Keskustelutilaisuus Oulussa 12.11. ja Rovaniemellä 13.11.

Tule keskustelemaan ajankohtaisista asioista!
Saamelaiskäräjien hallituksen järjestämät keskustelutilaisuudet jatkuvat Oulussa ja Rovaniemellä.

Oulu: ti 12.11. klo 17-19,
Bar & Café Keltainen Aitta, Aittatori 25, 90100 Oulu

Rovaniemi: ke 13.11. klo 18-20,
Santa’s Hotel Santa Claus (-1. krs), Korkalonkatu 29, 96200 Rovaniemi

Tilaisuuden tarkoituksena on tavata alueen saamelaisia ja keskustella ajankohtaisista asioista.
Tervetuloa! Tilaisuudessa kahvitarjoilu.

”Haluamme hallituksen kanssa jatkaa vielä keskustelutilaisuuksien järjestämistä näin loppukaudesta. Keskustelutilaisuudet ovat hyvä tilaisuus päästä keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia Saamelaiskäräjien ja erityisesti hallituksen työstä eri alueiden saamelaisten kanssa. Tilaisuuksissa on myös hyvä mahdollisuus antaa eväitä seuraavalle Saamelaiskäräjien kokoonpanolle”, sanoo puheenjohtaja Sanila-Aikio ja toivottaa kiinnostuneet tervetulleiksi tilaisuuteen.

Vaalikauden viimeinen keskustelutilaisuus pidetään Sevettijärvellä 1.12.2019.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät hyväksyi toimintamallin Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksen ja Saamelaiskäräjien välisessä yhteistyössä

Saamelaiskäräjien 4/2019 kokous pidettiin 30.10.2019 Inarissa. Kokouksessa Saamelaiskäräjät hyväksyi toimintamallin Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksen ja Saamelaiskäräjien välisessä yhteistyössä. Lisäksi kokous vakinaisti kuusi virkaa; kolme koulutus- ja oppimateriaalitoimiston ja kolme yleisen toimiston alaisuuteen.

Metsähallitus ja Saamelaiskäräjät päättivät syksyllä 2017 aloittaa Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisen kehittämisen Metsähallituksen toiminnassa. Akwé: Kon -ohjeet tarjoavat menettelytavan, jolla saamelaisten osallistuminen hankkeiden ja suunnitelmien valmisteluun, vaikutusten arviointiin ja päätöksentekoon voidaan turvata. Ohjeita soveltamalla voidaan prosessin eri vaiheissa tunnistaa ja reagoida saamelaiskulttuurin säilyttämisen kannalta tärkeisiin asioihin ja saamelaisten huolenaiheisiin. Menettelytapa on työkalu tunnistaa ne saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset, jotka Metsähallituksen tulee ottaa huomioon maankäytön ja luonnonvarojen käytön suunnittelussa.

”Merkittävää toimintamallin päivittämisessä on työryhmätyöskentelyn lisäresurssit, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen prosessin eri vaiheissa sekä viestinnän lisääminen. Lisäksi Saamelaiskäräjät linjasi kokouksessa omia käytäntöjä toimintamallin toimeenpanoon”, sanoo Saamelaiskäräjiä neuvotteluissa edustanut Tuomas Aslak Juuso.

Vapaaehtoisten Akwé: Kon -ohjeiden tarkoituksena on turvata luonnon monimuotoisuuden, alkuperäiskansojen luontosuhteen sekä perinteisen tiedon säilyminen, sekä turvata alkuperäiskansan täysipainoinen osallistuminen hankkeiden ja suunnitelmien kaikkiin vaiheisiin, ml. valmisteluun, vaikutusten arviointiin sekä päätöksentekoon, toimeenpanoon ja seurantaan.

Suomessa Akwé: Kon -ohjeet on tarkoitettu sovellettavaksi saamelaisten kotiseutualueella toteutettavien sellaisten hankkeiden ja suunnitelmien kulttuuri-, ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinneissa, jotka voivat vaikuttaa saamelaiskulttuuriin, -elinkeinoihin ja kulttuuriperintöön.

Saamelaiskäräjille kuusi uutta virkaa

Saamelaiskäräjät perusti koulutus- ja oppimateriaalitoimiston alaisuuteen inarin- ja koltansaamenkielisen oppimateriaalisuunnittelijan virat sekä oppimateriaalihankkeiden yleistä suunnittelua vastaavan oppimateriaalisuunnittelijan viran. Lisäksi Saamelaiskäräjät perusti yleisen toimiston alaisuuteen lastenkulttuurikeskuksen toiminnanohjaajan viran, musiikkikeskuksen suunnittelijan viran ja alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen suunnittelijan viran.

Jo vuosien ajan koulutus- ja oppimateriaalitoimiston määräaikaisesti täytetyt tehtävät on rahoitettu valtion talousarviossa vuosittain osoitetulla oppimateriaalimäärärahalla. Oppimateriaalitarpeet ja sen mukana työntekijätarpeet ovat kasvaneet 2000-luvulla saamenkielisen opetuksen laajentumisen sekä 2010-luvulla uudistettujen opetussuunnitelman perusteiden ja niiden edellyttämän digitaalisen materiaalityön myötä. Tarpeet ovat kasvaneet pysyvästi.

Saamelainen lastenkulttuurikeskus on aloittanut toimintansa Saamelaiskäräjillä vuonna 2004, elokuvakeskustoiminta vuonna 2009 ja musiikkikeskustoiminta vuonna 2010. Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä on määritelty kulttuurikeskusten tehtävät ja palvelusuhteen muoto. Kyseessä olevat tehtävät ovat olleet täytettyinä tähän saakka määräaikaisina virkasuhteina, pisimmillään vuodesta 2004 saakka.

”On selvää, että keskusten toiminnasta on muodostunut kiinteä osa Saamelaiskäräjien tuottamaa kulttuuritoimintaa, eikä keskusten suunnittelijoiden virkasuhteiden määräaikaisuudelle ole enää olemassa lain edellyttämää perustetta. Näin ollen Saamelaiskäräjien vastuu työnantajana edellyttää vakinaisten virkojen perustamista”, kommentoi puheenjohtaja Sanila-Aikio päätöstä.

Lisäksi Saamelaiskäräjät nimesi Aslak Holmbergin Saamelaiskäräjien eettisten ohjeiden toimeenpanoa valvovaan toimielimeen. Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 2/2019 hyväksynyt Saamelaiskäräjien eettisen ohjeistuksen. Ohjeistuksen mukaan Saamelaiskäräjille perustetaan erillinen toimielin, joka ohjeistaa ja valvoo Saamelaiskäräjien eettisten ohjeiden toimeenpanoa.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

 

Puheenjohtaja Sanila-Aikio osallistuu Frozen 2 maailmanensi-iltaan

Saamelaiskäräjien puheenjohtajat Tiina Sanila-Aikio, Aili Keskitalo (NO) ja Per-Olof Nutti (SE) sekä Saamelaisneuvoston puheenjohtaja Åsa Larsson Blind osallistuvat Frozen 2 -elokuvan maailmanensi-iltaan Los Angelesissa 7. marraskuuta 2019.

”Disneyn elokuvat ovat suurien tunteiden elokuvia. On jännittävää nähdä, kuinka paljon saamelaiskulttuuri on inspiroinut elokuvatekijöitä ja miten se näkyy elokuvassa”, kertoo puheenjohtaja Sanila-Aikio odotuksistaan ennen matkaa.

Saamelaisdelegaatio Frozen 2 -elokuvan lehdistötilaisuudessa Oslossa 22. ja 23.9.2019. Kuva: Lars Opstad / Sámidiggi & Sámeráđđi.

Saamelaiskäräjien ja Saamelaisneuvoston puheenjohtajat ottavat mukaansa tyttärensä, jotka ovat kaikki suuria Frozen-faneja. Sanila-Aikion tytär Elli-Då´mnn Aikio (10-v.) lähtee ensi-iltaan.

Saamelaiskäräjät ja Saamelaisneuvosto ovat tehneet yhteistyötä Walt Disney animaatiostudion kanssa ja osallistuminen maailmanensi-iltaan on osa tätä sopimusta. Vierailunsa yhteydessä puheenjohtajat tapaavat myös Frozen 2 -elokuvan tekijöitä ja animaatioryhmän. Heille esitellään myös Walt Disney animaatiostudiota.

Saamelaiskäräjät ja Saamelaisneuvosto tiedottivat heinäkuussa 2019, että pohjoissaamenkielinen versio Frozen 2 -elokuvasta toteutetaan saamen kansan ja Walt Disney animaatiostudion yhteistyön tuloksena. Lisäksi syyskuussa 2019 julkaistiin lisää tietoa yhteistyöstä, kun kerrottiin saamelaisesta asiantuntijaryhmästä ja julkaistiin osapuolten välinen seremoniaalinen sopimus.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Viestintäsihteeri Johanna Alatorvinen puh. 010 8393140 / 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien kokous 4/2019

Saamelaiskäräjien kokous 4/2019 pidetään 30.10.2019 klo 10-17 Inarissa (Sajos).

Saamelaiskäräjien kokous kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa yleensä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Kokoukset ovat julkisia ja niitä pystyy seuraamaan paikan päällä parlamenttisalissa tai live striimin kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Parlamenttisalissa tulkkauslaitteet ovat yleisön käytössä. Lähetyksessä voi valita tulkatun kielen tai salissa puhutun kielen.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä. Kutsu käräjien kokoukseen ja siihen liittyvä esityslista on lähetettävä käräjien jäsenille vähintään kymmenen (10) päivää ennen kokousta.

Nuorille suunnattu seksuaalisuuden sanakirja käännetty kolmelle saamen kielelle

Väestöliiton nuorille suunnattu seksuaalisuuden sanakirja on käännetty pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielelle ja julkaistu Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston toimesta.

Seksuaalisuus on yksi tärkeä osa ihmisen kehitystä. Seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat olleet tabu erityisesti saamelaisyhteisössä. Niistä on voinut olla hankala puhua, eikä uusille aiheeseen liittyville sanoille ole välttämättä ollut saamenkielistä vastinetta. Sanakirjojen avulla rohkaisemme saamelaisnuoria käyttämään omaa äidinkieltään. Sanakirjojen kääntämisessä on myös ajateltu saamenkielisen seksuaalivalistuksen tarpeita.

”Sanakirjan valmistumista on odotettu ja on hienoa, että saimme ne julkaistua juuri YK:n alkuperäiskansojen kielten vuonna. Toivomme, että seksuaalisuuden sanakirja tulee laajaan levitykseen ja otetaan rohkeasti käyttöön. Toiveena on myös, että seksuaalisuudesta voidaan puhua helpommin, kun sille löytyy sanat omalla kielellä”, iloitsee nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Ánte Veijola.

Nuorisoneuvoston jäsen Niila Rahko on pohtinut Väestöliiton blogissa saamenkielisen seksuaalisanakirjan merkitystä.  ”Tarvitsemme seksuaalisuutta kuvaavia sanoja saameksi. Sanasto tukee saamen kielen oppimista – onhan kieli ikkuna kulttuuriin. Saamelaisnuoret tarvitsevat oman sanakirjan seksuaalisanastolle, sillä tiedon saaminen omalla kielellä on merkityksellistä. Sanat antavat välineen ilmaista itseä terveellä tavalla, minkä vuoksi saamenkielinen seksuaalisuuden sanakirja on merkittävä ja kaivattu lisä. Saamenkielinen seksuaalisuuden sanakirja tarjoaa myös aikuisille keinoja ottaa asioita esille jälkikasvun kanssa”, pohtii Rahko.

Sanakirjojen kääntämiseen kuului paljon terminologiatyötä, sillä kaikkia sanakirjassa olevia sanoja ei vielä ole käytössä tai normitettu.  Sanakirjojen käännökset ovat valmistuneet kovan työn tuloksena vuosien 2018 ja 2019 aikana. Kääntämistyössä tehtiin tiivistä yhteistyötä Sámi Giellagáldun kanssa.

“Olen erittäin tyytyväinen, että saamme koltansaamen kieleen uutta seksuaalisanastoa. Sanoja on ollut entuudestaan vähän, jonka vuoksi jo pelkästään kääntäminen on ollut haasteellista. Haasteellisuudesta kertoo jo se, että käsiteltävään sanalistaan kertyi yhteensä 441 sanaa, joita olemme koltansaamen kielijaoston kokouksissa käsitelleet. Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ei ole ennen keskustelu ja se näkyi myös käytännön kielityössä: käännöksiä on ollut vaikea löytää ja paljon on käytetty suoraan lainasanoja. Joillekin sanoille on ollut paljon vaihtoehtoja, joiden pienistä merkityseroista olemme etsineet tietoa.” kertoo koltansaamen kielityöntekijä Mervi Semenoff  sanakirjojen kääntämisprosessista.

Jo yli 10 vuotta sitten Väestöliitto huomasi, että nuoret kysyivät paljon seksuaalisuuteen ja seksiin liittyviä sanoja, käsitteitä ja määritelmiä. Sanakirjan avulla haluttiin selkiyttää seksuaalisuuteen liittyvää termistöä, jotta aiheesta puhuminen helpottuu. Sen avulla haluttiin vaikuttaa siihen, että nuoret saavat asianmukaista tietoa, joka on omiaan murtamaan seksuaalisuuteen liittyviä tabuja ja myyttejä. Seksuaalisuuteen liittyviä käsitteitä ja määritelmiä on paljon ja uusia syntyy koko ajan. Siksi sanakirjaa on tärkeää uudistaa tasaisin väliajoin, kertoo Väestöliiton asiantuntija Sari Hälinen.

Tutustu seksuaalisuuden sanakirjaan suomeksi, pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi.

Nuorisoneuvoston jäsen Niila Rahko on kirjoittanut Väestöliiton blogiin ajatuksistaan seksuaalisuuden sanakirjoista. Lue lisää https://vaestoliitonblogi.com/2019/09/30/saamenkielinen-seksuaalisana-lisaa-hyvinvointia-ja-tietoisuutta/

Lisätietoja

Vs. Nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Väestöliitto, asiantuntija Sari Hälinen, 050 302 5935, sari.halinen(at)vaestoliitto.fi

 

     

 

Tunti saamea kaikille – Osallistu avoimille saamen kielten etätunneille!

Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke, Saamelaiskäräjät ja Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestävät Tunti saamea kaikille! – Avoimet saamen kielen oppitunnit 29.31.10 klo 910. Oppitunnit on suunnattu perusopetuksen oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille, mutta oppitunneille saavat osallistua kaikki saamen kielistä kiinnostuneet. Oppituntien tarkoituksena on kasvattaa tietoutta saamelaisista ja saamen kielistä. Katso ohjeet osallistumiseen täältä!

Tunti saamea kaikille! -oppitunnit pidetään etäyhteyksin. Tunteja on yhteensä kolme, yksi jokaisesta Suomessa puhutusta saamen kielestä: inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielestä. Yhdellä oppitunnilla opitaan alkeita valitusta saamen kielestä ja saamelaiskulttuurista. Tunnin loppuun on varattu 15 minuuttia aikaa keskusteluille ja kysymyksille. Koululuokat voivat osallistua oppitunneille yhteisen päätelaitteen kautta. Tunneille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Oppitunneille osallistuvat voivat valita oman kiinnostuksensa ja aikataulunsa mukaan yhden oppitunnin tai osallistua halutessaan kaikille oppitunneille:

  • Pohjoissaamen oppitunti 29.10. klo 9–10
  • Koltansaamen oppitunti 30.10. klo 9–10
  • Inarinsaamen oppitunti 31.10. klo 9–10

Kutsu ja tarkemmat ohjeet tunneille osallistumiseksi julkaistaan hankkeen nettisivuilla osiossa Huoltajille ja kouluille. Oppitunnit järjestetään osana Saamen kielten viikkoa, jota vietetään 21.–27.10.2019. Teemaviikon tavoitteena on lisätä saamen kielten näkyvyyttä ja muistuttaa kielten moninaisuudesta. Vuonna 2019 vietetään myös kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten teemavuotta.

Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke on Utsjoen kunnan hallinnoima ja Saamelaiskäräjien koordinoima. Pilottihanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Pilottihankkeen tarkoituksena on parantaa saamelaisopetuksen saavutettavuutta saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Hanke antaa kaksi viikkotuntia perusopetusta/lukiokoulutusta täydentävää saamen kielen opetusta etävälitteisesti ympäri Suomen. Lukuvuonna 2019–2020 hankkeen kautta saamen kielten opetusta saa 63 oppilasta ja opiskelijaa. Hanke kestää 31.12.2020 asti.

Saamelaisalueen koulutuskeskus (SAKK) on ainutlaatuinen toisen asteen oppilaitos, jolla on keskeinen asema saamelaisalueen kehittämisessä ja arktisessa osaamisessa. Oppilaitos järjestää ammatillista koulutusta sekä nuorille että aikuisille ja tarjoaa ainoana ammatillisena oppilaitoksena saamen kielten ja kulttuurin koulutusta lähi- ja etäopetuksena. Opiskelijoita on koulutettu virtuaalisissa oppimisympäristöissä valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti vuodesta 2004 lähtien saamen kielissä ja kulttuurissa. SAKK tukee Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanketta etäopetuksen tekniikassa ja työvälineissä sekä ohjaa ja kouluttaa opettajia etäopetuksen pedagogiikassa ja digitaalisissa ratkaisuissa. Oppilaitoksen kehittämisyksikkönä toimii Virtuaalikoulu, jossa on monipuolista opetuksen digitalisaatio- osaamista.

Tunti saamea kaikille! Sámegiella buohkaideSämikielâ puohháidSääʹmǩiõll pukid!

Lisätietoja:

Eila Tapiola, projektipäällikkö
eila.tapiola@utsjoki.fi,
040 7012 094

Arla Magga, hankekoordinaattori
arla.magga@samediggi.fi,
040 1985 033

Tiisu-Maria Näkkäläjärvi, suunnittelija
tiisu-maria.nakkalajarvi@sogsakk.fi
040 378 0304

www.saamenetaopetus.com

www.sogsakk.fi

Saamenkielinen mobiilipeli julkaistu

Saamelaiskäräjien alle kouluikäisten lastenmateriaalihankkeen ensimmäinen mobiilipeli on valmis, ja se on ladattavissa Google Play -kaupassa nimellä Karhu ja kettu. Mobiilipeli on julkaistu kolmella saamen kielellä; inarinsaameksi, koltansaameksi ja pohjoissaameksi.

Karhu ja Kettu on tarinamuotoinen mobiilipeli, jossa seurataan eläinkaksikon ja heidän ystäviensä matkaa Saamenmaahan. Tarina etenee verkkaisesti läpi vuodenaikojen, ja jokaisen vuodenajan kohdalla on valintatehtäviä. Pelin kohderyhmä on alle kouluikäiset lapset, mutta peli sopii kaikille, myös aikuisille kielen oppijoille.

Karhu ja kettu -mobiilipelin alkuperäisidea ja kuvat ovat taiteilija-kuvittaja Ulla Sainion. Pelin on toteuttanut jyväskyläläinen pelikehittäjä ja Keski-Suomen suurin pelialan yritys Zaibatsu Interactive.

Saamelaiskäräjien alle kouluikäisten lastenmateriaalihanke on vuoden 2019 kestävä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jossa tuotetaan Suomen saamen kielillä kaksi mobiilipeliä, kaksi digikirjaa, irtonaiset saamen kielten kirjaimet ja poroaiheinen lautapeli. Materiaalit julkaistaan lapsen oikeuksien päivänä 20.11.

Lisätietoja

Ma. kielipesäohjaaja
Petra Kuuva
+358 10 839 3119 / +358 40 6624741
petra.kuuva(at)samediggi.fi

 

Duddjonmiella! 8.11. Hetassa

Marraskuun 8. päivä järjestetään “Duddjonmiella!” tapahtuma Tunturi-Lapin Luontokeskuksessa Hetassa. Tapahtuman järjestävät Duodjeakatemia kanssa yhdessä Saamelainen korkeakoulu, Lapin Yliopisto, Lasten- ja nuorten kulttuurikeskus Mánnu sekä vapaaehtoiset käsityöläiset.

Tapahtuman tavoitteena on koota saamenkäsityöstä kiinnostuneita ihmisiä yhteen keskustelemaan saamenkäsityön edistämisen haasteista. Tapahtuman ohjelma sisältää käsityöpajan lapsille ja nuorille, FT Sigga Marja Maggan luennon käsitöistä, yleisen keskustelutilaisuuden saamenkäsityön edistämisestä sekä käsityöntekijä, FM/MA Maarit Maggan taidekäsityön avajaistilaisuuden.

Lasten ja nuorten käsityöpajaan ennakkoilmoittautuminen lokakuun 31. päivään mennessä petra.magga(at)samediggi.fi

Lisätiedot ohjelmassa.

Saamenkielinen nuorten tieto- ja neuvontasivusto avautuu

Kolmella saamen kielellä ja suomen kielellä ilmestyvät sivut on tuottanut Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto.

”Iloitsemme, että pääsemme saamen kieliviikon kunniaksi avaamaan uudet sivut. Sivuiltamme löydät muun muassa tietoa nuorisoneuvostosta ja sen toiminnasta, saamelaisnuorten tieto- ja neuvontapalveluita ja videoblogeja. Myöhemmin pääset myös kirjoittelemaan keskustelufoorumille”, kertoo nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen.

Sivuston sisällöt on suunnattu erityisesti saamelaisnuorille. Lisäksi sivuilta löytyy tietoa myös yleisesti kaikille esimerkiksi Dihtosis- tietopaketin muodossa. Sivujen teema on yhteisöllisyys. “Haluamme, että nämä sivut ovat kaikkia saamelaisnuoria varten, missä ikinä he asuvatkaan. Toivotamme saamelaisnuoret tervetulleeksi osallistumaan myös sisällöntuotantoon tekstien, kuvien ja videoiden kautta”, Risten Mustonen kertoo.

Nuorten tieto- ja neuvontatyö on ehkäisevää nuorisotyötä, joka tarjoaa tietoa, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä ja tilanteissa. Työmuodolla tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä ja hyvinvointia ja ne perustuvat nuorten tiedon ja tuen tarpeisiin.

Osana sivustoa ovat myös nuorisoneuvoston uudistuneet sivut. Sivustolta pysytyt tutustumaan nuorisoneuvoston toimintaan ja seuraamaan minkälaista toimintaa neuvostolla on nyt ja tulevaisuudessa. Sivusto aukeaa keskiviikkona 23.10. osoitteessa www.nuor.fi.

Tieto- ja neuvontasivustoa kehitetään jatkuvasti. Otamme vastaan sisältöideoita. Jos sinulla on ideoita sivuston sisällöstä, ota yhteyttä hanketyöntekijäämme.

Sivut ovat osa DigiÁrran-hanketta, joka on nuorisoneuvoston ja Aluehallintoviraston yhteistyötä.

Lisätietoja:

Kati Eriksen
DigiÁrran-hanke
Saamelaiskäräjät
kati.eriksen(at)samediggi.fi

Saamen kielten kielilähettiläät innostavat puhumaan saamea

Saamen kielten esilletuomiseksi Saamelaiskäräjät on nimittänyt neljä kielilähettilästä, jotka toimivat esikuvina ja haastavat käyttämään rohkeasti saamen kieliä.  Jokainen kielilähettiläistä on kuvannut pienen videon, joissa he kertovat omasta yhteydestään saamen kieleen.

– Tässä yhteydessä onkin hyvä muistaa, että kaikki saamen kielet ovat myös uhanalaisia. Siksi olemmekin täällä Saamelaiskäräjillä halunneet aloittaa toimia, joilla innostamme erityisesti lapsia ja nuoria puhumaan saamea, kertoo Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio.

Mene kampanjasivulle:

 

Vuonna 2019 vietetään YK:n alkuperäiskansojen kielten vuotta. Teemavuoden tarkoituksena on nostaa esille maailman alkuperäiskansojen kielten tilanne. Tavoitteena on teemavuoden kautta mm. lisätä tietoisuutta alkuperäiskansojen kielistä ja niiden uhanalaisuudesta ja kehittää ja standardisoida kieliä. Maailman noin 6700 kielestä yli 40 % on uhanalaisia. Näistä suurin osa on alkuperäiskansojen kieliä.

www.samediggi.fi/iyil2019/