Mättmateriaal

Olmoošvuoigâdvuođâorgaanij avžuuttâsah

Orgaan Sopâmuš Ihe Avžuuttâs Liŋkki avžuuttâssáid
 OA olmoošvuoigâdvuotkomitea   Aalmugjeessân- já poolitlijd vuoigâdvuođáid kyeskee almos-sopâmuš  2013  Sopâmušstaatah kolgâččii ovdediđ sämmilij vuoigâdvuođâid naanoodmáin sämmilij ovdâsteijeevâš instituutioi, tego sämitige meridemvääldi. Sopâmušstaatâ kolgâččij lasettiđ viggâmušâidis lahâasâttemnubástusâi rähtimân sämmilij vuoigâdvuođâi tievâslâš täähidmân sii ärbivuáválâš kuávluin visásmitmáin, ete nuávdittuvvoo sämisiärváduvâi vuoigâdvuotâ rijjâ, muuneeld tábáhtuvvee já tieđettum uásálistmân sijjân kyeskee poolitlijd prosessáid já ovdedemprojektáid.

Sopâmušstaatah kolgâččii meid riemmâđ ääšimiäldásâš toimáid, vâi ovdedeh, ton vijđoduvvâst ko máhđulâš, puoh sämipárnái vuoigâdvuođâ finniđ máttááttâs jieijâs kieláin sopâmušstaatâ kuávlust.

  CCPR/C/FIN/CO/6
 Ekonomâlij, sosiaallij já čuovviittâslij vuoigâdvuođâi komitea   Ekonomâlij, sosiaallij já čuovviittâslij vuoigâdvuođáid kyeskee almossopâmus  2007  Komitea avžuut sopâmušstaatâid olášuttiđ puoh tárbulijd tooimâid, moiguin visásmiteh, ete meccičuoppâmeh já eres toimâ, maid ovtâskâs peleh tääl hárjutteh sämikuávlust, iä raijii sämmilij vuoigâdvuođâ paijeentoollâđ já ovdediđ sii ärbivuáválâš kulttuur já eellimtäävi, eromâšávt puásuituálu, iäge sii ekonomâlij, sosiaallij já čuovviittâslij vuoigâdvuođâi kevttim.

Lasseen komitea avžuut, ete sopâmušstaatâ kávná ääšimiäldásâš čuávdus koččâmâšân eennâmoommâstmist já –kiävtust sämikuávlust nuuvt, ete ráđádâl ääšist puoh uásipelijguin, sämitige mieldiluhâmáin sehe ratifisist jotelávt jiecânâs enâmij algâaalmugijd já hiäimuaalmugijd kyeskee ILO almossopâmuš Nr 169.

  E/C.12/FIN/CO/5
 Näliolgoštemkomitea    Jyehilágán näliolgoštem meddâlistem kyeskee aalmgugij-koskâsâš almossopâmuš  2013  11. Komitea avžuut, ete talle ko sopâmušstaatâ uđâsmit sämitiggeest adelum laavâ, tot lasseet sämitige meridemvääldi sämmilij kulttuurjiešhaaldâšmân lohtâseijee aašijn, mieldiluhâmáin vuoigâdvuođâid, moh kyeskih eennâm já luánduvaarij kiävtun sämmilij ärbivuáválávt asâttem kuávluin.

12. Komitea avžuut, ete ko sopâmušstaatâ miäruštâl, kiäst lii jienâvuoigâdvuotâ sämitige vaaljâin, tot addel ääšimiäldásâš tiädduáárvu sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuotân, mii kulá sii sajâttâhân Suomâst, sii vuoigâdvuotân meridiđ jieijâs jeessânvuođâst já vuoigâdvuotân toos, ete sij iä pággusuddâludduu.

13. Komitea avžuut, ete sopâmušstaatâ váldá taan ohtâvuođâst vuotân Aalmugijkoskâsâš pargoseervi almossopâmuš nr 169, mon sopâmušstaatâ lii čonâdâttâm ratifisistiđ. Lasseen komitea avžuut, ete sopâmušstaatâ riämá ääšimiäldásâš toimáid vâi suoijâl sämmilij ärbivuáválâš puásuituáluiäláttâs.

14 Komitea avžuut meid, ete sopâmušstaatâ tuođâlávt visásmit sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâs palvâlusâi finnimvuođâ sämmiláid sii päikkikuávlust. Lasseen komitea avžuut, ete sopâmušstaatâ huápput máttááttâs- já kulttuurministeriö iävtuttem, sämikielâ oovdedmân já suoijâlmân uáivildum iäláskittemohjelm olášuttem, meid juávkkuviestâdmijn, škovliimist, sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâin já kulttuur syergist.

 CERD/C/FIN/CO/20-22
 Párnáá vuoigâdvuođâi komitea   Párnái  vuoigâdvuođâi almossopâmuš  2011  63. Komitea avžuut, ete sopâmušstaatâ:

a) čuávu já árvuštâl romani- já sämipárnái vuoigâdvuođâi vuotânväldim aalmuglâš vuáváámijn já ohjelmijn;

b) visásmit, ete romani- já sämipárnáin, meid sämikuávlu ulguubeln ässee sämipárnáin, lii vuoigâdvuotâ kulttuursensitiivlâš škovlim- já tiervâsvuođâhuolâttâspalvâlusâin jieijâs kieláin;

c) pyereed oovtâstpargo Ruotâ já Taažâ haldâttâsâiguin eres lasseen aašijn, moh kyeskih škoovlâi máttááttâsvuáváámijd, máttáátteijei škovlimân, máttáátteijei materiaal pyevtitmân já mediasiskáldâs pyevtitmân sämipárnái várás;

d) váldá vuotân komitea almos huámášume nr. 11 (2009) algâaalmugij párnáin já sii almossopâmuš miäldásâš vuoigâdvuođâin (CRC/C/GC/11); já e)ratifisist ILO almossopâmuš nr. 169 jiečânâs enâmij algâ- já hiäimuaalmugijn.

 CRC/C/FIN/CO/4
 Nisonij olgoštem meddâlistem kieđâvuššee komitea   Jyehilágán nisonij olgoštem meddâlistem kieđâvuššee almossopâmuš  2014      37. Komitea avžuut, ete uásipeeli

a) visásmit, ete suhâpeleuáinu lii väldivirdásmittum puoh sämmilijd kyeskee politijkkáráid já ohjelmáid,

b) tuhhit konkreetlijd tooimâid ulmenis lasettiđ säminisonij ovdâstem pooliitlâš já almos elimist sehe sämisiärváduvvâst ete ubâ ohtsâškoddeest,

c) riämá toimáid vâi visásmit, ete säminisonáid fäälih ääšimiäldásijd sosiaal- já tiervâsvuođâpalvâlusâid, mieldi luhâmáin enijhuolâttâs já

d) visásmit, ete päikkiviehâvääldi uhren leijee säminisonijn lii peessâm torvopaaihijd já palvâlussáid, moh västideh sii táárbuid

  CEDAW/C/FIN/CO/7
 ILO äššitobdee-komitea  Ilo almossopâmušnr 111  2012  Sämmilij peessâm ärbivuáválijd iäláttâssáid.

Komitea pivdá Suomâ tieđettiđ sämmilij  áámmátlâš škovliimist já maht tot lii ovdedâm sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi hárjuttem. Komitea meid pivdá Suomâ čäittiđ mon vijđáht tot lii váldám vuotân sämmilij enâmân vuáđuduvvee iäláttâsâid já eellimvyevi ko lii olášuttâm ereslágánijd projektijd já ereslágánijd tooimâid sämitiggijn vâi visásmit sämmilij peessâm ärbivuáválijd iäláttâssáid já moin vuovijguin taah ulmeh láá juksum.

  Direct Request (CEACR) – adopted 2012, published 102nd ILC session (2013)
  Euroop Rääđi ministerkomitea   Aalmuglij ucceeblovoi suoijâlmân kyeskee almossopâmuš  2012  Ko váldoo vuotân haldâttâs áigumuš ratifisistiđ ILO almossopâmuš nr 169 kolgâččij riemmâđ jotelis toimáid, moiguin piejih joton orostâm ráđádâlmijd sämikuávlu eennâmvuoigâdvuođâin já algâtteh uđđâsist konstruktiivlâš vuárusavâstâllâm sämitiggijn, vâi áášán kullee vuoigâdvuođâlâš epivisesvuotâ šadda čuávduđ;

kolgâččij juátkiđ sämitiggijn ráđádâlmáin meritiätulijd tooimâid, moiguin viggeh tuárvi ruttâdem já sämikielâi iäláskittemohjelm pehtilis olášuttem vievâst estiđ sämikielâi lappum almolâs elimist tááláást eenâb, já kolgâččij investistiđ ääšimiäldásâš škovlimtoimáid, moiguin visásmiteh, ete sämmiliih uážžuh tááláást pyerebeht sämikielâlijd almos palvâlusâid;

kolgâččij riemmâđ ääšimiäldásâš toimáid, moiguin visásmiteh, ete aalmuglâš ucceeblovvoid kullee ulmuid kyeskee ereslágán kuullâmvuáháduvvâid já –monâttâlmijd tievâsmiteh já uárnejeh uđđâsist vâi puávtâččij faallâđ čielgâ viestâdemkanavaid, já

kolgâččij pyerediđ ucceeblovoi, meid lohomiärálávt ucemus ucceeblovoi, ovdâsteijei máhđulâšvuođâid vaikuttiđ tuođâlávt miärádâsrähtimprosessin; kolgâččij orniđ lasetorjuu ucceeblovoi juávkkuviestâdemniävvuid, eromâšávt ruošâ- já sämikielâláid viestâdemniävvuid, vâi áášánkullee ucceeblohokielâh liččii ääšimiäldásávt mieldi teddilum já šleđgâlâš juávkkuviestâdemniävvuin; kolgâččij lääcciđ haldâttâhân sierânâs vuáháduv, mon pargon ličij toollâđ ohtâvuođâ sämitiigán puoh sämmilijd kyeskee ašijguin já oohtânheiviittiđ čielgâ haldâttâs peleväldimij ovdedem sämmilij tááhust merhâšittee koččâmušâin;

kolgâččij riemmâđ ääšimiäldásâš toimáid eromâšávt ollâtääsi škovlim, áámmátškovlim já ääšiomâhái palvâlusânväldimvuáháduvâi nubástittem uásild, vâi finniiččii lasettuđ aalmuglâš ucceeblovoid kullee ulmui mere virgálâš pargomarkkânijn, staatâhaldâttuv mieldiluhâmáin

 CM/ResCMN(2012)3
 Euroop Rääđi ministerkomitea   2012  1. nanodeh ain sämikielâlâš škovlim, eromâšávt nuuvt, ete ovdedeh systemaatlâš politiik já kuhes áigáduv ruttâdemvuávám,

2. riemih jotelávt toimáid vâi suojâleh já ovdedeh anarâš- já nuorttâlâškielâ, moh láá eromâšávt uhkevuálásiih kielah, eromâšávt nuuvt ete uárnejeh pisovâš kielâpiervâlijd,

3.olášutteh lasetooimâid vâi visásmiteh ruotâ- já sämikielâlij sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâspalvâlusâi finnim,

5. riemih toimáid vâi lasetteh tiettim Suomâ kuávlulâš já ucceeblohokielâin já lasetteh soováášvuođâ tai kuáttá, sehe puoh škovlimtaasij almos máttááttâsvuáváámij ete juávkkuviestâdemniävui vievâst.

 RecChL(2012)2
 Euroop rääđi olmooš-vuoigâdvuotkomissaar(komissaar pargon lii ovdediđ tiettim já kunnijâttem olmoošvuoigâdvuođâi kuáttá Euroop rääđi jeessânenâmijn)  2012  122. Suomâ vuáđulaahâ lii tubdâstâm sämmilij sajâttuv Suomâ algâaalmugin já tähidâm sijjân sierânâs kulttuurlâš já kielâlâš vuoigâdvuođâid. Vuoigâdvuođâi tubdâstem ij kuittâg lah ulâttum eennâmomâstem- ige puásuituáluvuoigâdvuođáid, veikkâ OA julgáštuš algâaalmugij vuoigâdvuođâin já ILO sopâmuš nr 169 čielgâsávt adeleh vuoigâdvuođâid täin kuávluin. Olmoošvuoigâdvuotváldálâš huámášit, ete Suomâ valmâštâlmeh ILO sopâmuš nr 169 ratifisistmân láá pištám jo paijeel 20 ihheed. Tehálâš koččâmuš lii sierânâstooimah, maid sämmilij ekonomâlij já kulttuurlij algâaalmug-vuoigâdvuođâi visásmittem váátá. Aalmugijkoskâsâš olmoošvuoigâdvuot-lahâasâttem mield sierânâstooimah pyehtih leđe agâstâllum koččâmušâst leijee tiileest toin iävttoin, ete toh láá olmâ koskâvuođâst ulmemiäldásâš tuhhittettee uulmijd. Olmoošvuoigâdvuotváldálâš tiäddut, ete ratifisistemproosees ij koolgâ anneeđ nollátiäivásemspellân, mast tuše nubbe uásipeeli vuáittá, peic meid väldiaalmug eennâmkevttimvuoigâdvuođâid já vuoigâdvuođâ hárjuttiđ iäláttâsâid kalga väldiđ vuotân.

123. Olmoošvuoigâdvuotváldálâš avžuut Suomâ ratifisistiđ ILO sopâmuš nr 169 já tubdâstiđ sämmilij eennâmkevttimvuoigâdvuođâid já vuoigâdvuođâ hárjuttiđ ärbivuáválâš puásuituálu. Eres lahâuđâsmittemtáárbui kieđâvuššâm váátá ennuv oovtâstpargo sierâ ministeriöi kooskâst. Taat meid tovâččij älkkeebin ráđádâlmijd sämiovdâsteijeiguin, main kalga leđe merhâšittee uási ratifisistemprosessist. Iävtuttâs ovdâskode já sämitige ohtsâš ratifisistempargojuávhu vuáđudmist lii tuođâi-uv kuorâttâllâm árvusâš. Meccihaldâttâslaavâ uđâsmittem fáálá meid máhđulâšvuođâ kavnâđ innovatiivlâš čuávdusijd oovdâst leijee koččâmuššáid. Joođoost leijee ráđádâlmijn tave-eennâmlâš sämisopâmuš ááigán uážžumân tiädutteh, ete sämmilâškoččâmuš lii staatâi raajijd rastaldittee já ráđádâlmijn sättih tiäduttiđ mieđetteijee vuáháduvvâid já máhđulâšvuođâid oovtnálásittum aldanemvuáhán

 CommDH(2012)27 
 Euroop rasism já soováášmettumvuođâ vástásâš komissio ECRI   ( komissio lii Euroop Rääđi vuálásâš orgaan, mon pargon lii toimâđ  rasism, etnisâš olgoštem já soováášmettumvuođâ vuástá olmoošvuoigâdvuođâi oovdedmân.)  2013  ECRI avžuut, ete Suomâ virgeomâhááh riemih toimáid vâi sämikulttuur já taan ucceeblovo merhâšume kieđâvušeh škovlâmáttááttâsâst já viggeh lasettiđ tiettim sämiaalmugist eenâblovo kooskâst el. kampanjai vievâst, moh lasetteh tiäđu. ECRI movtijdit Suomâ virgeomâháid čuávvuđ säämi kielâlaavâ já sämmilij eenikielâlâš máttááttâs kyeskee vuoigâdvuođâ olásume. ECRI avžuut, ete virheomâhááh riemih tárbulâš toimáid vâi visásmiteh tai vuoigâdvuođâi tuđâttettee olášume oovtâstpargoost sämmilâš ovdâsteijeiguin.

52. ECRI movtijdit Suomâ virgeomáháid juátkiđ tooimâs sämikielâi iäláskitmân já avžuut, ete tađe várás škovliitteh tuárvi máttáátteijeid. ECRI avžuut, ete Suomâ virgeomâhááh riemih lasetoimáid vâi visásmiteh tom, ete sämikielâid máttáátteh sehe sämikuávlust ete ton ulguubeln. ECRI avžuut, ete Suomâ virgeomâhááh värideh tuárvi ekonomâlijd já olmoošresurssijd taaid viggâmušáid.

106. ECRI avžuut, ete Suomâ virgeomâhááh riemih toimáid vâi sämikulttuur já taan ucceeblovo merhâšume kieđâvušeh škovlâmáttááttâsâst nuuvt ete aneh ävkkin ECRI almos politiik kyeskee avžuuttâs nr 10, mii kuáská rasism já näliolgoštem vuástálistâm škoovlâst já škoovlâ vievâst. Lasseen ECRI avžuut, ete Suomâ virgeomâhááh riemih toimáid sämiaalmug kyeskee almos tiäđu lasseetmân eenâblovo kooskâst om. taan aalmugân čuosâttum kampanjai vievâst, moh lasetteh tiäđu.

 (ECRI(2013)19
  OA algâaalmugraportistee   Ovtâstum Aalmugij julgáštus algâaalmugij vuoigâdvuođâin  2010  75. Sierânâsraportistee avžuut, ete Tave-enâmeh juátkih já pehtilitteh viggâmušâidis vâi sämiaalmugij jiešmeridemvuoigâdvuotâ sehe tááláást pyereeb vaikuttemmáhđulâšvuođah olášuveh sii kyeskee miärádâsrähtim uásild. Taam ulme puáhtá mottoom muddoost juksâđ kevttimáin tááláást pehtilub kuullâmvuáháduvâid, main visásmiteh, ete sämmiláid njuolgist vaikutteijee miärádâsâid ij uážu porgâđ nuuvt, ete ij lah sii rijjâtátulâš já tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš. Lasseen staatah kolgâččii oovtâst sämitigijguin kuorâttâllâđ tiätu kuávlui raijim nuuvt, ete sämitigge toimâččij tai raajij siste vuosâsajasâš teikâ áinoo miärádâsrähten aainâs sämmilijd kyeskee koččâmušâin, meid sämmilij eennâmkuávluid, kielâid, ärbivuáválâš iäláttâsâid já kulttuurijd lohtâseijee aašijn.

76. Sierânâsraportistee avžuut, ete Tave-enâmeh já eromâšávt Ruotâ tovâččii tárbuliih uđâsmitmijd, main visásmiteh sämitiggij – sämiaalmugij alemus ovdâstemorgaanin – ovdiist stuárráb jiečânâsvuođâ staatâ lájádâsâi já virgeomâhái háárán. Ulmen lii sämitige jiečânâs miärádâstoohâmvääldi lasettem.

77. Tave-enâmeh kolgâččii orniđ sämitiggijd kelijdeijee ruttâdem, mon vievâst toh pyehtih pehtilávt olášuttiđ jiešhaaldâtlijd pargoidis. Eromâšávt kolgâččii orniđ ovdiist eenâb ruttâdem sämitiggij jieš sierrim, ovdedem já olášuttem projektáid já alguid. Staatah kolgâččii ovdediđ heivejeijee monâttâllâmtaavijd ohtâvuođâtolâmân sämitigijguin vâi taat ulme olášuvá.

83. Suomâ kolgâččij pehtilittiđ tooimâidis vâi čielgiiččij já turviiččij sämmilij eennâmkuávluid já luánduvaarijd kyeskee vuoigâdvuođâid juridilávt. Suomâ kolgâččij eromâšávt visásmittiđ sämmilij hárjuttem puásuituálu sierânâssajâttuv turvim ko váldoo vuotân ton iäláttâs merhâšume sämmilij kulttuurân já áárbán.

84. Lahâaasâtliih já haldâtliih mekanismeh, moh taheh máhđulâžžân luánduvaarij ävkkinanneem sämikuávlust, kolgâččii leđe hiäivulij aalmugijkoskâsij noormâi miäldásiih, meid talle, ko toh kyeskih tai tooimâi vaikuttâsâi čuosâttâhhân leijee algâaalmugsiärváduvâi ääšimiäldásâš kuullâm sehe rijjâtátulâš já tiätun vuáđuduvvee munemietâmâs, vaikuttâsâi keeppidmân tárbulijd tooimâid, sajanmäksimijd já hiäđui jyehim.

85. Tave-enâmeh kolgâččii sämitigijguin ráđádâlmáin koordinistiđ tooimâid, moiguin viggeh estiđ šoŋŋâdâhnubástus háitulijd vaikuttâsâid sämmiláid. Siämmást kolgâččii visásmittiđ, ete uđâsmuvvee energiakäldei kiävtu ovdedem várás rähtee tooimâin, tego pieggâvuáimáttuvâi rähtimist, ij alnees lah háituliih vaikuttâsah sämmilij iäláttâssáid.

86. Tave-enâmeh kalgeh viggâđ toollâđ puásuituálukuávlui piätuelleepopulaatioid tagarijn taasijn ete palgâseh piergejeh, já piätuellei tovâttem vahâgijd kalgeh sajanmäksiđ puásuituálleid olesmiärálávt.

87. Sierânâsraportistee avžuut, ete Tave-enâmeh já sämitigeh pehtiliteh ohtsâš viggâmušâidis sämikielâi iäláskitmân já nanodeh sämikielâi- já kulttuur škovlimohjelmijd. Staatah kalgeh tállân orniđ sämitiggijd kelijdeijee ruttâdem, mon vievâst tai uulmij juksâmân pyehtih olášuttiđ oovtâst sooppum tooimâid. Staatah kalgeh meid lasettiđ sämitáiđusij máttáátteijei finnimvuođâ já lohomere. Lasseen staatah kolgâččii viggâđ nanodiđ sämikielâi kevttim tuámuštoovlist já eres virgeomâhijguin ášástâldijn já ain pyerediđ almos palvâlusâi finnimvuođâ sämikielâiguin.

88. Staatah já sämitigeh kolgâččii oovtâst ovdediđ já olášuttiđ tooimâid almos tiäđu lasseetmân sämiaalmugijn mediast já stuorrâ aalmug kooskâst. Tággáár tiäđu lasettem kolgâččii ovdediđ eres lasseen vuáđu- já koskâtääsi škoovlâi sehe ollâopâttuvâi škovlimohjelmijn.

 SA/HRC/18/XX/Add.Y