Käräjät-2048px-24

Válggat 2019 | Vaaljah 2019 | Vaal 2019 | Vaalit 2019

Sámedikki jagi 2019 válgalogahallamii ohcan
Sämitige ive 2019 valjâluvâttâlmân ucâlum
Sääʹmteeʹǧǧ eeʹjj 2019 vaal-loǥstõʹǩǩe ooʒʒõõttmõš
Saamelaiskäräjien vuoden 2019 vaaliluetteloon hakeutuminen

Olmmošvuoigatvuođaorgánaid ávžžuhusat

Orgána

Soahpamuš

Jahki

Ávžžuhus

Liŋka ávžžuhusaide

 ON:id olmmošriektekomitea  Siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasaš-soahpamuš   2013  Soahpamušriika galggašii ovddidit sámiid vuoigatvuođaid ollašuvvama nannemiin sámiid álbmotválljen institušuvnnaid, nugo sámedikki, mearridanválddi. Soahpamušriika galggašii lasihit rahčamiid láhkaásahannuppástusaid bargama várás sámiid vuoigatvuođaid dievasmearálaš dáhkideami dihtii sin árbevirolaš guovlluin nu ahte sihkkarasto čuovvun mii guoská sámeservošiid vuoigatvuođa friija, ovddalgihtii dáhpáhuvvi ja informerejuvvon oassálastimii sin guoski politihkalaš proseassaidda ja ovddidanfidnuide.

 

Soahpamušriika galggašii maiddái álgit áššáigulavaš doaimmaide ovddideami dihtii, dan viidodagas go lea vejolaš, buot sámemánáid vuoigatvuođa oažžut oahpahusa iežas gielain soahpamušriikkas.

 CCPR/C/FIN/CO/6
 Ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid komitea  Ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid guoski oktasaš-soahpamuš  2007  Komitea ávžžuha soahpamušriikka ollašuhttit buot dárbbašlaš doaimmaid, maiguin sihkkarasto, ahte vuovdečuollamat ja eará doaibma, maid priváhta oassebealit dál ollašuhttet sámiid ruovttuguovllus, eai ráddje sámiid vuoigatvuođa doalahit ja ovddidit árbevirolaš kultuvrra ja eallinvuogi, erenomážit boazodoalu, eaige ráddje sin ekonomalaš, sosiálalaš ja čuvgehuslaš vuoigatvuođaid geavaheami.

 

Lassin komitea ávžžuha soahpamušriikka – ráđđádallat áššis lávgalaga buot oassebeliiguin, nu ahte sámediggi mielde – gávdnan dihtii áššáigulavaš čovdosa gažaldahkii eanaoamastusas ja -geavaheamis sámiid ruovttuguovllus sihke ratifiseret farggamusat eamiálbmogiid guoski ILO:a oktasašsoahpamuša N:o 169.

 E/C.12/FIN/CO/5
 Nállevealahankomitea  Buotlágan nálleveala-heami eretváldima guoski riikkaid-gaskasaš oktasaš-soahpamuš  11. Komitea ávžžuha, ahte soahpamušriika sámedikkis addon lága ođasmahtedettiin lasiha sámedikki mearridanválddi sámiid kulturiešráđđemii gulavaš áššiin, nu ahte vuoigatvuođat mielde, mat gullet eatnama ja luondduriggodagaid geavaheapmái sámiid árbevirolaččat ássan guovlluin.

 

12. Komitea ávžžuha, ahte go soahpamušriika meroštallá, geas lea jienastanvuoigatvuohta sámedikki válggain, dat addá áššáigulavaš deattu sámiid iešmearridanvuoigatvuhtii, mii laktasa sin sajádahkii Suomas, sin vuoigatvuhtii mearridit iežas lahttovuođas ja vuoigatvuhtii dasa, ahte sii eai veagalsuddaduvvo.

 

13. Komitea ávžžuha, ahte soahpamušriika vuhtiiváldá dán oktavuođas Riikkaidgaskasaš bargoorganisašuvnna oktasašsoahpamuša nr 169, man soahpamušriika lea čatnasan ratifiseret. Lassin komitea ávžžuha, ahte soahpamušriika álgá áššáigulavaš doaimmaide suodjalan dihtii sámiid árbevirolaš boazoealáhusa.

 

14 Komitea ávžžuha maiddái, ahte soahpamušriika duođalaččat sihkkarastá sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa bálvalusaid fálaldaga sámiide sin ruovttuguovllus. Lassin komitea ávžžuha, ahte soahpamušriika jođálmahttá oahpahus- ja kulturministeriija evttohan, sámegiela ovddideapmin ja suodjaleapmin dárkkuhuvvon ealáskahttinprográmma ollašuhttima, maiddái mediain, skuvlejumis, sosiála- ja dearvvasvuohtabálvalusain ja kultuvrra suorggis.

  CERD/C/FIN/CO/20-22
 Mánáid vuoigatvuođaid komitea   Mánáid vuoigatvuođaid oktasašsoahpamuš   2011  63. Komitea ávžžuha, ahte soahpamušriika:

a) čuovvu ja árvoštallá romána- ja sámemánáid vuoigatvuođaid vuhtiiváldima sisriikkalaš plánain ja prográmmain;

b) sihkkarastá, ahte romána- ja sámemánáin, maiddái sámeguovllu olggobealde ássi sámemánáin, lea vuoigatvuohta kultursensitiivvalaš oahpahus- ja dearvvasvuođafuolahusbálvalusaide iežas gielain;

c) buorida ovttasbarggu Ruoŧa ja Norgga ráđđehusaiguin earret eará áššiin, mat gusket skuvllaid oahppaplánaid, oahpaheaddjiid skuvlema, oahpaheaddjiid materiála buvttadeami ja mediasisdoalu buvttadeami sámemánáid várás;

d) vuhtiiváldá komitea oktasaš fuopmášahttima no. 11 (2009) eamiálbmogiid mánáin ja sin oktasašsoahpamuša mieldásaš vuoigatvuođain (CRC/C/GC/11); ja e)ratifisere ILO:a oktasašsoahpamuša no. 169 eamiálbmotsoahpamuša.

 CRC/C/FIN/CO/4
 Nissoniid vealaheami eretváldima gieđahalli komitea  Nissoniid buotlágan vealaheami eretváldima gieđahalli oktasašsoahpamuš  2008  34. Komitea ávžžuha soahpamušriikka sihkkarastit, ahte sámenissoniidda lágiduvvojit áššáigulavaš sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa bálvalusat, nu ahte lassánandearvvasvuođabálvalusat mielde. Dat bivdá soahpamušriikka sihkkarastit, ahte sohkabealleperspektiiva gullá sámiid guoski buot politihkai ja prográmmaide. Komitea movttiidahttá soahpamušriikka ovddidit doaibmabijuid, maiguin eretváldojit sámenissoniidda guoski buotlágan vealaheapmi ja veahkaváldi, nu ahte ovttasbargu ovddalgihtii doaibmá sámeservošiin ja dakkár plánaid ráhkadeapmi, maiguin lasihuvvo nissoniid ovddastus sihke sin servošiin ja maiddái olles suopmelaš servodagas.   CEDAW/C/FIN/CO/6
 ILO:a áššedovdikomitea   Ilo:a oktasaš-soahpamuš nr 111   2012  Sámiid beassan árbevirolaš ealáhusaide

 

Komitea bivdá Suoma dieđihit sámiid ámmátlaš oahpahusas ja mo dat lea ovddidan sámiid árbevirolaš ealáhusaid ollašuhttima. Komitea maiddái bivdá Suoma duođaštit man viidát dat lea vuhtiiváldán sámiid eatnamii vuođđudeaddji ealáhusaid ja eallinvuogi álggahettiin sierralágan prošeavttaid ja sierralágan doaibmabijuid sámedikkiin sihkkarastima dihtii sámiid beassama árbevirolaš ealáhusaide ja maid vugiiguin dát ulbmilat leat ollašuhtton

 Direct Request (CEACR) – adopted 2012, published 102nd ILC session (2013)
 Eurohpá Ráđi ministtarkomitea   Álbmotlaš vehádagaid suodjaleami guoski oktasaš-soahpamuš   2012  váldimiin vuhtii ráđđehusa áigumuša ratifiseret ILO:a oktasašsoahpamuša nr 169 galggašii álgit farggamusat doaimmaide, maiguin álggahuvvojit bissánan ráđđádallamat sámiid ruovttuguovllu eanavuoigatvuođain ja álggahuvvo ođđasit mávssolaš ságastallan sámedikkiin, vuoi áššái gulavaš vuoigatvuođalaš eahpesihkkarvuohta čoavdašuvvá;

 

galggašii joatkit, nu ahte sámedikkiin ráđđádallo, ulbmillaš doaimmaid, maiguin figgojuvvo doarvái buorre ruhtadeami ja sámegielaid ealáskahttinprográmma beaktilis ollašuhttima vehkiin eastadit sámegielaid jávkama almmolaš eallimis dálá eanet, ja galggašii investeret áššáigulavaš skuvlendoaimmaide, maiguin sihkkarastojit, ahte sámit ožžot dálá buorebut sámegielat almmolaš bálvalusaid; galggašii álgit áššáigulavaš doaimmaide, maiguin sihkkarastojit, ahte álbmotlaš vehádagaide gulavaš olbmuid guoski iešguđetlágan gullangeavadat ja -meannudeamit dievasmahttojit ja lágiduvvo ođđasit čielga diehtojuohkinkanálaid fállan, ja galggašii buoridit vehádagaid, maiddái lohkumeari dáfus smávit vehádagaid, ovddasteaddjiid vejolašvuođaid váikkuhit duođalaččat mearrádusbarganproseassai;

 

galggašii ordnet lassidoarjaga vehádagaid joavkomediaidda, erenomážit ruošša- ja sámegielat mediaidda, vuoi guoskevaš vehádatgielat livčče áššáigulavaččat fárus prentejuvvon ja elektrovnnalaš joavkomediain; galggašii láhčit hálddahussii sierra vuogádaga, man bargun lea leat oktavuođas sámedikkiin sámiid guoski buot áššiin ja heivehit oktii ráđđehusa čielga bealiváldimiid ovddideami sámiid dáfus mearkkašahtti gažaldagain;

 

galggašii álgit áššáigulavaš doaimmaide eandalitge alladási skuvlejumi, ámmátskuvlema ja áššáigulavaš bálvalussii váldingeavadiid rievdadeami oasil, vuoi sáhtášii lasihit álbmotlaš vehádagaide gulavaš olbmuid meari virggálaš bargomárkaniin, nu ahte stáhtahálddahus lea fárus

 CM/ResCMN(2012)3
 Eurohpá Ráđi ministtarkomitea  Guovllu- ja vehádatgielaid guoski vuođđogirji  2012  1. nannejit viidásabbot sámegielat skuvlejumi, erenomážit ovddidemiin systemáhtalaš politihka ja guhkes áigge ruhtadanplána,

2. álget farggamusat doaimmaide suodjalan ja ovddidan dihtii anáraš- ja nuortalašgiela, mat leat erenomáš áitatvuloš gielat, eandalitge ordnemiin fásta doaibmi giellabesiid,

3.ollašuhttet lassidoaimmaid sihkkarastima dihtii ruoŧa- ja sámegielat sosiála- ja dearvvasvuođafuolahus-bálvalusaid fálaldaga,

5. álget doaimmaide lasihan dihtii diđolašvuođa Suoma guovllu- ja vehádatgielain ja utnolašvuođa daid ektui, sihke buot skuvlendásiid almmolaš oahppaplánaid ja joavkomediaid vehkiin.

 RecChL(2012)2
 Eurohpá Ráđi olmmošriekte-komissára  (komissára bargun lea ovddidit diđolašvuođa ja gudnejahttima olmmošvuoigatvuođaid hárrái Eurohpá ráđi lahttoriikkain)  2012  122. Suoma vuođđoláhka lea dovddastan sámiid sajádaga Suoma eamiálbmogin ja dáhkidan sidjiide erenomáš kultuvrralaš ja gielalaš vuoigatvuođaid. Vuoigatvuođaid dovddasteapmi ii goittotge doisttažii leat ollán eanaoamastus- iige boazodoallorivttiide, vaikke ON:id julggaštus eamiálbmogiid vuoigatvuođain ja ILO:a soahpamuš nr 169 čielgasit addet vuoigatvuođaid dáid viidodagain. Olmmošriekteáittardeaddji fuopmášahttá, ahte Suoma válmmaštallamat ILO:a soahpamuša nr 169 ratifiserema dihtii leat bistán jo badjel 20 jagi. Guovddáš gažaldahkan leat sierradoaibmabijut, maid sámiid ekonomalaš ja kultuvrralaš eamiálbmotvuoigatvuođaid sihkkarastin eaktuda. Riikkaidgaskasaš olmmošriekteláhkaásaheami mielde sierradoaibmabijut sáhttet leat vuođustallon namuhuvvon dilis dainna eavttuin, ahte dat leat rivttes gaskavuođas plánejuvvon ja dohkkehuvvon mihttomeriid ektui. Olmmošriekteáittardeaddji deattuha, ahte ratifiserenproseassa ii galgga atnit nollasubmespeallun, mas dušše nubbi oassebealli vuoitá, muhto maiddái váldoálbmoga eanageavahanvuoigatvuođaid ja vuoigatvuođa ollašuhttit ealáhusaid galgá vuhtiiváldit.

 

123. Olmmošriekteáittardeaddji ávžžuha Suoma ratifiseret ILO:a soahpamuša nr 169 ja dovddastit sámiid eanageavahanvuoigatvuo-đaid ja vuoigatvuođa ollašuhttit árbevirolaš boazodoalu. Eará láhkaođastusdárbbuid oktilaš gieđahallan eaktuda sierra ministeriijaid lávga ovttasbarggu. Dat álkidahtášii maiddái ráđđádallamiid sámeovddasteaddjiiguin, geain galgá leat mearkkašahtti rolla ratifiserenproseassas. Evttohus riikkabeivviid ja sámedikki oktasaš ratifiserenbargojoavkku vuođđudeamis lea duođaige vihkkedallama árvosaš. Meahciráđđehusa ođasmahttin fállá maiddái vejolašvuođa gávdnat innovatiivvalaš čovdosiid dáláš gažaldagaide. Jođus leahkki ráđđádallamiin davviriikkalaš sámesoahpamuša áigáioažžuma várás deattuhuvvo, ahte sámegažaldat rasttilda riikkaid rájáid, ja ráđđádallamiin lea vejolaš deattuhit positiivvalaš geavadiid ja vejolašvuođaid sullalas lahkonanvuohkái

  CommDH(2012)27
Eurohpá rasismma ja utnohisvuođa vuostásaš komišuvdna ECRI   ( komišuvdna lea Eurohpá Ráđi vuollásaš orgána, man bargun lea doaibmat rasismma, etnihkalaš vealaheami, vierroolmmošvaši ja utnohisvuođa vuostá olmmoš-vuoigatvuođaid ovddideami vuoiŋŋas.)  2013  ECRI ávžžuha, ahte Suoma virgeoapmahaččat álget doaibmabijuide sámekultuvrra ja dán vehádaga mearkkašumi gieđahallamii skuvlaoahpahusas ja geahččalit lasihit diđolašvuođa sámeálbmogis eanetlogu gaskavuođas ee. diehtojuohkin kampánjjaid bokte. ECRI movttiidahttá Suoma virgeoapmahaččaid čuovvut sámi giellalága ja sámiid eatnigielat oahpahusa guoski vuoigatvuođa ollašuvvama. ECRI ávžžuha, ahte virgeoapmahaččat álget dárbbašlaš doaimmaide sihkkarastima dihtii ahte dát vuoigatvuođat duhtadahtti -láhkai ollašuvvet ovttasbarggus sámi ovddasteaddjiiguin.

 

52. ECRI movttiidahttá Suoma virgeoapmahaččaid joatkit doaimma sámegielaid ealáskahttima dihtii ja ávžžuha, ahte dán várás skuvlejuvvojit doarvái oahpaheaddjit. ECRI ávžžuha, ahte Suoma virgeoapmahaččat álget lassidoaimmaide dan sihkkarastima várás, ahte sámegielat oahpahuvvojit sihke sámiid ruovttuguovllus ja dan olggobealde. ECRI ávžžuha, ahte Suoma virgeoapmahaččat várrejit doarvái ekonomalaš ja bargiresurssaid dáid figgamušaide.

 

106. ECRI ávžžuha, ahte Suoma virgeoapmahaččat álget doaibmabijuide sámekultuvrra ja dán vehádaga mearkkašumi gieđahallama várás skuvlaoahpahusas ávkkástallamiin ECRI:a almmolaš politihka guoski ávžžuhusa n:o 10, mii guoská rasismma ja nállevealaheami vuostálastima skuvllas ja skuvlla vehkiin. Lassin ECRI ávžžuha, ahte Suoma virgeoapmahaččat álget doaibmabijuide sámeálbmoga guoski almmolaš diđolašvuođa lasiheami várás eanetlogu gaskavuođas omd. dán álbmotjovkui dárkkuhuvvon diehtojuohkin kampánjjaid bokte.

 (ECRI(2013)19
  ON:id eamiálbmot-raporterejeaddji   ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid guoski julggaštus   2010  75.Sierraraporterejeaddji ávžžuha, ahte Davviriikkat jotket ja beavttálmahttet rahčamiid sámeálbmoga iešmearridanvuoigatvuođa sihke duođalut váikkuhanvejolašvuođaid ollašuhttima várás sin guoski mearrádusbargama oasil. Dán ulbmila sáhttá muhtin muddui juksat ovddibu beaktilut gullanmeannudemiin, mainna sihkkarasto, ahte sámiide njuolgga váikkuheaddji mearrádusat eai bargo almmá sin eaktodáhtolaš ja dihtui vuođđudeaddji ovddalgihtii miehtama. Lassin stáhtat galggašedje vihkkedallat ovttas sámedikkiin mearriduvvon viidodagaid rádjema nu, ahte sámediggi doaimmašii daid olis dehaleamos dahje áidna vejolaš mearrádusdahkkin eandalitge sámiid guoski gažaldagain, maiddái sámiid eanaviidodagaide, gielaide, árbevirolaš ealáhusaide ja kultuvrraidda gulavaš áššiin.

 

76. Sierraraporterejeaddji ávžžuha, ahte Davviriikkat ja erenomážit Ruoŧŧa barggašedje dárbbašlaš ođastusaid, maiguin sihkkarasto sámedikki – sámeálbmoga bajimuš álbmotválljenorgánan – ovddit stuorát iehčanasvuohta stáhta lágádusaid ja virgeoapmahaččaid ektui. ulbmilin sámedikki iehčanas mearrádinválddi lasiheapmi.

 

77.Davviriikkat galggašedje ordnet sámediggái doarvái ruhtadeami, mainna dat sáhttet beaktilit ollašuhttit iešráđđenbargguid. Erenomážit galggašii ordnet ovddit eanet ruhtadeami sámedikki iehčanasat namuhan, ovddidan ja ollašuhttán fidnuide ja álgagiidda. Stáhtat galggašedje ovddidit heivvolaš meannudanvugiid oktavuođadoallamii sámedikkiin dán ulbmila ollašuhttima várás.

 

83. Suopma galggašii beavttálmahttit doaimmaid sámiid eanaviidodagaid ja luondduriggodagaid guoski vuoigatvuođaid čielggadeami ja sihkkarastima várás juridihkalaš mielas. Suopma galggašii erenomážit sihkkarastit sámiid ollašuhttán boazodoalu sierrasajádaga dorvvasteami vuhtiiváldimiin guoskevaš ealáhusa guovddáš mearkkašumi sámiid kultuvrai ja árbevirrui. 84.Luondduriggodagaid ávkingeavaheami sámeguovlluin vejolažžan dahkki láhkaásahuslaš ja hálddahuslaš mekanismmat galggašedje leat heivvolaš riikkaidgaskasaš norpmaid mielde, maiddái dalle, go dat gusket dáid doaimmaid váikkuhusaid čuozáhahkan leahkki eamiálbmotservošiid áššáigulavaš gullama sihke eaktodáhtolaš ja dihtui vuođđudeaddji ovddalgihtii miehtama, váikkuhusaid láivudeapmái dárbbašuvvon doaimmaid, buhtadusaid ja ávkkiid juohkima.

 

85.Davviriikkat galggašedje sámedikkiin ráđđádallamiin koordineret doaibmabijuid, maiguin geahččaluvvo dálkkádatnuppástusa vahátlaš váikkuhusaid goahcan sámiide. Seamma háve galggašii sihkkarastit, ahte ođasmuvvi energiijagálduid geavaheami ovddideami várás bargon doaibmabijuin, nugo bieggapárkkaid huksemiin, eai daninassii leat vahátlaš váikkuhusat sámiid ealáhusaide.

 

86. Davviriikkat galget figgat doallat boazodoalloguovlluid boraspirepopulašuvnnaid bálgosiid gierdan dásis, ja boraspiriid dagahan vahágiid galgá buhttet badjealbmáide dievasmearálaččat.

 

87. Sierraraporterejeaddji ávžžuha, ahte Davviriikkat ja sámediggi beavttálmahttet oktasaš rahčamiid sámegielaid ealáskahttima várás ja nannejit sámegielaid ja -kultuvrra skuvlen-prográmmaid. Stáhtat galget njuolgga ordnet sámediggái doarvái ruhtadeami, mainna dáid ulbmiliid juksama dihte sáhttá ollašuhttit oktasaččat sohppon doaibmabijuid. Stáhtat galggašedje maiddái lasihit sámegieldáiddolaš oahpaheaddjiid oažžuma ja lohkumeari. Lassin stáhtat galggašedje figgat nannet sámegielaid geavaheami duopmostuolus ja eará virgeoapmahaččaiguin áššiiddikšumis ja buoridit viidásabbot almmolaš bálvalusaid oažžuma sámegielaiguin. 88. Stáhtat ja sámediggi galggašedje ovttaráđálaččat ovddidit ja ollašuhttit doaibmabijuid almmolaš diđolašvuođa lasiheami dihte sámeálbmogiin medias ja viiddes olmmošjoavkku gaskavuođas. Dákkár diđolašvuođa lasiheami galggašii ovddidit earret eará vuođđo- ja gaskadási skuvllaid sihke universitehtaid oahpahusprográmmain.

 SA/HRC/18/XX/Add.Y