Puheenjohtaja Sanila-Aikion puhe Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssissa

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion puhe Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssissa Inarissa 17. syyskuuta 2018 (englanniksi).

Pueʹtted tiõrvân Aanra, Sääʹmjânnma!

Pyereest puáttim Anarân, Sáámán!

Bures boahtin Anárii, Sápmái!

It was in three local Sámi languages Welcome to Inari, Sámiland!

Indigenous brothers and sisters, excellencies,

we Sámi, the only indigenous people in the European Union area, live in four different countries; Finland, Norway, Russia and Sweden. There are around 100 000 Sámis altogether. 10 500 of us lives in Finland. The Sámi homeland area is the northern most part of Finland including 3,5 municipalities Utsjoki, Inari, Enontekiö and the Lappi reindeer herding district in Sodankylä municipality area. We have three different Sámi languages spoken in Finland; Inari Sámi, Skolt Sámi and North Sámi languages. Inari is the only municipality where all the three Sámi language groups are situated, other municipalities are traditional territories to North Sámi speakers.

I’m very happy to have you all here in Sámi cultural center Sajos which is also the parliament house of Sámi Parliament in Finland. You might know that there are Sámi Parliaments also in Norway and Sweden. My colleques president Aili Keskitalo and president Per-Olof Nutti are also present in this conference. The three Sámi Parliaments have established Sámi Parliamentary Council together with two Sámi NGOs from Russia. At the moment Sámi Parliament in Sweden is having the chairmanship of the Sámi Parliamentary Council.

Language diversity is as important than biological diversity. Language is the mirrow of the culture. Language is the philosophy of existence of the people. Language describes our values. Especially the languages of the indigenous peoples contain traditional knowledge. Many of our indigenous languages are endangered in the Arctic. Many of the Sámi languages among them.

I want to remind that the 2019 will be the international year of the Indigenous languages. The Sámi parliamentary council wishes that also Arctic council’s member states as well as the permanent participants and observers would join us celebrating our indigenous languages.

Secondly I want to address you that nature needs its protectors more than ever before.

We are especially worried on the ongoing gold rush to the Arctic and its resources. Due to climate change, economical and military interest the role of the Arctic council has increased. The biggest threat to all Arctic indigenous peoples is climate change and its influences. The Arctic is our home, our identity and our land. Well-being of the Arctic is well being of the Sámi People.

It appears often that the Sámi and other Arctic indigenous people oppose economic development, mining and other extractive industries. This is not the whole truth. What we do is to protect our environment, culture, traditional livelihoods and traditional knowledge. Our rights over lands and resources are the an indispensable and essential conditions for our long-term well-being and a prerequisite for us to be able to continue to exist as a distinct people.

“Free, Prior and Informed Consent (FPIC) is one of the most important principles that guarantee our right to participation. It is embedded in the right to self-determination and should be obtained when approving any project affecting our lands or territories and other resources, particularly in connection with the development, utilization or exploitation of mineral, water or other resources.

Sámi parliamentary council wants you to know that the Arctic railway project threatens the Sámi people both in Finland and Norway. In Finland the planned railway from Rovaniemi to Kirkenes Norway will pierce the heart territories of the all three Sámi language groups spoken in Finland.

It’s not only the railway but what will come with it. Or should I say what will be transported away from our lands. It’s planned to be built for oil and gas industry, mining and forest logging industry, Arctic corridor transportation and tourism. All these I mentioned will accelerate the climate change. At the same time our economies or our development are not even seen behind the gold rush.

We have already seen several protests against the railway. Especially Sámi fishermen and reindeer herders are saying this has been very brutal project from the beginning runned by Finland. Sámi parliamentary Council demands that there should be proper impact assessment which will study economical, ecological, cultural and social impacts to the Sámi people, Sámi culture and environment. As well as the free, prior and informed consent of the Sámi communities railway will affect.

I would like to close with a sentence ”Nothing about us without us.” I think that describes very well the sustainable development goals through the eyes of the indigenous peoples. The main thing to be recognised is that the indigenous peoples should be involved when handling issues concerning them.

I wish you all a nice stay in our territories and a successful conference!

Kuva: Ulkoministeri Timo Soini piti puheensa myös konferenssin alussa. Puheessaan Soini kävi läpi Suomen puheenjohtajakautta Arktisessa neuvostossa.

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila Aikio, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi, +358 50 300 1780

Kansallinen lukuliike käynnistyi

Lukutaito on mielen supervoima, joka kantaa läpi elämän, kehittää ajattelua ja vaikuttaa suoraan oppimistuloksiin, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. – Lukeminen ehkäisee syrjäytymistä ja tuottaa monenlaista iloa ja hyötyä. Ministeri haluaisi nostaa Suomen maailman lukevimmaksi kansakunnaksi.

Lapsia ja nuoria lukemiseen kannustava lukuliike on käynnistynyt. Lukutaidolla ei tarkoiteta enää vain kirjojen lukutaitoa. Lukutaito on multimodaalista. Tekstejä on kaikkialla ja myös kuva ja ääni liittyvät teksteihin yhä enemmän. Esimerkkeinä kiinnostavista teksteistä ovat mm. rap-lyriikat.

Vuoden aikana tullaan järjestämään 40 Lukuliike koulussa-tapahtumaa ja 160 työpajaa ja kirjailijavierailua. Kaikki Suomen alakoulut ovat jo saaneet Lukuklaani-kirjapaketit. Saamelaisalueen paketeissa oli mukana myös saamenkielisiä kirjoja. Lukuklaani II:n kohderyhmänä 2018-2019 ovat yläkoulut.

 

Helsingin musiikkitalolla perjantaina 14.9. järjestetyssä tilaisuudessa olivat näyttävästi esillä myös saamenkieliset tunnukset. Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari tapasi tilaisuudessa myös tubettaja Mansikkkan, joka lähetti terveisiä saamen kielten lukijoille.

www.lukuliike.fi

#lukuliike

 

Lisätietoja

Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, 040-767 3101, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien hallitus esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle lakiluonnosta uudeksi saamelaiskäräjälaiksi hylättäväksi

Saamelaiskäräjien hallitus päätti esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että se hylkäisi hallituksen esityksen saamelaiskäräjälain muutokseksi. Saamelaiskäräjien hallitus katsoo, ettei saamelaiskäräjälain 9 pykälän mukainen neuvotteluvelvoite täyttynyt asianmukaisesti.

– Saamelaiskäräjät katsoi 9 pykälän mukaisessa neuvottelussa 30.8., ettei kyseinen neuvottelu ollut kuin tekninen kuulemistilaisuus eikä kyseinen neuvottelu täyttänyt saamelaiskäräjälain 9 pykälän tarkoitusta aidosta neuvottelusta, kertoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Lue Saamelaiskäräjien vastaus 14.9. valtioneuvostolle kokonaisuudessaan täältä.

– Oikeusministeriö ja Saamelaiskäräjät ovat laatineet yhdessä ohjemuistion 9 pykälän mukaisesta neuvottelumenettelystä, ja onkin hyvin paheksuttavaa, että saamelaiskäräjälakia koskeneessa neuvottelussa neuvotteluvelvoite ei täyttynyt tai Saamelaiskäräjien neuvottelupyyntöihin ei suostuttu, jatkaa Sanila-Aikio.

Toimikunnan työ seurantaryhmineen eteni talvella 2017-2018, mutta alusta asti toimikunnalla oli tiedossa työn vaativimmat kohdat. Tästä johtuen Saamelaiskäräjät irtautuikin neuvotteluista, mutta pääministerin kannustuksesta neuvotteluita päätettiin kuitenkin vielä jatkaa. Toimikunta jätti mietintönsä lausuntokierrokselle kesäkuussa 2018.

– Tosin Saamelaiskäräjät pyysi merkitsemään toimikunnan 13.6. pidetyn kokouksen pöytäkirjaan, että seuraavien vaalien toteuttaminen nykyisen lain pohjalta on vastoin työryhmän saamaa toimeksiantoa ja samalla myös vastoin sitä Suomen hallituksen ja Saamelaiskäräjien välistä yhteisymmärrystä, jolle työryhmän asettaminen perustui, lopettaa Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjien hallitus katsoo, että laki Saamelaiskäräjistä on keskeisin laki saamelaisten omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon, itsehallinnon järjestäytymisen ja sitä kautta saamelaisten itsemääräämisoikeuden näkökulmasta. Laki Saamelaiskäräjistä toimeenpanee saamelaisille alkuperäiskansana Suomen perustuslaissa taattuja oikeuksia. Saamelaiskäräjälain haasteet sekä muutostarpeet ovat monilta osin olleet tiedossa jopa lain säätämisestä saakka. Saamelaiskäräjien prioriteettina on ollut jo useamman vaalikauden ajan uudistaa lakia Saamelaiskäräjistä.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

 

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 12/2018

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 12/2018 pidetään 13.9.2018.

Saamelaiskäräjät asettaa keskuudestaan hallituksen, johon kuuluvat jäseninä käräjien puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja neljä muuta jäsentä. Hallitus toimii saamelaiskäräjien kokouksen alaisena ja sen ensisijaisena tehtävänä on vastata poliittisesta toiminnasta ja hallinnosta sekä huolehtia käräjien kokousten valmistelusta. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Saamelaiskäräjien hallituksen syksyn kokouskalenteri:

8.10.2018 hallituksen kokous ja keskustelutilaisuus Karesuvannossa
5.11.2018 hallituksen kokous ja keskustelutilaisuus Utsjoella
4.12.2018 hallituksen kokous ja keskustelutilaisuus Inarissa
18.12.2018 Saamelaiskäräjien kokous

 

Luonnonvarakeskuksen mukaan Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n laskelmat kullanhuuhdonnan vaikutuksista poronhoitoon perustuvat virheelliseen laskentatapaan

Luonnonvarakeskus (Luke) on asiantuntijalausunnossaan todennut, että Lapin Kullankaivajain Liiton laskelmia kullankaivun eri muotojen aiheuttamista taloudellisista vaikutuksista poronhoidolle ei voida pitää oikeina. Laskelmissa on huomioitu ainoastaan se alue, joka eri kullankaivumuodoissa vuosittain kaivetaan ja käsitellään kullan etsimiseksi. Lisäksi arvio kullankaivualueiden palautumisesta laidunkäyttöön 10 vuoden kuluessa on osittain liian optimistinen.

Saamelaiskäräjät pyysi Lukelta lausuntoa Lapin Kullankaivajain Liiton tekemästä muistiosta kullanhuuhdonnan vaikutuksista poronhoitoon sekä asiantuntija-arviota kullanhuuhdonnan vaikutuksista poronhoitoon ja sen kannattavuuteen. -Lapin Kullankaivajain Liiton muistiolla on pyritty osoittamaan vääräksi Saamelaiskäräjien esiin tuoma näkemys siitä, että kullankaivulla on merkittävä negatiivinen vaikutus erityisesti saamelaiseen poronhoitoon ja sitä kautta saamelaisten oikeuteen harjoittaa omaa kieltään ja kulttuuriaan, toteaa Saamelaiskäräjien ma. elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen.

Luken lausunnon mukaan laidunalueiden menetyksistä aiheutuvia poronhoidon nettotulojen menetyksiä laskettaessa tulisi ottaa huomioon todellinen menetetty tai käytöstä osittain poistunut laidunalue, sen laatu ja taloudellinen arvo laitumena sekä näiden menetysten kesto. Myös muut maankäytöstä aiheutuvat vaikutukset, jotka kohdistuvat poronhoitoon ja laitumiin, tulisi huomioida kattavissa taloudellisissa vaikutusarvioinneissa.

Lapin Kullankaivajain Liiton laskelmissa oli päädytty siihen, että neljän paliskunnan alueella sijoittuvien kaikkien kullankaivumuotojen yhteinen porotaloudelle aiheuttama haitta on 49,90 euroa vuodessa. Lisäksi esitettiin, että kaivetut alueet palautuvat noin 10 vuoden kuluessa lähes ennalleen poronhoidon käyttöön. -On selvää, että kullanhuuhdonnan vaikutuksia poronhoitoon ei voida mitata ainoastaan alueella, joka on kullanhuuhdonnan käytössä tietyllä ajanjaksolla, painottaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Lisäksi Lapin Kullankaivajain Liiton mukaan kullankaivuu on aiheuttanut viimeisten 20 vuoden aikana vuodessa keskimäärin 0,25 poron kuoleman alueella, jossa on 300 valtausta neljän paliskunnan alueella. Luke toteaa, että Lapin Kullankaivajain Liiton porokuolemakyselyn luotettavuuteen ja kattavuuteen ei voida ottaa kantaa, koska muistiosta ei käy ilmi, miten kullankaivun aiheuttamia porokuolemia koskeva kysely kullankaivajille tehtiin, mikä oli sen vastausprosentti ja kuinka luotettavasti kullankaivajat ovat voineet todeta ja rekisteröidä kaikki porokuolemat.

Luken lausunnossa todetaan, että maankäyttömuotojen häiriövaikutuksia porojen laidunnukseen on tutkittu varsin paljon. Tutkimuksessa (Anttonen ym. 2011: Arctic 64(a):1-14) on osoitettu, että vuodenaikaisia laidunalueita valittaessa porot välttävät kullanhuuhdonta-alueita erityisesti kesäaikaan, mutta myös alkutalvella. Tämä välttämisvyöhyke ulottuu jopa 1,5 km:n etäisyydelle kullankaivualueesta.

Lisäksi tutkimustietoa jäkäliköiden kasvusta ja palautumisesta esim. metsäpalon jälkeen on olemassa paljon. Erilaisten maankäytön ja ihmistoiminannan alueiden lisääntyessä ja laajetessa sekä samalla pirstoessa laidunalueita, myös jäkälälaitumet kuluvat koko paliskunnan alueella nopeammin. Näistä syistä Luke katsoo, ettei ole oikea peruste käyttää mittarina vain vuosittain kaivettua maa-aluetta laskettaessa kullankaivun vaikutuksia poronhoitoon.

Kuva: Koneellista kullankaivua kesällä 2018 Lapin paliskunnan alueella Vuotsossa.

Liitteet:

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien ma. elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Tervetuloa digitaalisen tarinankerronnan työpajaan 5.-7.10.2018 Inariin!

Työpajassa keskitytään nuorten kokemuksiin ja ajatuksiin itsemurhien ehkäisystä ja mielen hyvinvoinnista saamelaisnuorten keskuudessa.

Työpaja on tarkoitettu saamelaisille nuorille Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Osallistujat voivat olla 16 ‒ 30 -vuotiaita. Työpaja järjestetään Sajoksessa, Inarissa. Työskentely alkaa perjantaina 5.10. illalla ja kestää sunnuntai-iltapäivään. Järjestäjät kustantavat matka- ja majoituskulut sekä ateriat.

Tavoitteena on jakaa tarinankerronnan avulla kokemuksia ja ideoita itsemurhien ehkäisystä ja mielen hyvinvoinnin tukemisesta saamelaisnuorten yhteisöissä. Osallistujat oppivat, kuinka kertomuksesta tehdään digitaalinen tarina hyödyntäen Adobe Final Cut Pro -ohjelmaa. Työpaja huipentuu siihen, että osallistujilla on mahdollisuus jakaa tarinansa ryhmälle.

Digitaalisen tarinankerronnan työpajaan voi osallistua 10‒15 saamelaisnuorta, jotka työskentelevät ammattitaitoisen fasilitaattoritiimin kanssa. Digitaalisen tarinankerronnan menetelmä tukee osallistujia käyttämään teknologiaa omien tarinoidensa kerronnassa. Fasilitaattorit tarjoavat osallistujille tarinasyötteen, joka auttaa heitä aloittamaan tarinan rakentamisen. Osallistujat voivat laatia tarinansa yksin tai pienissä ryhmissä. Tarinat keskittyvät mielenterveyteen ja mielen hyvin-vointiin, itsemurhien ehkäisyyn, psyykkiseen kestävyyteen ja yhteisön toimintaan saamelaisnuorten näkökulmasta.

Osallistujille tarjotaan myös mahdollisuus jakaa tarinansa osana tutkimusta ja viestintää arktisen neuvoston päättäjille. Tarinoiden rakentamisen lisäksi osallistujat kuulevat arktisen neuvoston ja sen kestävän kehityksen työryhmän työstä, itsemurhien ehkäisystä ja tutkimusetiikasta.

Työpajan järjestää Suomen saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto yhteistyössä kanadalaisen asian-tuntijatiimin, sosiaali- ja terveysministeriön ja arktisen neuvoston kanssa. Se on osa arktisen neuvoston projektia Circumpolar Resilience, Engagement and Action Through Story (CREATeS).

Työpajan työskentelykieli on englanti, mutta tulkkaus saamen kielille on tarjolla.

Työpaja on osa arktisen alueen kansallisten työpajojen sarjaa. Sajoksessa, Inarissa, järjestetään 30.1.-1.2.2019 sarjan päättävä työpaja, johon voi osallistua arktisen alueen eri alkuperäiskansojen nuoria.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset 30.9.2018 mennessä:

Kaisa Tapiola-Länsman, kaisa.tapiola-lansman@samediggi.fi, 050 382 5179

   

Saamelaiskäräjien hallituksen pöytäkirja 11/2018 on julkaistu

Saamelaiskäräjien hallituksen pöytäkirja 11/2018 on julkaistu Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa. Kokous pidettiin perjantaina 31.8.2018 Inarissa.

Lue kokouksen pöytäkirja täältä.

Koulutuskutsu saamelaisnuorille ihmisoikeuksista

Tule oppimaan ihmisoikeuksista! Ihmisoikeusliiton ja Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston järjestämässä koulutuksessa käydään läpi mitä ihmisoikeudet ovat ja mitä niillä tehdään. Käsittelemme erityisesti alkuperäiskansaoikeuksia ja saamelaisten Suomessa kohtaamia ihmisoikeusloukkauksia. Pohdimme yhdessä keinoja puolustaa ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista.

Aika: lauantai 22.9.2018 klo 9.30-15.30

Paikka: Oulun pääkirjasto, Kaarlenväylä 3, Maakuntakokoelmahuone (3. krs)

Alustava aikataulu:

9.15-9.30        Aamukahvit

9.30-11.00      Ihmisoikeudet: mitä ne ovat, mistä ne tulevat ja mitä niillä tehdään? Keskustelemme ihmisoikeusjärjestelmästä ja sen toiminnasta paneutuen erityisesti siihen, miten ihmisoikeudet vaikuttavat käytännössä ja näkyvät jokapäiväisessä toiminnassa. Matti Jutila, ihmisoikeuksien asiantuntija

11.00-12.00    Lounas

12.00-13.30    Ihmisoikeuksien edistäminen vaikuttamistyöllä: Vaikuttamisen suunnittelu, ajoitus ja erilaiset keinot. Työstetään yhdessä vaikuttamisen suunnitelmaa osallistujien valitsemasta aiheesta. Heli Markkula, vaikuttamistyön päällikkö

13.45-15.15    Oikeuksien puolustaminen: Mistä asioista valitetaan oikeustuomioistuimiin, mistä kannellaan laillisuusvalvojille (esim. eduskunnan oikeusasiamiehelle)? Mitä on hyvä ottaa huomioon? Millaista argumentaatiotukea voi saada Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä? Heta Heiskanen, ALL-YOUTH STN

15.15-15.30    Lopetus, palaute ja jatkotyön suunnittelua

Koulutus on maksuton ja osallistujille tarjotaan lounas.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset 19.9.2018 mennessä:

Kaisa Tapiola-Länsman, kaisa.tapiola-lansman@samediggi.fi, 050 382 5179

 

  

 

Saamelaiskäräjien kokous 3/2018 pidetään 24.9.2018 klo 10 alkaen Inarissa

Hallitus on päättänyt tänään kokouksessaan siirtää Saamelaiskäräjien kokouksen 3/2018 pidettäväksi aiempaa ilmoitettua myöhemmin. Saamelaiskäräjien kokous 3/2018 pidetään 24.9.2018 klo 10 alkaen Inarissa.

Hallitus päätti siirtää kokousaikaa, koska Saamelaiskäräjien kokoukseen käsiteltäväksi tuleva hallituksen esitysluonnos saamelaiskäräjälain muuttamiseksi ei ole vielä lopullisessa muodossaan.

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 11/2018

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 11/2018 Inarissa 31.8.2018.

Saamelaiskäräjät asettaa keskuudestaan hallituksen, johon kuuluvat jäseninä käräjien puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja neljä muuta jäsentä. Hallitus toimii saamelaiskäräjien kokouksen alaisena ja sen ensisijaisena tehtävänä on vastata poliittisesta toiminnasta ja hallinnosta sekä huolehtia käräjien kokousten valmistelusta. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.