Saamelaiskäräjät kokoontui vuoden kolmanteen kokoukseensa 21.6.2016 Inarissa

Kokous alkoi puheenjohtajiston katsauksella omaan toimintaansa Saamelaiskäräjien kokouksen 2/2016 jälkeen. Katsauksen jälkeen Saamelaiskäräjät käsitteli ja hyväksyi vuoden 2015 tilinpäätöksen. Lisäksi Saamelaiskäräjät kumosi aiemman sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan valintaa koskevan päätöksensä ja päätti suorittaa valinnan uudelleen. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin äänestyksellä Veikko Feodoroff ja varapuheenjohtajaksi Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjät käsitteli esityksen saamelaisopetuksen kehittämiseksi ja saamenkielisen oppimateriaalimäärärahan turvaamiseksi valtion talousarviossa vuonna 2018, esityksen saamenkielisten varhaiskasvatuspalvelujen ja kielipesätoiminnan turvaamiseksi valtion talousarviossa vuonna 2018, esityksen saamelaiseksi kulttuurimäärärahaksi valtion talousarviossa vuonna 2018 sekä esityksen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi valtion talousarviossa vuonna 2018.

Saamelaiskäräjien työjärjestyksen mukaan koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan tulee laatia käräjien kokoukselle ehdotus vuosittaisesta saamelaisesta oppimateriaalimäärärahasta sekä vuosittaisesta saamelaisesta päivähoitomäärärahasta. Lisäksi Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan tehtävänä on hallituksen alaisena laatia saamelaiskäräjien kokoukselle ehdotus vuosittaisesta saamelaisesta kulttuurimäärärahasta, ja sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävänä taas on hallituksen alaisena laatia käräjien kokoukselle ehdotus vuosittaisesta saamelaisesta sosiaali- ja terveyspalvelumäärärahasta. Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi esitykset muutoksin ja lisäyksin eri ministeriöille toimitettaviksi.

Saamelaiskäräjät keskusteli kullanhuuhdontaa koskevista linjauksista

Saamelaiskäräjät käsittelee vuosittain satoja kullanhuuhdontaan liittyviä lupahakemuksia ja -päätöksiä. Lisäksi Saamelaiskäräjille tulee vuosittain muutama muu kaivoslakiin liittyvä ilmoitus-, lausunto- tai päätösasia. Kullanhuuhdonta- ja kaivosasioiden suuren määrän takia Saamelaiskäräjien olisi aiheellista linjata erityyppisiin kullanhuuhdontalupa-asioihin liittyvää suhtautumistaan. Tämä helpottaisi huomattavasti esittelijöiden (ympäristösihteeri ja lakimiessihteeri) ja puheenjohtajiston sekä hallituksen toimintaa näissä asioissa. Kokouksessa esitetyn linjauksen mukaan Saamelaiskäräjät määrittäisi painopistealueet ja linjauksella voitaisiin vapauttaa esittelijöiden työresursseja muihin töihin. Valmistellun kaltaisen linjauksen myötä tehostettaisiin Saamelaiskäräjien sihteeristön työtä, jolloin resursseja voitaisiin mahdollisesti käyttää paremmin myös tähän, järjestelmän yleistä kehitystä ja ongelman pysyvämpää ratkaisua edistävään työhön. Keskustelun jälkeen Saamelaiskäräjät päätti, että asia siirretään jatkovalmisteluun.

Muita asioita

Saamelaiskäräjät keskusteli Alkuperäiskansojen maailmankonferenssin loppuasiakirjan kansallisesta seurannasta, ja hyväksyi taulukon lisäyksin ja muutoksin ulkoasiainministeriölle toimitettavaksi. Ulkoasianministeriö on laatinut taulukon, jonka tavoitteena on verrata YK:n alkuperäiskansojen maailmankonferenssin (World Conference on Indigenous Peoples, WCIP) loppuasiakirjan sitoumuksia meneillään oleviin kansallisiin toimiin. Taulukko koostuu loppuasiakirjan artikloista, eli sitoumuksista, valtion vastuuviranomaisen eli artiklaan toimeenpanoon liittyvän ministeriön suunnitelluista toimenpiteestä sitoumuksen täytäntöönpanoksi, sekä Saamelaiskäräjien kommenteista toimenpiteisiin liittyen. Ulkoasianministeriö on pyytänyt Saamelaiskäräjiä päivittämään taulukon omilla näkemyksillään.

Saamelaiskäräjien kokouksen internet-lähetys avattiin 668 kertaa, joiden joukossa oli 116 yksittäistä seuraajaa. Keskimääräinen lähetyksen seuraamisaika oli 1 h 2 min.

Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät asetti vaalilautakunnan vuoden 2019 Saamelaiskäräjävaalien toimeenpanemista varten

Saamelaiskäräjien seuraavat vaalit toimitetaan syksyllä 2019. Näissä vaaleissa valitaan uudet saamelaiskäräjät vaalikaudeksi 2020 – 2023. Saamelaiskäräjälain (974/1995) 14 §:n mukaan saamelaiskäräjät asettaa vaaleja varten vaalilautakunnan, jonka tehtävänä on saamelaiskäräjälain 20.1 §:n mukaan toimeenpanna vaalit lain ja vaaliohjesäännön mukaisesti.

Saamelaiskäräjälain 20.3 §:n mukaisesti vaalilautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnassa tulee olla jäsen ja varajäsen jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta. Lautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Vaalilautakunnalla on oikeus ottaa itselleen sihteeri ja oikeusministeriön luvalla muuta tarvittavaa henkilökuntaa.

Saamelaiskäräjät valitsi vaalilautakunnan kokouksessaan 21.6.2016. Enontekiön edustajiksi valittiin Janne Näkkäläjärvi ja hänen varajäsenekseen Inker-Anne Magga, Inarin edustajiksi Veikko Feodoroff, hänen varajäsenekseen Tauno Haltta sekä Jouni Aikio ja hänen varajäsenekseen Johanna Alatorvinen, Sodankylästä Birit Anni Magga ja hänen varajäsenekseen Jouko Hetta ja Utsjoelta Inga Guttorm ja hänen varajäsenekseen Aslak Pieski. Vaalilautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Janne Näkkäläjärvi.

Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät nimesi edustajansa saamelaisten kotiseutualueen kuntakohtaisiin neuvottelukuntiin

Metsähallituslain (234/2016) 39:n 2 momentin mukaan saamelaisten kotiseutualueeseen kokonaisuudessaan kuuluvaan kuntaan asetetaan kuntakohtaiset neuvottelukunnat, joiden tehtävänä on käsitellä valtion maa- ja vesialueiden sekä niihin kuuluvien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hoitoa.

Neuvottelukunnat asetetaan enintään neljäksi vuodeksi Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueille. Kuhunkin neuvottelukuntaan kuuluu maa- ja metsätalousministeriön määräämä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä seitsemän muuta jäsentä, joilla kullakin on varajäsen. Neuvottelukunnassa tulee olla Metsähallituksen, saamelaiskäräjien, kunnan, paliskuntien, kalatalousalueen, valtion metsätalousosakeyhtiöstä annetussa laissa (235/2016) tarkoitetun osakeyhtiön, elinkeinoelämän ja kaupallisten kalastajien edustus. Inarin kuntaan asetettavassa neuvottelukunnassa tulee olla myös kolttien kyläkokouksen edustaja.

Saamelaisten kotiseutualueelle asetettavan neuvottelukunnan tehtävänä on asetuksen mukaan antaa Metsähallitukselle lausuntoja ja tehdä Metsähallitukselle aloitteita metsätaloutta, valtion maan myyntiä, ostoa, vaihtoa ja vuokrausta, luonnonvarasuunnittelua, moottorikelkkareittien ja -urien suunnittelua, maastoliikenne, metsästys- ja kalastuslupia sekä valtion vesien kalatalouskysymyksiä koskevissa asioissa.

Neuvottelukuntien puheenjohtajuudet on tarkoitus järjestää kiertoperiaatteella siten, että ministeriö nimittäisi saamelaiskäräjien edustajan Utsjoen ja Inarin kuntien neuvottelukuntien puheenjohtajaksi 15.6.2018 asti, minkä jälkeen he toimisivat neuvottelukuntien varapuheenjohtajina neuvottelukunnan nelivuotiskauden loppuun. Kunnan edustajat toimisivat Utsjoen ja Inarin neuvottelukunnissa alkukauden varapuheenjohtajina ja loppukauden puheenjohtajina. Enontekiön neuvottelukunnassa kunnan edustaja toimisi puheenjohtajana 15.6.2018 asti ja saamelaiskäräjien edustaja varapuheenjohtajana. Loppukauden ajan saamelaiskäräjien edustaja toimisi puheenjohtajana ja kunnan edustaja varapuheenjohtajana.

Saamelaiskäräjät valitsi Utsjoen neuvottelukuntaan Saamelaiskäräjien edustajaksi Anne Nuorgamin, joka toimii puheenjohtaja/varapuheenjohtajan tehtävässä. Toiseksi edustajaksi valittiin Aslak Holmberg. Varajäseniksi valittiin Inga Länsman (Nuorgam) ja Nilla Tapiola (Holmberg).

Saamelaiskäräjät valitsi Enontekiön neuvottelukuntaan puheenjohtaja/varapuheenjohtajan tehtävään Ulla Maggan ja hänen varajäsenekseen Juha Maggan, sekä toiseksi edustajaksi Tuomas Salomon Palojärven ja hänen varajäsenekseen Berit Siilasjoen.

Inarin neuvottelukuntaan valittiin Heikki Paltto, joka toimii puheenjohtaja/varapuheenjohtajan tehtävässä. Palton varajäseneksi valittiin Kirsti Kustula.

Lisäksi Saamelaiskäräjät päätti pyytää saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluja siitä, että Sodankylän kuntaan asetettaisiin myös oma neuvottelukuntansa, koska kunnasta Lapin paliskunnan alue kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen.

Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien hallitus nimesi edustajia sidosryhmätoimintaan

Saamelaiskäräjien hallitus kokoontui 6.6., 8.6. ja 20.6.2016. Kokouksissaan hallitus hyväksyi esityksiä edelleen esitettäviksi Saamelaiskäräjien kolmannelle kokoukselle ja nimesi edustajiaan sidosryhmätoimintaan.

Hallitus nimesi pysyväksi asiantuntijaksi kieliasiain neuvottelukuntaan Saamelaiskäräjien kieliturvasihteerin. Kieliasiain neuvottelukunta on valtioneuvoston asettama kielilain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen (433/2004) mukaisesti oikeusministeriön yhteydessä toimivan kieliasiain neuvottelukunta, ja sen toimikausi on 1.4.2016 – 31.3.2020.

Hallitus nimesi Lapin lastenkulttuuriverkoston ohjausryhmään Saamelaiskäräjien edustajaksi Magreta Saran ja varajäseneksi Sisko Länsmanin. Lapin lastenkulttuuriverkoston toiminta on alkanut Taikalamppu-toiminnasta vuonna 2006. Lapin lastenkulttuuriverkoston toiminnassa mukana ovat Kemi, Kittilä, Kolari, Ranua, Rovaniemi, Sodankylä, Tornio ja Saamelaiskäräjät (Mánnu). Lapin lastenkulttuuriverkoston yleisiä tavoitteita ovat lastenkulttuurin kehittäminen ja toteuttaminen paikallisesti ja alueellisesti. Perustana on yhteisöllinen ja osallistava toiminta, verkostoituminen ja saavutettavuus harvaanasutulla alueella Lapissa. Taiteenalakohtaisesti jatketaan mediaan, sarjakuvaan ja saamelaiseen lastenkulttuuriin liittyvän toiminnan kehittämistä ja toteuttamista. Jokaisella toimijalla on omat erityisalansa, joita kehitetään ja vahvistetaan omalla kohdealueellaan.

Juutua-Tuulispään virkistysmetsän erityisaluesuunnitelma -hanke

Metsähallitus on aloittanut Juutua-Tuulispään virkistysmetsän erityisaluesuunnitelman laatimisen. Erityisaluesuunnitelma laaditaan Inarin Juutua-Tuulispää-alueen virkistysmetsään. Alue siirtyi eduskunnan tekemällä tasesiirtopäätöksellä Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien taseesta liiketoiminnan taseeseen. Alueen metsien hoito ja käyttö on metsätalousyhtiön vastuulla. Retkeilyrakenteiden ylläpidosta vastaa edelleen luontopalvelut.

Metsähallitus pyysi Saamelaiskäräjiä nimeämään edustajan erityisaluesuunnitelmaa laativaan yhteistyöryhmään. Hallitus nimesi yhteistyöryhmään Saamelaiskäräjien edustajaksi Oula Kangasniemen. Kangasniemi toimii samalla Metsähallituksen suunnitteluprosessia varten perustaman Akwé: Kon -työryhmän puheenjohtajana. Hallitus nimesi työryhmän muiksi jäseniksi Anna Morottajan, Leo Aikion ja Raija Lehtolan.

Muita asioita

Lisäksi hallitus käsitteli Utsjoen ja Sirman koululaisten vanhempien vaatimusta rajattoman saamelaiskoulun perustamista alueelleen. Vanhemmat vaativat, että Norjan ja Suomen valtiot yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa toteuttavat yhteisen saamelaiskoulun perustamisen. Hallitus päätti viedä asian Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston (SPN) käsiteltäväksi ja valmisteltavaksi.

Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi