Jäämeren radan jatkoselvitysraportit julkaistu – hanke ei ole taloudellisesti kannattava

Suomen ja Norjan välisen työryhmän raportti Jäämeren radasta on julkaistu tänään. Raportin mukaan hanke ei ole taloudellisesti kannattava minkään selvityksessä tarkastellun rahoitusmallin mukaan. Toteutuessaan ratahanke olisi aiheuttanut huomattavaa haittaa saamelaiskulttuurille tuhoten muun muassa poronhoidon harjoittamisedellytykset radan vaikutusalueella. 

Työryhmän tehtävänä oli selvittää Jäämeren radan rakentamisen edellytyksiä ja mahdollisessa jatkosuunnittelussa huomioon otettavia tekijöitä. Selvityksessä keskityttiin 1) mahdollisiin rahoitusmalleihin, 2) suunnittelu- ja lupamenettelyihin sekä 3) ympäristö- ja saamelaiskysymyksiin. Saamelaiskäräjien edustajana työryhmätoimintaan osallistui I varapuheenjohtaja Heikki Paltto 

– Toteutuessaan hanke aiheuttaisi huomattavaa haittaa saamelaiskulttuurille. Eivätkä ratahankkeen negatiiviset vaikutukset rajoittuisi ainoastaan radan rakentamisalueelle, vaan ne koskettaisivat eri tavoin, esimerkiksi kieleen ja kulttuurimaisemaan liittyvien vaikutusten kautta, koko saamelaisyhteisöä, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio tyytyväisenä työryhmän raportista olla esittämättä jatkotoimenpiteitä ratahankkeen edistämiseksi. 

Raportin mukaan hanke ei olisi taloudellisesti kannattava minkään selvityksessä tarkastellun rahoitusmallin mukaan. Vuotuisen kuljetusvolyymin tulisi raportin mukaan olla 2,5 miljoonan tonnin luokkaa, jotta vuosittaiset ylläpitokustannukset saataisiin katettua. Tällaisia kuljetusmääriä ei selvityksen mukaan voida nyt olemassa olevien tietojen perusteella pitää realistisena ilman merkittäviä muutoksia alueen elinkeinotoiminnassa tai eri liikennemuotojen kustannuksissa. 

Selvityksen mukaan Jäämeren radalla olisi moninaisia vaikutuksia ympäristöön ja saamelaisiin. Yleisesti on tiedossa pohjoisen luonnon herkkyys ja ainutlaatuisuus, joka vaatii erityishuomiota. 

– Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan Jäämeren ratahankkeen edistämiselle ei ole edellytyksiä nyt eikä tulevaisuudessa, sillä perustuslain 17 §:n 3 momentin sisältämä saamelaiskulttuurin heikentämiskielto estää Jäämeren radan rakentamisen, sillä se heikentäisi saamelaiskulttuuria merkittävästi, jatkaa Sanila-Aikio. 

Kuva: Anja Vest

Lisätietoja 

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote 11.2.2019
https://www.lvm.fi/-/jaameren-radan-selvitys-on-valmistunut-998108  

Saamelaiskäräjien muistio Jäämeren rata -hankkeen selvitystä laatineiden alatyöryhmien ja työryhmän loppuraporttien sisällöstä ja hankkeen jatkotoimenpiteistä 25.1.2019
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/348762db-9b47-4282-b385-d446cc17d130/984c2988-ae0b-45dc-a579-a112a864bb69/MUISTIO_20190211083248.pdf  

Saamelaisten itsemurhien ehkäisyyn lisää työkaluja – poliittista tahtoa, tietoisuutta ja osaamista tarvitaan lisää

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa asuvien saamelaisten itsemurhien vähentämiseksi on entistä enemmän keinoja. Niiden käyttöönotto vaatii kuitenkin lisää rahoitusta, osaavia auttajia ja tietoa saamelaisten kohonneen itsemurhariskin taustatekijöistä. Tämä kaikki edellyttää lisää poliittista tahtoa.

Saamelaisneuvoston yhteistyön tuloksena on saatu aikaan Pohjoismaissa asuvien saamelaisten itsemurhien ehkäisysuunnitelma. Suunnitelmassa keskitytään niihin isoihin haasteisiin, joihin saamelaiset törmäävät pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa kulttuuristen ja identiteettiin liittyvien paineiden puristuksessa. Suunnitelma tukee itsemurhien kansallista ehkäisytyötä kaikissa kolmessa Pohjoismaassa.

”Meillä on nyt yhteispohjoismainen strateginen suunnitelma siitä, miten saamelaisten itsemurhia voidaan ehkäistä. Nyt on siirryttävä nopeasti käytännön työhön, ja kohdattava itsemurhaa hautovat ihmiset. Käytössä on jo hyviä työkaluja ja käytäntöjä tähän työhön, mutta niitä täytyy levittää entistä laajemmalle. Esimerkiksi Ylä-Lapissa on saatu hyviä kokemuksia kanadalaisesta itsemurhien ehkäisyyn painottuvasta ASIST-koulutuksesta. Sen avulla toteutettiin Ylä-Lapissa itsemurhien ehkäisyn koulutusta osana Hyvät käytännöt pysyvää käyttöön -kärkihanketta vuosina 2017-2018”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

Itsemurhien taustalla olevista tekijöistä tarvitaan lisää tietoa

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa saamelaisväestön itsemurhien määrä suhteessa väestömäärään on paikallisten arvioiden mukaan iso. Tilastotietoja on vaikea saada, sillä etnisen taustan tilastointi on laitonta Pohjoismaissa. Saamelaisyhteisöjen arvioiden mukaan suurin riskiryhmä ovat nuoret ja keski-ikäiset miehet. Näistä hyvin harva hakee ongelmiinsa ajoissa apua sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Tästä syystä itsemurhien ehkäisysuunnitelmassa yksi strateginen painopiste on miesten hyvinvointi.

Saamelaisten pääsy tasaveroisesti terveydenhuoltoon ja mielenterveyspalveluihin on olennaista itsemurhien ehkäisemiseksi.

Itsemurhien ehkäisysuunnitelman tarkoitus on tukea saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja varmistaa, että saamelaisilla on todellinen mahdollisuus päästä vaikuttamaan itseään koskevaan päätöksentekoon. Samalla tuetaan saamelaisten kulttuurista identiteettiä, mahdollisuutta harjoittaa perinteisiä elinkeinoja ja oikeutta omaan äidinkieleen.

Suunnitelman laatimiseen osallistuneet pitävät tärkeänä, että itsemurhien ehkäisyssä otetaan huomioon erilaiset riskitekijät. Näistä tarvitaan myös lisää tutkimustietoa. Esimerkiksi saamelaisten historiaan liittyviä valtaväestöön yhdenmukaistamisesta syntyneitä traumoja on toistaiseksi käsitelty liian vähän. Samoin liian vähälle huomiolle ovat jääneet saamelaisten seksuaalisen ja muun väkivallan kokemukset ja syyt, jotka johtavat väkivallan tekoon.

Itsemurhien ehkäisysuunnitelman lähtökohtia on myös vähentää saamelaisten etnistä syrjintää ja lisätä erilaisuuden hyväksyntää. Tämä koskee esimerkiksi seksuaalisia vähemmistöjä, joiden keskuudessa itsemurhariski on keskimääräistä suurempi.

Suunnitelmassa painotetaan myös sitä, että saamelaiset tarvitsevat enemmän saamelaisia auttamaan itsemurhien ehkäisyssä. Tavoite on saada saamelaisia tekemään itsemurhien ehkäisytyötä sekä ruohonjuuritasolla että saamelaisten virallisissa instituutioissa ja organisaatioissa.

Koska saamelaisia on neljässä maassa (Suomi, Ruotsi, Norja, Venäjä), itsemurhien ehkäisytyötä on tehtävä yli rajojen. Koska resurssit ovat rajalliset, on varmistettava, että ne parhaat tavat toimia menevät myös rajojen yli. Yhteistyö koskee niin koulutusta, palveluja kuin tilastointia.

Pienessä yhteisössä itsemurha on aina iso asia

”Tarvitsemme enemmän rohkeutta ottaa itsemurha-ajatukset puheeksi. Tähän tarvitaan koulutusta ja osaamista. Itsetuhoisten ajatusten puheeksi ottaminen on tärkeää eikä asian esille ottamista pidä pelätä. Mikäli itsemurha-ajatuksia on, niihin pääsee käsiksi”, sanoo lääkäri Heidi Eriksen Utsjoelta.

Eriksenin mukaan Suomessa saamelaisten itsemurhariskeihin on puututtu valitettavan myöhään, vaikka tiedossa on ollut jo pitkään, että kantaväestössäkin itsemurhia tehdään enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

”Ero isojen kaupunkien ja pienten yhteisöjen välillä on merkittävä. Yksi itsemurha pienessä yhteisössä on aina erittäin iso asia ja se vaikuttaa koko yhteisöön. Itsemurha saattaa toimia myös mallina muille, joilla on itsetuhoisia ajatuksia. Esimerkiksi saman suvun jäsenten lyhyen ajan sisällä tekemät itsemurhat pienissä yhteisöissä ovat valitettavan yleisiä”, Eriksen kertoo

Umeån yliopiston professori Lars Jacobsson toivoo lisää laadullista tietoa itsemurhien riskitekijöistä. Hän korostaa, että itsemurhalla on monta puolta: se voi olla henkilökohtainen pako masennuksesta, poliittinen protesti tai tarkoitettu rangaistukseksi jostakin. Tutkimuksessa pitäisi keskittyä siihen, mikä on itsemurhan takana oleva ihmisen suurin motiivi. Silloin päästäisiin puuttumaan niihin syihin, jotka vaivaavat yksittäistä ihmistä ja saavat hänet ajattelemaan, suunnittelemaan ja pahimmillaan toteuttamaan itsemurhan.

”Tarvitsemme tietoa siitä, mitä ajatuksia itsemurhaa hautovilla ihmisillä on. Ajattelu on yleistä eikä se ole vielä vaarallista, mutta itsemurhan suunnittelu on jo vaarallista. Itsemurhien ehkäisysuunnitelma yksin ei riitä, ellei samalla sovita konkreettisesti siitä, kuka on vastuussa mistäkin tekemisestä ja toimista. Täytyy löytyä vastuutaho, joka tekee käytännön työtä”, Jacobsson muistuttaa.

Lisäksi tarvitaan poliittista tahtoa ja poliittisten päättäjien herättelyä. Seminaarissa käydyn paneelikeskustelun kiteyttää oivallisesti tutkija Anne Silviken Norjasta.

”Itsemurhien ehkäisy kuuluu ihan kaikille, meistä jokaiselle”, Silviken muistuttaa.

Inarissa järjestettiin 30.1.–1.2.2019 kansainvälisen arktisten alueiden alkuperäiskansoihin kuuluvien ihmisten mielenterveyteen ja itsemurhien ehkäisyyn keskittyvä seminaari. Siihen osallistuvat eri maiden asiantuntijat, tutkijat ja alkuperäiskansojen edustajat vaihtavat kokemuksiaan itsemurhien ehkäisytyöstä ja sen tuloksista. Seminaari on osa Suomen puheenjohtajuutta Arktisessa neuvostossa vuosina 2017-2019.

Artikkeli julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla 31.1.2019:
https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/saamelaisten-itsemurhien-ehkaisyyn-lisaa-tyokaluja-poliittista-tahtoa-tietoisuutta-ja-osaamista-tarvitaan-lisaa

Lisätietoja Arktisen neuvoston työstä itsemurhien ehkäisemiseksi:

Saamelaiskäräjät kutsuu tutustumaan toimintaansa saamelaisten kansallispäivänä

Saamelaiskäräjät järjestää avoimien ovien päivän Inarin Sajoksessa saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2019 klo 10-15. Päivän tarkoituksena on tuoda Saamelaiskäräjien toimintaa tutuksi. Toivotamme kaikki tervetulleiksi osallistumaan päivään!

Saamelaisten kansallispäivää vietetään vuosittain helmikuun 6. päivänä. Juhlallisuuksia järjestetään silloin perinteisesti eri puolilla Saamenmaata ja nykyisin myös Saamenmaan ulkopuolella. – Tänä vuonna haluamme erityisesti tuoda Saamelaiskäräjien toimintaa tutuksi ja kutsummekin kaikki kiinnostuneet osallistumaan avoimien ovien päivään Inarin Sajokseen, iloitsee puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

– Päivän aikana tutustutaan Saamelaiskäräjien toimintavuoden ajankohtaisiin teemoihin, kuten kansainväliseen alkuperäiskansojen kielten teemavuoteen. Kaikkien Suomessa puhuttujen saamen kielten tilanne on hälyttävä ja saamen kielten eteen tehtävä työ on elintärkeää, jatkaa Sanila-Aikio.

Avoimien ovien päivän ohjelmassa on tutustumista Saamelaiskäräjien toimistoihin sekä poliittisen vaikuttamisen mahdollisuuksiin. Saamelaiskäräjät tarjoaa kaikille vieraille kahvit ja Sajoksen ravintola Čaijusta voi ostaa kansallispäivän lounaan. Päivään osallistujien kesken arvotaan fanimateriaalia ja pääsylippu vuoden 2019 Ijahis Idja -festivaaliin.

Päivän tarkempi ohjelma julkaistaan lähempänä kansallispäivää.

 

Saamelaisten kansallispäivä on yksi saamelaisten liputuspäivistä. Juhlapäivänä kansallispäivä on vielä nuori, sillä suomalaiseen almanakkaan se merkittiin vasta vuonna 2004. Kansallispäivästä päätettiin kuitenkin jo vuonna 1992, ja juhlapäivän juuret juontavat yli sadan vuoden taakse, vuoteen 1917. Tuolloin Norjan Trondheimissa järjestettiin ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, jonka tarkoituksena oli pohtia saamelaisten elinmahdollisuuksia ja ottaa kantaa saamelaisia koskeviin kysymyksiin.

Saamelaistietoa opetukseen ja muille kiinnostuneille: www.oktavuohta.com

Metsäsertifiointi on vapaaehtoista – todistaa puutuotteen vastuullisuuden

Viime päivinä mediassa on uutisoitu puuta ostavien yritysten lopettaneen puunoston saamelaisten kotiseutualueen metsistä vedoten FSC kontrolloitu puu -sertifikaatin muutokseen. Metsäsertifiointi – oli kyse sitten PEFC:stä, FSC:stä tai FSC kontrolloidusta puusta – on vapaaehtoinen järjestelmä, jolla voidaan todistaa metsästä saadun puutuotteen vastuullisuus. Sertifikaattia ei ole pakko käyttää, eikä sillä voida kieltää hakkuita tai puunostoa. Sertifiointi ei ole myöskään este polttopuun myymiselle toisin kuin uutisoinnissa on annettu ymmärtää.

Kansainvälinen FSC-yhdistyksen Suomea koskeva kansallinen riskinarvio astui voimaan 27.11.2018. Riskinarviossa arvioidaan viiden kategorian perusteella puuntuotannon vastuullisuutta, jonka perusteella puuta voidaan toimittaa FSC kontrolloitu puu -sertifikaatilla. Kahden kategorian kohdalta kansallisen riskinarvion tekivät konsulttiyritykset NEPCon ja Tapio. Konsulttiyritykset päätyivät määritelty riski -arvioon kategoriassa kolme, joka koskee korkean suojeluarvon alueita. Määritelty riski koskee alueellisesti ns. IFL-alueita (IFL=Intact Forest Landscapes eli laaja luonnontilainen metsäalue) ja saamelaisille tärkeitä alueita.

”Saamelaisten kotiseutualueen luokittelu määritellyn riskin luokkaan riskinarviossa on siis ulkopuolisten, itsenäisten ja riippumattomien toimijoiden tekemä. Ulkopuolisten arvioijien käyttäminen on sertifikaatin luotettavuuden kannalta hyvä asia. Muistutettakoon, että Saamelaiskäräjät on osallistunut tähän mennessä nk. valtion mailla tapahtuvan metsätalouden arviointimenettelyihin”, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Kansallisen riskinarvion voimaantulon jälkeen yrityksillä on puolen vuoden siirtymäaika, jonka aikana ne voivat päivittää toimintaketjunsa tavalla, joka pienentää riskiä. Yrityksillä on näin ollen tällä hetkellä neljä kuukautta aikaa toimittaa puuta entisin ehdoin ja päivittää riskienhallintamenettelyt puun toimitusketjuun, jos haluavat edelleen käyttää FSC kontrolloitu puu -sertifikaattia. Kansainvälisen FSC-yhdistyksen aiempi linja oli se, että yritykset tekivät itse puuntuotannon riskinarvionsa.

Suomen kansallisen riskinarvion valmistuminen ei ole yllätys metsäsektorin edustajille, sillä NEPConin ja Tapion riskinarvion ensimmäinen versio oli julkisessa kuulemisessa 4.4. – 4.5.2018 välisen ajan. Useiden tahojen ja sidosryhmien kommenttien jälkeen riskinarviot päivitettiin nykymuotoon. Kuulemisen jälkeen NEPCon ja Tapio päivittivät riskinarviota ja toimittivat sen kansainvälisen FSC-järjestön käsiteltäväksi.

Toisin kuin viime päivien uutisoinnissa on annettu ymmärtää, varsinaista FSC-metsäsertifiointia ei ole saamelaisten kotiseutualueella käytössä lainkaan. Saamelaisten kotiseutualueella puunostajat ovat käyttäneet FSC:n kevyempää ”kontrolloitu puu” -sertifikaattia. Tällaisen sertifikaatin puuta voidaan käyttää FSC-tuotemerkin tuotteissa varsinaisen FSC-sertifioidun puutavaran joukossa edellyttäen, että riskinarviossa käsiteltyjä ehtoja ei ole rikottu.

Viime päivinä mediassa esitetyt Inarin yhteismetsän hakkuut olisivat sijoittuneet riskinarvion määrittelemälle luonnontilaiselle laajalle metsäalueelle (IFL-alue), mikä olisi vastoin FSC kontrolloidun puun vaatimusta vastuullisesti hankitusta puusta.

 

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Ma. elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen, puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Jan Saijets osallistui tiedotteen laatimiseen.

 

FSC kontrolloitu puu – Suomen kansallinen riskinarvio:

https://ic.fsc.org/en/document-center/id/352

Perustietoa FSC:n kontrolloidusta puusta ja kansallisesta riskinarviosta:

https://fi.fsc.org/fi-fi/sertifiointi/kontrolloitu-puu

https://fi.fsc.org/fi-fi/sertifiointi/kontrolloitu-puu/kontrolloitu-puu-ja-kansallinen-riskinarvio-ukk

FSC:n tiedote kansallisen riskinarvion valmistumisesta:

https://fi.fsc.org/fi-fi/uutishuone/id/229

FSC:n tiedote kansallisen riskinarvion kuulemisesta huhtikuussa 2018:

https://fi.fsc.org/fi-fi/uutishuone/id/197

FSC Suomen tiedote 1.2.2019:

https://fi.fsc.org/fi-fi/uutishuone/id/239

 

 

 

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 3/2019

Saamelaiskäräjät asettaa keskuudestaan hallituksen, johon kuuluvat jäseninä käräjien puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja neljä muuta jäsentä. Hallitus toimii saamelaiskäräjien kokouksen alaisena ja sen ensisijaisena tehtävänä on vastata poliittisesta toiminnasta ja hallinnosta sekä huolehtia käräjien kokousten valmistelusta. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Saamen kielten etäopetushanke vieraili Etäkoulu Kulkurissa

Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän pilottihankkeen hanketyöntekijät Eila Tapiola ja Arla Magga vierailivat 24.–26.1. Helsingissä Etäkoulu Kulkurissa, Pasilan peruskoulun suomi-saame-luokassa sekä viikonloppuna järjestetyssä opetus- ja kasvatusalan tapahtumassa Educassa. Vierailun ja oppimisen erityisenä kohteena oli Etäkoulu Kulkuri, joka tarjoaa ulkomailla asuville suomalaislapsille muun muassa oman äidinkielen opetusta verkko-opetuksena.

Hanketyöntekijät tapasivat Etäkoulu Kulkurissa koulunjohtajan Tuija Tammelanderin, opinto-ohjaajan Minna Myllymäen sekä suomen kielen ja kirjallisuuden opettajan Virpi Soinin. Tapaamisessa Kulkurin työntekijät esittelivät verkkokouluaan, sen kurssisivuja ja omaa käytännön työtään nettituntien pitämisestä verkkokoulun sisältöjen tekemiseen ja oppilaiden ohjaukseen. Myös saamen kielten etäopetushankkeen työntekijät esittelivät omaa työtään ja saatuja kokemuksia kuluneelta lukuvuodelta.

Saamen kielten etäopetuksen pilottihanke sai tapaamisesta uusia ideoita toimintansa kehittämiseen, kohti saamen kielten etäopetuksen vakinaistamista Suomessa. Sekä Etäkoulu Kulkurin että saamen kielten etäopetushankkeen kokemus on, että oman kielen oppimiselle on suuri tarve ja kiinnostus ja verkko-opiskelu on tähän toimiva ratkaisu.

Kuvassa vasemmalta Arla Magga, Tuija Tammelander, Eila Tapiola, Minna Myllymäki ja Virpi Soini.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Eila Tapiola, eila.tapiola(at)utsjoki.fi, 040 7012 094

Projektikoordinaattori Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi, 040 1985 033

www.saamenetaopetus.com/

Ministeriö ja Opetushallitus suosittelevat saamelaisten kansallispäivän huomioimista opetuksessa

Saamelaisten kansallispäivä on luonteva ajankohta tutustua paremmin Euroopan unionin ainoaan alkuperäiskansaan ja sen kulttuuriin. Oktavuohta.com-sivustolta löytyy runsaasti materiaalia opetukseen. Kansallispäivänä voi seurata Saamelaisalueen koulutuskeskuksen live-oppituntia. Saamelaisuuteen voi perehtyä myös maksuttoman menetelmäkorttipakan tai kouluvierailujen avulla.

Saamelaisuuteen voi tutustua esimerkiksi elokuvan, musiikin tai erilaisten saamelaisuutta koskettavien teemojen, kuten saamen kielten, saamen puvun, saamelaisten elinkeinojen tai kansallistunnusten kautta. Paljon materiaalia ja valmiita tehtäviä opetuskäyttöön löytyy Saamelaiskäräjien tuottamalta ja Opetushallituksen rahoittamalta www.oktavuohta.com-sivustolta. ´Oktavuohta´ on pohjoissaamea ja tarkoittaa yhteyttä.

Kansallispäivänä tarjolla saamelaisuuden live-oppitunti

Saamelaisalueen koulutuskeskus Inarista striimaa 6.2. klo 12.0012.45 saamelaiskulttuurin oppitunnin. Lähetys on kaikille, mutta erityisesti 5.-9. luokkalaisille suunnattu tietopaketti saamelaiskulttuurista ja saamelaisuudesta. Liveosioiden lisäksi esitetään lyhytvideoita ja -elokuvia ja kuullaan elävää musiikkia. Lähetystä voi seurata osoitteessa sogku.fi/live/.

Saamelaisnuoret kiertävät yläkouluja

Kevään aikana saamelaiskulttuuriin voi perehtyä tilaamalla kouluvierailijan kertomaan aiheesta. Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian Dihtosis-hankkeen 12 kouluvierailijaa toteuttavat maksuttomia saamelaisaiheisia kouluvierailuja helmikuun alusta toukokuun loppuun. Kouluvierailun voi tilata yläkouluihin pk-seudulle, Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle sekä Sodankylään ja sen lähialueille. Kysyntä on ollut suurta, joten kevään vierailut ovat jo melkein loppuun varatut.

Muilla paikkakunnilla sijaitsevat oppilaitokset ja muut luokka-asteet kuin yläkoulut voivat tilata maksuttoman menetelmäkorttipakan. Pakka sisältää pienen infon saamelaisuudesta sekä 18 toiminnallista tehtävää, joiden avulla voi aiheeseen syventyä. Kouluvierailun tai menetelmäkorttipakan voi tilata osoitteesta www.nuortenakatemia.fi. Menetelmäkorttipakan voi myös ladata ja tulostaa.

Saamelaiset ovat EU-alueen ainoa alkuperäiskansa

Saamelaisten kansallispäivää vietetään vuosittain 6. helmikuuta. Se on toistaiseksi melko nuori juhlapäivä, sillä suomalaiseen almanakkaan päivä merkittiin vuonna 2004. Kansallispäivästä päätettiin kuitenkin jo vuonna 1992 ja juhlapäivän juuret juontavat yli sadan vuoden taakse, vuoteen 1917. Tänä vuonna vietetään myös YK:n kansainvälistä alkuperäkansojen kielten vuotta 2019.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus tukevat ja rahoittavat eri tavoin saamelaista kulttuuri- ja järjestötoimintaa, varhaiskasvatusta, nuorisotyötä sekä saamen kielten ja saamenkielistä opetusta.

Uusi varhaiskasvatuslaki turvaa edelleen oikeuden saamenkieliseen varhaiskasvatukseen. Ministeriö on tukenut saamenkielisten varhaiskasvatuksen opettajien koulutuksen lisäämistä. Tätä toimintaa täydentävät saamen kielipesät, jotka ovat merkittävä osa saamen kielten elvyttämistä. Ministeriön rahoittama etäyhteyksiä kielen opetuksessa hyödyntävä pilottihanke 2018–2020 edistää huomattavasti saamen kielten opetuksen saatavuutta kotiseutualueen ulkopuolella. Ministeriö on lisäksi tukenut saamelaiskäräjiä saamenkielisen lastenmateriaalin kehittämisessä. Hankkeessa on tarkoitus tuottaa alle kouluikäisille lapsille soveltuvaa digi- ja peliaineistoa kolmella saamen kielellä.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen ja Opetushallituksen pääjohtajan Olli-Pekka Heinosen videotervehdykset julkaistaan oktavuohta.com-sivustolla saamelaisten kansallispäivänä 6.2.

Lisätietoja

Opetushallitus: Opetusneuvos, yksikön päällikkö Leena Nissilä, leena.nissila(at)oph.fi, puh. 029 533 1035
Opetus- ja kulttuuriministeriö: Opetusneuvos Anne Onnela, anne.onnela(at)minedu.fi, puh. 029 533 0010

Oktavuohta.com: Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, puh. 010 839 3112

Saamelaisuuden live-oppitunti:
Rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen, eeva-liisa.rasmus-moilanen(at)sogsakk.fi, puh. 050 571 9562

Dihtosis-hanke (kouluvierailut ja menetelmäkorttipakka):
Projektityöntekijä Minna Lehtola, minna.lehtola(at)samediggi.fi, puh. 010 839 3132

YK:n ihmisoikeuskomitea: KHO:n päätökset vuoden 2015 saamelaiskäräjävaalien vaaliluettelosta loukkasivat ihmisoikeuksia

Suomen ratifioimaa kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaa yleissopimusta (ns. KP-sopimus) valvova Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea on tänään julkistanut kaksi ratkaisua valituksiin vuoden 2015 saamelaiskäräjävaaleihin liittyvistä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista. Toisen valituksista teki Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio käräjien hallituksen valtuuttamana. 

Tapauksissa oli kyse korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) 30. syyskuuta 2015 antamien päätösten myötä Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksyttyjä henkilöitä koskevasta asiasta.  

Sanila-Aikio pitää ratkaisua hyvänä. “Sehän vahvistaa YK:n ihmisoikeuskomitean arvovallalla sen, mitä me olemme koko ajan sanoneet. KHO ei olisi saanut erkaantua saamelaiskäräjälain tekstistä, koska se on korvannut Saamen kansan itsemääräämisoikeuden omalla ‘kokonaisharkinnallaan’ ohi lain sanamuodon ja Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan huolellisen työn jokaisen hakemuksen yksilöllisessä arvioinnissa. Meidän pitää nyt keskustella purkuhakemuksen tekemisestä KHO:lle, jotta asia saadaan takaisin lailliselle tolalle.”   

Ihmisoikeuskomitea toteaa ratkaisussaan, että KHO:n päätökset, joilla Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon otettiin 93 henkilöä vastoin Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen kantaa, loukkasivat KP-sopimuksen 25 artiklaa sekä yksin että yhdessä 27 artiklan kanssa ja tulkittuna 1 artiklan valossa. Näistä sopimuskohdista 25 artikla koskee poliittisia osallistumisoikeuksia, 27 artikla vähemmistöjen oikeuksia ja 1 artikla kansojen itsemääräämisoikeutta.  

Ihmisoikeuskomitea toteaa, että vuodesta 2011 lähtien KHO on poikennut sekä saamelaiskäräjälain 3 §:n sanamuodosta että lainkohdan yhteisymmärrykseen perustuvasta tulkinnasta, kun se laissa edellytettyjen objektiivisten kriteerien sijasta on soveltanut omaa “kokonaisharkintaansa”. Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan yksilöllinen tutkinta vaaliluetteloon ottamisesta oli nimenomaan perustunut laissa säädettyihin kriteereihin, ja tällä perusteella kyseisiä 93 henkilöä ei ollut otettu vaaliluetteloon.  

Nyt ihmisoikeuskomitea on asettunut Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen kannalle ja todennut, että KHO:n omaksuma tulkinta poikkesi laista eikä perustunut kohtuullisiin ja objektiivisiin kriteereihin. 

KP-sopimuksen 2 (3) artiklan mukaan sopimusvaltio on velvollinen hyvittämään ihmisoikeusloukkauksen milloin sellainen on todettu. Nyt annetussa ratkaisussaan komitea toteaa, että tämä edellyttää “täyden ennallistavan hyvityksen turvaamista”. Tämä saattaa olla mahdollista vain sitä kautta, että KHO purkaa omat ratkaisunsa. Ihmisoikeuskomitea toteaa erikseen, että Suomi on velvollinen tarkistamaan saamelaiskäräjälain 3 §:n siten, että varmistetaan että Saamelaiskäräjien vaalien kriteerit äänioikeudelle on määritelty ja niitä käytännössä sovelletaan tavalla, joka vastaa Saamen kansan oikeutta nauttia sisäistä itsemääräämisoikeutta. Suomi on myös velvollinen ottamaan kaikki tarpeelliset askeleet sen varmistamiseksi, että vastaavilta loukkauksilta vältytään tulevaisuudessa. 

Ihmisoikeuskomitean ratkaisuun liittyy yhden jäsenen täydentävä mielipide, joka päätyy samaan lopputulokseen kuin koko komitea mutta sisältää lisäperusteluja. 

Suomen tulee raportoida komitealle kuuden kuukauden sisällä niistä toimenpiteistä, joihin ratkaisujen johdosta on ryhdytty. 

Ratkaisu ihmisoikeuskomitean internet-sivuilla osoitteessa:
https://tbinternet.ohchr.org/Treaties/CCPR/Shared%20Documents/FIN/CCPR_C_124_D_2668_2015_28169_E.pdf  

Ulkoministeriön tiedote asiasta 1.2.2019:
https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/yk-n-ihmisoikeuskomitealta-kaksi-ratkaisua-saamelaiskarajien-vaaliluetteloon-hyvaksymista-koskevassa-asiassa?p_p_auth=cifAZqe8&curAsset=0&stId=44227 

 

Lisätietoja
Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi esiselvityshankkeen suunnittelijan määräaikaisen tehtävän

Esiselvityshankkeessa selvitetään, millaisin ehdoin ja toimenpitein saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminta voidaan siirtää kunnilta ja yhdistyksiltä Saamelaiskäräjien alaisuuteen. Kulttuuri- ja kielipesätoiminta on kielikylpymenetelmällä toteutettavaa saamelaista varhaiskasvatusta. Inarin-, koltan- tai pohjoissaamenkielisiä kulttuuri- ja kielipesäryhmiä toimii tällä hetkellä yhteensä 12. Suunnittelijan tehtävänä on selvittää ja valmistella kielipesätoiminnan hallinnollisen siirron vaatimia toimenpiteitä. Työ alkaa sopimuksen mukaan mahdollisimman pian ja kestää 4 kuukautta.

Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä soveltuva koulutus. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää laajaa varhaiskasvatusalan tuntemusta, kykyä itsenäiseen selvitystyöhön sekä suunnittelu- ja organisointikykyä.  Selvityshankkeesta vastaa saamen kielen toimisto ja esimiehenä toimii kieliturvasihteeri. Tehtävässä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa.

Suunnittelijan palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV mukaan (peruspalkka 2491,54 e). Peruspalkan lisäksi maksetaan saamelaisalueen lisä 24 % ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Vapaamuotoiset työhakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 15.2.2019 mennessä osoitteeseen info(at)samediggi.fi Lisätietoja antaa kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi / puh. 010 839 3124. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua osoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 1.2.2019 Saamelaiskäräjät