Saamen kielineuvostossa ovat edustettuina kaikki kolme Suomessa puhuttua saamen kieltä: pohjoissaame, inarinsaame ja koltansaame.

Kielineuvoston tehtäviin kuuluu mm. ylläpitää ja kehittää Suomessa käytettäviä saamen kieliä, antaa ohjeita ja suosituksia kielen- ja nimistönhuoltoon ja terminologiaan liittyvissä asioissa, edistää kielen tutkimusta, jakaa tietoa saamen kielistä ja osallistua pohjoismaiseen kieliyhteistyöhön. Lisäksi saamen kielineuvosto antaa yhdessä saamen kielen toimiston kanssa vaalikausittain saamelaiskäräjille kertomuksen saamen kieltä koskevan lainsäädännön soveltamisesta sekä saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta ja kieliolojen kehityksestä. Saamen kielen toimisto antaa yhdessä saamelaiskäräjien asettaman saamen kielineuvoston kanssa vaalikausittain saamelaiskäräjille kertomuksen saamen kieltä koskevan lainsäädännön soveltamisesta sekä saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta ja kieliolojen kehityksestä. Saamen kielilain 29 §:n tarkoittama kertomus annettiin ensimmäisen kerran vuoden 2008 maaliskuussa.

Kielineuvostolla on tärkeä poliittinen rooli saamenkielisten oikeuksien valvojana ja saamen kielten edistäjänä yhdessä saamelaiskäräjien sihteeristössä toimivan saamen kielen toimiston kanssa.

Tärkeä osa kielineuvoston työssä on yhteistyö saamen kielilautakunnan kanssa sekä muiden saamen – ja vähemmistökielten ja kielentutkimuksen parissa työskentelevien tahojen kanssa, joita ovat esim. Kotus (Kotimaisten kieltenkeskus). Kielineuvostolla on myös edustajansa Euroopan vähemmistökielten toimiston (Eblul) Suomen osasto, Fibluli:n hallituksessa. Kielineuvosto on työssään edistänyt myös erinäisiä saamenkielen sanastoprojekteja.

Saamen kielineuvosto jakaa kerran vaalikaudessa Saamen kieliteko-palkinnon.

Saamen kielineuvoston toimintakauden 2016-2019 tärkeimmät tavoitteet:

• Saamen kielilain tavoite turvata saamelaisten kielellisten oikeuksien saaminen toteutuu käytännössä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Saamelaiskäräjät valvoo tehokkaasti kielilain velvoitteiden toteutumista ja soveltamisesta.
• Saamenkielisiin palveluihin osoitettu valtionavustus (31 §) vastaa todellisia tarpeita.
• Saamen kielilain mukaisen rahoituksen piiriin kuuluvat kaikki tahot, jotka tuottavat lakisääteisiä saamenkielisiä peruspalveluja tai tekevät saamenkielisten palvelujen kehittämis- ja edistämistyötä.
• Inarinsaamen-, koltansaamen- ja pohjoissaamen kielillä laaditaan verkkosanakirjat.
• Saamelaiskäräjien omassa toiminnassa ja saamen kielilain soveltamispiiriin kuuluvien viranomaisten toiminnassa saamen kielilain tavoitteet toteutuvat.
• Saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten kielelliset oikeudet ja saamenkielisten palvelujen saatavuus on turvattu yhdenvertaisesti saamelaisten kotiseutualueella asuvien kanssa.
• Tulkkauspalvelujen koordinointia kehitetään saamelaiskäräjien yhteyteen.
• Yhteispohjoismaisen saamen kielen ammatti- ja resurssikeskus Sámi Giellagáldun toiminnan vakiinnuttaminen.

Saamen kielineuvostoon kuuluvat vuosina 2016-2019 seuraavat jäsenet:

Jäsenet:
Jääskö Neeta, pj.
Sara Magreta, vpj.
Aikio Ande
Lumisalmi Erkki
Magga Inker-Anne
Rasmus Sierge
Väyrynen Anna-Liisa

Varajäsenet:
Morottaja Saammal
Pieski Pentti
Saijets Joni
Feodoroff Anna Katariina
Pautamo Ellen
Rahko-Ravantti Rauna
Magga-Vars Petra