouskäytäntöihin sekä muista toimenpiteistä. Asia päätettiin viedä kokoukseen ei-julkisena asiana niin, että Saamelaiskäräjien henkilöstöllä on mahdollisuus olla läsnä asian käsittelyssä. “Haluamme edelleen vahvistaa luottamushenkilöiden ja sihteeristön välistä yhteistyötä sekä yhteisiä toimintatapoja. On tärkeää, että Saamelaiskäräjien luottamushenkilöt ja henkilöstö pääsevät keskustelemaan asiasta keskenään”, sanoo Saamelaiskäräjien työsuojeluvaltuutettu Pasi Aikio.  

Hallitus esittää muutoksin Saamelaiskäräjien eettiset ohjeet esitettäväksi täyskokoukselle. Eettisten ohjeiden tarkoituksena on turvata Saamelaiskäräjien toiminnan eettisyys. Ohjeet luovat pohjaa luottamukselle, lisäävät arvostusta, sisäistä yhtenäisyyttä ja keskinäistä kanssakäymistä. 

Lisäksi hallitus hyväksyi esityksen saamelaiseksi kulttuurimäärärahaksi valtion talousarvioon 2020 esitettäväksi täyskokoukselle, sekä esittää vuoden 2018 tilinpäätöksen vahvistamista. Tilinpäätös käsittää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetiedot sekä toimintakertomuksen.  

Saamelaiskäräjien kokousta voi seurata live-stream lähetyksenä. Suoran lähetyksen kautta on ensimmäistä kertaa mahdollista kuunnella myös tulkattua kieltä salissa kuullun kielen lisäksi. 

Hallituksen kokouksen 3.6.2019 pöytäkirja julkaistaan Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa viimeistään kahden viikon kuluessa kokouksen pitämisestä. 

Lisätietoja  

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Saamelaiskäräjät ja oikeusministeriö neuvottelivat saamelaiskäräjien vaalien ajankohdasta

Saamelaiskäräjät ja oikeusministeriö kävivät saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen neuvottelun 5.6.2019 saamelaiskäräjien vaalien ajankohdasta. Oikeusministeriö selvittää pikaisesti saamelaiskäräjävaalien ajankohtaan liittyvää kysymystä Rinteen hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti.

Tavoitteena olisi antaa hallituksen esitys, jolla muutettaisiin saamelaiskäräjälakia. Lakia muutettaisiin siten, että nykyisen Saamelaiskäräjien toimikautta jatkettaisiin ja vaaleja siirrettäisiin. Esityksen taustalla on YK:n ihmisoikeuskomitean helmikuussa 2019 antamat kaksi ratkaisua, joiden mukaan Suomen tulee arvioida uudelleen saamelaiskäräjistä annetun lain 3 § varmistaakseen, että edellytykset äänioikeudelle Saamelaiskäräjien vaaleissa määritellään ja niitä sovelletaan kunnioittaen saamelaisten oikeutta käyttää sisäistä itsemääräämisoikeuttaan kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 25 ja 27 artiklan mukaisesti.

”Saamelaiskäräjien vaalien ajankohdan siirtäminen on erittäin monisyinen asia. Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä, että asia selvitetään mahdollisimman nopeasti”, toteaa II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjien kokous käsittelee vaalien ajankohta -asiaa seuraavassa kokouksessaan 18.6.2019. 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 1871 331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Kouluvierailut saavat jatkoa syksyllä 2019

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian Dihtosis-yhteishanke on tältä keväältä tullut päätökseen. Hankkeen avulla tehtiin saamelaisuutta tutuksi yläkouluille suunnattujen saamelaisaiheisten kouluvierailuiden ja opettajille aiheen itsenäiseen opetukseen tarkoitetun menetelmäpakan avulla.

Lukukauden aikana toteutettiin yhteensä 59 kouluvierailua 12 kouluvierailijan voimin ympäri maan. Vierailuiden kautta tavoitettiin arviolta 1400 nuorta. Vierailut olivat erittäin suosittuja, eikä kaikkia tilattuja kouluvierailuita resurssien rajallisuuden vuoksi pystytty toteuttamaan.

Opettajille aiheen itsenäiseen opetukseen 5.-9.luokille sekä toisen asteen oppilaitoksiin suunnattua menetelmäpakkaa painettiin suomen ja ruotsin kielille. Suomenkielisestä tuhannen kappaleen painoksesta vajaa 700 kappaletta on jaettu eteenpäin. Menetelmäpakkoja on vielä jäljellä molemmilla kielillä. Pakkatilauksen voi tehdä osoitteesta: www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet

Kouluvierailut jatkuvat syksyllä 2019

Dihtosis-hanke jatkuu kesään 2020 saakka. Saamelaisaiheiset kouluvierailut jatkuvat syksyllä 2019. Uusia kouluvierailijoita tullaan rekrytoimaan alkusyksyn aikana. Uusia vierailijoita toivotaan mukaan hankkeeseen erityisesti pääkaupunkiseudun alueelta. Hankkeen toisessa osassa toteutetaan vierailuiden lisäksi saamelaisuutta käsittelevä seppo-mobiilipeli, jota tarjotaan kouluille ympäri Suomen. Peli lanseerataan vuoden 2020 kansallispäivän alla.

Lisätietoja:

Elli-Marja Hetta
Vs. nuorisosihteeri
010 839 3134, 050 382 5179
elli-marja.hetta(a)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 11/2019

Saamelaiskäräjät asettaa keskuudestaan hallituksen, johon kuuluvat jäseninä käräjien puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja neljä muuta jäsentä. Hallitus toimii saamelaiskäräjien kokouksen alaisena ja sen ensisijaisena tehtävänä on vastata poliittisesta toiminnasta ja hallinnosta sekä huolehtia käräjien kokousten valmistelusta. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Saamelaiskäräjät jakoi stipendejä – koltansaamen ylioppilaskokeen kirjoittaneita ennätysmäärä

Saamelaiskäräjät jakoi koulujen kevätjuhlissa stipendejä saamen kielen opinnoissa hyvin menestyneille oppilaille. Stipendin sai yhteensä 20 perusopetuksen päättävää oppilasta ja yhdeksän uutta ylioppilasta. Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta valmistuvista stipendin sai 15 opiskelijaa, joista yhdeksän suoritti koltansaamen ja kolme inarinsaamen ylioppilaskokeen.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio iloitsee erityisesti koltansaamen kielen ylioppilaskokeen suorittajien isosta määrästä. – Yhdeksän hyväksyttyä koltansaamen ylioppilaskoetta on enemmän kuin aiempina vuosina yhteensä!

Saamelaiskäräjien stipendin saivat seuraavat nuoret:

Ylioppilaat:

Ivalon lukio: Saana Aikio (inarinsaame), Lifu Torikka (pohjoissaame), Ida Grønmo (pohjoissaame), Jon-Erik Näkkäläjärvi (pohjoissaame)

Utsjoen saamelaislukio: Pedar Järvensivu (pohjoissaame)

Enontekiön erälukio: Matias Löf (pohjoissaame)

Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi: Alisa Pieski (pohjoissaame)

Eiran aikuislukio, Helsinki: Birit Haarla (pohjoissaame), Katja Haarla (pohjoissaame)

Perusopetuksen suorittaneet oppilaat:

Inarin koulu: Rufina Kangasniemi (pohjoissaame), Matti Iisakki Musta (pohjoissaame), Pessi Koskinen (inarinsaame), Sammeli Suominen (inarinsaame)

Utsjokisuun koulu: Jesse Ruokolainen (pohjoissaame)

Sevettijärven koulu: Helmi Ljetoff (koltansaame), Henry Haataja (koltansaame)

Vuotson koulu: Eetu Magga (pohjoissaame)

Karigasniemen koulu: Biret Iŋgá Pieski (pohjoissaame), Ánte Tenoranta (pohjoissaame)

Hetan peruskoulu: Ibbá Lauhamaa (pohjoissaame), Maren Elle Mäkitalo (pohjoissaame), Inger-Anni Valkeapää (pohjoissaame), Kalle Keskitalo (pohjoissaame), Mona Wallén (pohjoissaame)

Ivalon yläkoulu: Vilho Simon Mäkinen (pohjoissaame)

Aleksanteri Kenan koulu, Sodankylä: Pauliina Kumpula (pohjoissaame)

Korkalovaaran peruskoulu, Rovaniemi: Henna Magga (pohjoissaame)

Simonkylän koulu, Vantaa: Jouni Magga (pohjoissaame)

Oulu International School: Nils-Emil Valkeapää (pohjoissaame)

Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta valmistuneet:

Inarinsaamen kielen ja kulttuurin linjalta valmistuneet ja ylioppilaskokeen suorittaneet: Emilia Nieminen, Sara Keränen, Christine Klaver

Pohjoissaamen kielen ja kulttuurin linjalta valmistunut: Elle-Mari Aikio-Jumisko

Koltansaamen kielen ja kulttuurin linjalta valmistuneet ja ylioppilaskokeen suorittaneet: Pavlo Heikkinen, Janica Gauriloff, Tuomas Kiprianoff, Kati Ljetoff, Maija-Elina Oikarinen, Kia Olin, Laura Olsén, Teemu Titola, Tarja Tuovinen

Koltansaamen kielen ja kulttuurin linjalta valmistunut: Hannele Fofonoff

Poronhoitajan ammattitutkinnon (Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto) suorittanut: Aslak-Uula Niittyvuopio (pohjoissaame)

Saamelaiskäräjät toivottaa onnea ja hyvää kesälomaa kaikille!

Saamelaiskäräjät järjestää infotilaisuuden auktorisoidun kääntäjän tutkinnosta 29.5.2019

Saamelaiskäräjät järjestää infotilaisuuden auktorisoidun kääntäjän tutkinnosta 29.5.2019, klo. 14.00-14.45 Sajoksessa Soljussa. Tilaisuudessa käydään läpi mikä tutkinto on ja miten siihen voi valmistautua. Itse tutkintoon ilmoittautuminen on elokuussa. Infotilaisuudessa tutkinnosta kertovat kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio ja auktorisoidut kääntäjät Merja Fofonoff ja Arla Magga. Infotilaisuus on suunnattu kaikille tutkinnosta kiinnostuneille.

Opetushallituksen hallinnoima auktorisoidun kääntäjän tutkinto järjestetään seuraavan kerran marraskuussa 2019. Auktorisoidun kääntäjän tutkinnon voi suorittaa kaikilla Suomessa puhutuilla saamen kielillä ja se on virallinen todistus kääntäjän ammattitaidosta. Tutkinnon sisällöstä voi lukea tarkemmin opetushallituksen sivuilta: https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/auktorisoidut_kaantajat

Saamelaiskäräjät järjestää myöhemmin syksyllä erillisen valmistautumistilaisuuden tutkintoon.

Infotilaisuuteen voi osallistua etäyhteyksin, ilmoitathan siitä kieliturvasihteerille.

Lisätietoja antaa kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio:

anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
Mob. +358 40 707 5626
Tel. 010 839 3124

Kutsu osallistua Saamen kielten viikkoon 21.-27.10.2019!

Saamen kielten viikko pidetään 21.-27.10.2019 ja Saamelaiskäräjät kutsuu kaikkia osallistumaan teemaviikolle esimerkiksi järjestämällä tapahtumia tai kampanjoita sekä tuomalla saamenkieliä esille eri tavoilla.

Vuonna 2019 vietetään kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten teemavuotta ja Saamelaiskäräjät on vahvasti mukana teemavuoden toteuttamisessa yhteistyössä Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien kanssa. Saamelaiskäräjät järjestää itse toimintaa sekä julkaisee materiaaleja teemavuoden aikana ja haluaa kannustaa myös muita toimijoita osallistumaan teemavuoteen.

Saamelaiskäräjät kutsuu yrityksiä, järjestöjä, viranomaisia ja muita toimijoita laajasti Suomessa osallistumaan saamen kielten näkyvyyden lisäämiseen koko maassa. Saamenkieliä voi tuoda esille mm. laatimalla mainokset/ruokalistat saameksi, tervehtimällä saameksi, käyttämällä saamenkielisiä paikannimiä. Ideoikaa toimintaa, joka edistää saamen kielten näkyvyyttä, muistuttaa kielten moninaisuudesta sekä luo uusia kielenkäyttöareenoita. Saamen kielet ovat uhanalaisia ja kaikki tuki on tarpeen.

Saamelaiskäräjät myöntää vuoden lopussa Saamen kieliteko -palkinnon. Palkinto myönnetään viranomaiselle tai yhteisölle, joka on toimissaan huomioinut teemavuoden tai muuten ansiokkaasti tehnyt työtä saamen kielen edistämiseksi Suomessa. Kieliviikon aikana aktivoituneet toimijat otetaan huomioon Saamen kieliteko -palkinnon myöntämisessä.

Osallistu saamen kielten teemaviikkoon 21.-27.10. 2019!

Saamelaiskäräjät kerää tietoa saamelaisesta kouluyhteistyöstä – pyydämme vastaamaan!

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on asettanut yhdeksi tavoitteekseen saamelaisen kouluyhteistyön laajentamisen ja vahvistamisen. Norjan Saamelaiskäräjät on perustanut työryhmän, joka nyt selvittää asiaa ja valmistelee ehdotukset rajattoman saamelaisen kouluyhteystyön edistämiseksi. Työn taustana ja pohjana on Suomen Utsjoen ja Norjan Sirman koulujen pitkään jatkunut yhteistyö, ja tätä kokemusta on mahdollista hyödyntää myös muualla. Työn keskeisenä tavoitteena on edistää saamen kieliä, saamelaista opetusta, saamelaisten sukulaisuutta, yhteisiä elinkeinoja ja myös tulevaisuuden työmahdollisuuksia yli valtionrajojen.

Työryhmä työskentelee 1.1.2019–31.12.2019, jonka aikana se kartoittaa ja kokoaa tietoja nykyisestä kouluyhteistyöstä saamelaisalueella. Tämän lisäksi työryhmä arvioi nykyisten yhteistyön toimintamalleja, haasteita, tasoja, opettajatilannetta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia laajentaa kouluyhteistyötä. Työryhmän tavoitteena on tehdä konkreettisia ehdotuksia opetuslakien muuttamiseksi (jos tarpeellista), opetussuunnitelmin- ja aineiden yhteensovittamisesta (jos tarpeellista ja opetussuunnitelmien muuttamisesta (jos tarpeellista) ja muista yhteistyön esteitä, koko saamelaisalueelle.

Työryhmän puheenjohtajana toimii Inger Anne Klemetsen Norjan Saamelaiskäräjillä. Sihteerinä työskentelee Arla Magga Suomen Saamelaiskäräjiltä. Työryhmään kuuluvat vielä seuraavat jäsenet:  Ulla Aikio-Puoskari, Laura Arola, Eila Tapiola, Torkel Rasmussen, Aura Pieski, Jon-Christer Mudenia ja Leif Erik Varsi.

Kyselyyn voi vastata oheisesta linkistä https://forms.gle/B1jPxgBMGsVmMaks7 tai ottamalla yhteyttä Arla Maggaan, jotta hän voi haastatella puhelimitse tai sähköpostitse.

Lisätietoja

Puheenjohtaja Inger Anne Klemetsen
Saamelaiskäräjät (NO)
+47 78 47 40 94
inger.anne.klemetsen(at)samediggi.no

Sihteeri Arla Magga
Saamelaiskäräjät (FI)
+358 401 985 033
arla.magga(at)samediggi.fi

Kuva: Kevin Francett

Kesätyötä Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistolla

Saamelaiskäräjät palkkaa kesällä 2019 kahdeksi kuukaudeksi yhden sesonkityöntekijän valmistamaan koltansaamen oppimateriaaleja ja yhden digitaalimateriaalityöntekijän. Digitaalimateriaalityöntekijän tehtävänä on siirtä pohjoissaamen- ja inarinsaamenkielisiä materiaaleja Cloubi-alustalle. Työn aloittamisaika sovitaan erikseen. Jos et ole aiemmin työskennellyt kesätyöntekijänä Saamelaiskäräjillä, voit hakea kesätyötä myös harjoittelijana. Harjoittelijan työn ehtona on, että saa omalta oppilaitokseltaan harjoittelutukea.

Jos olet kiinnostunut edellämainituista kesätöistä, täytä ja lähetä hakemus allaolevasta linkistä Saamelaiskäräjille viimeistään 31.5.2019. Lisätietoa tehtävistä saa oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemeltä, hannu.kangasniemi(at)samediggi.fi, 010 839 3115.

Palkka maksetaan Saamelaiskäräjien työjärjestyksen tason V ja sen II luokan mukaisesti (peruspalkka 2163,83 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24% saamelaisalueen lisää ja työkokemusten mukaisesti palvelulisää. Harjoittelijan palkka määritetään erikseen.

Koltansaamen oppimateriaalityöntekijäksi voit hakea tästä linkistä.

Digitaalimateriaaltyöntekijäksi voit hakea tästä linkistä.